Suomi alkaa rajoittaa rajanylitysliikennettä keskiviikon ja torstain välisenä yönä. Kello 24 alkava rajoitus tarkoittaa sitä, että liikenne esimerkiksi itärajalla hiljenee nykyisestä.

Suomalaiset rajaviranomaiset tiedottivat keskiviikkona, millainen rajaliikenne itärajalla sallitaan torstaiyöstä alkaen.

Esimerkiksi venäläismatkailijat eivät voi tulla Suomeen, mutta voivat palata Suomesta kotimaahansa. Suomalaiset ja Suomessa asuvat voivat edelleen palata kotimaahansa.

Tarkemman listan voit lukea tämän jutun lopusta.

Listalla ei mainita erikseen Suomen ja Venäjän kaksoiskansalaisia.

Kaakkois-Suomen rajavartioston komentajan Vesa Blomqvistin mukaan kaksoiskansalaiset saavat edelleen tulla Suomeen Suomen passilla ja mennä Venäjälle Venäjän passilla.

Blomqvist kuitenkin korostaa, että sekä Suomen että Venäjän tavoitteena on koronaviruksen leviämisen estäminen. Turha liikenne estetään.

– Tavoitteena on, että kaksoiskansalaiset eivät pääse hyötymään tilanteestaan ja ajamaan rajan yli edestakaisin.

Blomqvist keskusteli asiasta keskiviikkona venäläiskollegansa kanssa.

– Yksimielisesti totesimme, että turhaa liikennettä ja ostosmatkailua ei tapahtuisi. Puutumme siihen, jos kaksoiskansalainen haluaisi hyödyntää turhaan statustaan, Blomqvist sanoo.

Kaksoiskansalaiset tunnistetaan rajalla siten, että he joutuvat näyttämään molempien maiden passit. Kaksoiskansalaiset eivät tarvitse viisumia.

– Esimerkiksi Venäjältä Suomeen saapuvalta kysytään asiakirjaa, joka oikeuttaa Venäjälle pääsyn, jos hänellä ei ole viisumia.

Lisäksi yksittäiset rajanylittäjät herättävät rajatarkastajien huomion, kun liikenne hiljenee.

– Erityisesti, jos heillä on ostoksia mukanaan.

Kaksoiskansalaisten määrä Suomessa on kasvanut voimakkaasti viime vuosina. Tilastokeskuksen mukaan vuoden 2018 lopussa Suomessa asui vakituisesti vajaat 128 000 henkilöä, joilla oli Suomen lisäksi toisen maan kansalaisuus. Suurin kaksoiskansalaisten ryhmä olivat Venäjän kansalaiset.

Rajanylitysliikenne ei lopu kokonaan

Itärajalla on Blomqvistin mukaan odotettavissa dramaattinen matkustajaliikenteen hiljeneminen, kun Suomen rajoitukset astuvat voimaan.

– Se on näkynyt jo nyt, kun Venäjä aloitti rajoituksensa. Esimerkiksi Imatralla oli äärimmäisen hiljaista tänään.

Venäjällä rajanylitystä koskevat rajoitukset astuivat voimaan jo tiistain ja keskiviikon välisenä yönä. Esimerkiksi suomalaiset eivät ole enää keskiviikkona päässeet Venäjälle, mutta Venäjältä pääsee pois.

Aivan täysin rajanylityspaikat eivät kuitenkaan hiljene, sillä esimerkiksi tavaraliikenne kulkee edelleen rajan yli.

– Lisäksi venäläisiä palaa edelleen takaisin kotimaahan ja suomalaisia palaa Venäjältä.

Rajoitukset voivat tuoda muutoksia rajanylityspaikkojen aukioloaikoihin.

Lappeenrannan Vainikkalan rajanylityspaikalla henkilöliikenne keskeytetään kokonaan. Vainikkalan kautta liikennöivät Suomen ja Venäjän välillä kulkevat Tolstoi- ja Allegro -junat. Niiden liikennöinti keskeytyy tämän päivän jälkeen.

Rajoituksen aikana itärajalla sallittava liikenne:

1. Suomen kansalaisten ja heidän perheenjäsentensä, Suomessa asuvien EU- ja Schengen -valtioiden kansalaisten sekä heidän perheenjäsentensä sekä oleskeluluvalla Suomessa oleskelevien kolmansien maiden kansalaisten paluuliikenne Suomeen.

2. Muiden EU- ja Schengen-valtioiden kansalaisten sekä heidän perheenjäsentensä ja oleskeluluvalla toisessa EU- tai Schengen-valtiossa asuvien kolmansien maiden kansalaisten paluuliikenne muihin EU- ja Schengen -valtioihin tai niiden kautta.

3. Kolmannen maan kansalaisten maasta poistuminen, huomioiden Venäjän rajoitukset rajanylitysliikenteessä.

4. Välttämätön liikenne, johon kuuluvat muun muassa tavaraliikenne, terveydenhuollon ja pelastustoimen ammattilaiset sekä välttämätön työmatkaliikenne.

Lisätietoa rajanylitysliikenteen rajoituksista voi lukea esimerkiksi Rajavartiolaitoksen nettisivuilta.

Maitoautoa kuljettavan Kimmo Kainlaurin ykköstoive on pysyä terveenä. Jos koronavirus iskee, hänen paikalleen ei ole helppo löytää sijaista.

Ammatti kuuluu yhteiskunnan toiminnan kannalta kriittiseksi luokiteltuihin tehtäviin.

– Ei auta kuin kaikin keinoin yrittää pysyä terveenä, hän huokaa.

Kainlaurin mukaan hänen tehtäväänsä kykeneviä tuuraajakuskeja on vähän. Maitoauton kuljettajan työ vaatii erityistä ammattitaitoa, sillä kuljettajan vastuulla on ajamisen lisäksi myös maidon laadun tarkkailu. Sen vuoksi maitoautoon ei voi etsiä sijaista pystymetsästä.

– Kuljettajan on maitotilalla tarkastettava maidon lämpötila ja arvioitava aistinvaraisesti, että maito näyttää ja tuoksuu hyvältä, kertoo meijeriyritys Valion maidonhankinta- ja alkutuotantojohtaja Ilkka Pohjamo kuljettajalle kuuluvista tehtävistä.

Lisäksi maidosta otetaan autoon pumppaamisen aikana näyte, josta analysoidaan laboratoriossa sen laatu ja koostumus sekä muun muassa mahdolliset antibioottijäämät.

SKAL vaatii pidennystä ajoaikoihin

Osaavien sijaisten vähyys on tiedostettu kuljetusyrityksiä edustavassa Suomen kuljetus ja logistiikka ry:ssä. Ratkaisuksi SKAL esittää, että kuljettajien ajo- ja lepoaikoja koskevia säädöksiä lievennettäisiin poikkeustilan aikana.

Se tarkoittaa, että yhdellä kuljettajalla voisi teettää enemmän työtä kuin tällä hetkellä.

– Esimerkiksi Ruotsi on jo ottanut poikkeuksen käyttöön niin, että ajamista ja työntekoa ei kuljetustoiminnassa rajoiteta samalla tavalla kuin normaaliolojen aikana, kuvaa SKAL:n asiantuntijapalveluiden johtaja Petri Murto.

SKAL on jo esittänyt liikenne- ja viestintäministeriölle ajo- ja lepoaikoja koskevan asetuksen muuttamista. Murto toivoo, että asetuksen muutos voitaisiin Suomessa ottaa käyttöön mahdollisimman nopeasti.

Neljän työntekijän sijaan riittäisi kaksi

Hän ottaa esimerkiksi maitoauton, jonka kuljettamiseen tarvitaan normaalioloissa neljä työntekijää eri vuoroissaan. Poikkeuksen salliminen ajo- ja lepoajoissa mahdollistaisi Murron mukaan maitoauton pitämisen liikkeellä kahden työntekijän voimin.

– Poikkeus ajo- ja lepoaikojen asetukseen tarkoittaa sitä, että kuljettaja voisi vuorokaudessa ja viikossa tehdä hieman enemmän työtä kuin tällä hetkellä.

Petri Murto arvioi, että muutos ei vaarantaisi liikenneturvallisuutta, sillä kuljettajien taukosäädökset ovat poikkeustilanteessakin riittävät.

SKAL on muutenkin pyytänyt jäsenyrityksiään varautumaan koronatartuntojen lisääntymiseen selvittämällä, ketkä varakuljettajista voivat tulla töihin. Tai kysymään, olisiko yrityksen entisissä kuljettajissa sellaisia, jotka voisivat palata hommiin.

Koronavirus on tuonut tarkentuneita ohjeita jätteiden käsittelyyn ja lajitteluun. Ohjeistus suosittaa laittamaan nenäliinat kuivajätteisiin. Tähän asti nenäliinat on voinut laittaa biojätteen sekaan.

– Varotoimenpiteestä paljolti kyse. Koronaviruksen elosta ja olosta ei vielä tiedetä kovin tarkkaan, niin on parempi olla varovainen. Ei vara venettä kaada, sanoo viestinnän asiantuntija Kaisa Halme jätehuollon kunnallisesta kattojärjestö Suomen Kiertovoimasta.

Lisäksi eläimet voivat todennäköisemmin levittää biojätteitä kuin kuivajätettä. Siksikin voi olla hyödyllistä laittaa nenäliina epidemia-aikana kuivajätteen sekaan.

– Kyllähän nenäliina on viruspommi. Todennäköisesti myös sekajätepussi suljetaan tiiviimmin kuin biojätepussi, pohtii Halme nenäliinan laittamisen etuja kuivajäteastiaan.

Jollain alueilla Suomessa ei ole tähänkään asti saanut laittaa nenäliinoja tai talouspaperia biojätteen joukkoon, koska kyseistä jätettä on uusiokäytetty liikenteen polttoaineena.

Oma roskis sairastuneelle

Suomen Kiertovoiman ja Työterveyslaitoksen laatima ohjeistus on tehty koronaviruksen leviämisen välttämiseksi. Ohjeistus annettiin viime perjantaina jätehuollosta vastaaville yrityksille turvallisesta työskentelytavasta, jottei jätehuollon työntekijät altistuisi taudille.

Jätehuolto kuuluu yhteiskunnallisesti kriittisiin aloihin.

Eri puolilla maata kotitalouksia on ohjeistettu muuttuneesta lajittelusta. Muun muassa Helsingin seudun ympäristöpalvelut-kuntayhtymä HSY, Lapin jätehuoltokuntayhtymä Lapeco ja Etelä-Karjalan jätehuolto tekivät ohjeet myös kotitalouksille koronan leviämisen ehkäisemiseksi.

– Sairastuneen roskat kannattaa kerätä omaan roskikseen kotona, neuvoo asiakaspalvelu- ja viestintäpäällikkö Mari Ilvonen Etelä-Karjalan jätehuollosta.

Koronavirukseen sairastuneen roskapussi pitää myös laittaa tiivisti kiinni ja viedä ulos kuivajätelaatikkoon.

– Pussin sulkeminen tiiviisti on tärkeää, koska koronaviruksen leviämisen tavoista on vielä vähän tietoa. Tällä tavoin suojellaan nyt varmuuden vuoksi jäteastioiden tyhjentäjiä ja jäteauton kuljettajia, etteivät he altistu virukselle, selventää Ilvonen.

Roskiksen tyhjennys kerran päivässä

Etelä-Karjalan jätehuollossa kehotetaan kotitalouksia tyhjentämään koronavirukseen sairastuneen roskis kerran päivässä.

– Ulkona olevan jäteastian tyhjennykseen ei välttämättä tarvitse tehdä muutoksia, sanoo Ilvonen Etelä-Karjalan jätehuollosta.

Monet ovat etätöissä, joten jäteastia saattaa kotona täyttyä nopeammin. Silloin tyhjennysväliä voidaan tihentää.

– Jos jätettä nyt tulee kotona poikkeuksellisen paljon, kannattaa hyvissä ajoin ottaa yhteyttä jätehuoltoon, jotta voidaan muuttaa astioiden tyhjennysvälejä, Ilvonen huomioi.

Jäteastioita ei pestä epidemia-aikana

Erityishuomiota kannattaa kiinnittää koronaan sairastuneen eritteisiin roskiin, kuten nenäliinoihin, lautasliinoihin ja pilleihin.

– Jos on ollut suorassa kontaktissa limakalvoille, näiden kanssa kannattaa noudattaa erityistä huolellisuutta, neuvoo Ilvonen.

Jätehuollossa ei pestä epidemia-aikana jäteastioita.

– Meillä on ollut tapana pestä varsinkin taloyhtiöiden kuivajäte- ja biojäteastiat. THL:n ohjeiden mukaan jätetään pesut pois, koska siinäkin on altistumisriski. Kun jäteastiat pestään vedellä, työntekijät voisivat altistua vesipisaroiden kautta, kertoo asiakaspalvelu- ja viestintäpäällikkö Mari Ilvonen Etelä-Karjalan jätehuollosta.

Tällä hetkellä taudin leviäminen jätteiden välityksellä on epätodennäköistä, mutta toimenpiteillä pyritään varmistamaan jätehuollon toimivuus myös poikkeustilanteissa.

– Ei ole varmuutta leviääkö korona jätteiden kautta, mutta nyt on kansalaisen velvollisuus suojata muita tartunnoilta, toteaa viestinnän asiantuntija Kaisa Halme Suomen Kiertovoimasta.

Uudet jätteiden käsittelyohjeet ovat voimassa niin kauan kuin epidemiatilanne on päällä.

Suomi on hiljentynyt koronavirusepidemian uhatessa. Tavallisesti vilkkaat kadut, kauppakeskukset ja vaikkapa ravintolat eri puolilla maata ovat nyt paljon tavallista tyhjempiä.

Kuvat näyttävät, kuinka monet paikat ovat autioituneet alle viikossa. Kuvasimme yleensä vilkkaita paikkoja eri puolilla maata samaan kellonaikaan perjantaina 13. maaliskuuta ja keskiviikkona 18. maaliskuuta.

Kuvissa vasemmalla on näkymä perjantaina ja oikealla näkymä keskiviikkona.

Kuopio

Raisio

Lappeenranta

Jyväskylä

Hallituksen päätöksellä koulut toimivat pääosin etäopetuksessa ja julkisia kokoontumisia rajoitetaan. Myös ikäihmisille suositellaan karanteenin kaltaisia oloja. Moni työikäinen on siirtynyt etätöihin.

Tampere

Oulu

Rovaniemi

Kajaani

Yksi Venäjälle palaamassa ollut matkustaja jäi keskiviikkona jumiin Suomen puolelle. Syynä oli se, että liikkumisrajoitukset tulivat voimaan Suomessa ja Venäjällä eri aikaan.

Venäjä esti ulkomaalaisten maahantulon jo tiistain ja keskiviikon välisenä yönä. Suomi alkoi rajoittaa rajanylitysliikennettä vasta viime yönä, joten venäläiset pääsivät vielä keskiviikon aikana matkustamaan Suomeen.

Venäjällä työskentelevä ja perheensä kanssa asuva ei-venäläinen henkilö tuli keskiviikkona käymään Suomessa kertaviisumilla. Kun hän yritti palata Venäjälle, hän ei päässytkään enää takaisin maahan.

– Hän ei ilmeisesti ollut vain tietoinen, mitä on tapahtunut vuorokauden vaihtuessa kummallakin puolella rajaa, Kaakkois-Suomen rajavartioston apulaiskomentaja Juha Kivelä sanoo.

Matkustaja jäi odottelemaan jatkotoimia Vaalimaan raja-aseman asiakastiloihin. Tapaus on siirtynyt ulkomaalaispoliisin hoidettavaksi.

Yksittäistapaus

Apulaiskomentaja Juha Kivelä ei kommentoi keskeneräistä tapausta enempää, mutta kertoo yleisesti, miten vastaavissa tapauksissa toimitaan.

– Tyypillinen esimerkki on se, että henkilö järjestää itselleen omalla kustannuksellaan matkan jotain muuta reittiä pitkin esimerkiksi kotimaahansa. Henkilö esimerkiksi matkustaa omilla varoillaan Helsinki–Vantaan kautta takaisin kotimaahansa.

Kyseessä ei ollut venäläinen henkilö. Hankalaksi tilanteen tekee se, että Venäjä päästää vain omat kansalaisensa takaisin Venäjälle.

Tapaus oli Kaakkois-Suomen rajalla ainutlaatuinen. Henkilö voi jäädä jumiin kahden maan väliin vain poikkeustilanteessa, kun rajat sulkeutuvat eriaikaisesti.

– Tämä oli yksittäinen tapaus, joka johtui yhden vuorokauden aikana olevista eri aikaan asetetuista rajoituksista. Nämä eivät ole enää mahdollisia, kun Suomi on asettanut rajoitukset, Kivelä sanoo.

Muutamia käännytettiin takaisin

Suomen ja Venäjän välinen raja sulkeutui viime yönä toistaiseksi kokonaan.

Heti puolenyön jälkeen kuitenkin jokaisella Kaakkois-Suomen rajanylityspaikalla oli muutamia ihmisiä, jotka pyrkivät ylittämään Suomen ja Venäjän välisen rajan.

– Nämä henkilöt käännytettiin takaisin, Kaakkois-Suomen rajavartioston apulaiskomentaja Juha Kivelä sanoo.

Osa matkustajista on ollut epätietoisia rajaliikenteen rajoituksista.

Rajavartioston puhelinpalveluun on tullut kysymyksiä esimerkiksi siitä, voiko Venäjältä matkustaa Suomeen, jos matkustajalla on pysyvä työpaikka ja oleskelulupa Suomessa.

– Vastaus on, että voi tulla, jos on pysyvä oleskelulupa, Juha Kivelä sanoo.

Rajat ylittävää henkilöliikennettä on rajoitettu koronaviruksen leviämisen estämiseksi. Tavarakuljetukset liikkuvat edelleen normaalisti, ja rekkoja on soljunut rajan yli sen sulkemisen jälkeenkin.

Rajavartijoita pohjoiseen

Venäjän rajan sulkeuduttua kymmeniä rajavartijoita on komennettu Kaakkois-Suomesta pohjoiseen Suomen länsirajalle tukemaan Lapin rajavartioston toimintaa.

Siellä tarvitaan nyt rajavartijoita, kun Suomen raja on sulkeutunut myös lännessä. Pohjoisella länsirajalla on tähän asti saanut liikkua vapaasti.

Ensimmäiset rajavartijat lähtevät pohjoiseen tämän viikon lopussa. Komennukset ovat määräaikaisia ja kestävät vähintään viikon kerrallaan.

Apulaiskomentaja Juha Kivelän mukaan vapaaehtoisia lähtijöitä on jo löytynyt.

Voit keskustella aiheesta 20.3.2020 kello 23.00 saakka.

Itärajalle jumiin jääneen matkustajan tilanteeseen ei ole löytynyt ratkaisua.

Venäjälle palaamassa ollut matkustaja jäi keskiviikkona rajalle jumiin Suomen puolelle. Syynä oli se, että Suomi ja Venäjä sulkivat rajat ulkomaalaisilta tällä viikolla eri päivinä.

Venäjällä työskentelevä ja perheensä kanssa asuva ei-venäläinen mies tuli keskiviikkona käymään Suomessa kertaviisumilla. Kun hän yritti palata Venäjälle, hän ei päässytkään enää takaisin maahan.

Tapaus on nyt Kaakkois-Suomen poliisilaitoksen ulkomaalaisyksikön selvitettävänä Kotkassa.

Lentoja niukasti

Poliisi etsii keinoja, miten mies voisi palata kotimaahansa.

– Hankalaksi asian tekee se, että lentoliikenne on hyvinkin rajallista, Kaakkois-Suomen poliisin ulkomaalaisyksikön johtaja, rikoskomisario Jyrki Hänninen sanoo.

Matkustaja ei ole enää Vaalimaan raja-asemalla, vaan tilapäismajoituksessa Kymenlaaksossa.

Poliisi on harvasanainen tapauksen yksityiskohdista, mutta kertoo, että mies on päässyt nukkumaan lämpimissä tiloissa ja saanut ruokaa. Häntä ei ole majoitettu poliisin tiloihin.

– Sellaiseen ei ole tarvetta, rikoskomisario Jyrki Hänninen sanoo.

Poliisi ei ota kantaa siihen, maksaako matkustaja itse majoituksensa.

Päivä kerrallaan

Jumiin jäänyt matkustaja pääsee liikkumaan vapaasti Suomessa siihen asti, kunnes hänelle järjestyy matka kotimaahan.

– Vaikea arvioida, kauanko selvittely vie aikaa, mutta katsomme päivä kerrallaan.

Hänninen ei osaa sanoa, järjestyykö matkailijalle yksityislento, koska yleistä lentoliikennettä on rajoitettu.

– Yksityislennot ovat luonnollisesti kalliita. Selvitämme asiaa.

Kaakkois-Suomen rajavartioston apulaiskomentaja Juha Kivelä kommentoi eilen Ylelle, että yleensä vastaavissa tapauksissa matkustaja järjestää itselleen matkan omalla kustannuksellaan.

Viranomaiset eivät kerro, mistä maasta matkustaja on kotoisin.

Poliisi ei myöskään ota kantaa siihen, onko matkustajan perhe edelleen Venäjällä. Mies on kuitenkin voinut normaalisti pitää perheeseensä yhteyttä.

Tapaus oli Kaakkois-Suomen rajalla ainutlaatuinen. Henkilö voi jäädä jumiin kahden maan väliin vain poikkeustilanteessa, kun rajat sulkeutuvat eriaikaisesti.

– Tämä oli yksittäinen tapaus, joka johtui yhden vuorokauden aikana olevista eri aikaan asetetuista rajoituksista. Nämä eivät ole enää mahdollisia, kun Suomi on asettanut rajoitukset, Kaakkois-Suomen rajavartioston apulaiskomentaja Juha Kivelä kertoi eilen Ylelle.

Lue lisää: Matkustaja jäi jumiin Suomen ja Venäjän väliin – ei pääse kumpaankaan maahan

Voit keskustella aiheesta 21.3.2020 kello 23.00 asti.

Suomessa on yli 770 000 kriittisissä toiminnoissa työskentelevää ihmistä. Luku on peräisin työ- ja elinkeinoministeriöstä sekä Tilastokeskuksen työssäkäyntitilastosta vuodelta 2017, ja se on tuorein saatavilla oleva tilasto.

Viime maanantaina eli 16.3. iltapäivällä valtioneuvosto ilmoitti, että vain yhteiskunnan kannalta kriittisillä aloilla työskentelevien lapset saavat mennä kouluun – ja lapsistakin vain ne, jotka ovat 1.–3.-luokalla.

Yhteiskunnan kannalta tärkeiksi ammateiksi listattiin esimerkiksi hoitajat, lääkärit ja poliisit, mutta myös siivoojat, ruokakauppojen myyjät sekä elintarviketeollisuuden ja ruokakuljetusten ammatit.

Työ- ja elinkeinoministeriön erityisasiantuntija Mika Tuomaala korostaa palvelualan ammattien tärkeyttä.

– Työvoimatilanne on näissä ammateissa muutenkin tukala. Uskon, että näiden alojen arvostus lisääntyy vaikeina aikoina ja alalle hakeutuu lisää työvoimaa.

Yle pyysi neljää kriittisen alan ammattilaista kertomaan työstään ja siitä, miten koronavirus on muuttanut heidän arkeaan.

Palveluohjaaja Teresa Luode-Paakkinen: Menisitkö likaiseen vessaan?

Jos pölyjä ei pyyhitä, suihkuja ja vessoja pestä ja lattioita kuurata, sen huomaa heti. Näin sanoo 49-vuotias Teresa Luode-Paakkinen, joka työskentelee palveluohjaajana ja siivoojana ISS Palveluissa muun muassa kaupoissa, kauppakeskuksissa ja satamakohteissa Kotkan ja Haminan alueella.

– Olen aina pitänyt työstäni. Se on monipuolista ja siinä näkee oman työn jäljen. Isossa mittakaavassa siivoojan työtä ei kuitenkaan arvosteta vieläkään tarpeeksi, sanoo Luode-Paakkinen.

Työn suola on asiakkailta itseltään tuleva kiittävä palaute. Sitä tulee viikottain.

– Asiakkaat arvostavat työtämme ja ovat onnellisia siitä, että siivoamme.

Koronan myötä Luode-Paakkinen on ymmärtänyt itsekin vielä enemmän, miten suuri merkitys hänen tekemällään työllä on.

– Ymmärrän koronavirus-tilanteen takia nyt työni merkityksen vieläkin paremmin. Työmme on nyt vieläkin tarkempaa ja suojavarusteiden pitää olla kunnossa.

Luode-Paakkisen mukaan hänen työnsä on kiireistä.

– Pidän kaksi kertaa työvuoron aikana kahvitauon, mutta ruokataukoa en pidä, vaikka se mahdollisuus tietysti on.

Luode-Paakkisella on viesti suomalaisille: siivoojan työ on tärkeää.

– Miettikää, miltä paikat näyttäisivät, jos siivousta ei olisi. Olisiko kiva mennä kauppakeskuksen vessaan, jos sitä ei siivottaisi?

Jäteauton kuljettaja Janne Katila: "Ainahan roska-auto on tiellä"

Vaikka oikea nimike on jäteauton kuljettaja, tuntevat kaikki hänet roskakuskina.

Janne Katila on tehnyt tätä työtä jo seitsemän vuotta.

– Kyllä tässä on tavannut ihmisiä, jotka eivät ymmärrä roska-alaa yhtään. Jo ajatus siitä, että pitää roskia käsitellä tai roskista puhua, on joillekin vaikeaa. Ihmettelevät, että miten me pystymme koskemaan toisten roskiin.

Katilan mukaan roskakuskin työtä vieroksutaan niin paljon, ettei aina löydy edes kesäloman tuuraajia.

Jäteauton kuljettajalle kulunut talvi oli ainakin Etelä-Suomessa tavallista helpompi, kun lunta oli paikoitellen vain nimeksi. Normaalitalvena ärräpäätkin saattavat lentää, kun isoa jäteastiaa raahaa yön aikana sataneen lumen seassa.

– Usein olemme aamulla liikenteessä, ja varsinkin omakotitaloalueella ihmiset tekevät lumityöt vasta illalla, kertoo Katila.

Jäteauton kuljettaja tekee työtä kahdessa vuorossa joko kello 6–14 tai 14–22. Pääasiassa hän on töissä maanantaista perjantaihin, mutta arkipäiville osuvien juhlapyhien takia joskus myös viikonloppuisin.

– Parasta tässä on liikunta. Ei tarvitse töitten jälkeen lähteä lenkille, kertoo Janne Katila.

Vaikka jäteauton kuljettajat ovat ripeitä ja tekevät tärkeätä työtä, tuntuu Katilan mukaan eniten aiheuttavan ärtymystä juuri se, kun jäteauto kurvaa omaan pihaan.

– Välillä autoilijat tulevat kysymään, että meneekö kauan. Ainahan roska-auto on tiellä.

Lappeenrantalaisen Jätehuolto Laineen palveluksessa oleva Janne Katila osaa itse arvostaa omaa työtään. Hänestä tuntuu hienolta, että valtioneuvoston on linjannut heidänkin työnsä olevan yhteiskunnan toimivuuden kannalta merkityksellistä.

– Hienoa työtä tämä on. Kyllä me aika tarpeellisia olemme ja kiitoksiakin ihmisiltä tulee. Jos meitä ei olisi, mihin jätteet sitten joutuisivat, pohtii Katila.

Lähihoitaja Katja Tyynilä: "Kuka muu heitä auttaisi?"

Kotihoidon yli 70-vuotiailla asiakkailla on tällä hetkellä suuri huoli Suomessa vallitsevan koronavirustilanteen takia. Kun tuttu lähihoitaja saapuu kotikäynnille, vanhukset rauhoittuvat, kertoo Kotkan kotihoidossa työskentelevä 46-vuotias lähihoitaja Katja Tyynilä.

– Lähihoitajien tarve korostuu nyt entisestään. Paljon tulee suoraa palautetta asiakkailta ja omaisilta. Kun paikalle tulee lähihoitaja, he luottavat, että kyllä tästä selvitään.

Tyynilä kertoo, että hänellä on työvuoron aikana keskimäärin 12–15 asiakaskäyntiä.

– Tämä on ihmisläheistä työtä. Yksikään päivä ei ole samanlainen. Pidän haasteista.

Vaikka alalla on kiire ja työtahti kovenee entisestään työkaverin sairastuessa, kiirettä ei koskaan näytetä asiakkaalle.

– Kun menen asiakkaan luokse, minulla on aikaa juuri hänelle. Olen läsnä vanhukselle siinä hetkessä.

Tyynilä toivoo, että alalle tulisi lisää ihmisiä. Hän on itsekin alanvaihtaja. Kotihoidon negatiivinen maine julkisuudessa ei kerro hänen mukaansa kaikkea.

– Täällä on paljon positiivistakin. Asiakkaat suosittelevat meitä. Moni haluaa olla kotonaan tutussa ympäristössä viimeiseen asti, eikä monella vanhuksella ole läheisiä. Kuka heitä auttaisi, jos ei olisi lähihoitajia?

Linja-autonkuljettaja Riikka Pasi: "Se on vain bussikuski"

Keli voi olla ihan mitä tahansa. Tiet huonossa kunnossa tai edessä arvaamaton ruuhka. Siitä huolimatta Riikka Pasi tekee kaikkensa, että linja-auto kulkee aikataulussaan ja matkustajat pääsevät turvallisesti perille.

Hän on ilahtunut, että myös linja-autonkuljettajien merkitys on nyt havaittu ihan päättäjiä myöten.

– Totta kai tuntuu hyvältä, että oman työn tärkeys huomataan, sanoo Riikka Pasi.

Pasi uskoo, että linja-autonkuljettajat ovat ennen koronaviruksen aiheuttamaa poikkeustilaakin itse tienneet tekevänsä yhteiskunnan kannalta merkityksellistä työtä.

– Teemmehän me vastuullista työtä, kun kuljetamme ihmisiä. Oma arvostus ammattia kohtaan on varmaan ihan hyvä.

19 työvuotensa aikana Riikka Pasi on huomannut, että aina asiakkaat eivät heidänkään työtä osaa arvostaa.

– On aina ihmisiä, jotka ajattelevat, että se on vain bussikuski. Mutta luulen suuren osan kuitenkin arvostavan, että huonollakin kelillä on saatu ihmiset turvallisesti perille. Kun joku pyytää ajamaan nopeammin, pitää vain uskoa itseensä, että turvallisuuden takia ei voi ajaa lujempaa.

Kymenlaakson Valkealassa syntynyt Riikka Pasi kertoo olevansa maatalon tyttö, joka pienestä pitäen on tottunut ajamaan maatalouskoneita.

– Ihmisten kanssa oleminen ja yhdessä tekeminen on tämän ammatin suola. Isoin miinus ovat huonot tiet.

Riikka Pasi muistuttaa, että linja-auton ja myös kuorma-auton kuljettajan työ ei ole vain ajamista, vaan siihen kuuluu huoltoa ja monta muuta asiaa, jotka kuljettajien pitää osata. Hän osaa arvostaa myös muiden ihmisten työtä.

– Jos jotain hyvääkin tässä koronatilanteessa on, niin ainakin huomataan, että jos ei esimerkiksi siivoojia olisi, tilanne voisi olla paljon pahempi.

Mitä ajatuksia uutinen herättää? Voit keskustella aiheesta 22.3. klo 23 asti.

Lue myös:

Hallitus muutti linjaustaan: Kaikki halukkaat 1.–3.-luokkien oppilaat pääsevät taas kouluun lähiopetukseen

Kuka saa viedä lapsen kouluun, entä päiväkotiin? Katso lista kriittisten alojen ammateista

SKAL vaatii lepoaikojen lyhentämistä, jotta välttämättömät kuljetukset voidaan turvata – maitokuskilla ei ole varaa sairastua

Suomen ja Neuvostoliiton välinen Talvisota päättyi rauhaan 13.3.1940. Suomi säilytti itsenäisyytensä, mutta ehdot olivat kovat. Nuori kansakunta joutui luovuttamaan maa-alueestaan yli 10 prosenttia, ja luovutetulta alueelta asutettiin lähes puoli miljoonaa ihmistä.

Karjalaisten asuttaminen sujui ja onnistui pääosin hyvin. Alkuhankaluuksien jälkeen karjalaiset löysivät paikkansa uusien kotipaikkakuntiensa elämässä.

Eeva Riuttamaa on tutkinut evakkolasten tunnemuistoja. Tutkimuksen perusteella voi arvioida, että neljä viidesosaa otettiin uusilla kotikonnuilla vastaan hyvin. Evakot kokivat olonsa tervetulleeksi ja ovat kantaneet karjalaisuutta läpi elämänsä.

– Se huonon vastaanoton kokenut viidesosa suorastaan kärsi. Heitä kiusattiin muun muassa puhetavan eli murteen takia. Myös uskonnon takia monia kiusattiin ja nimiteltiin ryssiksi, Riutamaa kuvailee.

Hyvää ja tylyä kohtelua

Nykyisin Juvalla asuva Kaarina Karlsson on yksi luovutetusta Karjalasta evakuoiduista. Hän oli 12-vuotias perheen lähtiessä evakkoon Rautjärven Siisiälän kylältä.

Ensimmäiset evakkoviikot perhe vietti sukulaisten luona Rautjärven Suomen puolelle jääneessä osassa. Raja oli halkaissut pitäjän kahtia.

Tilat kävivät pian ahtaaksi ja perhe joutui jatkamaan matkaa sisemmälle Suomeen Lahden eteläpuolelle.

– Junalla kuljimme kaksi lehmää matkassa ja päädyimme Kärkölään taloon, johon meitä ei haluttu. Poliisin avulla saimme käyttöömme yhden huoneen, Kaarina Karlsson muistelee.

Kuusihenkinen joutui asumaan yhdessä huoneessa talossa, johon isäntäväki ei muukalaisia ollut halunnut. Se näkyi huonona kohteluna arkipäivässä.

Tylyn isäntäperheen luota 13-vuotias nuori nainen pääsi pian Oittiin kauppiasperheen lapsenlikaksi. Muu perhe jäi Kärkölään.

–Siellä Oitissa oli niin hyvä olla, vaikka ikävöin perhettäni. Sain joskus karkin tai keksin ja voi niitä leipomispäivä herkkuja.

Melko pian perhe pääsi muuttamaan toiseen väliaikaiseen majoitukseen, jossa elämä oli hieman helpompaa.

Lopulta lämmin vastaanotto

Perhe palasi jatkosodan aikana Siisiälään, muta lopullinen lähtö tulli kesällä 1944. Perheen evakkotaival suuntautui lopulta Etelä-Savoon Juvalle. Siellä he saivat asuttavakseen talon ja tilan Askolanhovin maista.

Juvalle perhe kotiutui hyvin ja nopeasti.

– Ei tarvinnut edes peltoja raivata. Meidät kutsuttiin alusta lähtien Askolanhoviin kylään ja jopa juhliin. Juvalla karjalaiset otettiin muuten hyvin vastaan. Tulimme aika läheltä ja olimme jotenkin samanhenkisiä ja samanmielisiä.

Oman äidin surumielisyys taustalla

Eeva Riuttamaan kiinnostus evakkolasten tarinoihin syntyi oman äidin surumielisyydestä, johon sisältyi piiloteltu totuus lapsuudesta ja evakkokokemuksista.

– Olin aina ihmetellyt äidin surumielisyyttä. Välillä hän oli iloinen, mutta toisena päivänä aivan muuta. Hän vaikeni ja salasi taustansa vuosikymmeniä.

Moni evakkolapsi koki Riuttamaan tutkimuksen yhteydessä tulleensa kuulluksi karuista kokemuksista ensimmäistä kertaa.

– Vihdoinkin joku on kiinnostunut ja kuuntelee minua, oli useamman viesti”, Eeva Riutamaa kertoo.

Vastaajista 80 prosenttia oli sitä mieltä, etteivät lapsuuden sota- ja evakkokokemukset olleet jättäneet pysyvää traumaa, joka vaivaisi vielä vanhuusiässä.

– Heillä oli ollut selviytymistä tukevia ja lapsuutta suojaavia tekijöitä elämänsä aikana.

Viidesosa kantoi vielä ikääntyneenäkin enemmän tai vähemmän evakkolapsuutensa kokemuksia taakkana ja elämää kuormittavana painolastina, Riutamaa kuvaa.

Perinne siirtyy seuraavalle sukupolvelle

Kaarina Karlsson on käynyt rajan takana kahdesti katsomassa nuoruuden maisemiaan, mutta kaipuu on vuosien saatossa hiipunut.

– Minusta on tullut juvalainen. Olin niin nuori tullessani. Lasten ja lastenlasten lasten kanssa käytiin vielä toissa kesänä Siisiälässä, mutta enää en mene.

Juvan aktiivisessa karjalaisyhdisyksessä hän on ollut kantavia voimia vuosikymmeniä. Edelleen 94-vuotias leipoo karjalanpiirakat yhdistyksen myyjäisiin.

– Monet perinteet ovat siirtyneet jälkipolvillekin. Veli-Pekka (poika) saattaa syödä kahdeksan karjalapiirakkaa lämpimänä, kahdeksan. Ja lämmintä karjalanpaistia pitäisi olla tarjolla niiden kanssa.

Monella suomalaisella polkupyöräilijällä on edessään matka valaisinkauppaan, sillä ensi kesäkuun alusta lähtien kaikissa polkupyörissä tulee olla etuvalon lisäksi myös takavalo.

Takavaloa tulee polkupyörissä käyttää samoilla säännöillä kuin etuvaloakin, eli silloin, kun polkupyörällä ajaa pimeän tai hämärän aikaan. Takavalon on oltava käytössä myös silloin, jos näkyvyys on sään tai jonkun muun syyn vuoksi huono.

Uusi tieliikennelaki tulee voimaan 1.6.2020. Siinä polkupyörän takavaloa perustellaan erityisesti liikenneturvallisuudella.

– Takavalo yksinkertaisesti auttaa siinä, että pyöräilijä havaitaan paremmin, kertoo liikenneneuvos Kimmo Kiiski liikenne- ja viestintäministeriöstä.

Takavalon tulee olla väriltään punainen. Valon ei kuitenkaan tarvitse olla kiinni takalokasuojassa, vaan se voi olla kiinnitetty vaikka pyöräilijän selkäreppuun, takkiin, pyörän satulatankoon tai vaikka polkupyöräkypärään.

– Olen kuullut, että historiassa takavaloa on pidetty kustannuskysymyksenä. Nyt sellaisia hyvin valaisevia klipsejä saa kaupasta parilla eurolla, kertoo liikenneneuvos Kimmo Kiiski.

Kimmo Kiisken mukaan uuden tieliikennelain tavoite on kaiken kaikkiaan mahdollistaa turvallinen ja sujuva polkupyöräliikenne Suomessa. Esimerkiksi polkupyöräilyyn tarkoitettuja reittejä on tulossa lisää ja polkupyöräilijöille aletaan tehdä omia kaistoja ajoradalle.

Ostettava erikseen

Auton ostaja on tottunut siihen, että autossa on kaikki lain vaatimat turvavälineet valmiiksi asennettuina. Polkupyörissä näin ei kuitenkaan ole.

Siksi uuttakin polkupyörää ostaessa joutuu jatkossa muistamaan myös takavalon hankinnan.

– Ainoastaan uusissa sähköpolkupyörissä palava takavalo on lähes kaikissa, mutta muihin sen joutuu yleensä itse erikseen hankkimaan, kertoo lappeenrantalaisen Urheilu-Koskimiehen polkupyöräosaston vastaava Jussi Laukkanen.

Esimerkiksi maastopolkupyörissä varustelu vaihtelee hyvinkin paljon. Niinsanotuissa läskipyörissä ei aina edes ole takalokasuojaa, johon valaisevan takavalon voisi kiinnittää.

– Takavalon voi silloin asentaa esimerkiksi runkoputkeen, kertoo Laukkanen.

Jussi Laukkanen uskoo, että jatkossa pyörävalmistajat tulevat laittamaan palavan takavalon myös uusiin polkupyöriin.

– Uudistus kaiken kaikkiaan kuulostaa erittäin hyvältä. Kevyen liikenteen väylillä on monenlaista kulkijaa, ja siellä on hyvä myös fillaroijan näkyä. Ajonopeudetkin ovat kovasti kasvaneet. Lisäksi suomalainen tyypillisesti pukeutuu tummasti, joten on hyvä saada pyöräilijään valoa, pohtii Laukkanen.

Liikennevirhemaksu napsahtaa

Ylikonstaapeli Raimo Väisänen Kaakkois-Suomen poliisista on vuosikymmenien ajan valvonut liikennettä Suomen teillä. Hänen mielestään uuden lain tarkoitus on nimenomaan parantaa polkupyöräilijän turvallisuutta.

– Syksyn pimeässä ja tihkusateessa polkupyöräilijää on hankala nähdä. Aina pyöräilijöillä ei ole edes heijastimia. Heidän omasta turvallisuudestaan on nyt kysymys, kertoo Väisänen.

Väisänen uskoo, että poliisi tulee muun liikennevalvonnan yhteydessä valvomaan ilman valoja ajavia polkupyöräilijöitä.

– Alkuvaiheessa varmaankin käskyin, neuvoin ja kehotuksin. Muistutamme polkupyöräilijöitä, että takavalokin pitää olla, sano ylikonstaapeli Raimo Väisänen.

Väisäsen mielestä takavalo on ehdoton viimeistään silloin, kun polkupyöräilijä ei ole kevyen liikenteen väylällä, vaan ajaa kadun tai tien varrella muun liikenteen seassa.

– Jos takavaloa ei ole, varmasti puutumme asiaan.

Ilman valoja ajamisesta poliisi voi määrätä 1.6.2020 alkaen 40 euron liikennevirhemaksun.

Lapsille myös

Aikuisten tulee huolehtia, että myös lapsilla on kesäkuun alusta lähtien polkupyörissään takavalo. Yksi keino on hankkia pyöräilykypärä, jossa on valo takana.

– Sellainen on erittäin hyvällä korkeudella, koska silloin valo on kuljettajan kypärässä eli se näkyy korkealta ja pitkälle, kertoo Urheilu-Koskimiehen polkupyöräosaston vastaava Jussi Laukkanen.

Liikenneneuvos Kimmo Kiiski liikenne- ja viestintäministeriöstä muistuttaa, että lakimuutos koskee kaikkia polkupyöriä – siis myös jo nyt käytössä olevia polkupyöriä. Kaikkien polkupyöräilijöiden tulee siis takavalo hankkia, jos aikoo pimeällä, hämärässä tai hankalissa sääolosuhteissa ajaa.

Kaupassa myytävät takavalot ja valosarjat ovat Urheilu-Koskimiehen polkupyöräosaston vastaavan Jussi Laukkasen mukaan kehittyneet viime vuosina valtavasti.

– Led-valot ovat tehokkaita ja virrankulutus on pieni. Nämä on yleensä helppoja ottaa irti pyörästä, jos pelkää ilkivaltaa.

Valosarjoissakin on laaja valinnanvara ja hintahaarukka. Kustannus on parista eurosta useisiin kymppeihin.

Tieliikennelaki muuttuu – testaa, tunnetko uudet liikennemerkit!

Ensimmäinen viikonloppu valmiuslain käyttöönoton jälkeen sujui Suomessa kohtuullisen rauhallisesti, kertoo poliisi.

– Ihmisiä oli julkisilla paikoilla jopa radikaalisti vähemmän kuin normaalisti. Erityisesti on annettava kiitosta siitä, että ihmiset ovat ottaneet kiellot ja suositukset kohtuullisen hyvin vastaan, sanoo poliisitarkastaja Marko Heikkilä Poliisihallituksesta.

Poliisi joutui viikonlopun aikana puuttumaan ainoastaan yksittäisiin tapauksiin, joissa rikottiin kieltoa yli kymmenen hengen kokoontumisista. Heikkilän mukaan kyse oli kotibiletyyppisistä tapahtumista.

Kaikkiaan poliisin tehtävämäärät olivat viikonloppuna hieman pienemmät kuin yleensä, mutta asia saattaa selittyä normaalilla vaihtelulla.

Ravintoloissa rauhallista, rattijuoppoja runsaasti

Poliisitarkastaja Marko Heikkilä kertoo, että normaalisti vilkkaat perjantain ja lauantain sekä lauantain ja sunnuntain väliset yöt muistuttivat nyt maanantain vastaista yötä.

Heikkilän mukaan erityisesti ravintoloissa oli rauhallista eikä niistä aiheutunut juurikaan tehtäviä. Ennakolta poliisi odotti, että tehtävät siirtyisivät ravintoloista koteihin, mutta ainakaan vielä tällaista ei ollut selvästi havaittavissa.

Tosin esimerkiksi Etelä-Karjalassa toissa viikonloppu oli tehtävien puolesta vilkas. Poliisi joutui selvittelemään perheväkivaltatapauksia ja pahoinpitelyjä etenkin Lappeenrannassa.

Siksi Kaakkois-Suomen poliisi oli varautunut useampiin hälytyksiin myös kuluneena viikonloppuna. Niitä ei kuitenkaan tullut, vaan viikonloppu oli kotihälytysten puolesta normaalia rauhallisempi. Sen sijaan putkaan vietiin ihmisiä tavanomaiseen tapaan.

Rattijuoppoja jäi poliisin haaviin viikonloppuna jopa normaalia enemmän. Esimerkiksi Porin alueella rattijuoppoja on otettu kuluneen viikon aikana kiinni moninkertainen määrä viime vuoden vastaavaan aikaan verrattuna.

– Onko niitä sitten ollut loppujen lopuksi enemmän liikkeellä vai onko kiinnijäämisen riski kasvanut, kun muu liikenne on vähentynyt, Heikkilä arvioi.

Lauantaina muun muassa Kauppalehti kertoi, että tuhannet ihmiset ryntäsivät lauantaina Lappiin ruuhkauttaen nelostien liikenteen. Lapin poliisista kerrotaan, että lauantai oli normaali hiihtokeskusten vaihtopäivä ja se näkyi myös liikenteessä. Sunnuntaina liikennettä oli kuitenkin selvästi vähemmän kuin normaalisti tähän aikaan.

Poliisi varautuu koronavirustartuntoihin

Myös poliisi on varautunut koronavirustartuntoihin. Poliisitarkastaja Marko Heikkilä kertoo, että henkilökuntaa on ohjeistettu ja varustettu suojavälineillä.

– Hanskoja, kasvosuojaimia ja kertakäyttöhaalareita on hankittu ja niiden käytössä ohjeistettu. Toki pyrimme pitämään henkilöstöstä hyvän huoli, tosin sataprosenttista suojaa ei mitenkään ole saatavissa. Aina tähän pieni riski liittyy, kuten poliisin työhön muutenkin.

Lue myös:

Uusimmat tiedot koronaviruksesta

Aiheesta voi keskustella tiistahin kello 23.00:een asti.

Ovesta kirmaa pihalle liuta lapsia. Perheenäiti Iida Halme huokaa naurahtaen ulos astuessaan. Kotikoulussa on alkamassa välitunti.

Tokaluokkalainen on toista viikkoa etäopetuksessa monen muun koululaisen tapaan. Tokaluokkalaisen lisäksi kotona ovat 2- ja 5-vuotiaat lapset.

– Kädet ovat olleet tosi täynnä töitä. Pitäisi huolehtia koululaisen tehtävistä, toisaalta pitäisi tehdä ruokaa. Pienemmät lapsetkin tarvitsisivat virikkeitä ja ohjausta, kuvailee Iida Halme viime päiviä.

Arki on rullannut kiireistä huolimatta, koska perhe on laittanut asiat tärkeysjärjestykseen.

– Nyt koulutehtävät ovat tärkein asia. Toiseksi tärkeintä on ruoanlaitto. Pienempiin lapsiin satsataan sitten, kun koulutehtävät on hoidettu, kertoo Iida Halme.

Tiukka ei lähiopetukselle

Viime perjantaina kaikille eskarilaisille ja 1.–3.-luokkalaisille annettiin hallituksen uudessa linjauksessa mahdollisuus palata lähiopetukseen.

Lappeenrantalaisessa Halmeen perheessä ei edes harkittu, että tokaluokkalainen palaisi lähiopetukseen kouluun.

– Ei tullut edes mieleen laittaa häntä sinne takaisin. Jos on syytä rajata kontakteja, niin mieluummin pidetään hänet kotona, Iida Halme kommentoi.

Halmeen perhe aikoo pitää kotiopetusta ainakin huhtikuun 13. päivään asti, jonka jälkeen tilanne arvioidaan uudestaan.

Neljä oppilasta 440 oppilaan koulussa

Kouluissa näkyy, että oppilaat pysyvät kotiopetuksessa. Mia Kiiski toimii Lahdessa Lotilan koulun rehtorina. Lotilan koulussa on kaikkiaan 440 oppilasta.

– Tällä viikolla koulussa on neljä oppilasta. Ensi viikolla on tulossa luultavasti kolme oppilasta lisää, koska heidän huoltajansa työskentelevät kriittisillä aloilla, rehtori Mia Kiiski kertoo.

Rehtorilla kerkesi jo hikikarpalot pyörähtää otsalla, kun hallitus antoi uuden linjauksensa viime perjantaina siitä, että pienet koululaiset voisivat palata lähiopetukseen.

– Ensin tuli pieni ahdistus, kun linjaus niin nopeasti muuttui. Oltiin juuri saatu järjestettyä asiat: vähennettyä ruokailuja, peruttua koulukyydit ja etäopetus järjestettyä, kuvailee rehtori Miia Kiiski.

Lotilan koulussa ollaan kiitollisia huoltajille, jotka ovat voineet pitää lapset etäopetuksessa.

– Etäopetus on lähtenyt hienosti käyntiin. Osittain se hakee vielä linjaansa. Edelleen haetaan tasapainoa, mikä on hyvä määrä tehtäviä lapsille.

Opettajilla kiertävät vuorot lähiopetuksessa

Lotilan koulussa työskentelee vajaa 30 opettajaa. Kolme opettajaa vuorollaan on varautunut lähiopetuksessa työskentelemiseen. Opettajilla on kiertävät vuorot siihen, ketkä milloinkin työskentelevät lähi- ja etäopetuksessa.

Rehtori Mia Kiiski kiittää koulun opettajia, jotka onnistuivat hänestä hyvin etäopetuksen järjestämisessä.

– Käytännössä vuorokaudessa muutettiin koko opetusjärjestelmä. Se ei ole mikään pieni juttu.

Rehtorilla on huoli, miten paljon tukea tarvitsevat oppilaat pärjäävät opinnoissa, jos tilanne jatkuu pidempään

– Paljon tukea tarvitsevien oppilaiden tueksi on nyt koitettu valjastaa erityisopettajat ja avustajat. Nähtäväksi jää mitä tapahtuu, jos tilanne jatkuu huhtikuun puolta väliä pidempään.

Monella vanhemmalla voi olla huoli, pysyykö oma lapsi mukana oppimisessa suunnitellun aikataulun mukaisesti.

– Opetusvastuu on kuitenkin koulussa. Rohkeasti ja matalalla kynnyksellä kannattaa ottaa yhteys kouluun ja opettajaan, jos ollaan pulassa kotona, rehtori Mia Kiiski kehottaa.

Vain joka kahdeskymmenes oppilas on koulussa

Opetushallituksen otannan mukaan enintään kymmenesosa 1.–3.-luokkalaisista osallistui maanantaina lähiopetukseen, kertoo STT.

Tampereen, Jyväskylän ja Lappeenrannan 1.–3. luokkien oppilasmääristä saatiin tarkemmat luvut maanantailta sekä viime viikolta. Määrät kasvoivat jonkin verran jokaisessa kaupungissa, mutta Opetushallituksen johtaja Anni Miettusen mukaan muutos ei ole merkittävä.

Opetushallituksen mukaan kaikkiaan peruskoululaisista viisi prosenttia on lähiopetuksessa. Mukaan on laskettu muun muassa erityisopetuksessa olevat oppilaat.

Esimerkiksi Kouvolassa lähiopetusta saavien 1.–3.-luokkalaisten määrä ei ole juurikaan kasvanut, eikä lähiopetuksen avuksi tarvinnut hälyttää etänä työskenteleviä opettajia.

– Vain yksittäisiä uusia oppilaita on palannut lähiopetukseen maanantaina. Tilannetta voi pitää hyvänä, Kouvolan kasvatus- ja opetusjohtaja Veikko Niemi sanoo.

Kotkassa lähiopetukseen maanantaina palasi yhteensä 38 oppilasta. Kotkan peruskouluissa lähiopetukseen osallistui maanantaina kaikkiaan 186 oppilasta.

Uusi kouluarki: Metri väliä muihin oppilaisiin ja pienet ryhmät

Opettaja Jaana Väliketo on työskennellyt tänään lähiopetuksessa Kesämäen koulussa Lappeenrannassa.

Suurin ero tavalliseen koulupäivään on se, että lähiopetuksen luokissa yritetään pitää vähintään metrin väli muihin. Lisäksi luokkiin otetaan alle 10 oppilasta.

– Käsihygienia on kaiken a ja o. Mennen tullen pestään käsiä. Ruokailussa ei oteta enää itse ruokaa, vaan ruokahuollon ihmiset jakavat ruoan, kertoo Väliketo uudesta kouluarjesta.

Kesämäen koulussa on yhteensä noin 120 ykkös-, kakkos- ja kolmosluokkalaisia. Heistä noin kaksikymmentä on lähiopetuksessa.

Tällä viikolla Kesämäen kouluun palaa kaksi oppilasta.

– Vanhemmat ovat olleet maltillisia. Vanhemmat varmasti ajattelevat, että nyt elämä on tärkeämpää kuin oppiminen. Oppia voi niin monella tavalla, Väliketo miettii.

Välikedon mukaan alku etäopetuksessa oli hankalaa, kun jokaisella opettajalla oli omat ohjeet oppilaille etäopetukseen. Nyt ohjeet ovat yhteiset koko koululle.

Helpot hommat menee, mutta vaikeat ei

Lappeenrantalaisessa Halmeen perheessä etäopetuksen tehtävät tulevat opettajalta Wilman kautta.

– Niin kauan kuin jutut ovat helppoja, tokaluokkalainen tekee ja asiat hoituvat. Mutta kun mennään eteenpäin ja tulee uusia juttuja, niin sitten kysytään vanhemmalta jo heittäytymiskykyä. Pitää kaivaa itsestään se sisäinen opettaja, nauraa Iida Halme.

Halmeen perheessä aamulla oli tullut vaikeuksia matikan tehtävissä, joihin tokaluokkalainen oli jäänyt jumiin, eikä ollut suostunut jatkamaan tehtävien tekoa.

– Ne olivat sellaisia, että numerot meni nollan alle eli miinus kaksi ja sellaisia, kuvailee tokaluokkalainen Maiju Halme vaikeita matikan tehtäviä.

Iida Halme ei ole liittynyt muun muassa Facebookiin perustettuihin tukiryhmiin vanhemmille, joissa annetaan vinkkejä kotiopetukseen. Sen sijaan ystävien kanssa parhaita vinkkejä on jaettu, ja koulustakin on tullut apuja.

– Imeskely auttaa, jos oppilaan keskittyminen meinaa herpaantua. Eli voi antaa imeskeltäväksi karkkia, purkkaa, hedelmää tai jopa vettä. Tällainen vinkki tuli koulusta ja se ihan toiminut.

Maiju tykkää kotiopetuksesta

8-vuotias Maiju Halme on tykännyt kotiopetuksesta, eikä kaipaa kouluun takaisin.

– Se on ollut ehkä parasta, ettei ole koulumatkoja.

Maijun mukaan vaikeinta etäopetuksessa on ollut matikka. Perheenäidin mielestä se on vaikeinta, että uusi tilanne tuli eteen niin yllätäen.

– Tämä tilanne tuli vähän puun takaa. Ei tiedä mistä lähteä liikkeelle, vaikka ollaan me aikaisemmin tehty läksyjä yhdessä, toteaa Iida Halme.

Kotiopetuksessa tarvitaan pitäviä hermoja

Halmeen perheessä hermot ovat pysyneet vielä kurissa, eikä riitoja ole tullut liikaa.

– Olen ollut kotiäitinä monta vuotta, niin tietyt asiat menevät rutiinilla. Mutta kyllä se hermoja kysyy, kun joudut repeämään kotitöiden ja jokaisen lapsen tarpeen perään. Omat tarpeet joutuu laittamaan taustalle, kuvailee kolmen lapsen äiti Iida Halme.

Myös tokaluokkalainen Maiju Halme kantaa kortensa kekoon, ettei vanhemmat menetä hermojaan työntäyteisessä arjessa.

– Yritän, etten ihan heti ala huutaa, jos matikka on vaikeaa, lupaa Maiju Halme.

Kun Suomen ja Venäjän rajat suljettiin, kuriiripostia Venäjälle ajavan Jukka Jyrkisen puhelin alkoi soida. Mies sai puheluita viranomaisilta, jotka kertoivat Venäjälle jumiin jääneistä suomalaisista. Suomeen jääneillä venäläisillä oli sama tilanne.

– Rajalle ei pääse bussilla eikä junalla, eikä lentoliikenne toimi. Viisumit ovat monilla menossa umpeen, ja oma turvaverkko on toisella puolella rajaa, Jyrkinen kertoo ongelmista.

Mies kuljettaa työkseen postia sekä ihmisiä Suomesta Viipuriin ja Pietariin. Rajojen sulkeuduttua työ on jatkunut diplomaattipostin kuljettamisella Suomen Pietarin pääkonsulaattiin.

– Saimme viranomaisilta puoltokirjelmät toiminnan jatkamiselle. Nyt rajalla mitataan kuume ja kirjataan tiedot, että missä merkeissä rajaa ylitetään.

Viime viikolla Jyrkinen alkoi palauttaa postikuljetustensa yhteydessä myös suomalaisia ja venäläisiä matkustajia kotimaihinsa yhteistyössä molempien maiden viranomaisten kanssa. Hän ei ota tilauksia suoraan, vaan paikalliset konsulaatit hoitavat koordinoinnin.

– Lappeenrannassa Venäjän konsulaattipiste on koordinoinut, keitä pitää auttaa. Samoin Suomen Pietarin pääkonsulaatti ilmoittaa minulle, keitä on tulossa rajan yli.

Vähän yli puolet ilmoituksen tehneistä tavoitettu

Ulkoministeriön viestinnästä kerrottiin maanantai-iltana, että Venäjällä oli sillä hetkellä noin 500 matkustusilmoituksen tehnyttä suomalaista. Suomen Pietarin pääkonsulaatin mukaan heistä vähän yli puolet on tavoitettu, ja osa on päässyt kotiin.

Kaikki Venäjälle matkustavat eivät kuitenkaan tee matkustusilmoitusta, joten todellinen määrä ei ole tiedossa.

Tietoa siitä, kuinka moni on palannut Suomeen, ei myöskään ole.

– Olemme saaneet vastauksia vain joiltakin matkustusilmoituksen tehneiltä. Nyt olisi todella tärkeää tehdä ilmoitus, jotta tavoitamme heidät kaikki, sanoo lehdistövirkamies Anna Laine Suomen Pietarin pääkonsulaatista.

Laineen mukaan toistaiseksi matkustajat pääsevät rajan yli ainoastaan Jukka Jyrkisen taksin kyydillä, koska suorat lennot Moskovasta on peruttu. Jyrkinen toimittaa diplomaattipostia pääkonsulaattiin kolme kertaa viikossa. Valtaosa ei tarvitse kuljetusapua päästäkseen Suomeen.

– Tällä hetkellä 18 henkilöä on ilmoittanut tarvitsevansa ulkoministeriön apua kuljetuksiin.

Korona ei näkynyt katukuvassa

Ensimmäiset suomalaiset saapuivat Jukka Jyrkisen kyydillä Suomeen maanantaina. Yksi heistä on turkulainen Martti Varjonen, jolla on takanaan pitkä reissu. Varjonen lähti viettämään ystävänsä syntymäpäiväjuhlia Laatokan rannalle Metsäpirttiin 28. helmikuuta.

– Pitkät syntymäpäiväjuhlat ovat siellä traditio. On helpottunut olo. Viisumini olisi mennyt vanhaksi nyt keskiviikkona. Jos en olisi päässyt pois, olisin varmasti putkassa.

Varjonen oli juhlaporukan ainoa suomalainen. Hän kertoo, että koronavirustilanne valkeni hänelle kunnolla vasta siinä vaiheessa, kun rajat oli jo pantu kiinni. Katukuvassa se ei näkynyt.

– Hyvin harvalla oli Pietarissa hengityssuojia. Kaupat ja koulut olivat auki. En tiennyt koronaviruksesta oikeastaan ollenkaan. Uutisissa sanottiin, että Kiinassa on virusta.

Putinin sanaan luotetaan eniten

Varjosen mukaan hänen venäläiset ystävänsä eivät pitäneet koronavirusta vaarallisena. Hän kertoo ystäviensä uskoneen presidentti Vladimir Putinin sanoihin vielä silloinkin, kun raja pantiin kiinni.

– Putin oli sanonut, ettei koronavirustilanne ole paha. Vaikka kuinka yritin selittää, että kyllä se on paha, niin ei. Kun Putin sanoo, että se ei ole paha.

Venäjän viralliset luvut maan koronatapauksista ovat olleet pienet. CNN kummasteli viikonloppuna, miten 146 miljoonan asukkaan maassa on voitu raportoida vain 253 koronatartuntaa. Presidentti Putin on myös vakuuttanut, että tilanne on täysin viranomaisten hallinnassa.

Viime viikon lopulla presidentti alkoi kuitenkin muuttaa linjaansa. Esimerkiksi Ilta-Sanomien mukaan presidentti oli varoittanut, että koronaviruksen suhteen on varauduttava "mihin tahansa". Lehdistösihteeri Anna Laine Pietarin pääkonsulaatista kertoo, että koronavirus on alkanut näkyä Venäjällä pikkuhiljaa vasta viime päivinä.

– Vielä viime viikolla ihmiset liikkuivat vapaasti. Nyt heitä näkyy paljon vähemmän kaduilla kuin normaalisti. Pietarin alueelle ei ole annettu ukaasia, mutta kuvernööri on kehottanut ihmisiä pysymään kotonaan, Laine sanoo.

Myös koronauutisointi on Laineen mukaan lisääntynyt valtavasti.

– Se ei vielä viime viikolla ollut niin hallitsevaa kuin nyt.

Laineen mukaan Venäjän sisäministeriö on luvannut jatkaa vanhenemassa olevien viisumien voimassaoloa koronapandemian ajan. Pääkonsulaatin verkkosivuilla ja sosiaalisessa mediassa on jatkuvasti päivittyvää tietoa siitä, miten tulee toimia, jos viisumi on vanhenemassa.

Auto desinfioidaan joka keikan jälkeen

Turkulainen Martti Varjonen oli vielä Laatokan rannalla Metsäpirtissä, kun sai tietää rajojen sulkeutuneen. Aikaa viisumin vanhenemiseen oli silloin alle viikko. Hän lähti suoraan kohti Pietaria.

– Nousin ensin bussiin, joka vei Vanhaan Rautuun. Sieltä jatkoin junalla Pietariin, jossa sukkuloin matkatoimistojen välillä. Kävin rautatieasemalla, mutta junat eivät enää kulkeneet.

Lopulta Varjonen päätyi konsulaattiin, joka järjesti hänelle kyydin Suomeen.

Jukka Jyrkisen kyyditykset alkoivat jo viime viikon perjantaina, kun hän kuljetti kaksi venäläistä Lappeenrannasta Viipuriin.

– He olivat tosi kiitollisia, että tämä mahdollisuus oli. Kiva, että saan auttaa.

Jyrkisellä on taksissaan suojavarusteet, ja auto desinfioidaan jokaisen keikan jälkeen.

– Käsidesiä on mukana, ja ohjeistan matkustajia käyttämään niitä. Puhun auttavasti venäjää, joten yhteistyö sujuu kyllä.

Mies on tällä hetkellä firmansa ainoa työntekijä. Hän kertoo välttävänsä kaikkia kontakteja Venäjällä ja pyrkivänsä takaisin Suomeen mahdollisimman nopeasti.

– Ajan itse, koska pyrin suojaamaan työntekijöitä. En halua heille ylimääräisiä kontakteja ja riskiä sairastua.

Lappeenrannan Joutsenon Konnunsuolla sijaitsevat entiset vankilarakennukset, jotka jo kahdeksan vuoden ajan ovat muodostaneet yhden Suomen suurimmista vastaanottokeskuksista. Tällä hetkellä siellä odottaa turvapaikkapäätöstä noin 170 henkilöä.

Vastaanottokeskuksen yhteydessä toimii myös säilöönottoyksikkö. Siellä ihmisiä on useista eri syistä. Joidenkin henkilöllisyys ei ole tiedossa, ja joidenkin taas saatetaan uskoa syyllistyvän rikoksiin, jos heidät päästettäisiin vapaalle jalalle.

Osa säilöönottoyksikön asukkaista on voinut myös saada kielteisen turvapaikkapäätöksen, mutta poliisi haluaa heidän kuitenkin olevan säilössä, koska epäilee heidän saattavan piiloutua ennen kuin varsinainen kotiuttaminen alkuperäiseen kotimaahan koittaa.

Liki 70-paikkaisessa säilöönottoyksikössä on tällä hetkellä noin 30 asukasta. He eivät voi poistua yksikön ulkopuolelle.

Jokaisella asukkaalla on oma huone ja lisäksi rakennuksessa on yhteisiä kokoontumistiloja.

Eilen nälkälakkoon

Asukkaista kymmenkunta aloitti eilen maanantaina nälkälakon.

– Maanantaina lounaalla noin kymmenen henkilöä ilmoitti, että he ovat nälkälakossa. Tänään tiistaina heistä kolme tuli syömään normaalisti, kertoo Joutsenon säilöönottoyksiköstä vastaava Joutsenon vastaanottokeskuksen apulaisjohtaja Antti Jäppinen.

Jäppisen mukaan nälkälakkoilijat protestoivat sitä, että heidän säilöönottonsa jatkuu, vaikka koronavirusepidemian aiheuttamien rajoitusten takia Suomesta ei tällä hetkellä pysty normaalisti edes matkustamaan ulkomaille.

– Heidän pääviestinsä on, että heidät pitäisi vapauttaa, kertoo Jäppinen.

Halu pois

Joutsenon säilöönottoyksikössä 23-vuotias Ali Noori yrittää saada aikansa kulumaan. Nälkäkin on kova. Nälkälakossa hän on ollut nyt reilun vuorokauden.

– En ole tehnyt mitään pahaa. En edes tiedä, miksi olen täällä vankilassa, kertoo Noori.

Noori saapui Suomeen Afganistanista vuonna 2015 ja anoi turvapaikkaa. Hänen anomuksensa hylättiin, mutta nyt uusi anomus on vetämässä.

Noori kertoo käyneensä puolisen vuotta sitten Saksassa. Hän uskoo poliisi olettavan, että hän pakenisi Suomesta.

– Poliisi sanoi minulle, että jos minut päästetään ulos, menen taas johonkin toiseen maahan, kertoo Noori puhelimitse varsin hyvällä suomen kielellä.

Hän itse ei koe olevansa vaaraksi kenellekään. Säilöönottoyksikön sijaan hän haluaisi odottaa turvapaikkapäätöstä kotonaan tai ystäviensä luona.

– Minä voisin ilmoittautua Suomessa poliisille aina kun on tarve, sanoo Noori.

Ali Noori on asunut vuosia Lieksassa, jossa hän opiskelee ammattikoulussa rakennusalaa. Hän haluaa olla Suomessa, eikä takaisin Afganistaniin.

Hänen mielestään pelko siitä, että hän tai joku muu säilöönottoyksikön asukas lähtisi luvatta pois maasta, on turha.

– Nyt ovat koronan takia rajat kiinni. Eivät ihmiset edes pysty matkustamaan ulkomaille.

Arki säilöönottoyksikössä on Noorin mielestä hyvin stressaavaa.

– On paha olo, eikä pysty nukkumaan.

Päätös tapauskohtaisesti

Ruotsissa poliisi on alkanut pohtia, pitäisikö säilöönotettuja henkilöitä alkaa päästää vapaaksi, koska esimerkiksi Afganistan ei tällä hetkellä ota korona-alueilta ihmisiä vastaan.

Suomessa maahanmuuttoasioista vastaa sisäministeriö. Maahanmuutto-osaston lainsäädäntöjohtaja Riitta Koposen mukaan vastaavaa pohdintaa kuin Ruotsissa ei ainakaan sisäministeriössä ole käyty.

Koponen muistuttaa, että päättäminen säilöönotosta kuuluu poliisille, eikä ministeriö voi ottaa kantaa yksittäisiin tapauksiin.

– Säilöönotettu on päästettävä vapaaksi yleensä kuuden kuukauden tai enintään 12 kuukauden kuluttua säilöönottopäätöksestä. Henkilö voi saattaa asian käräjäoikeuden käsiteltäväksi kahden viikon välein, kertoo Riitta Koponen.

Myöskään Joutsenossa säilöönottoyksikkö ei tee päätöstä ihmisten vapauttamisesta, vaan siitä päättää poliisi tapauskohtaisesti.

– Viime kädessä käräjäoikeus linjaa, onko säilöönotolle olemassa laillisia perusteita, kertoo Joutsenon vastaanottokeskuksen apulaisjohtaja Antti Jäppinen.

Poliisi ei tänään ehtinyt kommentoida, voisiko se alkaa päästää säilöönottoyksiköissä olevia vapauteen odottamaan asiansa käsittelyä.

Korona otettu vakavasti

Sekä Joutsenon vastaanottokeskuksessa että säilöönottoyksikössä on koronavirusepidemian takia parannettu yleistä hygieniaa ja alettu torjua viruksen leviämistä. Siivousta on lisätty ja vierailut vastaanottokeskukseen on kielletty.

Vastaanottokeskuksen asukkaille ei enää järjestetä bussikyytejä kauppoihin. Lisäksi asukkaille pidettävän ryhmätoiminnan määrää on vähennetty.

Jos koronavirus iskisi vastaanottokeskukseen tai säilöönottoyksikköön, suunnitelmat ovat apulaisjohtaja Antti Jäppisen mukaan olemassa.

– Me saamme useita osastoja eriytettyä muusta asiakaskunnasta ja tarvittaessa pystymme näillä keinoin estämään tai ainakin hidastamaan viruksen leviämistä.

Tällä hetkellä ei ole tietoa, miten kauan asukasjoukon nälkälakko Joutsenon säilöönottoyksikössä kestää.

Vastaanottokeskuksen apulaisjohtaja Antti Jäppinen kertoo, että tilannetta toki seurataan jatkuvasti. Aivan uusi asia nälkälakot eivät kuitenkaan Joutsenossa ole.

– Sanotaanko näin, että eivät nämä mitenkään ennenkuulumattomia ole. Ei niitä joka kuukausikaan ole, mutta aina silloin tällöin.

Jäppisen mukaan erilaiset protestit kohdistuvat pääasiassa muuhun kuin itse säilöönottoyksikköön.

– Nälkälakoista ei yksikään ole kohdistunut asiakkaiden kohteluun täällä säilöönottoyksikössä, vaan he haluavat protestoida säilöönottopäätöksiään vastaan. Kyse on siitä, että he haluaisivat pois säilöönottoyksiköstä, tiivistää Jäppinen.

Lue seuraavaksi: Säilöönottoyksikön viihtyvyyteen haettiin mallia Euroopasta – "Vain uima-allas puuttui"

Itärajan rajanylityspaikoilla aloitetaan isot parannustyöt tänä vuonna.

Esimerkiksi teitä, rataosuuksia, liittymiä ja laitteistoja parannetaan Vaalimaan, Imatran, Parikkalan, Vainikkalan, Raja-Joosepin ja Vartiuksen raja-asemilla.

– Työt ovat siinä mielessä merkittäviä, että niillä varaudutaan kapasiteetin riittämiseen pitkälle tulevaisuuteen. Tässä taloudellisessa tilanteessa kapasiteetti riittää ihan hyvin, mutta kunnostustöiden myötä kapasiteetti riittää jatkossakin, jos liikenne kasvaa taloudellisen tilanteen parantumisen myötä, projektipäällikkö Jyri Mustonen Väylästä kertoo.

Imatran rajanylityspaikalla parannetaan vuoteen 2022 mennessä etenkin rajanylityspaikan rataosuutta. Kehittämistöiden kokonaisbudjetti on 5,2 miljoonaa euroa.

Parikkalassa kehitetään rajanylityspaikan läpivalaisulaitteistoa ja tunnistusjärjestelmiä. Lisäksi rajanylityspaikalle vievän tien ja valtatien 6:n liittymää parannetaan. Töiden on määrä valmistua vuoteen 2022 mennessä. Rakennustöiden kokonaisbudjetti on 4,9 miljoonaa euroa.

Vaalimaan rajanylityspaikalla kehitetään tieliikenteen kaistajärjestelyjä liikenteen sujuvuuden parantamiseksi. Lisäksi rajanylityspaikan valvontajärjestelmiä kehitetään. Järjestelyjen ansiosta aseman rajanylityskapasiteetti kasvaa jonkin verran. Kehittämishankkeen budjetti on 5,6 miljoonaa euroa.

Lappeenrannan Vainikkalassa sijaitsevan kansainvälisen rajanylityspaikan toimintaa parannetaan rakentamalla uusi rajatarkastusasema ja kehittämällä valvontajärjestelmiä. Rajanylityspaikkaa käytetään vain rautatieliikenteessä. Hankkeen budjetti on noin 6,4 miljoonaa euroa.

Inarissa sijaitsevan Raja-Joosepin rajanylityspaikan rakennukset, tietojärjestelmät ja läpivalaisulaitteisto uusitaan. Työt valmistuvat vuonna 2022. Parannustoimiin on budjetoitu 11,4 miljoonaa euroa.

Kuhmon Vartiuksen rajanylityspaikalla parannetaan ratarakenteita rajalla ja Ypykkävaarassa, kehitetään tieliikenteen olosuhteita muun muassa kaistajärjestelyin ja uudistetaan rajanylityspaikan rakennuksia.

Kaakkois-Suomessa hankkeiden kokonaisbudjeteista 80 prosenttia tulee EU-rahoituksena ja kansallisena rahoituksena. Pohjois-Suomessa 90 prosenttia rahoituksesta saadaan tukina.

Keskiviikkoiltana ulkoilureissulla ollut iäkäs mies putosi jäihin Lappeenrannan itäosassa. Kun miestä ei kuulunut kotiin, olivat läheiset huolestuneet ja soittaneet poliisille.

Miestä etsittiin useita tunteja. Etsintöihin osallistuivat poliisi, pelastuslaitos, rajavartiolaitos ja vapaaehtoinen pelastuspalvelu.

Etsinnässä käytettiin apuna poliisikoiria, pelastuslaitoksen hydrokopteria, rajavartiolaitoksen helikopteria ja drooneja.

Keskiviikon ja torstain välisenä yönä droonin avulla havaittiin jäässä avanto. Pitkien etsintöjen jälkeen pelastuslaitoksen sukeltajat löysivät miehen menehtyneenä.

Poliisi varoittaa nyt heikoista jäistä.

– Ihmisten kannattaa miettiä nyt kahta asiaa: koronaa ja jäätilannetta. Pysykää pois jäältä, käskee rikosylikomisario Ilkka Vainikka Kaakkois-Suomen poliisista.

Keskiviikkona myös retkiluistelija putosi jäihin Lemillä. Lasten neuvokkaan toiminnan ansiosta ihmishenki pelastui.

Sosiaali- ja terveysministeriön (STM) alati muuttuvat ohjeet vanhusten kotihoitoon koronakriisissä ovat aiheuttaneet sekaannusta ympäri Suomen.

Kunnissa on ollut epätietoisuutta, miten ja mitä ohjeita pitäisi noudattaa. Tilanne koskettaa monia. THL:n mukaan säännöllisen kotihoidon piirissä oli vuoden 2018 lopussa lähes 75 000 henkilöä. Koronaviruksen seurauksena kotiinsa joutuu linnoittautumaan yhä useampi.

STM linjasi viime viikon torstaina, että hoitajien tulee käyttää hengityssuojaimia kotihoidon asiakaskäynneillä.

– Kotihoidon henkilöstön tulee asiakaskäynneillä suojautua kertakäyttöisillä hengitystiesuojaimilla, sanoi perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiuru hallituksen tiedotustilaisuudessa viikko sitten torstaina.

Perjantaina STM julkisti kuitenkin nettisivuillaan ohjeen, jonka mukaan kotihoidon henkilöstön suojautumisesta päättävät työnantajat.

Kuluvalla viikolla STM on antanut uusia ohjeita. Tiistaina ministeriö julkaisi tiedotteen, jonka mukaan kotihoidossa työskentelevien pitää käyttää suu-nenäsuojusta asiakaskäynneillä. Hengitystieinfektioon sairastuneen potilaan hoidossa varusteena on oltava myös suojakäsineet.

Samana päivänä julkaistussa ministeriön virallisessa ohjeessa kuitenkin sanotaan, että hoito- ja hoivatyössä käytetään hengityssuojaimia henkilökohtaisen riskiarvion perusteella ja käsihygienia riittää, jos asiakkaalla ei ole hengitystieinfektiota.

Mikä STM:n ohjeistus kotihoitoon oikein on?

STM:n johtaja Tuija Kumpulainen sanoo, että ministeriö pyrkii antamaan vielä perjantaina suosituksen, jonka mukaan hengityssuojaimia pitää käyttää kaikissa kotihoidon tapaamisissa. Ohje on siis sama, minkä ministeri Kiuru kertoi jo viikko sitten.

Ylen tietojen mukaan monien kuntien kotihoidossa ei ole tähän asti käytetty hengityssuojaimia, kun kyse on ollut arkisista tapaamisista.

Kotihoidossa on usein noudatettu THL:n ohjeistusta, jonka mukaan kotikäynneillä riittää hyvä käsihygienia ja varovaisuus yskiessä.

Suojavarusteiden käytössä vaihtelua alueittain

Yle on haastatellut tätä juttua varten kotihoidon työntekijöitä ympäri Suomen. Yhteensä tietoja on saatu yli kymmeneltä kotihoitajalta tai esimieheltä.

Tietojen perusteella usealla paikkakunnalla on toimittu STM:n ohjeiden vastaisesti. Esimerkiksi Helsingin kaupunki on linjannut, että suojamaskeja ei käytetä, ellei kotihoidon asiakkaan epäillä altistuneen virukselle.

– Kaupunki antaa oman tulkintansa ohjeisiin. Ohjeet muuttuvat lähes päivittäin, emme ota automaattisesti käyttöön hallituksen ohjeita, palvelualueen johtaja Arja Peiponen Helsingin kaupungilta kertoi Ylelle tiistaina.

Sama käytäntö on Ylen haastattelujen perusteella monella muullakin alueella. Haastatelluista enemmistö kertoo, että maskeja ei käytetä säännönmukaisesti. Useimmiten viruksen leviämistä pyritään rajaamaan käsidesin avulla ja kasvosuojia käytetään vain oireilevien potilaiden kohdalla.

Tämä on käytäntö muun muassa Etelä-Karjalassa Eksoten alueella.

– Tämä ohjeistus tuli STM:ltä viime perjantaina tilaisuudessa, joka oli järjestetty videoyhteyksien välityksellä sairaanhoitopiirien johtajille ja kuntien terveysjohtajille. Nyt tietomme mukaan ihan lähipäivinä on tulossa tarkennuksia ohjeeseen ja totta kai toimimme ohjeiden mukaan, terveys- ja vanhustenpalvelujen johtaja Tuula Karhula kertoo.

Ylen tietojen mukaan kyseisessä videopalaverissa ohjeistuksen antaja oli STM:n kansliapäällikkö Kirsi Varhila.

STM:n Tuija Kumpulainen pahoittelee annettua epäselvää ohjeistusta. Hänen mukaansa valtakunnallisia THL:n ja Työterveyslaitoksen ohjeita on noudatettu vaihtelevasti, joten STM halusi tehostaa viestiä tarkentavilla ohjeilla.

Hengityssuojainten käytöstä alettiin STM:ssä puhua viime viikolla. Hänen mukaansa kotihoidon asiakkaiden suojaamisen perustaso on hyvä, mutta nyt tavoitellaan lisäkeinoja suojata ikäihmisiä koronalta.

– Lisätoimenpiteen toteutukseen menee hetki, mutta sitä pidetään tarpeellisena, Kumpulainen sanoo.

STM:n mukaan kuntien pitää pääsääntöisesti noudattaa ministeriön ohjeita.

Paikoin näin on jo toimittu. Esimerkiksi Oulussa ja Etelä-Savossa hengityssuojaimia käytetään vanhusten kotikäynneillä. Oulussa varustaudutaan lisäksi suojahanskoin.

– Tällä hetkellä priorisoimme niin, että kotihoidossa on näitä suojia käytössä. Tulemme tarkentamaan suojainten käytön ohjeistusta vielä tänään (torstaina), sanoo hyvinvointijohtaja Kirsti Ylitalo-Katajisto Oulun kaupungilta.

Hoitajat epätietoisia ohjeistuksesta

Ylen haastattelemat hoitajat kertovat, että poukkoileva ohjeistus aiheuttaa epätietoisuutta. He esiintyvät jutussa nimettömänä, koska pelkäävät julkisuuden vaikuttavan työntekoonsa.

– Kukaan ei oikein tiedä mistään mitään, ei edes hallituksen ohjeista. Tänään (viime perjantaina) tuli ohje, että kirurgin suojia käytetään vain, jos asiakas oireilee, kertoo Etelä-Karjalassa työskentelevä hoitaja.

Hoitajaa huolettavat myös vuoronvaihdot, joissa toimistolla voi olla samaan aikaan suuri määrä ihmisiä. Koronataudin mahdollisesti saanut hoitaja voisi näin levittää virusta muihin työntekijöihin, joista se voisi siirtyä kotikäynneillä ikäihmisiin.

Lähihoitajia edustavan Superin asiantuntijan Elina Kiurun mielestä kotihoidon työnantajat eivät ole suhtautuneet koronaan tarpeeksi vakavasti ja vähättely on johtanut epäselviin ohjeisiin.

– Mielestäni ei ole tullut ihan selkeää määräystä, että niitä (hengityssuojaimia) käytetään joka tilanteessa, jossa ollaan asiakkaan luona. Helpottaisi työntekijöiden kuormaa, jos ohjeita ei tarvitsisi itse pähkäillä, Kiuru toteaa.

Superin puheenjohtaja Silja Paavola sanoo, että kotihoidon asiakkaiden suojelua ei ole ymmärretty täysin oikein.

– On vain ajateltu, että se auttaa, kun laitetaan vierailut pois ja vähennetään kontaktien määrää. Kotihoidossa pitää miettiä sitä, että tehdään reitti, jossa käy samat ihmiset niin paljon kuin mahdollista. Ei niin, että poukkoillaan reitiltä toiselle ja viedään talosta toiseen sitä koronaa, kun ei tiedetä kenellä se on.

“Hengityssuojaimia ei kertakaikkisesti ole”

Osa kunnista päätti heti ministerin tiedotustilaisuuden jälkeen alkaa noudattaa ohjetta hengityssuojainten käytöstä. Ongelmaksi on kuitenkin muodostunut hengityssuojainten riittävyys.

– Me haalimme suu-nenäsuojia, koska ministeriö määräsi käyttämään niitä kotihoidossa. Meillä ei valitettavasti ole sellaista varastoa, kun on ollut kielletty hamstraamasta. Käyntejä on iso määrä päivässä, näitä suojia kuluisi toistasataa päivässä pienessä kunnassa. Tilanne on vaikea ja ristiriitainen, pienen eteläsuomalaisen kunnan vanhuspalvelujohtaja kertoo.

Vanhuspalvelujohtajalla ei ole tiedotusoikeutta kunnan asioista, joten hän esiintyy jutussa ilman nimeä.

Myös Etelä-Savon soten alueella lasketaan nyt tarkoin hengityssuojainten riittävyyttä.

– Tällä hetkellä meillä on yli 80 000 kotikäyntiä kuukaudessa, niitä menisi vajaat kolme tuhatta per päivä. Arvio on, että meidän varastot kestäisivät huhtikuun loppuun, vanhus- ja vammaispalvelujen johtaja Niina Kaukonen sanoo.

Päijät-Hämeen hyvinvointiyhtymässä ongelma on ratkaistu teetättämällä pikaisesti kankaisia hengityssuojaimia kotihoidon tarpeisiin.

Tilauksessa on useita tuhansia kangasmaskeja. Ensimmäiset jaettiin henkilökunnan käyttöön jo tiistaina. Hyvinvointiyhtymä on ohjeistanut, että maski vaihdetaan jokaisen käynnin jälkeen ja ne pesetetään päivän päätteeksi.

– Meillä infektioylilääkäri on linjannut, että kangasmaski käy näissä normaaleissa kotihoidon käynneissä ihan vastaavasti kuin tämä kirurginen maski. Toki voidaan ajatella, että kertakäyttömaskit saattavat olla parempi ratkaisu, mutta tässä tilanteessa kun ei ole muuta tarjolla, niin asiallinen ratkaisu tämäkin, toimialajohtaja Anu Olkkonen-Nikula kertoo.

Olkkonen-Nikulan mukaan ministeriö on hyvin tietoinen siitä, että kertakäyttömaskien määrät ovat tarpeeseen nähden auttamatta liian pienet.

– Meillä tehdään 1,8 miljoonaa kotikäyntiä vuodessa, keskimäärin noin 150 000 kotikäyntiä kuukaudessa. Niitä hengityssuojaimia ei kertakaikkisesti ole.

Ylen tietojen mukaan myös käsidesin saatavuuden kanssa on ongelmia osassa Suomea.

STM: Suojainten tulee olla kertakäyttöisiä

Kunnissa on ollut epätietoisuutta, kuinka usein kotihoidon työntekijän pitää vaihtaa hengityssuojain. STM:n mukaan suojainten tulee olla kertakäyttöisiä, eli jokaista kotihoidon käyntiä varten tarvitaan uusi maski.

– Tarkoitus on suojata asiakas mahdolliselta hoitajan kantamalta taudilta, ja suojaimen teho heikkenee sen kostuessa, sanoo STM:n johtaja Kumpulainen.

Kumpulaisen mukaan myös kankaiset hengityssuojaimet käyvät, jos kertakäyttöisiä ei ole saatavilla.

STM avasi maanantaina Huoltovarmuuskeskuksen suojavarustevaraston. Kumpulainen sanoo, että varusteita jaetaan ensin sairaanhoitopiireistä koostuville erityisvastuualueille, mutta myös kuntien tarpeet on huomioitu laskelmissa. STM:n mukaan suojavarusteiden liiallista käyttöä tulee välttää, jotta niiden saatavuus voidaan turvata.

Kumpulainen ei ota kantaa, kuinka pitkäksi aikaa Huoltovarmuuskeskuksen varusteet riittävät uuden ohjeistuksen myötä. Huoltovarmuuskeskus yrittää saada markkinoilta lisää suojavarusteita mahdollisuuksien mukaan.

Kumpulainen jatkaa, että myös kunnilla on vastuu huolehtia yksityisten toimijoiden kanssa tehdyissä sopimuksissa, että niissä varaudutaan poikkeusaikojen hoitoon.

Yhdellä vanhuksella voi olla toistakymmentä hoitajaa

STM haluaa myös kuntien pyrkivän siihen, että yhdestä kotihoidon asiakkaasta huolehtisi pääsääntöisesti yksi henkilö, niin sanottu omahoitaja. Kunnissa tätä pidetään käytännössä mahdottomana toteuttaa.

Kotihoito on vuorotyötä ja asiakkaan luona voidaan joutua käymään jopa viisi kertaa päivässä. Lisäksi sairastumiset, lomat ja vapaapäivät sotkevat kuviota.

– Keskimäärin yhdellä vanhuksella on lähemmäs kymmenen hoitajaa. Joskus meillä on ollut tavoitteena, että enintään viisi kävisi, mutta sekään ei ole aina ollut mahdollista edes normaalitilanteessa, Helsingin kotihoidon palvelualueen johtaja Arja Peiponen sanoo.

Esimerkiksi Etelä-Karjalan sotepiirissä Eksotessa luku on tällä hetkellä 19 kotihoidon työntekijää kuukaudessa asiakasta kohden.

– Tuon koko keskiarvon pudottaminen esimerkiksi viiteentoista on jo työn takana, mutta meidän pitää nyt miettiä kaikki keinot miten saadaan lukua pienemmäksi, Eksoten kotihoidon palvelupäällikkö Miia Inna kertoo.

Ajatus vaikuttaa utopialta etenkin kun joillakin alueilla kotikäyntejä on jo nyt jouduttu vähentämään ja käyntiaikoja lyhentämään.

Esimerkiksi Tampereella sairauspoissaolot ovat lisääntyneet, mikä kasvattaa hoitajien vaihtuvuutta. Kaupunki on vähentänyt kotikäyntejä, jotka eivät ole akuutteja. Muun muassa lääkkeiden antoa hoidetaan yhä enemmän etäyhteydellä.

– Se (STM:n omahoitajaohje) oli aika hurja ehdotus, johon ei päästä missään eikä koskaan, sanoo palvelulinjapäällikkö Mari Patronen Tampereen kaupungilta.

STM:n Kumpulaisen mukaan ministeriö suosittaa tekemään sen, mikä on mahdollista.

– On eri asia vähentää kävijöiden määrää, jos asiakkaan luo tehdään yksi käynti päivässä. Jos käyntejä on enemmän, niin kävijöitä on enemmän.

Yle teki haastattelut 23–25.3. välisenä aikana. STM julkisti kotihoitoon liittyvän tiedotteen ja ohjeen 24.3.

Onko sinulla uutisvinkki koronaan liittyen? Laita viestiä tämän jutun toimittajille jaakko.mantymaa@yle.fi, johanna.mattinen@yle.fi ja riku.roslund@yle.fi.

Koronavirusepidemia runtelee Suomen taloutta ankaralla kädellä. Vaikutus tuntuu myös yhdessä talouden tukijaloista eli metsäteollisuudessa.

Selvää kuvaa kriisin vaikutuksesta ei kuitenkaan vielä ole.

– Metsäteollisuus on vientiala, joka elää suhdanteiden ja maailmantalouden kehityksen mukana. Meillä ei ole vielä tietoa, kuinka pitkä ja kuinka syvä tästä koronaepidemian aiheuttamasta talouskriisista tulee, Metsäteollisuus ry:n toimitusjohtaja Timo Jaatinen sanoo.

Erilaiset vaikutukset

Ainakin alkuun näyttää siltä, että vaikutukset metsäteollisuuteen ovat erilaisia eri toimijoilla. Joidenkin tuotteiden kysyntä jopa kasvaa, koska niillä on merkitystä taistelussa epidemiaa vastaan.

– Kriisin hoidon kannalta metsäteollisuus on hyvin keskeinen toimiala. Nyt tarvitaan esimerkiksi erilaisia hygieniapapereita ja hygieniatuotteita, Timo Jaatinen huomauttaa.

Verkkokauppa auttaa

Metsäteollisuuteen vaikuttaa myös verkkokaupan kasvu, kun koteihin tilataan nyt entistä enemmän tavaraa. Tämä siivittää pakkaustarviketeollisuutta ja kartonkiteollisuutta sekä niiden raaka-aineen toimittajaa selluteollisuutta.

– Erityisesti Suomessa valmistettavan pohjoisen havumetsäsellun kysyntä kasvaa tällaisessa tilanteessa, Timo Jaatinen sanoo.

Verkkokaupan lisääntymisestä on jo merkkejä. Esimerkiksi yhdysvaltalainen verkkokauppajätti Amazon ilmoitti 100 000 uuden työntekijän palkkaamisesta verkkokaupan kysynnän lisääntymisen vuoksi.

Sahat ja paperi paineessa

Sahoilla sen sijaan kärsittiin jo ennen nykyistä kriisiä kysynnän heikentymisestä. Koronaepidemia voi pahentaa tilannetta entisestään.

– Jos maailmantalous ajautuu pidempään ja syvempään kriisiin, rakentaminen varmasti hiljenee, Jaatinen sanoo.

Rakentamisen hiljenemisellä olisi suora vaikutus kysyntään Suomen sahoilla.

Rakentamisen hiljentymistä voivat kuitenkin vaimentaa eri puolilla maailmaa valmistella olevat jättimäiset elvytyspaketit, jotka saattavat edistää esimerkiksi infrarakentamista.

Pitkällä kriisillä olisi suuri vaikutus myös printtimainontaan ja tätä kautta painopaperin kysyntään.

Kriisin pituus ratkaisee

Inderes-pörssianalyysiyhtiön analyytikon Antti Viljakaisen mukaan keskeinen kysymys onkin talouskriisin pituus.

Jos kriisi pitkittyy, vaikutukset tuntuvat lopulta kaikkialla metsäteollisuudessa ja muuallakin taloudessa kysynnän yleisen heikkenemisen myötä.

Viljakaisen mukaan lopulta myös verkkokauppa kärsii, koska ihmisten tulot putoavat.

– Ihmiset todennäköisesti karsivat ostoksiaan, koska lopulta rahaa on vähemmän sekä verkko-ostoksiin että ostoksiin kivijalkakaupoissa,Viljakainen sanoo.

Tänä keväänä ei enää kannata lähteä jäälle. Saimaalla vinhat tuulet ovat liikutelleet jäätä niin, että siitä on tullut haurasta. Se ei enää kestä kulkijoita.

Viime päivinä heikoille jäille on silti menty kohtalokkain seurauksin. Keskiviikkona ulkoilemassa ollut mies hukkui Lappeenrannassa ja Lemillä retkiluistelija kylmettyi pahasti pudottuaan jäihin.

Kokenut retkiluistelija Mikko Nikkinen teki viimeisimmän reissun jäälle sunnuntaina. Hän totesi, että se oli kevään viimeinen reissu.

– Enää en lähde jäälle, koska se ei ole turvallista, sanoo kokenut jäämies Mikko Nikkinen.

Kavala kevätjää

Nikkisen mukaan jää ei ollut vielä erityisen ohutta sunnuntaina. Sen sijaan Saimaan pintaa peittää kavala kevätjää. Jäästä tulee arvaamatonta, kun yöpakkasia ei ole.

– Virtapaikat, niemen kärjet ja rannat olivat jo sulia. Lisäksi siellä oli isoja railoja ja aukkoja jäissä.

Myös tuuli tekee jäästä heikkoa.

– Jäät myös liikkuvat. Eilen esimerkiksi tuuli navakasti. Välillä tuuli lounaasta ja välillä vastakkaisesta suunnasta, silloin jäät liikkuvat ja olosuhteet muuttuvat hirmu nopeasti.

"Tämä on ollut fantastinen jääkausi"

Nikkisen mukaan tänä talvena sai jäillä liikkua yllättävän pitkään.

– Nyt on hyvä katsahtaa taaksepäin ja todeta, että tämä on ollut fantastinen jääkausi. Jääkausi kesti marraskuun 6. päivästä viime sunnuntaihin asti.

Jäällä liikkuessaan Nikkinen havainnoi tarkkaan jäätä. Hän käyttää näkö-, tunto- ja kuuloaistiaan reittejä valitessa. Lisäksi viime sunnuntaina hän etsi turvallisia kulkureittejä droonin avulla.

– Koko ajan luistellessa tunnustelen jään kovuutta jääsauvalla ja koko ajan keskustellaan reittivalinnoista. Viikonloppuna otin teknologian avuksi. Nostin välillä pienen droonin ilmaan ja katsoin minkälaiset olosuhteet ovat siellä, minne me aioimme luistella.

Ilmasto muuttuu, mutta ihmismieli muuttuu hitaammin

Viime talvilla on tärkeä opetus Nikkisen mukaan ihmisille.

– Suomalaiset on talviliikkujakansaa. Nyt kun ilmasto muuttuu, niin meidän pitäisi opetella elämään sen asian kanssa. Moni väheksyy turvallisuutta, että myö nyt vähän mennään Saimaalle. Suomalaisilla ei ole turvallisuushakuista tapaa liikkua. Nyt kun talvet muuttuvat, se edellyttää turvallisuushakuisuutta, tähdentää Nikkinen.

Mikko Nikkinen ei ole itse tänä talvena vajonnut jäihin, vaikka kilometrejä on takana paljon retkiluistellen. Mies kehottaa ulkoilijoita välttämään nyt jäillä liikkumista.

– Ei missään nimessä enää jäille. En ymmärrä, mikä tarve kenelläkään olisi sinne edes päästä.

Pula hengityssuojaimista ja erilaisista kasvomaskeista on saanut ihmiset valmistamaan hengityssuojaimia itse. Ohjeita leviää muun muassa sosiaalisessa mediassa ja Youtube-kanavilla.

Materiaaleina ohjeissa on yleensä lakanakangas, mutta joissakin neuvotaan tekemään suojaimia siivousliinoista, talouspaperista tai jopa pölynimurin hepasuodattimesta. Into valmistaa maskeja on kova esimerkiksi Yhdysvalloissa, jossa on menossa kampanja valmistaa sairaaloihin miljoona kankaista kasvosuojainta.

Pari päivää sitten Heinolan kaupunki julkaisi opetusvideon, jossa annetaan ohjeet suojaimen valmistamiseen. Siinä materiaalina on käytetty tiivistä lakanakangasta.

Vaatteistonhoitaja Terttu Malola Heinolan kaupungilta kertoo, että ensimmäisen suojaimen valmistamiseen menee pari tuntia, mutta kun työvaiheet oppii, saa sen jo tunnissa valmiiksi.

Heinolan kaupungin johtavan ylilääkärin Kirsi Timosen mukaan itse tehdyt suojaimet eivät korvaa sairaalahoidossa käytettyjä suojaimia. Sairastuneita potilaita hoidettaessa käytössä ovat vain siihen varta vasten tarkoitetut suojavälineet.

– Itse tehtyjä voisi käyttää silloin, kun kyse on oireettomista ihmisistä ja he tapaavat toisiaan. Silloin oletuksena on, että heillä ei ole tartuntaa. Videon ohjeella tehtyä suojainta voi myös käyttää, kun joutuu tapaamaan iäkkäitä ihmisiä, jos esimerkiksi vie heille ostoksia, sanoo Timonen.

Timonen muistuttaa, että vain terveenä saa olla töissä.

– Mutta jos tahattomasti tulee yskäisy, niin se antaa suojaa. On parempi, että on tällainen kuin ei mitään, kertoo Heinolan kaupungin ylilääkäri Kirsi Timonen.

Asiantuntijat kuitenkin pelkäävät, että itse tehdyt suojaimet antavat käyttäjille väärän mielikuvan niiden suojaavasta vaikutuksesta.

Työterveyslaitoksen vanhemman asiantuntijan, hengityksensuojaimiin erikoistuneen Erja Mäkelän mielestä Heinolan kaupungin tulisi opetusvideossaan olla tarkempi.

– Varoittaisin kovasti Heinolan kaupunkiakin markkinoimasta niitä hengityssuojaimina. Ne muistuttavat kirurgista suu-nenäsuojaa, mutta eivät täytä ollenkaan minkäänlaisia vaatimuksia, sanoo Mäkelä.

Itse tehty ei ole aito

Vaikka halu tehdä suojaimia olisi kova, kannustaa Työterveyslaitoksen vanhempi asiantuntija Erja Mäkelä suhtautumaan itse tehtyihin suojaimiin ja niiden tehoon kriittisesti.

– Itse tehty ei täytä minkäänlaisia hengityssuojaimen tai muunkaan suojaimen vaatimuksia. Oikean suojaimen valmistaminen itse ei ole mahdollista, eikä itse tehtyä saisi edes kutsua suojaimeksi, kertoo Mäkelä.

Mikään ei estä tekemästä itselleen jonkinlaista estettä suun ja nenän eteen. Tällainen kankainen este ei estä viruksia tai bakteereita pääsemään kankaasta läpi, mutta voi vähentää niiden määrää. Ennen kaikkea kangassuojat voivat kuitenkin voivat torjua, ettei omasta suusta lennä mitään vastapuolen kasvoille.

– Niillä ei juuri pysty suojaamaan itseään, mutta voi olla, että niillä pystyy suojaamaan muita ihmisiä, korostaa Mäkelä.

Erja Mäkelän mukaan itse tehtyyn versioon liittyy riskejä, jotka kotiompelijan kannattaa ottaa huomioon.

Ensinnäkin kankaan läpi pitää pystyä hengittämään kunnolla. Mäkelä neuvoo olemaan hyvin varovainen varsinkin silloin, kun laittaa jotain toisen ihmisen nenän ja suun eteen.

– Hengitysvastus kasvaa ja samalla jaksaminen vähenee. Jos tekee iäkkäälle tai sairaalle ihmiselle esimerkiksi kauppareissua varten kankaasta suojaimen, pitää huomioida, jaksaako ihminen hengittää sen läpi.

Toiseksi kankaan tulee olla tarpeeksi tiivis. Sen läpi ei saa näkyä pieniäkään reikiä.

– Ei kannata tehdä myöskään liian tyköistuvaa, koska muuten sen kanssa ei pysty hengittämään ja olemaan. Hiilidioksidipitoisuus ei saa nousta liian suureksi suojaimen sisällä, sanoo Erja Mäkelä.

Hygieenisyys tärkein

Työterveyslaitoksen vanhemman tutkijan Erja Mäkelän mukaan itse tehdyn kasvopukineen materiaaliksi voisi sopia ohut lakanakangas, jonka laittaa kaksinkerroin.

– Suojaimissa erilliset kerrokset parantavat suojaustehoa. Mieluummin kaksi ohutta kangasta kuin yksi paksu. Lakanakangas soveltuu siksi, että sen voi pestä kuumassa.

Itse tehty suojain tulee pitää puhtaana ja hygieenisenä. Sitä ei saa ottaa välillä pois, laittaa käsilaukkuun tai taskuun ja ottaa sieltä takaisin käyttöön. Sitä ei myöskään saa puhumisen ajaksi ottaa pois suun edestä.

– Sitä tulee kosketella vain niin, että ottaa nauhoista kiinni. Käytön jälkeen se riisutaan suoraan pesukoneeseen ja pesu vähintään 60 asteessa. Lakanat voi laittaa samaan pesuun mukaan, kertoo Mäkelä.

Erja Mäkelä kertoo nähneensä, miten ihmiset ottavat sormillaan suu-nenäsuojan esimerkiksi puhumisen ajaksi pois suun edestä. Edestakaisin pukiessa ja riisuessa suojaimen sisä- ja ulkopinnat helposti likaantuvat, jolloin viruksia voi joutua hengitysteihin ja aiheuttaa tartunnan.

– Se voi olla pahempi asia kuin se, ettei suojainta käytä ollenkaan. Hygienia on merkittävin syy siihen, miksi emme suosittele ihmisille kaupasta ostettujen tai itsetehtyjen suojainten käyttöä.

Harkintaa myyntiin

Käsityöihmiset tai -yrittäjät saattavat innostua myymäänitse tekemiään suojaimia esimerkiksi internetin kirpputoreilla tai muissa myyntipaikoissa. Jos näin tekee, tulee myyjän ehdottomasti korostaa, etteivät tuotteet suojaa käyttäjäänsä esimerkiksi koronatartunnalta.

– Myyjän pitää tietää, millaista tuotetta on tarjoamassa markkinoille ja millaiseksi niiden tehon väittää. Jos myyjä kertoo, että myytävä tuote on henkilösuojain tai siitä muutoin voi saada käsityksen, että se sellainen suojain on, tulee sen tulee täyttää henkilösuojainvaatimukset, sanoo Turvallisuus- ja kemikaalivirasto Tukesin ylitarkastaja Asta Koivisto.

Koivisto muistuttaa, että Suomessa ei ole tällä hetkellä voimassa suositusta, jonka mukaan tavallisten ihmisten pitäisi käyttää kasvosuojaimia koronalta suojautumiseen.

Tekstiili-, vaate- ja muotialan yritysten järjestö Suomen tekstiili ja muoti ry esitti myös tällä viikolla huolensa siitä, että esimerkiksi sosiaalisessa mediassa on alkanut kiertää ohjeita maskin ompelemiseen.

– Tässä on kuitenkin painettava hiukan jarrua, koska hengityksensuojaimille on tiukat vaatimukset ja standardit. Huoli tässä on, että ihmiset alkavat käyttää itse tekemiään suojuksia ja tuudittautuvat väärään turvallisuudentunteeseen. Itse tehty kangasmaski ei välttämättä suojaa lainkaan kantajaansa tai ympärillä olevia ihmisiä koronavirukselta, sanoo Suomen Tekstiili & Muoti ry:n toimitusjohtaja Anna-Kaisa Auvinen järjestön tiedotteessa.

Tarkat määritelmät

Työterveyslaitoksen vanhemman tutkijan Erja Mäkelän mukaan suojainten ominaisuudet on tarkkaan standardeissa ja asetuksissa määritelty. Vaikka yleiskielessä suun ja nenän eteen laitettavan kankaisen suojan sanotaan olevan hengityssuojain, ei se sitä kuitenkaan ole.

Mäkelä muistuttaa, että hengityksensuojaimia ja kirurgisia suu-nenäsuojuksia ei tule sekoittaa keskenään.

Vakavia tartuntatauteja aiheuttavia viruksia ja bakteereja vastaan käytetään hengityksensuojaimia, jotka yleensä yleensä suodattavia puolinaamareita. Ne suodattavat sisäänhengitettävästä ilmasta siinä leijuvan pöly- ja nesteaerosolin.

Useissa niistä on etualalla venttiili, joka helpottaa uloshengitystä ja vähentää kosteuden kertymistä suojaimen sisälle. Tällaiset peittävät tiiviisti koko nenän ja suun alueen.

– Jolleivät ne suojaimen muodon vuoksi tiivisty kasvoille hyvin, ne eivät suojaa käyttäjää, kertoo Mäkelä.

Tehokkaimpia FFP2- ja FFP3-luokan hengityksenssuojaimia käytetään myös sairaalaosastoilla suojautumiseen koronavirukselta, kun COVID-19-potilaita hoidetaan menetelmillä, joissa muodostuu aerosoleja.

Suu-nenäsuoja on se, jonka näemme tavallisesti esimerkiksi hammaslääkärin vastaanotolla ja ulkomaisissa uutiskuvissa. Se peittää suun ja nenän alueen ja on hengityssuojainta selvästi hennompi. Suu-nenäsuoja ei se estä esimerkiksi virusten tai ilman epäpuhtauksien tulemista hengityksen mukana ihmiseen, mutta estää omasta suusta lähtevien yskösten lennon.

Myös kirurgit käyttävät niitä, jolloin esimerkiksi veriroiskeet eivät tule leikkaushenkilökunnan naamalle. Tällaiset suu-nenäsuojaimet ovat samankaltaisia kuin itsetehdyt suun ja nenäalueen peittävät suojat.

– Suu-nenäsuojienkin tulee täyttää kaikki vaatimukset. Valmistajien ja niiden edustajien tulee markkinoinnissa tietää, millainen suu-nenäsuojan tulee olla, jotta sitä voi myydä, kertoo Työterveyslaitoksen vanhempi asiantuntija Erja Mäkelä.

Lue seuraavaksi: Koronan pelko toi kauppoihin petollisen ilmiön – näin käytät kertakäyttöhanskoja oikein

Yle kertoo tuoreimmat tiedot koronaviruksesta Suomessa ja maailmalla. Katso ne tästä.

Suurin osa Joutsenon säilöönottoyksikössä nälkälakossa olleista asukkaista on palannut syömään.

Joutsenon vastaanottokeskuksen apulaisjohtajan Antti Jäppisen mukaan suurempi ryhmälakko on päättynyt.

– On edelleen yksi tai kaksi henkilöä, jotka eivät ole käyneet syömässä yhteisissä ruokailuissa, Jäppinen sanoo.

On kuitenkin mahdollista, että nälkälakkoilijat ovat saaneet aamu- tai iltapalatarpeita muilta asukkailta. Asukkaat voivat viedä ruokatarpeita omiin huoneisiinsa.

– Lisäksi asukkaiden käytössä on kanttiini, Jäppinen sanoo.

Terveydenhoitaja seuraa asukkaiden vointia.

Koronavirustilanne sai vaatimaan vapauttamista

Kymmenkunta säilöönottoyksikön asukasta aloitti nälkälakon maanantaina.

Nälkälakkoilijat protestoivat sitä, että heidän säilöönottonsa jatkuu, vaikka koronavirusepidemian aiheuttamien rajoitusten takia Suomesta ei tällä hetkellä pysty normaalisti edes matkustamaan ulkomaille.

Toisin sanoen nälkälakkoilijat vaativat vapauttamistaan.

Nälkälakossa olleita asukkaita on Jäppisen mukaan palannut syömään yhteisiin ruokailuhetkiin viikon mittaan.

– Tilanne on rauhallinen.

Joutsenon säilöönottoyksikkö sijaitsee Joutsenon vastaanottokeskuksen yhteydessä. 70-paikkaisessa yksikössä on tällä hetkellä noin 30 asukasta.

Säilöönottoyksikössä on ihmisiä useista eri syistä. Joidenkin henkilöllisyys ei ole tiedossa. Joidenkin taas saatetaan uskoa syyllistyvän rikoksiin, jos heidät päästettäisiin vapaalle jalalle.

Osa säilöönottoyksikön asukkaista on voinut myös saada kielteisen turvapaikkapäätöksen. Poliisi haluaa heidän kuitenkin olevan säilössä, koska epäilee heidän saattavan piiloutua ennen kuin alkuperäiseen kotimaahan kotiuttaminen alkaa.