Senioritalon pihamaalla viritellään kaiuttimia ja mikrofonitelineitä. On alkamassa keikka keskellä kirkasta päivää. Asialla on uniikki idea: Ilmainen pihamuusikko.

Koronaviruksen leviämisen takia yli 70-vuotiaiden on hyvä pysyä sisätiloissa. Yksinäinen elämä erakoittaa ikäihmisiä entisestään. Yhteydenpito läheisiin on sallittu lähinnä puhelimitse ja videoyhteyden kautta.

Imatralla eristäytynyttä elämää piristetään nyt laulun voimin. Seurakunnasta voi nimittäin tilata pihamuusikon laulamaan kotipihalleen.

Parissa päivässä pihamuusikot on tilattu yli 30 keikalle. Osa keikoista on isommissa yksiköissä ja osa yksityistalojen pihoilla.

Pihamuusikon ensimmäinen keikka oli tiistaina Immalan Loisteessa. Kyse on senioriasumisen yksiköstä, jossa on 42 asuntoa. Yksikön ohjaajaa Sirpa Hytöstä harmittaa, että elämä on nyt kaventunut ikäihmisillä entisestään.

– Mieliala on jo laskenut meidän asukkaillamme, huokaisee Hytönen.

Italiasta mallia Imatralle

Mielialan kohottamiseksi päätettiin, että neljän seinän sisällä oleville pitää saada jonkinlaista piristystä.

– Meillä on innokkaita laulajia koko talo täynnä. Meillä on ollut tähän asti kerran viikossa iso laulutuokio, toteaa ohjaaja Sirpa Hytönen Immalan Loisteessa.

Hytönen päätti järjestää yhteislaulutempauksen.

Samanlaisia yhteislauluhetkiä on nähty muun muassa Italiassa, jossa kotona eristyksissä olevat ihmiset intoutuivat yhtymään muiden lauluun parvekkeiltaan. Spontaanit ja suunnitellut yhteislauluhetket Italiassa ovat levinneet viraaleiksi videoiksi somessa.

– Kun ehdotin yhteislauluhetkeä, niin kaikki asukkaat olivat ihan innoissaan, kertoo Hytönen.

Yhteislauluhetki järjestyi tiistaiksi, jolloin senioritalon asukkaat kajauttivat parvekkeiltaan laulun omaksi ja muiden iloksi.

– Jos oma parveke ei ole sisäpihan puolella, asukkaat saivat mennä yhteiselle terassille laulamaan. Väliä kaveriin piti olla kaksi metriä, Hytönen sanoo.

Pihamuusikon voi tilata ilmaiseksi omalle pihalleen

Ikäihmisten laulua johti Imatran seurakunnan kirkkomuusikko Heini Vesterinen. Mukana oli koko Vesterisen perhe: kanttorina toimiva aviomies ja perheen kolme alle kouluikäistä lasta.

Kirkkomuusikko Vesterisellä on tunnelma huipussaan, kun ensimmäinen ulkoilmakeikka on takana.

– Ihan mahtava fiilis! Olen miettinyt paljon yksinäisiä ja masentuneita ihmisiä, miten heille voisi tuoda piristystä. Sitten keksittiin tämä idea, kertoo Vesterinen innoissaan.

Pihamuusikon tarkoitus ei ole esiintyä vain isojen joukkojen edessä.

– Lähden kiertämään myös yksin omakotitaloissa asuvien ihmisten pihoilla, intoilee Vesterinen.

Pihamuusikon voi tilata kuka tahansa paikalle. Laululla voi piristää joko itseään tai läheistään, jolle haluaa välittää laulutervehdyksen. Biisilistalle on valikoitunut kymmenen valoisaa laulua, joita pihamuusikko tulee ilmaiseksi esittämään.

– Intoa puhkuen jatkan tätä!

Kyyneliä ja hymyä

Heini Vesterinen kertoo, että pihamuusikon puhelin on soinut ja tilauksia on tullut. Pelkästään tilauspuhelutkin ovat olleet antoisia.

– Ihmisillä on tarve jutella. Vaikka ihminen tilaisi ystävälleen piristystä, on tärkeää kysyä soittajalta, että mitä hänelle kuuluu, kertoo Vesterinen.

Yksi pihamuusikkouden parhaista puolista on se, että työllä saa nopeasti hymyn leviämään kuulijan kasvoille.

– Keikoilla kyllä on pyyhitty silmäkulmia puolin ja toisin. Osa kuulijoista on ollut tosi liikuttuneita. He ovat kuvitelleet ihmisten jo unohtaneen heidät, kertoo kirkkomuusikko Heini Vesterinen.

Keikkoja on tilattu pääkaupunkiseudulta asti imatralaisille läheisille. Vielä Vesterisen tiedossa ei ole, että uniikkia pihamuusikkoideaa olisi kopioitu muualle Suomeen. Imatran seurakunnan muusikon voi tilata vain Imatralle.

Immalan Loisteen senioriasumisen yksikössäkin jatkoa yhteislauluille on luvassa.

– Alamme pitää yhteislauluhetkeä asukkaille viikoittain, lupaa yksikön ohjaaja Sirpa Hytönen.

Reilu pari viikkoa sitten helsinkiläinen Henri päätti lähteä vaimonsa ja kolmen alaikäisen lapsen kanssa mökille Valkealaan Kouvolaan.

Molemmat vanhemmat kuuluivat riskiryhmään ja päättivät siksi lähteä mökille pakoon koronaa. Lapset otettiin pois koulusta etäopetukseen jo aikaisemmin. Henrillä itsellään on hermostosairaus ja diabetes, vaimolla on jatkuvaa lääkehoitoa vaativa astma.

Henrin vaimo on joutunut kuitenkin sosiaalisessa mediassa vihapuheen kohteeksi, kun hän kertoi mökille lähtemisestään. Siksi Henri ei esiinny tässä jutussa omalla nimellään.

Myös Iltalehti kertoi aikaisemmin, että sosiaalisessa mediassa on nimitelty kovin sanoin uusimaalaisia vapaa-ajan asukkaita. Yle haastatteli myös joitakin muita mökkiläisiä, jotka tunnistivat ilmiön.

Henri on tuohtunut siitä, että heidän ratkaisuaan arvostellaan.

– Lähdimme jo paljon aikaisemmin eli silloin, kun koronatilanne oli vielä aivan erilainen. Lähdimme ajankohdassa, jolloin kaikki tartuntaketjut olivat vielä selvillä.

Hajurako muihin mökkiläisiin vähintään sata metriä

Muiden mökkiläisten kanssa Henri ei ole ollut tekemisissä.

– Koronan tartuttaminen tai sen saaminen on täällä eristyksessä kyllä epätodennäköistä. On täällä muitakin mökkejä ja mökkiläisiä, eikä olla missään tekemisissä niiden kanssa. Hajurako on aina vähintään sata metriä.

Henri kuitenkin sanoo, että lisääntyneiden koronatartuntojen myötä on järkevää että mökeille ei enää lähdettäisi. Rajasulkuja hän pitää nyt perusteltuna.

– Nyt on väärä kohta lähteä enää Uudeltamaalta. Se juna meni jo. En itse haluaisi, että Uudeltamaalta lähdetään enää mihinkään. Mielestäni on kurjaa, että ajoissa mökeille eristäytyneitä mökkiläisiä nyt syyllistetään.

Henri sanoo, että hän on nyt kahden viikon eristäytymisen jälkeen käynyt vain ruokakaupassa, mutta muuten he ovat eristäytyneet täysin.

– Kyllä hekin kaupassa aluksi suhtautuivat niin, että "just joo, että Helsingistä tullut." Mutta kun sanoin, että ollaan oltu mökillä jo pidempään, mieli muuttui.

Henri sanoo, että heillä oli hyvät ruoka- ja lääkevarastot jo mökille mennessään. Mökillä he noudattavat erityistä varovaisuutta.

– Ollaan eristäydytty niin tehokkaasti kuin mahdollista. Jos saadaan korona jostain, se on sitten tarttunut jostain Kymenlaaksosta. Mukanamme emme ole sitä tuoneet. Jos tauti kuitenkin tänne jostain kulkeutuu kaikista varotoimista huolimatta, palaamme Helsinkiin.

Espoolaismies lähti mökille Hartolaan: "Ideaalinen eristäytymispaikka"

Myös espoolainen Karri Puumanen päätti lähteä mökille Hartolaan pari viikkoa sitten. Hän on ollut mökillä vaimon ja kahden tyttären kanssa nyt kaksi viikkoa. Perhe lähti karkuun koronatilannetta.

– Olemme olleet kaksi viikkoa täällä karanteenissa. Tuemme paikallisia yrityksiä käyttämällä heidän palveluitaan.

Puumanen palasi Espanjasta Marbellasta aikaisemmin maaliskuussa, muttakertoo olleensaHelsingissä karanteenissa ennen mökille lähtöä.

– Totesimme, että olimme kunnossa ja päätimme lähteä tänne. Mökki on ideaalinen eristäytymispaikka.

Puumanen sanoo, että perhe on pysynyt Hartolan mökillään eristyksissä ja välttäneet esimerkiksi kaupassa käymistä. Pyykinpesukoneen he tilasivat mökille verkosta. Kaupassa käydään kerran kahdessa viikossa.

– Paikallisen yrityksen asentaja ei uskaltanut tulla asentamaan meille konetta, koska he ovat tekemisissä riskiryhmiin kuuluvien ikääntyneiden kanssa. Asentaja teki ystävällisesti meille opastusvideon, jolla kerrottiin miten kone asennetaan.

Puumanen ei tiedä, milloin he pääsevät palaamaan kotiinsa Espooseen. Toistaiseksi he ovat viihtyneet mökillään.

– Katsomme viikko kerrallaan, miten tilanne kehittyy. On vähän epäselvää, saako kotiinsa palata rajojen sulkemisen jälkeen.

Puumanen ei ymmärrä somekommentoijia, jotka haukkuvat mökkiläisiä. Jokainen paikkakunnalle tuotu euro tulee Puumasen mukaan heille tarpeeseen varsinkin tässä tilanteessa.

– Ihmisten pitäisi olla iloisia siitä, että tulemme tänne. Sairaana mökille tulo ei toki ole millään tavalla hyväksyttävää. Olemme pitäneet itsemme erossa muista ihmisistä. On tyhmää ja lyhytnäköistä tuomita muita.

Vapaa-ajan asukkaiden liitto: Kannattaa olla kotona

Vapaa-ajan asukkaiden Liiton puheenjohtaja Tapio Tervo kertoo, että Uudeltamaalta kotoisin olevien mökkiläisten olisi alun perinkin ollut hyvä pysyä kotona.

– Liiton kanta on se, että kannattaa palata omalle asuinalueelle. Toivomme, että kaikki olisivat kotona tai palaisivat kotiin.

Tervo sanoo, että sosiaaliseen mediaan liittyy vihakirjoittelua aiheesta kuin aiheesta. Ne keskustelut kannattaa hänen mielestään jättää omaan arvoonsa.

– Some on some, että sinnehän mahtuu kaikenlaisia kommentoijia.

Mökkiläisen suunnitelma peruuntui: "Harmittaa, ettei pääse mökille"

Mökkiläinen Eero Vankka olisi halunnut lähteä Asikkalaan mökille, mutta päätti pysyä kotonaan Helsingissä rajojen sulkemisen takia.

– Olimme jo suunnitelleet mökille lähtöä, mutta sitten tuli tämä. Kunhan tämä rajakielto rupeaa kumoutumaan, heti seuraavana viikonloppuna kyllä aiomme mennä mökille.

Vankka ei ymmärrä mökkiläisiin kohdistuvaa ikävää somekommentointia.

– Ei se mieltä ylennä. Keskustelun pitäisi olla asiallista.

Vankkaa harmittaa, ettei pääse nyt mökille.

– Toiset ovat laittaneet rahansa mökkipalstaan. Nykyajan työt ovat aika stressaavia, joten ei ole sen parempaa paikkaa rentoutua kuin mökki. Siellä pystyy unohtamaan arjen kiireet.

Vankan mukaan mökkiläiset työllistävät sekä työntekijöitä että yrittäjiä mökkikunnissaan, jotka ovat yleensä muuttotappiollisia kuntia.

– Moni yritys joutuisi lopettamaan ilman kesäasukkaita ja varsinkin paikalliset vanhukset joutuisivat vaikeuksiin kun he menisivät jonnekin suurempaan kauppakeskukseen.

Aiheesta lisää:

Millaisia ajatuksia Uudenmaan rajojen sulkeminen herättää?

"Kun sinne terveenä menee, niin eihän se virus sinne osaa tulla", sanoo mökkiläinen – kunnanjohtaja toivoo, että nyt päätettäisiin, missä aiotaan olla

Pääsiäisen aikaan monilla lapsilla on ollut tapana käydä virpomassa sukulaisia, tuttavia ja lähinaapurustoa.

Tänä vuonna perinteestä joudutaan suurelta osin luopumaan, sillä suomalaisia on koronaviruksen ja poikkeusolojen takia pyydetty olemaan omassa kodeissaan, eikä muita ihmisiä saisi käydä tapaamassa.

Sekä Suomen evankelis-luterilainen kirkko että ortodoksinen kirkko kehottavat noudattamaan viranomaisten ohjeita. Naapurustoon tai sukulaisiin ei nyt pidä lähteä virpomaan.

– Kyllä sellaiset täytyy jättää tekemättä, kertoo Katri Vappula Suomen evankelis-luterilaisen kirkon kasvatus- ja perheasioiden yksiköstä.

Samoilla linjoilla on Ortodoksisten nuorten liiton toiminnanjohtaja Maria Kauppila.

– Perinteistä virpomista eli lähivirpomista voi tänä vuonna olla vain omassa perhepiirissä. Niitä voi virpoa, joita näissä tiukennetuissa oloissa muutenkin tapaisi, sanoo Kauppila.

Molemmat kuitenkin haluavat, ettei virpomisperinne poikkeusolojen takia katkeaisi. He kannustavat käyttämään uusia tapoja.

– Nyt voi käyttää mielikuvitusta ja keksiä, miten hyvän ja siunauksen toivottamisen voi tehdä toisella tavalla, sanoo Vappula.

Jos ei lähellä, niin sitten kaukaa

Suomen ortodoksinen kirkko on jo monen vuoden ajan kannustanut etävirpomiseen. Syyt ovat olleet lähinnä käytännölliset, sillä sukulaiset asuvat usein kaukana, eikä mahdollisuutta virpomiseen muuten ole.

Ortodoksisten nuorten liiton toiminnanjohtajalla Maria Kauppilalla onkin useita ratkaisuja virpomisen toteuttamiseen näin korona-aikoina. Hän kannustaa esimerkiksi videoimaan virpomisen ja lähettämään videon sukulaiselle tai kummille.

Myös puhelimitse pystyy virpomaan tai sitten videoyhteydellä vaikka Skypen tai Whatsappin välityksellä. Virpomislorun ehtii myös vielä lähettää vielä vaikka postissa.

Jos iäkäs tai muuten karanteenissa oleva sukulainen asuu lähistöllä, voivat vanhemmat viedä virpomavitsan sukulaisen oven eteen samalla kun vievät sinne ruokakassin.

– Virpomavitsan mukaan voi laittaa lapun, johon kirjoittaa virpomislorun. Samalla tavalla kuin voi viedä kukkakimpun, voi viedä virpomavitsan, kertoo Maria Kauppila.

Koristeet voi tehdä itse

Näinä aikoina ihmiset välttelevät kaupoissa asioimista, joten askartelutarvikkeita virpomavitsojen tekemiseen ei välttämättä saa hankittua.

Monesta kodista löytyy kuitenkin vanhoja karkkipaperikääreitä, värikästä muovipussia, villalangasta, lahjapaperia tai vaikka jauhopussi, josta koristeet vitsaan voi Kauppilan mukaan tehdä.

– Se on oikeastaan paluuta juurille. Vanhaan aikaan oli paljon vähävaraisia perheitä, joissa vitsoja tehtiin melkein niistä roskista, mitä kotoa sattui löytymään. He kävivät virpomassa varakkaita perheitä ja saattoivat saada palkkioksi leivän. Se leipä oli monelle perheelle iso juttu.

Jos vitsaa ei voi lähteä etsimään, kannustaa Kauppila piirtämään sen vaikka paperille.

Entäs palkka?

Usein on ollut tapana, että virpomispalkan saa heti mukaansa. Etävirpomisen aikaan lapsia saattaa kuitenkin harmittaa, jos virpomispalkkaa ei heti saakaan.

Maria Kauppilan mielestä voi esimerkiksi sopia, että virvottava lähettää esimerkiksi vanhempien tilille pienen summan, jolla kauppareissulla voi palkan ostaa.

Voi myös sopia, että palkkio tulee myöhemmin tai että se tulee postin mukana.

– Toki monet haluavat pääsiäismunan, mutta postittaa voi jotain litteämpää, vaikka makeispussin tai purukumia. Palkkahan voi olla ihan mitä vain.

Kauppila vinkkaa, että esimerkiksi lapsen kummi voi sopia lapsen vanhempien kanssa yhteistyöstä, jolloin kummi lähettää vanhemmille rahaa ja vanhemmat hankkivat pääsiäismunan pääsiäisaamuksi.

Pääsiäiskokot

Virpominen palmusunnuntaina on vanha kristillinen ja erityisesti karjalainen tapa.

Sen sijaan Etelä-Pohjanmaalla virvotaan vasta melkein viikkoa myöhemmin eli pääsiäislauantaina. Perinteisesti lapset ovat Etelä-Pohjanmaalla pukeutuneet jo varhain pääsiäislauantaiaamuna noidiksi ja kiertäneet talosta taloon virpomassa.

– Viime vuosina on kyllä näkynyt myös pääsiäispupuiksi tai kissoiksi pukeutuneita virpojia, kertoo Seinäjoelta Etelä-Pohjanmaan liiton kulttuuripäällikkö Hanna Hangasluoma.

Hangasluoma kertoo, että koronarajoitteiden takia tänä vuonna virpomiset jäävät välistä myös Etelä-Pohjanmaalla.

Sen sijaan toista eteläpohjalaista tapaa, pääsiäiskokkoja eli pääsiäisvalkioita voi tänä pääsiäisenä polttaa, ellei ruohikko- tai metsäpalovaara iske päälle.

Mutta rajoitteita on myös pääsiäiskokon polttamisessa. Tilaisuutta ei nimittäin saa tänä vuonna järjestää isona yleisötilaisuutena. Etelä-Pohjanmaalla niitä ovat viime vuosina järjestäneet muun muassa kyläyhdistykset ja urheiluseurat.

– Nämä isot yleisötilaisuudet ovat nyt sitten kiellettyjä, sanoo Etelä-Pohjanmaan pelastuslaitoksen pelastuspäällikkö Kari Pajuluoma.

Pajuluoman mukaan kokkoa voi polttaa perhepiirin ilona omilla mailla, mutta silloinkin sitä saa olla ihailemassa korkeintaan kymmenen henkilöä.

Lemmikinomistajia kehotetaan etsimään lemmikeilleen hoitopaikka valmiiksi oman sairastumisen varalta. Esimerkiksi Kouvolassa kaupunki on antanut yksityiskohtaiset ohjeet, kuinka lemmikinomistajien tulisi valmistautua omaan sairastumiseensa.

Jos ihmisiä joutuu sairaalaan tavallista enemmän, hoitopaikat ovat vähissä. Eläinsuojelulain mukaan eläinsuojeluviranomainen voi tarvittaessa tehdä kiiretoimenpiteen eli järjestää eläimelle hoitajan.

– Loppupeleissä myös viranomaiset voivat ottaa eläimen hoitoon. Toivoisin tietysti, että ihmisillä olisi tukiverkosto, sanoo Kouvolan kaupungin valvontaeläinlääkäri Laura Ölander.

Lista eteiseen

Kouvolan kaupunki neuvoo tekemään eteiseen listan asunnosta löytyvistä lemmikeistä. Listan voi kiinnittää näkyvälle paikalle ulko-oven läheisyyteen, esimerkiksi eteisen seinään. Samaan listaan kannattaa kirjoittaa myös mahdollisen hoitajan tai jonkun läheisen yhteystiedot.

Näin esimerkiksi pelastusviranomainen saa tiedon kaikista asunnossa olevista eläimistä ja pystyy ilmoittamaan niistä joko omistajan ilmoittamalle hoitajalle tai eläinsuojeluviranomaisille. Etenkin omakotitalossa asuvien olisi myös hyvä varmistaa, että asunnon vara-avain on saatavilla.

Suomen eläinsuojelun (SEY) toiminnanjohtaja (vs) Maria Lindqvist kertoo, että viime aikoina on tullut paljon puheluita siitä, mitä tehdä, jos lemmikin omistaja joutuu sairaalaan.

– Ihmiset haluavat varautua asiaan etukäteen ja kyselevät neuvoja, mutta en ole kuullut vielä yhdestäkään tilanteesta meidän liitossa, että tätä olisi tullut oikeasti vastaan. Puhelut aiheesta ovat kyllä lisääntyneet.

Lindqvist sanoo, että tilanteeseen ei ole kovin hyvin varauduttu muutenkaan – oli sitten koronaa tai ei.

– Ihmisille tulee usein täytenä yllätyksenä, jos omistaja onkin kykenemätön eläintä hoitamaan. Kyllä se on uhka eläimen hyvinvoinnille. Jos omistaja joutuu sairaalaan, siinä voi olla pahimmillaan eläimen henki vaarassa.

Lindqvistin mukaan Suomessa on tapahtunut jo nyt sitä, että lemmikki jää heitteille, kun omistaja joutuu sairaalaan.

– Eläin jää yksin kotiin ja voi olla siellä pitkäänkin ilman, että siitä on kenelläkään tietoa. Naapuri voi huomata jotakin, esimerkiksi outoa hajua naapuriasunnosta, ja ottaa yhteyttä viranomaisiin. Kyllä tällaisia tapauksia valitettavasti on tapahtunut ja varmasti tapahtuu jatkossakin.

Näin järjestät hoitajan

SEY:n Maria Lindqvist sanoo, että ihmisten auttamishalu on onneksi lisääntynyt. Jos ei ole tuttavia tai naapureita, niin esimerkiksi Facebookin ryhmistä voi löytyä apua.

– Uskon, että ihmisten välisellä solidaarisuudella tästä selvitään. Kaikki eläimet eivät tarvitse eläinhotelli-hoitoa, vaan jo pelkästään naapurin avulla voidaan selvitä.

Jos apua ei ole muuten tarjolla, hätätilanteessa Lindqvist kehottaa olemaan yhteydessä eläinsuojeluyhdistyksiin. Niitä on Suomessa kymmeniä.

– Meiltä saa vähintään neuvoja, jos tulee akuutti hätä.

Mielenterveysongelmat pahentavat tilannetta

Valvontaeläinlääkäri Laura Ölanderin mukaan vallitseva taloustilanne vaikuttaa aina myös siihen, kuinka eläimiä hoidetaan.

– Jos taloustilanne huononee, ihmisillä ei ole vaan rahaa hoitaa eläimiä enää.

Myös mielenterveyongelmat vaikuttavat Ölanderin mukaan lemmikin hoitamiseen.

– Mielenterveyden pettäminen on usein kytköksissä lisääntyviin eläinsuojeluongelmiin.

SEY:n mukaan eläinsuojelijoiden resurssit tulevat varmasti olemaan tiukilla jatkossa.

– Olen saanut viestejä ympäri Eurooppaa maista, joissa tilanne on pahempi. Vapaaehtoisia ei ole helppo löytää. Jos on itsellä mahdollisuus, kannattaa myös eläinsuojeluyhdistykseen päin tarjota vapaaehtoistyötä, sanoo Maria Lindqvist SEY:ltä.

Eläinhoitolaan lyhyelläkin varoitusajalla

Etelä-Karjalassa sijaitsevan Eläinhoitola Kopinsalmen yrittäjä Henna Kauppinen kertoo, että hoitolassa on varauduttu vallitsevaan tilanteeseen. Koirille on 22 paikkaa ja kissoille kuusi paikkaa. Yritys myös tarvittaessa hakee eläimet kotoa, tekee kotikäyntejä ja vie eläimet lenkille.

– Pidämme hoitolaa auki ja olemme varautuneet siihen, jos ihmisiä sairastuu. Eläinhoitoloilla olisi ollut sesonki, mutta nyt meillä huutavat kalenterit tyhjänä. Se on hyvä ihmisten tietää, että meille pääsee lyhyellä varoitusajalla hoitoon.

Kauppinen myös kertoo, että heille on tullut jonkin verran kyselyitä ihmisiltä paikkoihin liittyen.

– Yksittäisiä soittoja on tullut joka päivä. Ihmiset varautuvat sairastumiseensa tai siihen, että joutuvat tekemään paljon töitä ja kysyvät, olemmeko auki ja mahtuuko koira hoitoon. Nyt on ollut hoidossa hyvin vähän eläimiä.

Miten sinä varaudut lemmikkisi hoitoon poikkeustilanteissa? Voit keskustella aiheesta 30.3. kello 23 asti.

Lue myös:

Koronavirus mullisti lemmikkien elämän, koska ihmiset ovat nyt päivät kotona – katso 5 vinkkiä, joilla vähennät ystäväsi stressiä

Kun eläimellä on hätä, Jarmo Lautamäki rientää apuun: "Parasta on se, kun eläimen saa palautettua takaisin luontoon"

Tuotantoeläimet etusijalla eläinhuollossa – lemmikkien rokotukset ja muut kiireettömät toimenpiteet siirretään

Kymmenet kissat odottavat kevättä ja ulospääsyä "kissamuorien" ovien takana – "Tähän on puututtava kovalla kädellä"

Saimaan kanava avataan liikenteelle tänään maanantaina.

Saimaan kanava aukeaa iltapäivällä kello 15.

Jäänmurtaja Protector avaa maanantai-iltana väylän Puumalaan, josta se jatkaa matkaansa Savonlinnaan. Protectorin on tarkoitus olla tiistaiaamuna Savonlinnassa, jonka ohittaessaan se avaa väylät Vuohisaaren satamaan, ja Inkilänniemeen. Sen jälkeen Protector jatkaa matkaansa kohti Joensuuta, jossa se on arviolta tiistaina kello 15. Puhoksen satamaan väylä avataan ylihuomenna keskiviikkona.

Jäänmurtaja Meteor avaa maanantai-iltana väylät Joutsenon Pulpin ja Honkalahden satamiin sekä Imatran Vuoksen satamaan. Meteor jatkaa sitten matkaansa kohti Varkautta, jossa sen on määrä olla huomenna tiistaina kello 16–18. Varkaudesta Protector jatkaa matkaansa kohti Kuopiota, jossa sen arvioitu tuloaika on puoliltaöin. Sen jälkeen Protector jatkaa Siilinjärven satamiin keskiviikkona huhtikuun ensimmäinen päivä.

Molempien murtajien aikataulut ovat arvioita, ja ne saattavat muuttua laivojen avustamisesta ja jäätilanteesta johtuen.

Saimaalla liikkujien on syytä varoa avattavia väyliä.

Kaakkois-Suomen raiteilla on testattu ennätyksellisen suurta tavarajunaa. VR Transpointin mukaan jättijuna on tehnyt kuljetuksia maaliskuussa Vainikkalasta Haminan satamaan.

Vajaan kilometrin mittaisessa junassa on kaikkiaan 66 vaunua. Kokoonpanon paino on 6 000 tonnia.

Suuret junakoot tuovat tehokkuutta rautatiekuljetuksiin.

– Pystymme nyt myös Suomessa kasvattamaan junakuljetusten kokoa. Näin saamme Suomen kauttakulkuliikennettä ja transitoreittiä vielä tehokkaammaksi, sanoo VR Transpointin myynti- ja markkinointijohtaja Tero Kosonen VR Transpointin tiedotteessa.

Suurin osa itärajan yli tulevasta tavaraliikenteestä kulkee Vainikkalan aseman kautta ja siitä eteenpäin Etelä- ja Länsi-Suomen satamiin. Vainikkalan asema sijaitsee muutaman kymmenen kilometrin päässä Lappeenrannasta.

VR tilannut 80 uutta tehoveturia

Jättijunaa veti maaliskuun testeissä kaksi Vectron-sähköveturia. Uusi veturi pystyy vetämään aiempaa suurempia tavarakuormia. VR on tilannut Siemensiltä 80 veturia.

Tähän asti Venäjältä tulleet junat on jouduttu lyhentämään erillisiksi kuljetuksiksi. Jatkossa sama tavaramäärä kulkee yhdellä suurella junalla uusien veturien ansiosta.

– Vastaavankokoisia junia saapuu Venäjältä Suomeen säännöllisesti, mutta näin suuria junia emme kuitenkaan ole voineet Suomen puolella operoida. Vectron-vetureiden paremman vetokyvyn ansiosta junien kokoa on voitu Suomen puolella kasvattaa ja näin saamme tehoa tavarakuljetuksiin, kertoo Kosonen.

Vähemmän päästöjä

Vainikkala on tärkein raja-asema Suomen ja Venäjän välisessä rautatieliikenteessä. Vainikkalan uudet pitkät raiteet helpottavat pitkien junien vastaanottoa Suomen puolelle. Vainikkalan ratapihalla voi käsitellä jopa kilometrin mittaisia tavarajunia.

– Yli kilometrin mittaiset raiteet ovat Vainikkalassa tarpeen, koska Venäjällä käytetään yleisesti hyvin pitkiä tavarajunia. Venäjältä tulevien junien lyhentämisestä ja Venäjälle lähtevien junien pidentämisestä on aiheutunut paljon vaihtotöiden tarvetta. Nyt ratapiha pystyy ottamaan vastaan entistä useampia pitkiä junia vuorokaudessa, idänliikenteen myyntijohtaja Antti Pursiainen kertoo tiedotteessa.

Lisäksi suuremmat junakoot tuovat ympäristöhyötyjä päästöjen vähentyessä.

Pekka Lehtipuro valmistautui maanantaiaamuna tekemään kuukausitarkastusta Saimaan kanavassa olevalle turvapadolle. Se sijaitsee Mälkiän sulun lähellä Lappeenrannassa.

Turvapadon tehtävänä on estää veden virtaaminen valtoimenaan tilanteessa, jossa kanavan sulkuportit rikkoutuisivat tai menisivät epäkuntoon.

Meritaito-yhtiössä työskentelevä Lehtipuro tarkistaa työkavereidensa kanssa, ettei patoon ole mennyt vettä.

– Nyt tämä sattui päivälle, jolloin kanava aukeaa, toteaa Lehtipuro.

Saimaalta Venäjän kautta Suomenlahdelle kulkeva kanava avautuu tänään maanantaina poikkeustilanteessa. Koronaviruspandemian takia sekä Venäjän että Suomen rajat ovat kiinni.

Lehtipuron työskentelyyn erikoistilanne ei vaikuta. Kanavan huoltotyöt rullaavat normaalisti.

– Talvella on tehty korjauksia. Nyt keskitytään huoltoihin. Huollettavaa lähes 60-vuotiaassa kanavassa riittää.

Huviveneet ja matkustaja-alukset eivät pääse rajan yli

Kanavassa kulkevaan liikenteeseen poikkeustilanne sen sijaan vaikuttaa. Rajojen ollessa kiinni huviveneet ja matkustaja-alukset eivät pääse kanavaa pitkin rajan yli.

– Noin 600 huvivenettä jää pois, jos poikkeustilanne kestää koko kauden, arvioi tarkastaja Arttu Vasara Väylävirastosta.

Liikenneviranomaiset tai Saimaan kanavan henkilöstö eivät liikennöintiä voi estää. Esimerkiksi Suomen puolella Venäjän suuntaan menevät huviveneet pääsevät suluista läpi.

– Jos joku haluaa kanavaan mennä, niin sitä ei voi estää, sanoo kanavavaltuutetun toimiston päällikkö Seppo Kykkänen.

Matka tyssää kuitenkin viimeistään valtioiden rajalla sijaitsevalla Nuijamaanjärvellä, missä Suomen rajaviranomaiset tarkastavat Venäjälle pyrkivät veneet.

– Pitää olla erittäin perusteltu syy, jotta pääsee menemään Venäjälle, kertoo Kaakkois-Suomen rajavartioston apulaiskomentaja Juha Kivelä.

Venäläiset voivat palata Venäjälle ja muutenkin Saimaan kanavassa pätevät samat ohjeistukset kuin maarajalla (siirryt rajavartiolaitoksen sivuille).

Suomi esimerkiksi ottaa tällä hetkellä vastaan maahan palaavat Suomen kansalaiset ja muun välttämättömän liikenteen.

– Esimerkiksi veneen siirtäminen Helsingistä Lappeenrantaan ei ole välttämätöntä, Kivelä sanoo.

Venäläiset rajaviranomaiset valvovat ja rajoittavat liikennettä Nuijamaanjärven alapuolella sijaitsevalla Pällin sululla. Esimerkiksi venäläiset eivät pääse poistumaan Venäjältä, mutta venäläiset voivat palata kotimaahansa. Samoin suomalaiset voivat tulla Venäjältä kotiin.

Kaakkois-Suomen rajavartiosto kehottaa kanavalle aikovia veneilijöitä ottamaan ensin yhteyttä rajavartiolaitoksen neuvontanumeroon.

Rahtiliikenne edelleen sallittu

Rahtiliikenne kanavassa kulkee edelleen. Ensimmäinen rahtialus on tulossa Venäjältä Saimaalle heti jäänmurtajien perässä.

Saimaan kanavan merkitys itäisen Suomen teollisuudelle on suuri. Sen kautta teollisuudelle kuljetetaan raaka-aineita, ja vastaavasti valmiit tuotteet pääsevät kanavaa pitkin maailmalle.

Viime kaudella kanavaa pitkin kulki hieman yli miljoona tonnia tavaraa. Vuotta aiemmin tavaraa kuljetettiin 1,3 miljoonaa tonnia.

Sulutukset toimivat normaalisti, vaikka liikenne vähenee

Kanavan operointiin poikkeustilanne ei Väyläviraston tarkastajan Arttu Vasaran mukaan vaikuta käytännössä mitenkään. Vaikka liikennettä on tavallista vähemmän, toimivat sulutukset entiseen malliin.

– Liikennekeskuksessa pitää olla sama päivystys ja samat huollot on tehtävä.

Valtaosa kanavasta on Venäjän puolella, mutta kanavan huollosta vastaavat suomalaiset. Huoltohenkilöstön ja luotsien kulkeminen kanavan alueella on varmistettu erikoiskulkuluvilla.

Rahtilaivoissa oleva miehistö noudattaa samoja sääntöjä kuin tähänkin asti. Esimerkiksi laivasta ei saa poistua vasta kuin määräsatamassa.

Kaikki kunnossa kauden avausta varten

Kanavavaltuutetun toimiston päällikkö Seppo Kykkänen kävi maanantaina aamupäivällä Venäjän puolella vaihtamassa viimeisimpiä tilannetietoja ennen kanavan avautumista.

– Kaikki näytti olevan kunnossa avaamista varten. Liikennettä odotetaan niin Viipurissa kuin Lappeenrannassakin, Kykkänen kertoo.

Vuokra-alueella eli alueella, jolla kanava Venäjän puolella sijaitsee, oli Kykkäsen mukaan hyvin hiljaista.

– Rajamiesten ja Venäjän kanavaltuutetun toimiston johtajan lisäksi en nähnyt muita venäläisiä.

Kanava auki iltaan mennessä

Jäänmurtajat Protector ja Meteor ovat lähteneet Venäjältä kohti Saimaata kello 15 Suomen aikaa. Niillä kestää 5–6 tuntia päästä Saimaalle.

Kanavan suulta Protector lähtee avaamaan väylää Puumalaan ja Savonlinnaan ja sieltä edelleen eteenpäin.

Meteor avaa maanantai-iltana väylät Joutsenon Pulpin ja Honkalahden satamiin sekä Imatran Vuoksen satamaan. Sieltä jäänmurtaja jatkaa matkaansa Varkauteen.

Lue lisää: Saimaan kanava aukeaa – Saimaalla liikkujien kannattaa varoa jäänmurtajien avaamia väyliä

Jätevesiviemäreitten huoltajia on viime päivinä työllistänyt varsin poikkeuksellinen toimenpide. Jätevesiviemäreitten varrella olevat jätevesipumppaamot ovat tukkeutuneet talouspapereista, nenäliinoista ja erityisesti desinfiointipyyhkeistä, joita ihmiset ovat nyt korona-aikana intoutuneet käyttämään moninkertaisesti normaaliaikaan verrattuna.

– Yleensä pumppaamoita tukkeutuu kerran tai kaksi viikossa. Nyt tuntuu, että joka päivä on pumppaamo tukossa, kertoo jätevedenpuhdistuksen yksikön päällikkö Petteri Jokinen Helsingin seudun ympäristöpalveluista.

Tukkeutumiset alkoivat Jokisen mukaan lisääntyä maaliskuun ensimmäisellä ja toisella viikolla, joten ilmiö ajoittuu hyvin yksi yhteen koronavirusepidemian kanssa.

– Juuri lähettivät minulle maastosta kuvaa, miten pumput ovat taas räteistä tukkeutuneet, sanoo Jokinen.

Desinfiointipyyhe pahin

Vessanpönttöön saa laittaa vain tavaraa, joka varmasti hajoaa vedessä. Käytännössä siis vain ulostetta, virtsaa, pesuvettä ja vessapaperia.

Sen sijaan esimerkiksi talouspaperia, käsipyyhkeitä, nenäliinoja tai desinfiointipyyhkeitä pönttöön ei saa laittaa. Ne voivat aiheuttaa tukoksen, ja sen myötä erittäin pahannäköistä ja -hajuista jälkeä.

Desinfiointipyyhkeet ja käsien puhdistuspyyhkeet ovat koostumukseltaan niin tiukkoja, että niitä on vaikea saada edes repimällä rikki.

Jos vessanpönttöön laitettu desinfiointipyyhe ei jää kiinni jo oman talon putkistoon, se lähtee jätevesiputkea pitkin kohti jätevedenpuhdistamoa. Matkan varrella tulee kuitenkin vastaan pumppaamo, joka voimistaa jäteveden virtausta eteenpäin.

Pikkuhiljaa rätit ja pyyhkeet kerääntyvät pumpun juoksupyörän ja pumpun pesän väliin, mikä aiheuttaa jätevesipumpun pysähtymisen. Vaikka pumppaamossa on kaksi pumppua, voivat ne molemmat tukkeutua.

– Sitten tulee ylivuoto ja jätevesi menee maastoon, jos ei ehditä tarpeeksi ajoissa paikalle, kertoo Petteri Jokinen.

Vaikutukset viikkojen kuluttua

Eteläkarjalaisen Savitaipaleen kunnan teknisen osaston osastopäällikkö, LVI-teknikko Vesa Roiko-Jokela pelkää, että pahin on vielä edessä. Erityisesti vanhoissa omakotitaloissa jätevesiviemärit ovat betonisia, joiden rosoiseen pintaan desinfiointipyyhkeet ja nenäliinat tarttuvat hanakasti kiinni.

– Ne aiheuttavat paljon tukoksia sekä yksityisten kiinteistöjen viemäreissä että kunnan omissa viemäreissä, kertoo Roiko-Jokela.

Kun pyyhkeet alkavat hiljalleen tarttua viemäreihin kiinni, voi haiseva todellisuus paljastua vasta muutaman viikon kuluttua.

– Nyt koronan aikana desinfiointiliinojen käyttö on räjähtänyt. Jos niitä laitetaan WC-pöntöstä alas, ne todella ovat tulevaisuudessa riesana. Aikansa ne sinne menevät, mutta viikkojen tai muutaman kuukauden kuluttua ne aiheuttavat ongelmia, sanoo Roiko-Jokela.

Roiko-Jokelan mukaan kunnan jätevedenpuhdistajalle selviää nopeasti, onko tukos kiinteistössä vai kunnan jätevesiputkessa.

– Jos kunnan liittymäkaivoon ei tule tavaraa ja talossa viemäri tulvii, tukos on siellä kiinteistön vastuualueella eli piha-alueella tai kiinteistön sisällä.

Jos tukos on kiinteistön omistajan puolella, jää tukos hänen korjattavakseen ja maksettavakseen.

– Kyllä sieltä äkkiä tulee omakotitalon omistajalle 500–1 500 euron lasku. Kerrostalossa vielä enemmän, sanoo Savitaipaleen kunnan teknisen osaston osastopäällikkö Vesa Roiko-Jokela.

Omakotitalossa jätevesiputki on yleensä halkaisijaltaan 11 ja kerrostalossa 16 senttimetriä. Vaikka nykyään jätevesiputket ovat muovia, voi niihinkin tulla tukoksia.

– Mitä enemmän on mutkia, sitä suurempi vaara tukokseen on, sanoo Roiko-Jokela.

Ulostevesi lattiakaivosta

Kiinteistöliitto Uusimaan LVI-asiantuntija Arto Kemppainen povaa käsipyyhkeitten ja desinfiointiliinojen takia vaikeuksia erityisesti 40–50-vuotiaille kerrostaloille. Niissä viemärit voivat olla jo valmiiksi tukkeessa.

– Kun niitä on joskus availtu, on huomattu, etteivät ne enää ole viemäreitä vaan imeytyskenttiä. Niissä on niin paljon tavaraa, ruostetta ja kaikkea muuta, kertoo Kemppainen.

Kerrostalossa kaikki jätevesi on yhdistetty pystyviemäriin, joten sama viemäri vaikuttaa Kemppaisen mukaan useaan asuntoon ja useaan kerrokseen.

– Kun johonkin kohtaan tulee tukos, jätevesi alkaa padottua ja pyrkiä jossain vaiheessa ulos. Lattiakaivon kohdalta se tulee ensimmäisenä, sanoo Kemppainen.

Kemppaisen mukaan vieläkin suurempi riski on, että vanha jätevesiputki paineessa halkeaa ja aiheuttaa vesivahingon.

– Sellainen voi muhia siellä rakenteissa pitkään, kertoo Kiinteistto Uusimaan LVI-asiantuntija Arto Kemppainen.

Vaarassa ovat etenkin kerrostalot, joissa on oma jätevesipumppu. Niissä tiukka paperi jää pumpun siipipyörään ja rikkoo pumpun.

Väärinkäyttäjän vika

Niin kerros- kuin omakotitalossa tukoksen korjaus kestää aikansa.

Usein riittää, että puhdistusfirma käy tukoksen imemässä pois. Pahimmassa tapauksessa asunnon rakenteita joudutaan purkamaan, jos tukokseen ei muuten päästä käsiksi. Kiinteistöliitto Uusimaan LVI-asiantuntija Arto Kemppaisen mukaan silloin voi mennä esimerkiksi koko pesuhuone uusiksi.

Suomen vesilaitosyhdistyksen apulaisjohtaja Vesa Rontu kertoo nähneensä varottavia esimerkkejä jätevesiviemäreiden tukkeutumisista myös ulkomailta, joissa koronavirus on iskenyt vielä Suomea rajummin.

Syynä ovat ulkomaillakin olleet käsipyyhkeet, desinfiointipyyhkeet tai kosteuspyyhkeet, joita koronan takia on jätevesiviemäristöön päätynyt tavallista enemmän..

Rontu kertoo, että vastaavat merkit ovat ilmassa nyt Suomessakin.

– Tässä tilanteessa vesihuoltolaitosten henkilöstöllä on muutakin tekemistä kuin käydä rassaamassa tukkeutuvia putkistoja. Siitäkin tulee ihan turhaa käyttökustannusten nousua, minkä loppukädessä asiakkaat kuitenkin maksavat, sanoo Rontu.

Väärän tavaran laittaminen vessanpönttöön kostautuu Ronnun mukaan nopeasti.

– Usein desinfiointi- ja kosteuspyyhkeiden laittaminen WC-pönttöön kohdistuu väärinkäyttäjän omaan nilkkaan. Ensimmäisenä tukkeutuu oman kiinteistön viemäri. Silloin WC-vedet nousevat lattialle ja jäljet johtavat aika nopeasti sylttytehtaalle.

Terveyden- ja hyvinvoinninlaitos THL:n ohjeen mukaan käytetyt nenäliinat ja desinfiointipyyhkeet voi laittaa muun roskan mukana roskapönttöön.

Eri jäteyhtiöillä voi olla kuitenkin erilaisia ohjeita varsinkin silloin, kun taloudessa on sairastunut henkilö. Ohjeet kannattaa tarkistaa kunnan tai maakunnan omasta jätehuoltoyhtiöstä.

Ohjeet siitä, mitä WC-pönttöön saa laittaa, löydät esimerkiksi Helsingin seudun ympäristöpalveluiden eli HSY:n sivuilta.

Lue myös:

Sairastuneen nenäliinoja ei tarvitsekaan pakata erikseen – lajittelu pysyy ennallaan

Lue uusimmat koronavirusuutiset tästä artikkelista

Koronavirus ajoi suomalaiset uudenlaisen työnteon pariin. Kaikki kynnelle kykenevät siirtyivät toimistoista koteihinsa etätyöhön. Muutos on ollut monelle mullistus.

Siihen herättiin myös asiantuntijamaailmassa. Lappeenrannan–Lahden teknillisen yliopiston tietojohtamisen professori Kirsimarja Blomqvist päätyi vetämään nopeasti kasaan kyhättyä Fast Expert Teams -asiantuntijaverkostoa.

– Meidän tavoitteemme on estää Suomea halvaantumasta, Blomqvist kiteyttää.

Asiantuntijaverkosto selvittää muun muassa verkkokyselyllä etätyöhön siirtymisen vaikutuksia työelämään ja miettii ratkaisuja, joilla kotikonttorilla työskentely saadaan toimimaan. Verkosto muun muassa kerää etätyötä tukevia vinkkejä yhteen paikkaan.

Mukana on yli 70 asiantuntijaa eri yliopistoista, tutkimuslaitoksista, yrityksistä ja ministeriöistä.

Asiantuntijat uskovat, että pakon edessä etätyöhön siirtyminen muovaa työntekokulttuuria myös tulevaisuudessa. Tähän asti etätyöhön on ollut hyvin erilaisia valmiuksia. Nyt tilanteen tekee hyvin poikkeukselliseksi se, että monella on kotonaan omien töiden lisäksi myös muu perhe.

Vaikka etätyöskentely tulevaisuudessa lisääntyisikin, on myös vanhan elämän asioita, joiden pariin palataan.

– Kun maailma toivottavasti joskus normalisoituu, tarvitaan kasvokkain kohtaamista ja ihmisten tapaamista. Mutta ehkä me sitten nautimme siitä enemmän ja kohtaamisista tulee arvokkaita, Blomqvist sanoo.

Jotta etätyökokonaisuuden saa kotioloissa toimimaan, vaatii se Blomqvistin mukaan hyviä organisointikykyjä.

Professori Kirsimarja Blomqvist on tutkinut etätyötä jo paljon ennen koronakriisiä. Tässä hänen ohjeet etätöistä selviämiseen.

1. Työskentele tehokkaasti

Ajankäyttö ja oman työn johtaminen korostuvat etätyötä tehdessä. Opettele tekniikat, joilla saat asioita tehtyä. Vaikka oman työn johtaminen tuntuisi vieraalta, kannattaa sitä harjoitella.

– Työnteosta tulee mielekkäämpää, kun on hallinnan tunne, eikä niin, että kaikki kaatuu niskaan, Kirsimarja Blomqvist sanoo.

Haastavimmat ja isoimmat työtehtävät kannattaa tehdä virkeimmillään heti aamusta. Kun vaikeissa tehtävissä on päässyt eteenpäin, voi iltapäivällä siirtyä pienempiin silppuhommiin.

Voit myös kokeilla ajan jaottelua. Laita herätys 30 minuutin päähän ja sukella työhön. Seuraavan puolen tunnin aikana sinulla ei ole lupaa katsoa sähköpostiasi, kurkata Twitteriä tai puuhastella kotosalla. Kun aika on täynnä, pidä reilusti tauko. Jos työ ei tule valmiiksi puolessa tunnissa, toista sama, kunnes olet valmis.

2. Tauota työtä

Liian usein ajatellaan, että ajankäyttöä pitää suunnitella vain työtehtäviä ajatellen. Todellisuudessa yhtä tärkeää on osata pitää taukoja.

Työstä pitää osata myös irtaantua, jotta on aikaa ajatella ja hengähtää. Kotona taukoa voi pitää keittämällä kahvit, käymällä lyhyellä kävelyllä tai vaikkapa laittamalla pyykit koneeseen. Kotitöiden tekeminen työn ohessa ei siis automaattisesti tarkoita palkkatyön välttelyä, vaan se on samalla aivojen lepohetki.

– Kevyt liikahtelukin riittää. Se auttaa fysiikkaa, eikä tule liikaa istumista. Rutiinit ja tekeminen lepuuttavat aivoja, ja sillä tavalla voi löytää ratkaisuja, Kirsimarja Blomqvist sanoo.

3. Valmistele etäpalaverit

Hyödynnä ryhmäpalavereissa rinnakkaista chat-palvelua. Aiheisiin liittyvät välihuomautukset ja puheenvuoropyynnöt voi helposti toteuttaa kirjoittamalla, jolloin varsinainen aihe ei keskeydy.

Ryhmäpalaverissa toimivat myös tavalliset kohteliaisuussäännöt. Palaverin vetäjä toivottaa osallistujat tervetulleiksi, esittelee uudet ihmiset sekä jakaa puheenvuorot. Ei puhuta toisen päälle ja valmistellaan hyvin asiat, jotka palaverissa käydään läpi.

Jos palaveriin osallistuu vain muutama henkilö, voi sen toteuttaa myös tavallisena ryhmäpuheluna. Anna aivoille happea ja lihaksille liikuntaa samalla ja lähde palaverin ajaksi ulos puhumaan.

4. Uskalla olla eristyksessä

Sosiaalinen eristäytyminen on ajanut kontaktit erilaisiin sähköisiin palveluihin. Työpäivän aikana viestiä pukkaavat sähköpostit, pikaviestit ja videopalaverit – työpäivän jälkeen soitellaan, viestitellään ja sometetaan. Yhtäkkiä sähköisten ärsykkeiden määrä voi olla valtava, ja siitä on osattava myös irrottautua.

– Jos ollaan koko ajan teknologiavälitteisesti kiinni sosiaalisissa kontakteissa, se on kuluttavaa, Blomqvist sanoo.

Uskalla siis välillä nauttia eristyksestä ja sen rauhasta. Laita puhelin äänettömälle ja sulje netti. Rajaa itsellesi aikaa, jolloin ei ole pakko olla kenenkään tavoitettavissa.

5. Hyväksy epätäydellisyys

Etätyö voi ahdistaa, jos samalla joutuu omaksumaan runsaasti uusia työtapoja ja -välineitä. Täydellinen ei tarvitse olla ja ahdistuksen hetkellä on tärkeä muistaa, että kaikki ovat tilanteessa samassa veneessä.

– Kriisitilanteessa ihmisillä ei välttämättä ole halua kokeilla uutta teknologiaa. Jatkakaa niitä, mitkä ovat valmiiksi tuttuja. Meidän on pakko mennä mukavuusalueen ulkopuolelle, mutta samalla tämä on mahdollisuus kokeilla ja oppia, Blomqvist sanoo.

6. Vedä raja työn ja vapaa-ajan väliin

Työnteko pitää osata lopettaa myös silloin, kun sitä tekee kotona. Kahden maailman välillä siirtymistä voi helpottaa rutiineilla. Aamulla vaihda pyjama päivävaatteisiin, tee aikataulu ja mieti, koska pidät tauot. Päätä valmiiksi, koska lopetat työpäivän. Töiden jälkeen sulje tietokone ja käy kävelyllä.

Kaakkois-Suomen rajavartiosto epäilee järjestäytyneen rikollisryhmän varastaneen arvokkaita henkilöautoja Schengen-alueelta. Rikollisryhmän tarkoituksena on ollut viedä autot myytäväksi Venäjälle.

Tapaukset ajoittuvat vuoden 2019 maaliskuun ja vuoden 2020 helmikuun väliselle ajalle.

Rikoksia tutkineen Kaakkois-Suomen rajavartioston mukaan anastettuja autoja oli ainakin kolme.

Maaliskuussa 2019 rikollisryhmä toi Audi A8 -merkkisen henkilöauton Puolan ja Viron kautta Suomeen. Ryhmä yritti viedä auton Venäjälle Lappeenrannan Nuijamaan rajanylityspaikan kautta, mutta aikeet tyssäsivät Kaakkois-Suomen rajavartioston tarkastukseen.

Helmikuussa 2020 puolestaan rikollisryhmä toi Volkswagen Amarok- merkkisen auton Saksan kautta Suomeen.

– Tämä auto jäi rajavartioston haaviin Vaalimaalla, kertoo tutkinnanjohtaja, luutnantti Ville Ahokas Kaakkois-Suomen rajavartiostosta.

Liäsäksi rajavartiolaitos epäilee, että rikollisorganisaatio vei Saksan, Puolan ja Valko-Venäjän kautta Venäjälle yhden katumaasturin tammikuussa 2020.

Alun perin epäiltyinä viisi venäläistä

Varkaat olivat vieneet henkilöautot autokaupoista tai parkkipaikoilta.

Rikollisryhmä muutti autojen tunnistetiedot. Lisäksi rikollisorganisaatio käytti hyväkseen varastettuja tai kadonneita venäläisiä rekisteriotelomakkeita ja ajoneuvoihin kuulumattomia rekisterikilpiä.

Kaakkois-Suomen rajavartiosto on tutkinut tapausta törkeänä kätkemisrikoksena. Epäiltyinä on ollut viisi venäläistä henkilöä. Heistä kolme on edelleen vangittuina.

– Kaksi muuta vapautettiin. Heitä ei ole enää syytä epäillä rikoksesta, Ahokas sanoo.

Rajavartiolaitos arvioi rikollisorganisaation saaman hyödyn olevan huomattava, vähintään 100 000 euroa.

Tapauksen esitutkinta on valmistunut, ja asia siirretty syyttäjälle syyteharkintaa varten.

Todennäköisesti kymmeniä autoja viety

Kaakkois-Suomen rajavartioston rikostorjuntayksikkö teki tutkinnan aikana tiivistä yhteistyötä muun muassa Venäjän, Saksan ja Puolan viranomaisten sekä Euroopan poliisiviraston kanssa.

Tutkinnan aikana ilmeni, että varastettuja autoja on todennäköisesti enemmänkin. Ahokkaan mukaan epäilyksenä on, että Schengen-alueelta on viety jopa kymmeniä autoja.

Nämä tapaukset ovat muiden Euroopan maiden viranomaisten tutkittavina, koska autoja ei ole havaittu Suomessa.

Imatralla A-killan takapihalla linnut laulavat. Pihalla istuu leppoisan näköinen mies. Pinnan alla jäytää kuitenkin epävarmuus. Toipuvan alkoholistin Rippe Riikosen mieleen on tullut korona-aikana, josko hakisi lohtua pullosta.

– Ei voi kieltää, etteikö se mielessä olisi käynyt. Tässähän voisi periaatteessa valita, kuoleeko viinaan vai virukseen, sanoo mies vakavana.

Riikonen säikähti siinä määrin ajatustaan, että lähti nopeasti vertaisryhmään. Siellä hän kertoi ajatuksensa ääneen. Se auttoi, ja korkki pysyi kiinni.

Satoja vertaistukiryhmiä tauolla

Korona-ajan kokoontumiskiellot ovat vaikeuttaneet päihderiippuvaisten tukiryhmien toimintaa. Esimerkiksi satoja AA-kokouksia on jouduttu pistämään tauolle.

– Ryhmien peruuntuminen johtuu lähinnä siitä, että seurakunnat ja kunnat ovat sulkeneet kerhohuoneitaan, joissa kokoonnumme, kerrotaan AA:n toimistolta.

Nimettömät alkoholistit eli AA toimii täysin anonyymisti, joten toimistolta puheluun vastanneen henkilön nimeä emme kerro jutussamme.

AA:sta kerrotaan, että monet ovat perustaneet nyt verkossa toimivia vertaistukiryhmiä ja pitävät kokouksensa etänä. Lisäksi päihderiippuvaiset saavat vertaistukea puhelimitse ja harvoissa kokoontumisissa pienessä porukassa.

Vertaistuen merkitys on monelle päihderiippuvaiselle erittäin tärkeä. Rippe Riikosen mielestä se on alkoholismin paras hoitokeino.

– Kun vastassa on kaveri, jolla on oma kokemus, sitä ei lähdetä samalla tavalla vedättämään kuin koulunkäyneitä auttajia. Enkä nyt väheksy yliopiston käyneitä psykiatreja, sanoo toipuva alkoholisti Rippe Riikonen.

Riikonen ei ole niinkään huolissaan toipuvien alkoholistien tukitoiminnasta. Häntä huolestuttavat ne, jotka haluaisivat laittaa korkin kiinni ja tarvitsevat nyt apua.

– Toipuvat alkoholistit pitävät yhteyttä toisiinsa puhelimitse, mutta nyt hädässä oleville sanomansaatto on kärsinyt huomattavasti.

Perhehelvetti pelottaa koronan aikaan

Neljä Ylen tavoittamaa toipuvaa alkoholistia on huolissaan, mitä korona-aika tekee alkoholisteille ja heidän perheilleen. Pahimmillaan koko perhe joutuu katsomaan alkoholistin juomista kotona, eikä muu perhe pääse pois tilanteesta.

Huoleen yhtyy avohoitopalvelujen ylilääkäri Markus Partanen A-klinikka Oy:stä. Lomautus ja alkoholi voivat olla kohtalokas yhtälö.

– Iso huoli on, että päihdeongelmat näkyvät nyt enemmän kotona. Aika paljon on uutisoitu, että pitkäripaisen ovi on käynyt ja hanaviinit tehneet kauppansa, toteaa ylilääkäri Markus Partanen.

Tilannetta ei helpota, että suomalaiset hakevat helpotusta paineiseen arkeen usein alkoholista.

– Painetta kasvattaa huoli läheisten terveydestä koronan takia ja elämään lisäpainetta voi tuoda esimerkiksi lomautus. Nämä ovat kyllä riskitekijöitä korkin aukeamiseen, Partanen toteaa.

Rannoilla, puistoissa ja kesämökeillä

Baarien ja ravintoloiden sulkeutuminen vaikeuttaa tilannetta entisestään.

– Mitä tekee se, että baarit ovat kiinni? Juominen siirtyy nyt koteihin. Veikkaan, että seuraavaksi ongelma siirtyy rannoille ja puiston penkeille, kun ilmat paranevat. Kotona tilanne käydä tukalaksi, jos alkoholisti ei hae apua, Rippe Riikonen pohtii.

A-klinikan ylilääkäri Markus Partanen uskoo, että juominen voi siirtyä korona-aikana myös mökeille, jos kotona tulee raja vastaan.

– Kesämökit ovat varmaan yksi purkuventtiili, minne osa ihmisistä suuntaa. Siellä voidaan ottaa sitten vähän reilummin, Partanen pohtii.

Läheiset ja perhe eivät voi suuresti auttaa, jos neljän seinän sisällä yksi juo. Riikonen neuvoo läheisiä tässä tilanteessa pitämään huolta itsestään eikä alkoholistista.

– Juoppo tekee, mitä itse haluaa. Vaikka on julmaa sanoa, niin läheinen ei voi alkoholistia auttaa. Jos joutuu huolehtimaan lasten lisäksi alkoholistista, se saattaa käydä liian raskaaksi.

Ei alkoholia koronakaranteenissa

Tilanteen kärjistymistä perheissä ei voi ennaltaehkäistä muuten kuin laittamalla korkin kiinni.

– Juoksemista lapsi kainalossa karkuun ehkäistään parhaiten sillä, että karanteeniaikana ei käytetä alkoholia. Tämä on minun kantani ja käsitys heillä, jotka ovat viinan kanssa kuseen joutuneet, Riikonen sanoo.

A-klinikan ylilääkäri kehottaa pitämään päiväkirjaa juoduista alkoholiannoksista, ettei mopo karkaa käsistä juomisen suhteen.

– Usein oma mielikuva juomisen määrästä saattaa olla virheellinen. Ei välttämättä muista, kuinka paljon tuli otettua eilen, saati viisi päivää sitten. Juomapäiväkirja on tosi hyödyllinen ja lahjamaton, neuvoo avohoitopalvelujen ylilääkäri Markus Partanen.

Omaa alkoholin käyttöään kannattaa miettiä ylilääkärin mukaan, jos käyttää säännöllisesti naisena yli 7 ja miehenä yli 14 annosta viikossa.

Toipuva alkoholisti Rippe Riikonen ei kannata alkoholin myynnin lopettamista korona-aikana. Viikonloppuna Twitterissä tätä mieltä oli Helsingin sosiaali- ja terveystoimen toimialajohtaja, erikoislääkäri Juha Jolkkonen. Alkoholin myyntikielto olisi hänen mielestään tehokkain keino vähentää dramaattisesti kriisin seurannaisvaikutuksia.

– Ei mitään kieltolakia nyt. Kyllä ihminen tietää, jos hänellä ongelma on, Rippe Riikonen toteaa.

Avun tarve kasvaa, mitä pitempi karanteeniaika on

Ylen tavoittamat AA-kerholaiset ovat huolissaan siitä, miten paljon vertaistuen tarve kasvaa, kun korona-aika on ohi. Samoilla linjoilla on Riikonen.

– Pelkäänpä myös, että tarve päihde- ja mielenterveyshoidolle lisääntyy mitä pidemmälle eristäytymisaika koronan takia menee.

Imatran A-killassa on kuntouttavaa työtoimintaa, joka on myös pysähdyksissä koronaviruksen takia. Puhelimen päässä on kuitenkin apua tarjolla sitä tarvitseville.

– Ja tietysti akuutissa tilanteessa yhteys päihdehoitoon tai mielenterveyspuolelle, neuvoo Riikonen.

Riikonen kuuluu perussairauksiensa takia koronaviruksen riskiryhmään, siksi kotiolot ovat tulleet viime aikoina turhankin tutuiksi. Mielekkään viihteen ansiosta korkki on kuitenkin pysynyt kiinni.

– Katsoin Areenasta 20 jaksoa Metsoloita peräkkäin, Riikonen nauraa.

Suomen suurimman järven Saimaan erikoinen käytös on kummastuttanut eteläisen Saimaan asukkaita pitkin talvea.

Kevään edetessä omituisuus on vain lisääntynyt: jäät ovat lähdössä kuukautta etuajassa ja vedenpinta nousee kohti ennätyslukemia.

Vesi on itse asiassa noussut nopeasti niin korkealle, että Saimaan ainoasta purkautumispaikasta Imatralta vettä täytyy juoksuttaa Vuokseen valtavia määriä normaalia enemmän, ettei Saimaa ala tulvia esimerkiksi Lappeenrannan satamatorille.

Tämänhetkinen tilanne on aivan päinvastainen viime kesään verrattuna. Silloin vesi oli niin matalalla, ettei moista oltu nähty vuosikausiin.

Eriskummallisuutta lisää vielä se, että keväällä 2018 vesi oli niin korkealla, että ilman suuria lisäjuoksutuksia vesi olisi noussut lähes mittaushistorian ennätyskorkeuteen.

– Tässä on kahden viime vuoden aikana saanut tottua siihen, että keskimääräiset ennusteviivat eivät tarkoita oikein mitään, sanoo vuosia Saimaan vedenpintaa seurannut Kaakkois-Suomen ely-keskuksen vesi-insinööri Jukka Höytämö.

Höytämö ei ihmettelisi yhtään, jos jälleen loppukesästä päiviteltäisiin veden niukkuutta.

– Jos taas tulee kuiva ja lämmin kesä, syksyllä ollaan jälleen tilanteessa, että vettä on vähän.

Ilmastonmuutoksen myötä talvista on ennustettu tulevan vähälumisempia ja kesistä kuumempia. Saimaata katsellessaan Jukka Höytämö kertoo näkevänsä muutoksen selvästi.

– Näiden hydrologisten ilmiöiden osalta se ilmastonmuutos on nyt. Se ei siis ole tulossa, vaan se on jo nyt. Tämä talvi on ollut juuri sellainen, kuin ennustemalleissa on ennustettu, sanoo Höytämö.

Jäätilanne poikkeuksellisen huono

Saimaa on Suomen suurin ja Euroopan neljänneksi suurin järvi. Siihen laskee useita jokia, muun muassa Itä-Suomessa Joensuussa Pielisjoki.

Jääkauden päättymisen jälkeen eli noin 11 000 vuotta sitten Saimaasta tuli allas. Maankohoamisen vuoksi Saimaan pohjoisosa alkoi kohota hiljalleen ylöspäin ja lopulta vesimassat puhkaisivat Imatran kohdalle Vuoksi-joen. Se on ainoa luonnonmukainen veden purkautumispaikka Saimaalta pois ja johdattaa vedet Venäjälle aina Laatokkaan saakka.

Laivaliikennettä varten Saimaalta on kanava Lappeenrannasta Itämerelle.

Leudon talven takia Saimaalla jään paksuus on tänä talvena ollut poikkeuksellisen ohut. Paikoitellen jopa viralliset jäänpaksuuslukemat ovat jääneet mittaamatta, kun mittauspisteille ei ole heikon jään takia päästy.

– Jäätilanne on vuosiin ja vuosikymmeniin verrattuna poikkeuksellisen heikko. Jään paksuudessa ero on ollut jopa 30–40 senttimetriä keskimääräiseen talveen verrattuna. Sama poikkeuksellinen tilanne on koko Etelä-Suomessa, kertoo Suomen ympäristökeskuksen hydrologi Heidi Sjöblom.

Tänä keväänä lumen puute haurastuttaa Sjöblomin mukaan vähäistäkin jäätä entistä nopeammin, koska aurinko paistaa suoraan jäälle. Jää muuttuu tummemmaksi ja sulkaa heikentää sitä.

Sjöblom kertoo, että ilmastonmuutoksen myötä jäisen kauden pituus on viime vuosisadan aikana vesistöissä lyhentynyt jopa useilla viikoilla. Jäät tulevat syksyllä myöhemmin ja sulavat keväällä aikaisemmin.

– Tänä vuonna jään paksuus on ollut monella mittauspaikalla mittaushistorian huonoin.

Muutokset nopeita

Vesi-insinööri Jukka Höytämö Kaakkois-Suomen ely-keskuksesta uskoo, että runsaslumisia talvia vielä tulee, mutta suuntaus on se, mikä nyt on nähty. Muutoksen nopeus yllätti.

– Saimaalla on totuttu siihen, että vaihtelut tapahtuvat hitaasti. Nyt on nähty, että Saimaallakin muutokset tapahtuvat nopeasti. Sen huomaa erityisesti tässä nopeassa muutoksessa vähäisestä vesitilanteesta runsaaseen.

Saimaalla Höytämön mukaan sateiden aiheuttamat muutokset ovat yleensä tapahtuneet hitaasti. Esimerkiksi runsassateisen syksyn vaikutus on näkynyt vedenpinnan korkeutena vasta pitkällä seuraavan vuoden puolla. Nyt vedenkorkeuden nousuvaikutus näkyi heti vuoden alussa.

– Normaalisti jos syksyllä sataa paljon, pysähtyy veden nousu Saimaan ja maaperän jäätyessä. Nyt on satanut paljon silkkaa vettä, eikä niinkään lunta, joka olisi jäänyt jään päälle. Tavallisesti vaikutus on näkynyt rannoilla vasta seuraavana kesänä, kun jäät ja lumet ovat sulaneet, kertoo Kaakkois-Suomen ely-keskuksen vesi-insinööri Jukka Höytämö.

Pelko jäättömistä selistä

Metsähallituksen suojelubiologi Jouni Koskela seuraa Saimaata Savonlinnasta. Hän kertoo, että tänä talvena isot Saimaan selät eivät paikoitellen edes jäätyneet.

– On ollut poikkeuksellinen talvi. Jäät tulivat myöhään, eivätkä ne ehtineet vahvistua. Tällainen jäätilanne on yleensä huhti-toukokuun vaihteessa. Joskus toukokuussakin on ollut vahvemmat jäät kuin nyt, sanoo Koskela.

Parin viime viikon ajan Jouni Koskela on yrittänyt tehdä saimaannorpan pesälaskentaa, joissa on tutkittu saimaannorpan pesinnän onnistumista.

Lumen puutteen takia saimaannorppa on joutunut monin paikoin synnyttämään poikasensa jäälle, kun se yleensä synnyttää lumikinoksen suojassa. Se tietää pesinnän epäonnistumista, eikä uhanalaisen saimaannorpan kanta pääse toivotulla tavalla vahvistumaan.

– Puolella asteella tai asteella jos keskilämpötila nousee, niin monilla paikoin selät eivät jäädy enää ollenkaan, huokaisee Koskela.

Ennätysaikaisin veneilemään

Lappeenrannan venesatamassa veneet odottavat jo vesille laskua. Saimaa on jo osittain sula, vaikka jäätäkin vielä paikoitellen näkyy.

Tästä keväästä on tulossa historiallinen. Lähes 50 vuoden ajan Saimaalla veneillyt Saimaan pursiseuran puheenjohtaja Topiantti Äikäs ei muista, että koskaan aiemmin olisi ollut mahdollista päästä veneilemään jo näin aikaisin keväällä.

– Tavallaan hienoa, mutta tavallaan olen murheissani, jos nämä talvet muuttuvat tällaisiksi, kertoo Äikäs.

Purjehtijat ovat toki tottuneet siihen, että vedenkorkeus tulee aina veneilemään lähtiessä ottaa huomioon. Viime kesän ennätysvähäinen vesimäärä oli kokeneillekin purjehtijoille uutta.

– Meidänkin pursiseurassa eräät huomasivat, että veden alla on uusia kohteita, joihin köli osuu, sanoo Äikäs.

Lue seuraavaksi: Ilmastonmuutos kiihdyttää tulvavaaraa. Saimaalla edes juoksutukset eivät välttämättä auta, jos suurtulva tulee.

Jumppatuokio, jossa jumppaajat ovat omilla parvekkeillaan ja ohjaaja pihalla. Tässä on yksi versio poikkeustilan aikaisista ryhmäliikuntatunneista.

Imatralla kaupungin liikunnanohjaaja veti ensimmäisen parvekejumpan Kauppakadun vanhusten palvelutalon asukkaille keskiviikkona.

Parvekejumpan tavoitteena on saada liikettä koronaviruksen takia enimmäkseen kotona oleviin ikäihmisiin. Idea syntyi toisen imatralaisen palvelutalon pihalla järjestetystä yhteislaulutilaisuudesta.

– Siitä tuli mieleen, miksei voisi jumpatakin, erityisliikunnanohjaaja ja fysioterapeutti Kirsi Mäyrä Imatran kaupungilta kertoo.

Palvelutalo järjesti aiemmin yhteisissä tiloissa liikuntatuokioita ja muuta viriketoimintaa, mutta ne piti lopettaa poikkeustilan takia.

Noin vartin mittaiseen parvekejumppaan osallistui ensimmäisellä kerralla muutamia asukkaita. Ohjatun parvekejumpan voi pyytää Imatralla mille tahansa talolle, jossa asuu paljon vanhuksia.

Jumppahetkeä odottaneiden palvelutalon asukkaiden Mirjam Hauskan, Riitta Rahikaisen ja Raija Häyhän arkeen koronavirustilanne ei ole viriketoiminnan loppumista lukuunottamatta juurikaan vaikuttanut.

He pyrkivät pitämään itsensä vetreinä käymällä päivittäin kolmestaan lenkillä.

– Olemme myös usein kolmestaan jonkun huoneessa ja juttelemme, Mirjam Hauska kertoo päivien kulusta eristyksessä.

Kunnon heikkeneminen vaikuttaa kykyyn selviytyä arjessa

Poikkeustilan takia ikäihmisten suosimat ryhmäliikuntatunnit on peruttu ja liikuntapaikat sulkeneet ovensa koko maassa. Kotiin eristäytyminen vähentää vanhusten liikuntaa ja heikentää lihaskuntoa.

– Jo viikossa häviää 25–30 prosenttia lihasvoimaa ihan täydessä vuodelevossa, sanoo erityisliikunnanohjaaja ja fysioterapeutti Kirsi Mäyrä.

Lue lisää: Kotiin sulkeutuminen voi romahduttaa seniorin lihaskunnon jo viikossa – kunnat jakavat jumppaohjeita

Ihan täyteen vuodelepoon jokainen vanhus ei päädy. Liikunnan väheneminen kuitenkin heikentää kuntoa. Se taas voi vaikuttaa nopeastikin vanhuksen kykyyn selviytyä arjestaan.

– Lihaskatoon ei ole muuta hoitoa kuin liikunta, sanoo liikunnan toimialapäällikkö Katja Borodulin Ikäinstituutista.

Internet on poikkeustilan aikana alkanut pullistella erilaisista jumppavideoista, mutta vanhukselle netin käyttö ei ole välttämättä tuttua eikä luontevaa. Siksi jumppa on järjestettävä livenä.

Kunnissa eri puolilla Suomea onkin keksitty erilaisia tapoja saada ikäihmisiä liikkeelle. Samalla on huomoitu rajoitukset eli ihmisten on pidettävä etäisyyttä toisiinsa ja yli 70-vuotiaiden pysyttävä enimmäkseen kotona.

Tähän kuvioon parvekejumppa sopii hyvin.

Imatran ohella esimerkiksi Tampereella Nääsville-yhdistys järjestää parvekejumppia ryhmäkotien asukkaille. Hämeenlinnassa taloyhtiöt voivat tilata parvekejumpan vetäjän pihalleen kaupungilta.

Borodulin kertoo törmänneensä sosiaalisessa mediassa kuvaan, jossa liikunnanohjaaja istuu ulkona puutarhapöydän päälle asetetulla tuolilla ja vetää tuolijumppaa sisätiloissa oleville ihmisille.

– Se oli aika veikeän näköistä, Borodulin tuumaa.

Pihalta käsin ohjatut jumpat ovat Borodulin mukaan erittäin tervetulleita.

– Nyt koronatilanteen myötä myös normaali arjen aktiivisuus voi romahtaa, koska ei asioida enää apteekissa, kaupassa tai pankissa. Silloin jokapäiväinen jumppahetki on todella tärkeä.

Ulkoilua ei ole kielletty, joten ikäihmisten kannattaa ottaa se Borodulin mukaan osaksi arkirytmiä, kunhan välttelee isompia ihmisjoukkoja ja pitää riittävän pitkän etäisyyden muihin ihmisiin.

Monien ikäihmisten toimintakyky on kuitenkin heikentynyt niin, että ulkoilukin on vaikeaa.

– Silloin parvekejumppa vastaa ihmisten tarpeisiin saada jumppaa kotona. Se on myös sosiaalista, vaikka ohjaaja ei lähellä olekaan.

Liikunta tärkeää myös mielelle

Lihaskatoa ehkäistäkseen ikäihmisten pitäisi liikkua joka päivä. Liikunnan ei tarvitse olla kovin raskasta eikä pitkäkestoista.

– Pitkin päivää noustaan tuolilta ylös ja kuljetaan asunnossa. Jos vielä jumpataan niin aina parempi, toimialapäällikkö Katja Borodulin Ikäinstituutista sanoo.

Lihasten kannalta parasta olisi lihasvoimajumppa tai hiukan intensiteetiltään korkeampi liikunta. Siinä syke ja hengitysrytmi kiihtyvät hieman.

– Eli tietää tekevänsä. Mitä tehokkaampaa niin sitä parempi tulos.

Borodulin nostaa esiin vielä parvekejumpan vaikutuksen mielenvirkeydelle.

– Tämähän tuo uutta vaihtelua mielen hyvinvoinnille.

Yle ja Helsingin kaupunki kannustavat suomalaisia liikkumaan kotona koronaepidemian aikana. TV2:lla ja Yle Areenassa alkavat 6. huhtikuuta Jumppahetket, jotka on suunnattu erityisesti ikäihmisille sekä etätyöläisille.

Uusimmat tiedot koronaviruksesta voi lukea kootusti täältä

Suomalaiset ovat koronaviruksen vuoksi nyt historiallisen paljon kotonaan. Kerrostaloasujan arki on erilaista, kun naapurista kantautuu enemmän meteliä ja talon pelisäännöt muuttuvat. Suomessa oli 1 412 000 kerrostaloasuntoa vuoden 2018 lopussa, kertoo Tilastokeskus.

Jokaisessa taloyhtiössä mietitään nyt ratkaisuja koronan aiheuttamiin ongelmiin.

Asunto-osakeyhtiö Kerinmetsän hallituksen puheenjohtaja Erkki Kovanen seisoo kerrostalonsa pihalla Lahdessa. Taloyhtiö päätti jo viime viikolla, että saunatilat suljetaan koronatilanteen takia. Ensin päätettiin huoneistokohtaisten vuorojen perumisesta, sitten myös lenkkisaunavuorot jäädytettiin.

– Asukaskuntaa ei tässä kuultu. Hallitus päätti terveys edellä yksimielisesti lopettaa saunavuorot, Kovanen kertoo.

Yleisten saunatilojen käyttö keskeytetään nyt monessa taloyhtiössä. Erillistä viranomaisohjetta yhteissaunoista ei ole, mutta Kiinteistöliitto on kehottanut taloyhtiöitä harkitsemaan saunavuorojen keskeyttämistä. Päätöksen tekee aina taloyhtiön hallitus.

Pyykkitupaa voi yhä käyttää normaalisti Erkki Kovasen johtamassa taloyhtiössä. Pyykkivuorojen keskeyttäminen onkin vaikeampi päätös, koska kaikilla ei ole pyykinpesukonetta asunnossaan.

– Käytön kieltämisellä voi silloin olla käänteinen ja negatiivinen vaikutus hygieniaan, Kiinteistöliiton neuvontalakimies Tapio Haltia sanoo.

Talojen yhteisten tilojen siistimiseen on kiinnitetty lisää huomiota. Esimerkiksi noin 7 000 asuntoa omistava Lahden talot on tarkentanut siivousohjeitaan. Etenkin kaiteiden, ovenkahvojen, hissien nappuloiden ja muiden kosketuspintojen siivousta on pyydetty tehostamaan.

Kiinteistöliitto on koostanut sivuilleen tietopaketin koronan vaikutuksista taloyhtiöissä.

Kiinteistöliitto: maksuaikaa ja vuokranalennuksia voidaan joutua pohtimaan

Vuokrien ja yhtiövastikkeiden maksuvaikeukeudet eivät ole ryöstäytyneet käsistä – vielä.

Vuokrien mahdollisista huojennuksista on kuitenkin tullut kysymyksiä Kiinteistöliittoon. Etenkin kaupunkien keskustojen taloyhtiöissä on usein vuokrattavia liiketiloja katutasolla.

Taloyhtiö on vuokranantajana vaikeassa tilanteessa, sillä menetetyt vuokratulot nostavat osakkaiden yhtiövastiketta.

– Siksi ensimmäinen suosituksemme on neuvotella asiasta ja etsiä tilanteeseen helpotusta maksujärjestelyillä. Tietysti vuokranalennuksia voidaan joutua pohtimaan myös, sanoo Tapio Haltia Kiinteistöliitosta.

Myös Lahden talot on jo vastannut kysymyksiin liiketilojen vuokrista. Yhtiö pyrkii etsimään maksuvaikeuksissa olevien liiketila-asiakkaidensa kanssa ratkaisun, jossa vuokrasuhde voi jatkua.

Vastikkeiden maksamiseen koronaviruksella ei toistaiseksi ole ollut suurta vaikutusta. Pandemian jälki voi kuitenkin ennen pitkää näkyä myös taloyhtiöiden taloudessa, Haltia pelkää.

– Lomautusten ja työttömyyden myötä myös henkilökohtaiset taloudet heikkenevät, ja sillä voi olla vaikutuksia vastikkeiden maksukykyyn ja sitä kautta taloyhtiöiden talouteen.

Isännöitsijä: kanssaihmistä pitää nyt ymmärtää

Päänvaivaa tuottavat myös yhtiökokoukset, joiden aika on juuri käsillä. Laki antaa mahdollisuuden pitää kokoukset etänä, mutta tietyin reunaehdoin. Kokouksella pitää olla aika ja paikka, jossa voi olla läsnä esimerkiksi vain isännöitsijä ja hallituksen puheenjohtaja.

Jos kyseessä on tavallinen vuosikokous, jossa ei tarvitse päättää merkittävistä asioista, voidaan kokousta myös lykätä.

– Mutta jos pitää päättää korjaushankkeesta tai muista taloudellisesti tärkeistä asioista, ainakaan kauas lykkääminen ei tule kysymykseen, Kiinteistöliiton neuvontalakimies Tapio Haltia toteaa.

Yksi tapa saattaa tärkeät asiat päätökseen on kantojen kertominen ennakkoon. Se onnistuu niin, että hallitus tekee kokouskutsun yhteyteen lomakkeen, jossa on läpikäytävien asioiden yhteydessä hallituksen ehdotus kuhunkin asiaan. Ehdotukset ovat niin yksiselitteisiä, että niihin vastataan kyllä tai ei.

Entä sitten asukkaiden pinna? Koronan takia Suomeen jäänyt sopraano Karita Mattila pani kerrotalonsa ilmoitustaululle melusta pahoittelevan lapun, jossa hän kertoi pitävänsä kahden tunnin lauluharjoituksen. Iltalehden mukaan ihmiset ottivat ilmoituksen ilolla vastaan.

Naapurista kantautuva melu on kuitenkin harvoin miellyttävää, ja nyt elämää on kerrostaloissa enemmän. Onko naapurisopu vaarassa, kun koronan vuoksi eristäytyneet etätyöläiset ja -koululaiset ovat kotonaan lähes kellon ympäri?

– Se on yksi mahdollinen seuraus, kun ollaan kotona ja tilanne on muutenkin stressaava, Kiinteistöliiton Tapio Haltia sanoo.

Etelä-Karjalan isännöitsijät ry:n puheenjohtaja Ari Perälä kertoo, että asiasta on tullut yksittäisiä yhteydenottoja.

– Niistä on keskustelemalla selvitty. Yhteisöasumisen ja kanssaihmisen ymmärystä pitää nyt olla.

Lue myös:

Uusimmat tiedot koronaviruksesta

Katso täältä maakuntasi koronavirustilanne ja kuinka se vaikuttaa arkeesi

Aiheesta voi keskustella perjantaihin kello 23:een asti.

Kerroimme 2.4. virheellisesti TV- ja radiouutislähetyksissämme, että HOK-Elanto olisi perunut kesätyöpaikkoja. Todellisuudessa kesätyöntekijöiden rekrytointi on keskeytetty, mutta tehtyjä kesätyösopimuksia ei ole peruttu.

Aiheesta kertovassa verkkojutussa tiedot ovat oikein.

Huonekalujätti Ikea on luopunut suunnitelmista rakentaa perinteinen tavaratalo Lappeenrantaan.

Ikean mukaan syynä on kuluttajien käyttäytymisen muutos sekä uudistukset yrityksen liiketoiminnassa.

Keskustelu Ikea-tavaratalon mahdollisesta tulosta Lappeenrantaan alkoi vuonna 2007. Suunnitelmat julkistettiin vuonna 2012.

Digitalisaatio muutti kuluttajien käyttäytymistä ja Ikean liiketoimintasuunnitelmia

Ikean mukaan kuluttajien käyttäytyminen on muuttunut digitalisaation myötä huomattavasti vuoden 2007 jälkeen.

Kuluttajakäytöksen muutos on vaikuttanut merkittävästi Ikean liiketoimintaan Suomessa.

Ikea uudistaa toimintaansa Suomessa. Yrityksen yhtenä tavoitteena on panostaa panostaa erityisesti kaupunkikeskustoihin ja perinteisiä tavarataloja pienempiin yksiköihin.

Samalla tavaratalojen rooli muuttuu entistä monipuolisemmaksi.

– Haluamme olla entistä saavutettavampia ja lähellä ihmisiä siellä, missä he liikkuvat, sanoo Ikea Suomen liiketoiminnan kehitysjohtaja Ann-Christin Pilviö tiedotteessa.

Ikea on aiemmin kertonut avaavansa täysin uudenlaiset suunnittelustudiot Jyväskylän ja Helsingin keskustaan. Lisäksi yrityksellä on suunnitteluvaraus Helsingin Koivusaaressa.

Viimeksi Ikea on kertonut laajentavansa Kuopion tavaratalon logistiikkaosastoa.

Ikealla on Suomessa viisi tavarataloa.

Lappeenrannan tonttia koskevat suunnitelmat auki

Ikea omistaa tontin Lappeenrannan Mustolassa lähellä Venäjän rajaa. Yritys osti tontin kaupungilta vuonna 2016.

Ikea kertoo miettineensä vuosien varrella erilaisia vaihtoehtoja tontin rakentamiseksi. Kokonaisratkaisuja ei löytynyt, joten yritys päätti panna puolet tontista myyntiin.

Suuri tontti on kooltaan 20 hehtaaria.

Ikeassa ei ole vielä päätetty, mitä tapahtuu Ikea Real Estaten omistukseen jäävälle tontin puolikkaalle. Aktiivisia suunnitelmia ei ole.

– Emme halua sulkea pois mitään vaihtoehtoja. Haluamme lähteä hakemaan avoimesti ratkaisua tähän, Pilviö kertoo Ylelle.

Kaupunginjohtaja: Yhteistyö Ikean kanssa jatkuu

Lappeenrannan kaupunginjohtaja Kimmo Jarva sai tiedon Ikean suunnitelmista perjantaina puolen päivän aikaan pidetyssä etäpalaverissa.

– He kuvasivat miten maailma ja kaupanteko ovat muuttuneet viime vuosina ja myynnin konsepti on muuttunut. Ei eletä samaa aikaa kuin muutama vuosi sitten, sanoo Jarva.

Jarvan näkemyksen mukaan Ikean mielenkiinto Lappeenrantaa kohtaan ei ole lopahtanut täysin, sillä yritys haluaa omistaa puolet tontista edelleen.

– Puhuimme, että yhteistyötä tarvitaan jatkossakin. He hakevat tontin puolikkaalle toista toimijaa.

Kaupunginjohtaja näkee Ikean ratkaisussa myönteisiä puolia, sillä tontti on ollut tyhjillään vuosia.

– Ikea hakee ratkaisua siihen, että tontille rakentuisi jotain. Sehän on meille eduksi, ettei tontti olisi tyhjänä.

Ikean ja kaupungin välisessä keskustelussa ei Jarvan mukaan käynyt ilmi, minkä tyyppistä toimintaa Ikea tontille hakee.

Jarva suhtautuu Ikean ratkaisuun varsin ymmärtäväisesti.

– Toki mekin olemme havainneet, ettei Ikea toimi ihan samalla tavalla enää. He hakevat erityyppisiä ratkaisuja kaiken aikaa ympäri maailmaa. Esimerkiksi kaupunkien keskustoihin on tullut pienempiä rakennuksilla.

Yli 100 000 euroa keskussairaalalle. Hämeenlinnan seudulla kansalaiset ja yritykset laittoivat kolehdin kiertämään, ja summa oli kasassa jo muutamassa päivässä.

Kanta-Hämeen keskussairaalaan tulvii lahjoituksia – hengityskoneiden tarve sai auttajat liikkeelle

Yksi hengityskone maksaa 15 000–43 000 euroa. Rahalahjoituksilla tehohoidon paikkamäärä saadaan keskussairaalassa moninkertaistettua.

Täältä tulee kouluruokaa. Kouluruoka järjestyy, kun vain on halua ja intoa.

Kajaanissa ryhdytään toimittamaan kouluruokaa 655 lapselle – yrittäjien tempaus täytti avuntarvitsijoiden listat nopeasti

Kajaanilaisyritykset lahjoittivat lasten kouluruokailun järjestämiseen noin 20 000 euroa.

Nyt saa, voi tai joutuu tekemään ruokaa itse. Kun normaalisti syödään koulussa tai lounasravintolassa, pääseekin nyt muistelemaan, miten ne teeleivät tehtiinkään.

Koronaepidemia synnytti leivontahuuman ja jauhoja menee kuin joulun alla konsanaan – katso kuvia kotileivonnaisista

Jauhojen myynti on kasvanut 100 prosenttia ja kohotusaineiden, kuten kuivahiivan, soodan ja leivinjauheen, 50 prosenttia.

Työ- ja koulumatkoihin ei mene aikaa. Moni on etätöissä ja -opetuksessa, joten pyykkikone pyörii ja pensselit heiluvat.

Ihmisten remontti-into yllätti rautakauppiaat: myynti ei lopahtanutkaan – koronaeristyksen aikana tapetoidaan ja maalataan

Pienten pintaremonttien tekemistä varten myydään eniten maalia ja tapettia.

Maailmanluokan uimari Matti Mattssonille meinasi käydä huonosti, kun uima-allas meni lukkojen taakse. 50 metrin harjoittelupaikka vaihtui 7 metrin kerrostaloaltaaseen.

Katso, miten Suomen uintitoivo treenasi kerrostalon 7-metrisessä altaassa.

Lopulta Mattsson sai poikkeusluvan käydä Harjavallan uimahallissa.

Jumpata pitää! Korona-aika on synnyttänyt uudenlaista yhteisöllisyyttä.Seniorit eivät saisi jäädä karanteenista huolimatta vain istuskelemaan, jotta virtaa riittää karanteenin jälkeenkin. Heille onkin alettu järjestää parvekejumppia.

Näin koteihinsa sulkeutuneet vanhukset saatiin liikkeelle – katso video palvelutalon parvekejumpasta

Yksi liikuntatuokio kestää kerrallaan vartin. Myös parvekkeilla tapahtuvat yhteislaulusessiot ovat olleet seniorien suosiossa.

Hymyä huulille! Iloisen tervehdyksen tuntemattomalle saa viestitettyä, kun kirjoittaa sen asvalttiin. Tai vaikkapa ilmastointiteipillä parvekelasiin.

Katukirjoitukset tsemppaavat koronakriisin keskellä kulkijoita Jyväskylässä.

Liiduilla saa harmaaseen arkeen mukavan värikkään lopputuloksen.

Nallet ikkunassa. Maailmalla koronaepidemian aikana suureksi villitykseksi noussut nallehaaste on rantautunut myös Suomeen.

Näitkö jo nallen ikkunassa? Somehaaste piristää nyt ulkoilijoita

Ohikulkijat voivat ihailla suloisia pehmoleluja ja osa on lähtenyt varta vasten liikkeelle niitä bongaamaan. Erityisesti lapset ovat innostuneet laskemaan, paljonko nalleja näkyy matkan varrella.

Ilma puhdistuu. Jo lyhyessä ajassa ilmansaasteet vähenivät, kun lentoliikenne hyytyi ja moni auto jäi pihaan odottamaan joskus tulevaisuudessa tapahtuvaa seuraavaa työ- tai hupimatkaa. Kiinassa nähtiin sininen taivas.

Ilmastotutkimukselle poikkeuksellinen tilanne on ainutlaatuinen mahdollisuus – Tutkija: "Meneillään on maailman mittakaavassakin valtava ihmiskoe"

Tutkijan mukaan koronaviruksen aiheuttama päästöjen lasku ei tosin vielä riitä ilmastonmuutoksen torjumiseen, mutta on se tyhjää parempi.

Pururata kutsuu. Sehän on selvää, että neljän seinän sisällä loppuu tekeminen ja mieli maatuu. Onneksi on kevät! Aurinkoakin on piisannut viime viikkoina riittämiin.

Korona-ahdistukseen helppo lääke: mene käymään takapihalla tai katso ulos ikkunasta

Ulkoilu on niitä harvoja asioita, jotka eivät ole kiellettyjä, muistuttaa tutkija. Hän sanoo, että ulkoilu parantaa mielialaa säästä riippumatta.

Kouluhan olikin ihan kiva paikka. Sen on moni yksin kotona päivät pitkät huhkiva koululainen huomannut. Kavereita olisi kiva nähdä livenä.

Koronavirus muutti parissa päivässä nuorten asenteita opiskelua ja opettajia kohtaan: "Tuskin valitusta kouluista tulee enää"

Kai tämä muistetaan myös ensi syksynä?

Tämä loppuu vielä. Vuoden 2019 lopulla Kiinan Wuhanista alkoi kuulua uutisia koronaviruksesta.

Kaksi kuukautta eristettynä olleeseen Wuhaniin pääsee taas – Elämä on käynnistymässä koronaepidemian syntypaikassa

Yle uutisoi 28.3.2020, että Wuhaniin pääsee taas. Kaupungin eristäminen alkoi kahta kuukautta aiemmin. Se päivä vielä koittaa meillä Suomessakin.

Katso kaikenlaiset koronauutiset Ylen verkkosivuilta. Siellä on aina tuorein tieto.

Aiheesta voi keskustella sunnuntaihin kello 22.00:een asti.

– Nyt on tullut Google-kääntäjä todella tarpeeseen, Lappeenrannan-Lahden teknillisessä yliopistossa opiskeleva kosovolainen Era Kurajan naurahtaa.

Kurajan käyttää kerrostalokotinsa pihalla Lappeenrannan keskustassa Googlen käännösohjelmaa saadakseen ajantasaista tietoa koronatilanteesta Suomessa ja maailmalla. Ylen ja muiden suomalaisten tiedotusvälineiden nettisivut ovat olleet ahkerassa käytössä Kurajanilla.

– Käytän joskus Ylen englanninkielisiä sivuja, mutta yleensä suomenkieliset sivut päivitetään nopeammin, Kuraja perustelee käännösohjelman käyttöä.

Suomen uutisten lisäksi Kurajan imee kaiken mahdollisen tiedon kotimaansa Kosovon tilanteesta.

– Olen seurannut uutisia sieltä aivan kuin olisin paikan päällä, hän kuvailee.

Suomesta lähtenyt alle puolet

Vuonna 2018 Suomeen opiskelemaan tullut Era Kurajan on yksi ulkomaalaisista opiskelijoista, jotka ovat päättäneet jatkaa opiskelujaan Suomessa koronakriisistä huolimatta.

Lappeenrannan yliopistoon ja korkeakouluun on jäänyt opiskelemaan kymmeniä ulkomaalaisia opiskelijoita.

Tarkkaa tietoa siitä, kuinka paljon koko Suomeen on jäänyt ulkomaalaisia opiskelijoita, ei ole. Joitakin alustavia tietoja kuitenkin on.

– Korkeakoulujen kyselyn mukaan alle puolet ulkomaalaisista vaihto-opiskelijoista olisi lähtenyt maasta, Suomen ylioppilaskuntien tiedottaja Jenni Tuomainen kertoo.

Suomalaisista opiskelijoita on Tuomaisen mukaan palannut Suomeen noin 60 prosenttia.

Huoli toimeentulosta ja oleskeluluvasta

Era Kurajan on päättämässä tietotekniikan maisteriopintojaan Lappeenrannan-Lahden teknillisessä yliopistossa. Hän tekee lopputyötään kotonaan ja aloittelee samalla uudessa työpaikassa, myöskin etänä.

– Olen aikaisemmin jo työskennellyt etänä neljä vuotta, joten tilanne ei ole uusi. Olisin kuitenkin halunnut heti työn alussa tavata uudet kollegat henkilökohtaisesti työpaikalla. Nyt jouduinkin jälleen etätöihin, Kurajan naurahtaa.

Kurajan on hyvässä tilanteessa, koska hänellä on työtä ja opiskelut ovat lähes valmiit.

Monet Euroopan unionin ulkopuolelta tulevat opiskelijat ovat kuitenkin pudonneet tyhjän päälle uudessa tilanteessa.

Moni heistä on rakentanut taloutensa ja opiskelunsa ainakin osittain sivu- ja kesätöiden varaan, joita ei enää ole.

– Useilla koko kevään ja kesän toimeentulo on epäselvää, Suomen ylioppilaskuntien liiton kansainvälisistä asioista vastaava Frans Cederlöf kertoo.

Tuloraja voi estää opiskelut

Lisätulojen puuttuminen vaikeuttaa lukukausimaksujen maksamista ja se voi estää myös oleskeluluvan jatkon myöntämisen. Tämä johtuu siitä, että oleskeluluvan edellytyksenä on tietty vähimmäistuloraja.

– Kaksi tärkeintä huolenaihetta ulkomaalaislla opiskelijoilla on nyt, että miten rahat riittävät kattoon ja ruokaan kevään ja kesän aikana ja miten saa tutkintonsa suoritettua uudessa tilanteessa, kun oleskelulupakin voi olla katkolla, Frans Cederlöf kertoo.

Cederlöfin mukaan eräät korkeakoulut aikovatkin antaa ulkomaalaisille opiskelijoille helpotuksia lukukausimaksuhin ensi syksynä uuden tilanteen vuoksi.

Jatko-oleskeluluvan edellyttämään vähimmäistulorajaan ei ole kuitenkaan näillä näkymin tulossa helpotusta.

– Toimeentuloedellytys tarkistetaan ja sen täytyy täyttyä, kun jatkolupaa haetaan. Se tarkistetaan, eikä tähän ainakaan nyt harkita muutosta, tulosaluejohtaja Anu Tarén Migristä kertoo.

Huoli läheisistä kotimaassa

Toimeentulon lisäksi ulkomaisia opiskelijoita huolestuttaa nyt koronavirustilanteen kehittyminen omassa kotimaassaan.

Aru Kurajan huolehtii Kosovosta.

– Kosovo on vielä kehittyvä maa eikä terveydenhuoltojärjestelmä ole kovin hyvä. Heiltä puuttuu resursseja reagoida tilanteeseen, Kurajan sanoo.

Häntä huolestuttaa erityisesti läheisten pärjääminen Kosovossa.

– Onneksi siellä on pystytty hyvin ennaltaehkäisemään sairauden leviämistä, Kurajan kertoo.

Kosovossa asetettiin tiukkoja rajoituksia liikkumiselle ja kokoontumisille jo ennen kuin maassa oli todettu yhtään koronatapausta. Tämän vuoksi epidemia ei ole päässyt leviämään kuten monessa muussa maassa.

Kosovolaiset ovatkin seuranneet huolestuneina tilanteen kehittymistä jossain lähimaissa kuten Italiassa.

– Italiassa on töissä paljon albaaneja, joten olemme saaneet ensi käden tietoa siitä, miten huonosti tilanne voi kehittyä, Karajan kertoo.

Opiskelijoiden jaksaminen kovilla

Suomeen jääneiden ulkomaalaisten opiskelijoiden henkinen pärjääminen riippuu nyt pitkälti siitä, miten koronaepidemia kehittyy maailmalla ja opiskelijoiden kotimaissa.

Pärjääminen voi olla koetuksella, jos koronatilanne kärjistyy kotikulmilla ja läheiset ovat vaarassa.

– Opiskelijoilla ei ole enää mahdollisuutta lentää kotiin hätätilanteessa. Lähiviikkoina meidän pitääkin olla hyvin herkkiä kuulemaan heidän huoliaan, Lappeenrannan-Lahden teknillisen yliopiston vastuuopettaja Michael Child kertoo.

Hänen mukaansa koronatilanne ei kuitenkaan vain eristä ulkomaisia opiskelijoita vaan tuo mahdollisuuden myös olla lähempänä paikallisyhteisöä.

– He voivat tuntea olevansa osa tätä tapahtumaa, joka koskee kaikkia, Child näkee.

Opintotulokset jopa parantuneet

Lappeenrannan-Lahden teknillisen yliopiston dosentti Tapio Saarelainen ei ole havainnut, että ulkomaisten opiskelijoiden tunnelmat olisivat alamaissa etäopiskelusta.

– Ihme kyllä ei. Opiskelijat ovat hyvin sitoutuneet tähän tekemiseen, Saarelainen vakuuttaa.

Edes opiskelijoiden matkustaminen pois Suomesta ei ole keskeyttänyt opetusta heidän osaltaan. Ryhmän tiimityöt sujuvat hyvin etänä.

– Se, että he ovat Suomessa, Yhdysvalloissa tai Pakistanissa, ei näy millään tavalla tekemisessä.

Saarelaisen mukaan hänen opettamallaan liikkeenjohtamisen kurssilla opiskelijoiden työn tulokset ovat olleet jopa paremmat kuin aikaisempina vuosina tähän aikaan.

Loppukesällä 1788 Suomenlinnan linnoitussaarelle Helsingin edustalla tuotiin suuri venäläinen sotalaiva. Ruotsin sotajoukot olivat onnistuneet kaappaamaan Vladislav-nimisen laivan venäläisjoukoilta, ja alus miehistöineen kuljetettiin sotasaaliina ruotsalaisten tukikohtaan.

Jos laivan vastaanottajat olisivat aavistaneet, miten hirveä kulkutauti aluksella jylläsi, olisivat he suurella varmuudella jättäneet köydet kiinnittämättä.

Tai keksineet ihan mitä tahansa, jotta saastuneesta laivasta olisi päästy eroon.

– Vladislav-laivan miehistöstä Viaporiin levinnyt pilkkukuume aiheutti yhden vakavimmista väestökatastrofeista 1700-luvun Suomessa, sanoo tautiepidemioihin perehtynyt väitöskirjatutkija Elina Maaniitty Helsingin yliopistosta.

Maaniitty tutkii väitöskirjassaan, millä keinoilla tautiepidemioita torjuttiin 1700-luvun pohjolassa. Kulkutautien tutkimuksessa hän ei lakkaa vaikuttumasta siitä, miten sinnikkäästi entisaikojen lääketieteilijät pyrkivät selvittämään tuntemattomien tautien aiheuttajia ja tuomaan helpotusta ihmisten kärsimykseen.

– 1700-luvun lopun pilkkukuume-epidemiassa ongelma oli se, että taudin aiheuttajaa ei vielä tunnettu. Bakteerien toiminta keksittiin vasta sata vuotta myöhemmin, Maaniitty kertoo.

Märkiviä haavoja ja tukoksia verisuonissa

Pilkkukuume on häijy tauti. Sairastaminen alkaa yleensä korkealla kuumeella ja päänsäryllä. Myös sekavuus kuuluu taudin kuvaan.

Sairauden edetessä potilaan iholle ilmestyy punaisia laikkuja. Taudin vaikeammassa muodossa ihon alle syntyy verenpurkaumia, ja tauti aiheuttaa verisuonten tulehduksia ja tukoksia. Elinvauriot voivat johtaa kuolemaan.

– Sairastuneiden iholla näkyi usein märkiviä haavaumia. Sen vuoksi pilkkukuumetta on kutsuttu myös nimellä mätäkuume, Maaniitty kertoo.

Sairastettu tauti antaa elinikäisen suojan uutta tartuntaa vastaan.

Vladislav-laivan kiinnittyessä Viaporin (nyk. Suomenlinna) satamaan yli kaksisataa vuotta sitten sen monisatapäinen miehistö oli karmeassa kunnossa. Itse asiassa iso osa miehistöstä oli Viaporiin tultaessa jo kuollut.

Eikä mitään ollut tehtävissä taudin leviämisen hillitsemiseksi.

Koostimme tähän juttuun viisi asiaa, jotka tämänhetkisessä koronavirus-pandemiassa on mahdollista hoitaa tehokkaammin kuin 1700-luvun lopun Ruotsissa.

1. Taudin tartuntatapaa ei tunnettu

Pilkkukuume ei tartu suoraan ihmisestä toiseen vaan se leviää vaatetäin välityksellä. Taudinaiheuttajat siirtyvät vaatetäihin niiden imiessä sairastuneen ihmisen verta.

Sen jälkeen tautia aiheuttavat bakteerit elävät vaatetäin suolistossa ja päätyvät uuteen ihmisuhriin täin ulosteen mukana. Kutisevien puremakohtien raapiminen tietenkin entisestään helpottaa vaatetäin ulosteen pääsemistä ihmisen verenkiertoon. Tätä tartuntamekanismia Viaporin linnoitussaarella ei tunnettu.

– Sairastumisten arveltiin johtuvan esimerkiksi huonosta ilmasta, kertoo Kustaa III:n sodan vaiheita selvittävä tiedetoimittaja Jarno Forssell. Hän pitää aiheeseen liittyvää youtube-kanavaa.

Viaporin kasarmit oli alunperin rakennettu sotilaiden asuinpaikaksi, mutta sinne oli päätynyt asumaan myös sotilaiden puolisoita ja lapsia. Vladislav-laivan ja Viaporin linnoituksen ahtaissa, epähygieenisissä asuintiloissa oli ihanteelliset olosuhteet vaatetäiden välityksellä leviävälle taudille.

Vaatetäitä kuhisevien kankaiden ja vaatteiden ei osattu epäillä olevan yhteydessä sairastumisiin. Epidemia pääsi etenemään nopeasti kaikkialle linnoituksessa.

Koronaviruksen tartuntatapa tunnetaan. Se tarttuu ensisijaisesti pisaratartuntana, kun henkilö yskii tai aivastaa. Virus voi tarttua myös kosketuksen kautta pinnoilta, joille on hiljattain päätynyt sairastuneen hengitystie-eritteitä.

Viranomaisten on mahdollista jakaa tietoa keinoista, joilla pisaratartuntana leviävää tautia voi pyrkiä välttämään.

Viaporissa kuolemaa niittäneestä taudista käytetään lähteestä riippuen nimitystä pilkkukuume tai toisintokuume. Sairaudet muistuttavat toisiaan, ja on mahdollista, että Viaporin epidemiassa esiintyi molempia muotoja.

2. Sairaita ei voitu eristää terveistä

Vladislav-laiva oli avomeritaisteluihin soveltuva suuri purjelaiva, johon mahtui useita kymmeniä tykkejä. Venäjän sotajoukot menettivät sen ruotsalaisille itäisellä Suomenlahdella heinäkuun 17. päivä 1788 käydyssä Suursaaren meritaistelussa.

Ruotsin sotatoimia johti kuningas Kustaa III, joka oli hyökännyt serkkuaan Venäjän keisarinna Katariina II:ta vastaan. Vladislav oli yksi Venäjän taistelulinjassa kulkeneista vajaasta kahdestakymmenestä linjalaivasta.

Sotiminen merellä jatkui vielä kahtena myöhempänä kesänä. Mutta sitä ennen Viaporin asukkaat joutuivat kauhukseen huomaamaan, että Vladislavin miehistöä tappanut tauti alkoi levitä heidänkin keskuudessaan.

Lääketieteen historiassa karanteenit olivat pitkään ainoa keino kulkutautien leviämisen hidastamiseen. Väitöskirjatutkija Elina Maaniitty kertoo, että sota-aikoina taudit levisivät tavallista helpommin, kun sotilaat, muona, muut varusteet ja siviilitkin olivat jatkuvassa liikkeessä eikä karanteenien järjestäminen ollut mahdollista.

– Taisteluiden aikana ei tietenkään pystytty eristämään sairastuneita terveistä. Eikä se ollut mahdollista kasarmien asuinoloissakaan, Elina Maaniitty kertoo.

Historiantutkimuksissa on kuvattu, miten Vladislav-laivassa viruvia sairastuneita todennäköisesti siirrettiin hoitoon linnoituksen sairaalarakennukseen. Se edisti vaatetäin kulkeutumista muiden sairaalassa hoidettavien ja terveiden joukkoon.

Suomessa Terveyden ja hyvinvoinnin laitos arvioi meneillään olevan koronaepidemian hidastuneen onnistuneiden eristämistoimien avulla. Kokoontumiskiellon lisäksi niihin kuuluvat muun muassa koululaisten siirtyminen etäopetukseen, työikäisten etätöihin ja yli 70-vuotiaiden kotikaranteeniin. Viimeisin toimi on ravintoloiden sulkeminen.

Vasta 1900-luvun puolella, esimerkiksi ensimmäisen maailmansodan aikana pilkkukuumetta osattiin torjua polttamalla sairastuneiden omaisuutta ja kuumentamalla vaatteita.

3. Kova pula hoitajista ja lääkäreistä

Viaporista pilkkukuume levisi nopeasti mantereelle Helsinkiin. Talveksi kotiseuduilleen palaavat sotilaat kuljettivat taudin mukanaan myös muualle Suomeen.

Vladislav-laivan saapumista seuranneena vuonna 1789 Helsingissä kirjattiin kuolinsyyksi pilkkukuume noin 40 prosentissa kaikista kuolemantapauksista.

– Lääkäreillä ei ollut osaamista pilkkukuumeen hoidossa. Sodassa työskennelleet lääkärit osasivat alkeellista kirurgiaa ja pystyivät ompelemaan haavoja, mutta eivät pelastamaan pilkkukuumeen riivaamaa potilasta, tiedetoimittaja Jarno Forssell pohtii.

Iso ongelma oli lääkärien ja hoitajien puute. Forssell kertoo esimerkin Loviisan sotilassairaalasta, jossa Kustaa III:n meritaisteluissa haavoittuneita hoidettiin.

– Sairaalassa oli 370 potilaspaikkaa mutta sinne oli mahdutettu noin 2000 potilasta. Taisteluissa haavoittuneet ja kulkutautiset olivat tietenkin sekaisin samoissa tiloissa, Forssell kuvaa.

Konanaviruksen aiheuttama Covid-19-tauti herättää eri puolilla maailmaa suurta huolta hoitohenkilökunnan riittävyydestä. Suomessa on viime päivinä arvioitu, kuinka paljon sairaanhoitopiirit voivat lisätä paikkoja tehohoitoa tarvitseville potilaille.

Ylen kyselyn mukaan osa sairaanhoitopiireistä on jo tuplannut tehohoitopaikkojensa määrän. Esimerkiksi leikkaussaleista löytyvät lisähapet ja laitteet valmiina.

Sairaanhoitopiireissä koulutetaan nyt kovaa tahtia hoitohenkilökuntaa tehohoitoon. Esimerkiksi HUS lisäkoulutti pelkästään viime viikolla 500 työntekijäänsä toimimaan teho-osastolla.

Rokotetta koronavirusta vastaan ei kuitenkaan vielä ole.

4. Taudista selvinneetkään eivät olleet turvassa

Pahin oli edessä vuoden 1790 keväällä. Yhden vuoden aikana Helsingissä kuoli 11 prosenttia kaupungin runsaasta kolmesta tuhannesta asukkaasta. Väestökadosta kolmasosa oli suoraan seurausta pilkkukuumeesta.

– Välillisesti pilkkukuume on ollut kuolinsyynä todennäköisesti huomattavasti useammassa tapauksessa, arvioi tutkija Elina Maaniitty.

Hän kuvailee, miten heikkoon kuntoon taudista selvinneet menivät, ja miten hidasta toipuminen oli.

– Kuolintilastoista näkee, että kevät oli pahinta aikaa. Silloin ravinto oli muutenkin heikkolaatuista ja siitä oli pulaa, Maaniitty kertoo.

Hänen mukaansa vuosien 1789–1790 talvi oli aikalaiskuvausten mukaan poikkeuksellisen leuto ja vähäluminen, kevät puolestaan kylmä. Vilja kypsyi tavallista hitaammin, ja sato jäi laihaksi.

2020-luvun Suomessakin on syytä olla huolissaan tulevan kesän sadosta. Liikkumisrajoitukset ovat sulkeneet maan rajat ulkomaisilta kausityöntekijöiltä. Marja- ja vihannestiloille tarvitaan arviolta 15 000–20 000 työntekijää, jotta ensi kesän sato saadaan tuotettua.

Huoltovarmuuskeskus pyrkii turvaamaan elintarvikkeiden saatavuuden kaikissa oloissa. Toistaiseksi ruoka on riittänyt hyvin.

5. Tauti pääsi jatkamaan kulkuaan

Viaporissa pilkkukuume kävi muutamassa vuodessa läpi koko epidemian kaaren eli käytännössä sen sairasti jokainen linnoituksen useasta tuhannesta asukkaasta.

– Epidemia päättyi Viaporissa vasta kun lähes kaikki olivat saaneet immuniteetin, Elina Maaniitty kertoo.

Linjalaiva Vladislav lähti uudelle merimatkalle vain muutama kuukausi Viaporiin saapumisen jälkeen. Marraskuussa 1788 Ruotsin avomerilaivasto ja sen mukana myös Vladislav siirtyi Itämeren toiselle laidalle Karlskronaan.

Vladislavin miehistössä oli moninkertainen määrä sairastuneita verrattuna laivaston muiden alusten miehistöihin. Aivan samoin kuin Viaporissa myös Karlskronassa tauti pääsi leviämään siviiliväestön keskuuteen.

– Keväällä 1789, kun tauti oli päässyt kunnolla leviämään Karlskronassa, raportoitiin siviilejä menehtyvän pilkkukuumeeseen 70–90 henkeä viikossa, Maaniitty kertoo.

Hänen mukaansa sairastuneita oli niin paljon, ettei kaikkia kuolleita saatu heti haudattua. Ruumiita löytyi esimerkiksi sairasvuoteista.

Koronaviruksen leviämisen estämiseksi Suomi on laittanut rajojaan kiinni. Se alkoi rajoittaa ulkomaille matkustamista maaliskuun puolivälissä. Suomi otti käyttöön rajatarkastukset Schengen-alueen sisärajalla. Sekä Venäjä että Suomi sulkivat maiden välisen rajan matkustajaliikenteeltä. Lentoliikenne tyrehtyi.

Kaikkien ulkomailta tulevien, Suomeen palaavien suomalaisten ja Suomessa pysyvästi asuvien henkilöiden on vältettävä liikkumista kodin ulkopuolella ja pysyttävä erillään muista ihmisistä kahden viikon ajan.

Suomessa eniten koronatartuntoja on Uudellamaalla. Se eristettiin muusta Suomesta maaliskuun lopussa. Näin pyritään ehkäisemään tartuntojen leviämistä muualle Suomeen.

Voit keskustella aiheesta. Keskustelu sulkeutuu 6.4. kello 23.

Lue lisää: Uusimmat tiedot koronaviruksesta

Saimaannorppa on joutunut tänä keväänä pesimään ja lisääntymään poikkeuksellisissa olosuhteissa. Valtaosa emoista joutuu hoivamaan poikasiaan paljaalla jäällä vailla lumikinospesän antamaa suojaa.

Pedoista etenkin ketut ovat uhka kuuteille. Tänä keväänä on saatu ensimmäiset merkit siitä, että myös merikotkat ovat saattaneet tappaa kuutteja ravinnokseen.

– Vedenpitävää näyttöä meillä ei ole asiasta, mutta vahva epäily yhden kuutin osalta. Pidän mahdollisena, että useampikin kuutti on päätynyt merikotkan ravinnoksi, sanoo Metsähallituksen suojelubiologi Jouni Koskela.

Merikotkan kanta on vahvistunut merkittävästi, ja Suomessa on noin 500 pesivää paria. Lintu on tähän asti ollut Saimaalla harvinainen näky.

– Yhtään pesivää paria Saimaan alueelta ei tunneta, mutta on täysin mahdollista, että siellä on tähän aikaan vuodesta muuttomatkalla olevia lintuja, Sääksisäätiön merikotkatyöryhmän puheenjohtaja Jouko Högmander sanoo.

Merikotkakanta on kasvanut ja levittäytynyt rannikolta pikkuhiljaa kohti keskistä ja pohjoista Suomea.

– Minusta on vain lähivuosien kysymys, että merikotkia asettuu myös Saimaalle, Högmander arvioi.

Kuutti ja merikotka samanpainoisia

Merikotkan tiedetään tappavan itämerennorpan ja harmaahylkeen poikasia ravinnokseen. Paljaalla jäällä vaalean kuutin erottaa helposti, vaikka erityisen helppo saalis avannon reunalla kellivä hyvä sukeltaja ei ole.

Myös kuutin paino, viidestä kuuteen kiloa, asettaa omat haasteensa merikotkalla, joka painaa kutakuinkin saman verran.

– Lentämällä lintu ei pysty kuuttia viemään, mutta jäätä pitkin raahaamalla se onnistuu, Jouko Högmander sanoo.

Jouni Koskelan mukaan merikotkia on nähty useamman tapetun kuutin lähistöllä kevään aikana. Myös verijälkiä on löydetty, mutta niitä ei ole pystytty seuraamaan.

Kuolleisuus nousee korkeaksi

Saimaannorpat synnyttivät helmi-maaliskuun taitteessa arviolta 80–90 poikasta. Kuutit jäivät vaille pesien suojaa ja poikaskuolleisuuden pelätään nousevan useisiin kymmeniin prosentteihin.

Metsähallituksen suojelubiologi Jouni Koskela sanoo, että tarkempaa arviota menehtyneiden määrästä on mahdoton tehdä.

Tähän asti jäältä on löytynyt yhdeksän kuollutta kuuttia. Niistä kuusi on pedon tappamia ja kolme varmuudella ketun jäljiltä.

Pesä- ja poikaslaskentoja on pyritty tekemään, mutta heikon jäätilanteen takia osa alueista jää käymättä.

– Lumipesä toisaalta suojaa petojen lisäksi myös pakkaselta, eikä kovia pakkasia ole ollut. Mutta yli 20 prosentin kuolleisuus todennäköisesti nousee.

Jos kuutteja syntyy viime vuosien tapaan 80–90, kuutteja on saattanut menehtyä 20–40.

Korjaus 6.4.2020 klo 9.42: tekstin toisen kappaleen sanamuoto korjattu samaksi kuin jutun otsikossa, "merikotkat ovat saattaneet tappaa kuutteja ravinnokseen".