– Ja otetaan Aaveratsastajista eteenpäin. Kaikki valmiina, antaa mennä!

Kun Aaveratsastajat-kappale loppuu, muusikko Antti Paavilainen laskeutuu kitara kädessään Lappeenrannan kesäteatterin lavan ylätasanteelta alas ja aloittaa Kari Tapion Hän luottaa huomiseen -kappaleen. Samaan aikaan näyttelijä Miia Nuutila saapuu lavalle pyykkikori käsissään.

Linnoituksessa harjoitellaan kesäteatterinäytelmää Kari Tapiosta.

Iskelmälaulaja Kari Tapion kuolemasta tulee tänä vuonna kuluneeksi yhdeksän vuotta. Kari Tapio levytti pitkän uransa aikana levytti yli 400 kappaletta ja sai yli 20 kultalevyä ja useita muita tunnustuksia, kuten Emma-palkinnon.

Mika Räinän käsikirjoittama ja Osku Heiskasen ohjaama musiikkinäytelmä Olen suomalainen pureutuu Kari Tapion uran ja henkilökohtaisen elämän ylä- ja alamäkiin. Näytelmässä kuullaan noin 30 Kari Tapion tekemää kappaletta.

Jean S -yhtyeestäkin tuttu Antti Paavilainen esittää pääroolin Kari Tapiona ja on samalla näytelmän kapellimestari. Lisäksi Antin yhtye A. P. Band vastaa näytelmän musiikista. Näyttelijä Miia Nuutila esittää Karin vaimoa Pia Viheriävaaraa.

Viheriävaara menehtyi vain neljä vuotta miehensä jälkeen. Pari oli yhdessä lähes 50 vuotta. Miia Nuutilalla ja Antti Paavilaisella on siihen vielä matkaa, mutta pariskunnan näytteleminen on heille helppoa.

Toisen seura ei kyllästytä

Neljä vuotta sitten rakastuneet Nuutila ja Paavilainen ovat tottuneet työskentelemään yhdessä.

– Aikuisiällä on jo löytänyt itsensä. Kun sen jälkeen löytää jonkun hyvän tyypin, jonka kanssa on kivaa, hänen kanssaan on kivaa on sitten töissä tai kotona. Toisen seura ei todellakaan kyllästytä, Paavilainen sanoo.

– On aivan luksusta, että saamme asua yhdessä ja tehdä töitä yhdessä. Ei tarvitse ikävöidä toista. Muut varmaan ihmettelevät, miten voimme kyhjöttää koko ajan yhdessä, Nuutila jatkaa.

Pari tutustui työskennellessään UIT:ssa. Syksyllä 2014 Paavilainen kertoi Nuutilalle omasta avioerostaan. Pian myös Miian pitkäaikainen avioliitto päättyi. Kaksikko alkoi työasioiden lisäksi puhua henkilökohtaisista asioista. Yhdessä he ihmettelivät toistensa eroja.

Pian ystävyys muuttui ihastumisen kautta rakastumiseksi ja lopulta rakkaudeksi, joka virallistettiin avioliitolla vuoden 2016 syksyllä.

Pariskunta asuu omakotitalossa Espoossa. Uusioperheeseen kuuluu neljä teini-ikäistä lasta aiemmista liitoista. Reilun kuukauden ajan kestävän kesäteatterikauden ajan Paavilainen ja Nuutila asuvat Lappeenrannassa kesäteatterin lähettyvillä.

Lapset asuvat nyt toisten vanhempiensa luona, mutta vierailevat myös Lappeenrannassa katsomassa näytöksiä.

Pariskunnan esittäminen on luontevaa

Paavilaisen ja Nuutilan mielestä on pelkästään avioparin esittäminen on heille pelkästään etu.

– On luontevaa, kiinnostavaa ja hauskaa esittää pariskuntaa, kun on pariskunta itsekin. Helppoa se on siinä mielessä, että uskallamme heti tehdä ja kokeilla kaikenlaista, kun meidän ei ole vaikea koskettaa toisiamme. Jos olisimme ventovieraita, tutustuminen kestäisi kauemmin, pohtii Nuutila.

Näytelmässä käydään läpi Karin ja Pian elämänkaari nuoruuden rakastumisesta vanhuuteen asti. Antti ja Miia esittävät Karia ja Piaa aina nuoruusvuosista asti.

– En usko, että se näkyy ulospäin, että olemme olleet Antin kanssa yhdessä vasta muutaman vuoden. Olemme harjoitelleet kohtauksia pitkään ja miettineet, miten saamme ne näyttämään aidolta.

He tarkkailevat myös muita ja ottavat näkemästään oppia.

– Ympärillämme on esimerkkejä pitkäaikaisista pariskunnista. Esimerkiksi vanhempamme, joita olemme tarkkailleet ja ottaneet vinkkejä. Ja onhan meillä molemmilla taustalla myös pitkäaikaiset parisuhteet, joista osaamme ammentaa.

Pidempään yhdessä olleen pariskunnan esittäminen eroaa Paavilaisen mukaan nuoren parin esittämisestä siinä, että pitkäaikaisella parilla on erilaiset kipupisteet kuin vastarakastuneella pariskunnalla.

“En ole Antista huolissani”

Nuutila ja Paavilainen kokevat, että heillä on paljon yhtäläisyyksiä Karin ja Pian tarinaan.

– Kari elätti itsensä laulajana ihan samoin kuin minä olen tehnyt kohta 30 vuotta. Muusikon elämä on tässä maassa väistämättä aina jollain tavalla samanlaista. Varsinkin se, miten työ heijastelee perheeseen ja vapaa-aikaan, Antti selittää.

Erojakin pareista toki löytyy.

– Tiedän, että Pia on ollut tosi huolissaan Karista, koska hänen uransa ei lähtenyt heti nousuun ja heillä oli taloudellisia haasteita. Minä en ole Antista enkä hänen keikkareissuistaan huolissani.

Paavilainen tunsi Kari Tapion tarinan hieman Nuutilaa paremmin. Hän sanoo, että tällaista näytelmää tehdessä oppii kuitenkin aina jotain uutta.

– Karin vanhimmat pojat ovat olleet kanssani yhtä aikaa Sibelius-lukiossa. Olen myös tehnyt keikkoja samaan aikaan kuin Kari ja ollut hänen kanssaan myös samassa levy-yhtiössä. Työrintamalla siis tunsin hänet.

Nuutilan mielestä oli ihanaa, kun Paavilainen alkoi tehdä sovituksia näytelmää varten ja Kari Tapion musiikki alkoi soida kotona.

– En ole mikään iskelmäihminen, mutta silloin minulla meni kylmät väreet. Olin, että vau miten hienoa musiikkia.

Työasiat tuodaan kotiin

Kari Tapion saappaisiin astuminen on Antin mukaan todella suuri haaste, johon on kuitenkin mahtavaa tarttua.

– Elän sillä tavalla unelmaani, että jos pitäisi valita, näyttelen kyllä mieluummin Kari Tapiota kuin Michael Jacksonia.

– Ekstrajännitystä tuo se, että Kari on niin tärkeä persoona ja monilla katsojilla on suuria ennakko-odotuksia näytelmästä. Tiedämme kyllä, että lunastamme odotukset, mutta silti se hiukan jännittää, Nuutila pohtii.

Kumpikaan ei ole vielä ehtinyt kyllästyä Kari Tapion tuotantoon, vaikka kappaleita onkin harjoiteltu jo jonkin aikaa.

– On upeaa laulaa vihdoin livebändin kanssa, kun olemme harjoitelleet pitkään nauhalta. En ole mikään varsinainen laulaja, mutta tämä on ollut sopiva haaste. Onneksi Antti on kärsivällisesti auttanut, Miia hymyilee.

Esitykset ovat pääosin ilta-aikaan. Pariskunta pystyy erottamaan työ- ja vapaa-ajan, mutta aina siihen ei ole tarvetta.

– Nyt kun on ensi-ilta on käsillä, olemme tavallaan töissä koko ajan ja on luonnollista puhua työasioista myös kotona, Nuutila toteaa.

Lappeenrannassa pariskunta aikoo ainakin tutustua luontoon ja liikkua yhdessä.

– Pelaamme tennistä sekä vähän golfiakin. Jos kesällä olisi enemmän aikaa, mökkeilisimme useammin. Tykkäämme saunoa yhdessä ja katsella elokuvia ja sarjoja, Paavilainen kertoo.

Eurovaalien alla vaalikoneet kyselivät ehdokkailta ja äänestäjiltä mielipidettä Euroopan unionin yhteisen armeijan perustamisesta. Missään ei kuitenkaan varsinaisesti selitetty, mitä sillä tarkoitetaan.

Olisiko EU jatkossa myös sotilasliitto, ja mitä tapahtuisi kansallisille puolustusvoimille?

— Ne kysymykset ovat saaneet asiantuntijoilta paljon kritiikkiä. Se, että olisi yksi eurooppalainen armeija eikä kansallisia armeijoita, ei ole realistinen kehityskulku, eikä sellaista tule tapahtumaan. Ei kukaan sellaista visioi, toteaa tutkija Matti Pesu Ulkopoliittisesta instituutista.

Sellaista kuvaa on kuitenkin maalailtu. EU-armeijasta ovat puhuneet esimerkiksi Saksan liittokansleri Angela Merkel ja Ranskan presidentti Emmanuel Macron.

— Välillä sitä kuulee poliitikkojen suusta, mutta se on kunnianhimoista tavoitteenasettelua ja symboliikkaa, Pesu sanoo.

Poliitikkojen tavoite on pönkittää ajatusta kyvystä ja halusta toimia yhdessä puolustuksen saralla, sillä Euroopalla on omat puolustukseen liittyvät paineensa. Se, mikä koetaan uhaksi, voi riippua siitä, mistä jäsenmaasta kysyy, Pesu sanoo.

— On Venäjään liittyvät huolet ja epävakaaseen eteläiseen naapurustoon liittyvät. Välillisesti se voi näkyä terrorismina ja maahanmuuttopaineena. Keinot, joilla näihin ongelmaan ja haasteisiin voi puuttua, ovat aika erilaisia, Pesu kertoo.

Kansainvälinen työ Suomessa

Kansainvälinen puolustusyhteistyö vie ajatukset herkästi rauhanturvaamiseen ja maailman kriisipesäkkeisiin. Suomessa kyse on kuitenkin myös säännöllisesti tapahtuvasta toiminnasta, joka koskettaa sotilaita kaikissa joukko-osastoissa varusmiehistä ammattisotilaisiin.

Kansainvälistä kokemusta voi vältellä, mutta se vaatii tänä päivänä jo aika paljon töitä, kapteeni Matti Finnilä Maasotakoulusta nauraa.

Vaikka Finnilä ei ole koskaan kuulunut esimerkiksi Euroopan unionin taisteluosastoihin, on hänen kansainvälinen kokemuksensa sotilaana hyvin linjassa Suomen ulkopolitiikan suurien linjojen kanssa. Tasavallan presidentti Sauli Niinistön kausien aikana Suomi on lisännyt Ruotsi-yhteistyötä, Nato-kumppanuutta ja yhteyttä Yhdysvaltojen kanssa.

Finnilä on palvellut kahdesti Nato-johtoisessa kriisinhallintoperaatiossa Afganistanissa, kouluttautunut Yhdysvaltain tukikohdassa Saksassa, osallistunut kansainvälisiin taisteluharjoituksiin ulkomailla muun muassa Ruotsissa ja isännöinyt kansainvälisiä vieraita Suomessa. Myös tarkka-ampumisessa on kisattu Suomen ulkopuolella moneen otteeseen.

Kansainvälistyminen on näkynyt ammattisotilaan työssä erityisesti viimeisen viiden vuoden aikana.

Finnilä kokee saaneensa kansainvälisten kokemusten myötä paljon, sekä ammatillisesti että henkilökohtaisesti. Hän sanoo kokemusten kasvattaneen ammattitaitoa ja parantaneen suhtautumista suomalaisiin toimintatapoihin.

— Henkilökohtaisesti se on varmaan tuonut itseluottamusta. Kun on keitetty vähän jäykemmissä liemissä, tietää mihin itse kykenee ja tuntee oman toimintansa rajat. Sitä pystyy tuomaan myös koulutukseen ja omaan toimintaan. Voi olla melko varma, että hommat menevät tällä tavalla, koska on sen itse kokenut, Finnilä kuvailee.

Brexit, Trump ja levottomuus ajaa yhteen

Euroopan unionin turvallisuuspolitiikkaa on kehitetty erityisesti viime vuosina. Syitä on useita. Yksi herättäjä oli Ukrainan-kriisi ja Venäjä-suhteen huonontuminen. Euroopassa tapahtuneet terrori-iskut ja pakolaiskriisi aiheuttaa levottomuutta.

Yhdysvaltain suhde EU:hun on kiristynyt presidentti Donald Trumpin kaudella.

— Neljäntenä on Brexit. Britit ovat toimineet jarruna EU:n puolustuspolitiikassa, ja kun he ovat lähdössä, ovat Saksa ja Ranska pystyneet ajamaan yhteistyön tiivistymistä muiden jäsenmaiden ohella, Matti Pesu kertoo.

Toisaalta brittien mukana poistuu myös suuri määrä EU:n sotilaallisesta voimasta. Britannia on yksi kolmesta EU:n suurvallasta ja Ranskan lisäksi ainoa ydinasevaltio.

Uhkiin on reagoitu EU:ssa kehittämällä pysyvää rakenteellista yhteistyötä (PRY). Se on sopimus, johon on sitoutunut yli 20 jäsenvaltiota, Suomi mukaan lukien. Pysyvä rakenteellinen yhteistyö pitää sisällään useita hankkeita kyberturvallisuudesta robottiajoneuvoihin ja tiedustelusta sotilaalliseen liikkuvuuteen. Toinen merkittävä muutos on EU-komission aloittama puolustusrahasto.

— Se on 13 miljardin rahasto, josta erilaiset eurooppalaiset puolustukseen liittyviin projekteihin on mahdollista hakea rahoitusta. EU:ssa suorituskykyyn liittyvät asiat ovat olleet niitä, joiden puitteissa on tapahtunut eniten, Pesu kertoo.

Puolustusyhteistyö ei kilpaile Naton kanssa

Vaikka yhteisestä EU-armeijasta on puhuttu, kukaan ei tiedä, mitä se tarkoittaa.

Eri jäsenvaltioilla ei ole yhteistä näkemystä siitä, miten armeija toteutettaisiin tai mihin sitä käytettäisiin. Myös ulkopoliittiset suunnat vaihtelevat. Osa on suuntautunut vahvemmin Eurooppaan, osa nostaa suhteen Yhdysvaltojen kanssa arvoasteikolla korkeammalle. Sellaisia ovat esimerkiksi Baltian maat, Puola ja Iso-Britannia. Suomi seilaa välissä, sanoo Pesu.

— Mitään yhteistä käsitystä ei ole, millainen eurooppalainen armeija olisi. Mutta jos jotain pitäisi sanoa, niin puhutaan ehkä enemmän joukkokokonaisuuksista ja siitä, että eri maiden armeijat pystyvät paremmin toimimaan yhdessä, Pesu sanoo.

Euroopan puolustus on vuosikymmenet nojannut Natoon. EU:ssa korostetaan, ettei puolutusyhteistyön kehittäminen kilpaile Naton kanssa, vaan ne täydentävät toisiaan. Nato liittyy kuitenkin keskeisesti Yhdysvaltain ulkopolitiikkaan ja Trumpin kaudella suhde Eurooppaan on muuttunut.

Trump on muun muassa todennut, että Eurooppa on täynnä vapaamatkustajia, jotka olettavat Amerikan hoitavan Naton kautta puolustuksen. Trump on tehnyt selväksi, ettei panostus Natoon ole riittävä. Yhdysvallat on myös ärähtänyt EU:n puolustusyhteistyön kehittämisestä. AFP:n mukaan Yhdysvaltoja huolettaa, että EU:n toimet sulkisivat muita osapuolia, Yhdysvallat mukaan lukien, pois. Se taas lisäisi menojen kasvua ja heikentäisi eurooppalaisten mahdollisuutta työskennellä Yhdysvaltain armeijan kanssa Natossa.

Taisteluosastot paikalle 10 päivässä

EU:lla on ollut jo vuodesta 2007 asti taisteluosastot, jossa valmiudessa on samanaikaisesti kaksi osastoa. Niiden valmiusvuorot kestävät puoli vuotta.

EU:n taisteluosastoihin osallistuminen on vapaaehtoista. Suomi on ollut mukana vuodesta 2006 saakka, yhteensä kuusi kertaa. Suomi on ollut mukana sekä ruotsalais- ja saksalais-hollantilaisjohtoisissa taisteluosastoissa. Seuraavan kerran Suomi osallistuu Saksan johtamaan taisteluosastoon vuoden 2020 loppupuolella.

Jokainen taisteluosasto koulutetaan perusteellisesti. Koulutus on samankaltainen, kuin kriisinhallintaoperaatioihin lähtevien sotilaiden peruskoulutus. Jos jotain tapahtuu, osaston on oltava operaatioalueella 10 päivän kuluessa. Toistaiseksi taisteluosastoja ei ole koskaan käytetty.

— Syistä on paljon eri selityksiä. Ei ole löytynyt yhteisymmärrystä, missä niitä pitäisi käyttää ja kuka maksaisi viulut. Ja sitten on se, että joukko on loppujen lopuksi aika pieni, eli missä sitä voi edes käyttää, Pesu kuvailee.

Teoriassa sen tehtäviä voivat kuitenkin olla lyhytkestoinen rauhanturvaaminen, humanitääriset operaatiot ja katastrofityö EU:n lähialueilla. Operaation enimmäiskesto on neljä kuukautta ja käytännössä se tarkoittaa esimerkiksi sitä, että taisteluosasto pitäisi paikkoja pystyssä niin kauan, että pitkäkestoisempi YK:n rauhanturvaoperaatio ehtisi asettua paikalle.

Suomesta on mukana kerrallaan reilut 50 sotilasta ja kokonaisuudessaan EU:n taisteluosasto koostuu noin 1 500 sotilaasta. Suomen joukoissa palvelee sekä reserviläisiä että ammattisotilaita.

Taisteluosastojen lisäksi puolustuksellista yhteistyötä tehdään Euroopassa muutenkin. Useat maat harjoittelevat joukkojensa kanssa säännöllisesti yhdessä. Suomessa on pelkästään tänä vuonna vieraillut joukkoja useista eri maista, muun muassa Yhdysvalloista ja Iso-Britanniasta. Suomalaisia sotilaita on osallistunut harjoituksiin Virossa ja Ruotsissa.

Suomi haluaa EU:n puolustusavun

Puolustusministeriö linjaa, että Suomi on mukana rakenteellisessa yhteistyössä, sillä Euroopan unionin turvallisuus- ja puolustusyhteistyön syventäminen vahvistaa Suomen turvallisuutta.

Toiminnassa mukana ololla voidaan välttää myös päällekkäisiä materiaalihankintoja. Tällä hetkellä monella maalla on itsenäinen puolustusteollisuus ja asehankinnat tehdään itsenäisesti. Kustannustehokkuutta voidaan saada karsimalla eurooppalaisten asejärjestelmien määrää. Sen avulla voitaisiin luopua päällekkäisistä asejärjestelmistä.

— Verrattuna Yhdysvaltoihin meillä on hirveä kirjo eri asejärjestelmiä. On useita eri hävittäjiä, tankkeja ja niin edelleen, vaikka halvempaa olisi, että olisi yksi tai muutamia järjestelmiä, joita jäsenmaat käyttäisivät. Siitä tulisi esimerkiksi huoltoon liittyvää kustannushyötyä, Pesu sanoo.

Ukraina muutti Suomen linjaa

Suomen puolustuslinja EU:ssa on muuttunut paljon vuosien varrella. Vielä 1990-luvulla Suomi oli Ruotsin kanssa yhdessä linjassa siinä, että puolustuspolitiikassa keskitytään kriisinhallintaan. EU haluttiin pitää pois perinteisemmän puolustuspolitiikan aluepuolustuksesta. Ukrainan kriisi vuonna 2014 muutti Suomen linjaa nopeasti, esimerkiksi Lissabonin sopimuksen turvatakuun suhteen.

Siinä todetaan, että jos jäsenvaltion alueelle kohdistuu aseellinen hyökkäys, on muilla jäsenvaltioilla velvollisuus antaa sille kaikki apu kaikin käytettävissä olevin keinoin.

— Nythän Suomi toivoisi, että EU:sta saisi lisäarvoa meidän alueelliselle puolustamiselle. Suomessa suhtauduttiin aika nihkeästi turvatakuu-lausekkeeseen, ettei se olisi kauhean sitova. Mutta nyt turvatakuun merkitystä korostetaan. Aika paljon on muuttunut, Pesu kertoo.

EU:n puolustusyhteistyön kehitys on saanut kehuja. Presidentti Sauli Niinistö on todennut, että pitää tärkeimpänä henkistä signaalia siitä, että eurooppalaiset kantavat vastuun yhdessä.

Euroopan unionin yhteinen puolustusyhteistyö on viime vuosien kehityksessä saanut kunniaa, mutta myös arvostelua. Pysyvää rakenteellista yhteistyötä ja puolustusrahastoa kehutaan, mutta konkreettisia tuloksia on myös ehditty peräänkuuluttaa.

— EU:n historiassa on useampi pieleen mennyt hanke, kun on kunnianhimoisesti lähdetty tekemään, mutta ei ole saavutettu oikeastaan mitään. Nyt olisi tärkeää, että näistä uusista tavoitteista ei tulisi samanlaisia, Matti Pesu arvioi.

Lähteet: Yle, AFP, Satakunnan kansa, Puolustusvoimat, Puolustusministeriö, Ulkoministeriö, Bloomberg

Hinaaja Tarmo etenee vakaata kahden kilometrin tuntivauhtia Saimaalla, perässään yli kolmensadan kuorma-autollisen verran Pohjois-Savossa hakattua puuta.

– Suomen metsäteollisuudelle on käynyt niin, että puun käyttö on lisääntynyt ja puuta täytyy kuljettaa yhä kauempaa ja kauempaa, sanoo Järvi-Suomen Uittoyhdistyksen uittopäällikkö Esa Korhonen. Korhosen työpaikka on samalla alalla, hän työskentelee UPM Metsässä logistiikkavastaavana.

UPM on aloittanut vuosien tauon jälkeen uiton uudelleen esimerkiksi Iisalmesta, ja puuta tuodaan eteläiselle Saimaalle käytännössä koko Vuoksen vesistöalueelta.

Tällä hetkellä metsäyhtiöistä puuta uittaa Saimaalla enää UPM. Stora Enso ja Metsä Group ovat luopuneet perinteisestä uitosta kokonaan. Tänä vuonna puuta kulkee Saimaalla noin 500 000 kuutiometriä. Viime vuodesta uittomäärä lisääntyy neljänneksellä.

– Meillä on logistinen ongelma varsinkin kauempaa puuta kuljetettaessa, ja ilman uittoa puuta olisi vaikea saada tuotua, myöntää Esa Korhonen.

Tulevina vuosina UPM aikoo lisätä entisestään uiton osuutta puukuljetuksista. Taustalla on myös pyrkimys vähentää kuljetuksista aiheutuvia päästöjä.

– Tyypillinen uittomatka on noin 250 kilometriä. Yhtä hinauslauttaa vastaavan puumäärän tuominen autoilla maksaisi kolminkertaiseksi, ja junallakin kaksinkertaisesti uittoon verrattuna.

Uitto suojelee havupuita tuhohyönteisiltä

Ensimmäistä kertaa vuosikymmeneen puunippuja hinataan Saimaalla myös vajaan sadan kilometrin pituisella matkalla Etelä-Savon Ristiinasta Lappeenrantaan. Syynä on metsätuholaki, joka edellyttää talvella ja keväällä hakatun havupuun siirtämistä pois metsästä ja välivarastoista heinäkuun alkuun mennessä.

– Puu on vedessä varastoituna suojassa ötököiltä, jatkaa Korhonen.

Samalla veteen varastoitu puu helpottaa tehtaiden ruuhkaa, sillä ötökkälain takia varastot on ajettu täyteen havupuuta.

Mäntypuu on kuljetettava pois välivarastoista eteläisessä Suomessa heinäkuun alkuun mennessä ja kuusipuu heinäkuun puoliväliin mennessä. Keskisessä ja pohjoisessa Suomessa määräajat ovat muutamaa viikkoa myöhemmässä.

Uitto on ainutlaatuinen puunkuljetusmuoto

Varsinkin ulkomaalaiset veneilijät ihmettelevät Saimaalla vastaan tulevaa pitkää uittolauttaa ja monet pysähtyvät kuvaamaan hinaajan ja nippujen matkaa.

– Minun tietääkseni vastaavalla tavalla ei juuri kuljeteta puuta missään muualla, pohtii uittopäällikkö Esa Korhonen.

Tällä hetkellä uittolauttoja hinaa Saimaalla kaksi hinaajaa. Uiton lisääntyessä ensi kesäksi Saimaalle saadaan kolmaskin hinaaja.

– Kalustoa ja miehistöä tulee lisää. Mutta miehistöä tarvittaisiin vieläkin lisää, sanoo hinaaja Tarmon perämies Petri Nurmi.

Varustamolla on ollut ongelmia löytää alasta kiinnostuneita uusia kansimiehiä, sillä lähivuosina moni uittokonkari on siirtymässä eläkkeelle. Miehistöä tarvitaan lisää, jotta hinaajat voisivat kulkea koko kesän ajan ympäri vuorokauden.

Vajaat kaksi viikkoa sitten ajetussa Imatranajossa tapahtuneesta kuolemaan johtaneesta turmasta on valmistunut alustava raportti. Tutkintalautakunta ottaa tässä raportissaan kantaa vasta syihin, jotka johtivat sveitsiläisen kuljettajan kaatumiseen.

32-vuotias Mathias Gnägi menetti moottoripyöränsä hallinnan, kaatui ja osui ajoradan vieressä olleeseen valopylvääseen. Gnägi menehtyi vammoihinsa sairaalassa.

Raportin mukaan kaatuminen johtui kuljettajan virheestä, eikä ulkoisista tekijöistä.

– Säällä ei sinällään ollut merkitystä. Tottakai sadekelillä rata on aina liukkaampi, mutta se ei ollut mitään poikkeuksellista. Lähietäisyydellä ei ollut muita kuljettajia, eikä pyörässäkään näyttänyt olevan mitään teknistä vikaa, vaikka se meni aika huonoon kuntoon, kertoo onnettomuustutkintalautakunnan jäsen ja Suomen moottoriliiton hallituksen puheenjohtaja Tapio Nevala.

Nevalan mukaan tutkintalautakunta ei ottanut vielä kantaa kilpailun turvajärjestelyihin. Jotain asiasta voi kuitenkin sanoa jo nyt.

– Jälkiviisautena voidaan todeta, että kyllähän sen tolpan olisi pitänyt olla pois sieltä. Mutta oliko se odotettavissa olevaa, että joku siihen voisi osua, niin se on toinen asia, Nevala sanoo.

Mansikkalahden uimarannan rantahiekalle Kotkassa on heitetty tupakantumppi. Se saattaa näyttää äkkiseltään harmittomalta pieneltä roskalta, mutta sitä se ei ole.

Hiljalleen tumppi alkaa hajota, muuttuu mikromuoviksi ja päätyy lopulta esimerkiksi vesisateiden kautta vesistöihin. Mikromuoviksi muuttunut tumppi ei häviä koskaan.

Jopa lähes 70 prosenttia roskista on tupakantumppeja kaupunkien rannoilla Suomessa. Mansikkalahti ei ole poikkeus. Kun katseen kääntää maahan huomaa pian, että tumppeja on kaikkialla: vedessä, hietikolla, nurmikolla ja läheisillä kalliokivillä. Edes roskisten välitön ympäristö ei ole säästynyt tumpeilta.

Tupakantumppi sisältää ympäristölle myrkyllisiä kemikaaleja, kuten nikotiinia, tervaa ja raskasmetalleja.

– Filtteri on itsessään muovia, joka jauhaantuu meressä pikku hiljaa mikromuoviksi ja kulkeutuu ravintoketjussa kaloihin ja mahdollisesti myös meidän lautasillemme, sanoo Kotkan kaupungin ympäristönsuojelupäällikkö Heli Ojala.

Tupakointiin uimarannoilla on tartuttu eri puolilla Suomea. Esimerkiksi Helsingissä tupakoitsijat ohjataan jatkossa uusille tupakointialueille, jotka sijaitsevat uimarantojen reunoilla. Sipoossa tupakointi uimarannoilla on sallittu vain tupakointialueilla.

Lisäksi sosiaali- ja terveysministeriön Savuton Suomi -työryhmä on esittänyt toimenpide-ehdotuksessaan, että tupakointi kiellettäisiin muun muassa uimarannoilla.

Toistaiseksi se ei kuitenkaan onnistu.

Kokonaan savuton uimaranta ei mahdollista

Kotkan kaupunki olisi halunnut uimarannat kokonaan savuttomiksi lisätäkseen niiden viihtyvyyttä ja vähentääkseen tupakantumpeista aiheutuvaa roskaantumista.

– Hellepäivinä rannoilla on paljon lapsia, jotka voivat altistua tupakansavulle. Lisäksi kyse on roskattomuudesta ja ympäristöhaittaa aiheuttavien tumppien määrän vähentämisestä, sanoo Ojala.

Toive savuttomista uimarannoista ei kuitenkaan toteutunut. Kaupungin ympäristölautakunnan selvitystyön yhteydessä selvisi, ettei sitovan tupakointikiellon määrääminen ole mahdollista.

Laki estää tupakoinnin kieltämisen uimarannoilla

Nykyinen lainsäädäntö ei mahdollista sitovan tupakointikiellon asettamista uimarannoille. Taustalla on, että perustuslain mukaan yksilön oikeuksien ja velvollisuuksien perusteista täytyy säätää lailla.

– Tupakkalaissa ei ole varsinaista perustetta, jonka perusteella voisi sitovasti kieltää tupakoinnin uimarannoilla, Valviran lakimies Isabella Lencioni selventää.

Tupakointi kuuluu perustuslaissa turvattuun yksilön tahdonvapauteen ja itsemääräämisoikeuden piiriin eduskunnan apulaisoikeusasiamiehen päätöksen mukaan. Tämän takia julkisen vallan asettamien tupakointikieltojen tulee perustua lakiin.

Tupakkalaki ei siis salli tupakoinnin kieltämistä uimarannoilla tai puistoissa. Mahdollista on asettaa vain suositusluonteinen kielto.

– On kannatettava idea, että tehdään mahdollisimman helpoksi siirtyä hieman syrjempään tupakoimaan myös uimarannoilla. Sille on hyvät perusteet, vaikka laki ei varsinaisesti mitään sitovaa kieltoa annakaan, Lencioni sanoo.

Tumpit eivät ole pelkästään rantojen ongelma

Uimarannoille heitetyt tupakantumpit eivät ole ainoa syy vesistöjen roskaamisongelmaan. Huleveden eli kaupunkialueilla poisjohdettavan veden mukana vesistöihin kulkeutuu myös tupakantumppeja ja muuta muoviroskaa.

– Hulevesiin liittyvä ongelma johtuu siitä, että kaupunkialueilla hulevesi johdetaan viemäreitä pitkin vesistöihin pääasiassa suoraan. Siihen ei silloin liity veden puhdistumista, Aalto-yliopiston tutkijatohtori Nora Sillanpää sanoo.

Hulevesien laadulle muoviroskien suhteen ei tällä hetkellä ole määräyksiä tai valvontaa.

– Viimeisen kymmenen vuoden aikana tietoisuus on lisääntynyt ja käytännössä on alettu tekemään erilaisia kokeiluja hulevesien puhdistamiseen. Suomen ympäristöön kaikkein toimivimpia ratkaisuja haetaan kuitenkin vielä, Sillanpää huomauttaa.

Suositus tupakoimattomuudesta

Kotka päätyi lopulta siihen, että se suosittelee tupakoinnin välttämistä uimarannoilla.

Tänä kesänä Kotkan kaupunki on laittanut kuudelle viralliselle uimarannalle kyltit, joissa tupakointia ei suositella. Myös viime kesänä uimarannoilla toivottiin savuttomuutta.

– Toivon, että tämä koetaan positiivisena asiana, eikä käänny itseään vastaan. Vaikka kyse on vain suosituksesta, niin toivottavaa olisi, että tupakointi ainakin siirtyisi rannalta sivummalle ja tumpit kerättäisiin talteen, Heli Ojala kertoo.

Kilpailu- ja kuluttajaviraston mukaan VR ei ole rajoittanut kilpailua Suomen ja Venäjän välisissä rahtikuljetuksissa. Nurminen Logistics oli pyytänyt virastoa selvittämään, onko VR syyllistynyt määräävän markkina-aseman väärinkäyttöön.

Yhtiön mukaan VR oli perinyt logistiikkayrityksiltä huomattavasti korkeampia hintoja verrattuna logistiikkapalvelujen loppuasiakkaisiin kuten metsäteollisuusyrityksiin. Hinnoittelu koski rautateiden vetopalvelua.

Selvitys: Ei kilpailun rajoittamista

Kilpailu- ja kuluttajaviraston mukaan VR on tietyissä tilanteissa suosinut hinnoittelussaan loppuasiakkaita, mutta riittävää näyttöä kilpailun rajoittamisesta ei löytynyt. Lisäksi VR oli muuttanut hinnoitteluaan viraston selvitysten aikana.

– Olemme tyytyväisiä, että KKV on tässäkin tutkinnassa vahvistanut näkemyksemme asiassa ja todennut, ettei VR:n menettely ole johtanut kilpailun rajoittumiseen, sanoo VR Transpointin johtaja Martti Koskinen yhtiön tiedotteessa.

Tutkinta päätettiin lopettaa, mutta KKV:n mukaan se voi tarvittaessa ottaa ottaa asian uudelleen käsiteltäväksi, mikäli se saa uutta tietoa, jonka perusteella on syytä epäillä VR:n menettelyn olevan kilpailulain vastaista.

Hinnoittelua pähkäilty ennenkin

VR:n hinnoittelua on puitu aiemminkin. Esimerkiksi kouvolalainen Easmar Logistics oli pyytänyt virastoa tutkimaan VR:n toimia Suomen ja Venäjän välisessä rahtiliikenteessä. Yhtiö kuitenkin peruutti pyyntönsä ja KKV poisti asian käsittelystä vuonna 2017.

Viime syksynä Rautatiealan sääntelyelin puolestaan päätti, että VR:n pitää kohtuullistaa rajaliikennepalvelunsa hinnoittelua yksityiselle Fenniarail -yhtiölle.

Valtion rakennuksia hallinnoiva Senaatti-kiinteistöt alkaa syksyllä Rajavartiolaitoksen Immolan kasarmialueen saneerauksen Imatralla.

Alueelta puretaan heikkokuntoisia rakennuksia ja suunnitellaan uudisrakennukset esikunnalle, ruokalalle, sotilaskodille sekä liikuntakoulutukseen.

Rakennushistoriallisesti merkittävä ja suojeltu, 1930-luvun funktionalismia edustava, rakennuskokonaisuus peruskorjataan.

– Siinä on sellainen rivistö niitä 1930-luvulla rakennettuja, viime sodissakin merkittävässä roolissa olleita, rakennuksia. Ne kaikki säilytetään, Senaatti-kiinteistöjen aluejohtaja Jyrki Reinikainen kertoo.

Hitler saapui lentokentälle

Alue rakennettiin alunperin vuosina 1935-1938 Suomen ilmavoimille.

Historian lehdille alue nousi erityisesti 4.6 vuonna 1942 , kun varuskunta-alueeseen kuuluneelle lentokentälle laskeutui Saksan valtakunnankasleri Adolf Hitler. Hitler saapui Suomeen onnittelemaan marsalkka Gustav Mannerheimia 75-vuotis syntymäpäivän johdosta.

Samaiselta lentokentältä toimi myös Kannaksen torjuntataisteluissa merkittävässä osassa ollut saksalainen lento-osasto Kuhlmey.

Esikunta pääsee pois väistötiloista

Alueelle rakennetaan ensiksi uudisrakennus väistötiloissa toimivalle Kaakkois-Suomen rajavartioston esikunnalle ja Immolassa toimivalle Rajavartiolaitoksen esikunnan osalle.

Alueen saneerauksen on tarkoitus valmistua helmikuussa vuonna 2023. Hinta on noin 30 miljoonaa euroa.

Upseerikerho saatetaan myydä

Rakennuksia, joita Rajavartiolaitos ei enää käytä, saatetaan myös myydä.

– On mahdollista, että joistakin rakennuksista luovutaan. Tällä hetkellä mitään päätöksiä asiasta ei kuitenkaan ole vielä tehty, apulaisprojektipäällikkö Veijo Immonen Rajavartiolaitoksesta kertoo.

Yksi mahdollinen myyntikohde on upseerikerhon rakennus.

Monet tubettajat ovat avautuneet viime aikoina julkisuudessa mielenterveysongelmistaan.

Viimeksi omasta mielenterveydestään on kertonut Suomen suosituimpiin tubettajien joukkoon kuuluva Eric Savolainen eli Lakko. Savolainen julkaisi omalla Youtube-kanavallaan videon, jossa hän kertoo kamppailevansa mielenterveytensä kanssa ja jäävänsä tauolle.

– Mielenterveys on tällä hetkellä todella kovalla koetuksella. Tiedän, että tarvitsen apua ja onneksi saan sitä. Mulla ei ole ikinä ollut masennusta ja nämä ovat aivan uusia tunteita, Savolainen kertoo videollaan.

Myös tubettaja Iina-Katariina Haataja eli Iina-Katariina on kertonut tänä keväänä sosiaalisessa mediassa avoimesti mielenterveysongelmistaan. Maiju Voutilainen eli Mansikkka on jo aiemmin kertonut ahdistuksestaan Aamulehdelle.

Tubettaja Juuso Karikuusi eli Herbalisti on puhunut videolla omasta uupumuksestaan. Erityisesti vuodet 2016 ja 2017 olivat Karikuuselle rankkoja, koska samaan aikaan oli monta rautaa tulessa eri projektien parissa.

– Oli todella vaikeaa sanoa ei, kun kaikki asiat kiinnostivat ja niitä oli mukava tehdä. Se oli rankkaa aikaa.

Työn ja vapaa-ajan raja häilyvä

Tubettajat aloittavat videoiden tekemisen yleensä harrastuksena. Kun sosiaalisen median päivittämisestä tulee kokopäiväistä työtä, oman vapaa-ajan erottaminen työstä vaikeutuu. Näin kävi myös Karikuuselle.

– Minulle on ollut iso haaste, että missä vaiheessa teen hommia vain harrastepohjalta ja milloin se on työtä. Välillä on vaikeaa löytää aikaa muulle elämälle, kun tubettaminen on sekä harrastus että työ.

Nuorisopsykiatrin mukaan sosiaalisen median rajattomat mahdollisuudet heijastuvat rajan vetämisen vaikeutena.

– Periaatteessa siellä on mahdollista kasvattaa bisnestä rajattomasti. Psyykkinen kuormitus kasvaa ja voi tulla tunne, että täytyisi koko ajan olla sosiaalisessa mediassa vahtimassa. Lisäksi voi tulla huolta siitä, ettei ole tarpeeksi läsnä, Helsingin Uudenmaan sairaanhoitopiirin nuorisopsykiatrian linjajohtaja Klaus Ranta kertoo.

Kun työ ja vapaa-aika menevät tubettajalla sekaisin, siitä voi seurata stressi- ja riippuvuusoireita.

– Stressioireisiin kuuluvat esimerkiksi uupumus, mielialan lasku, väsymys, kokemus tarkoituksettomuudesta ja kyynisyys. Riippuvuusoireita ovat taas ärtyneisyys, pakkomielteistä halua olla sosiaalisessa mediassa ja siihen liittyvät rajanhallinnan ongelmat. Nämä kaikki kulkevat helposti käsi kädessä.

Vapaa-ajan ja työn rajan hämärtymistä lisää se, että tubettajat tekevät osan videoistaan kaupallisessa yhteistyössä. Toisaalta tubettaja kuvaa myös vapaa-ajallaan ja tienaa mainostuloilla.

Epäsäännölliset työajat

Tubettaja vastaa pääasiassa itse omasta työajastaan. Selvää rytmitystä työn ja vapaa-ajan välillä ei välttämättä ole, koska monet tubettajat tekevät töitä kotonaan ja osa heistä kuvaa arkeaan videoille.

– Jonakin päivinä saatan tehdä töitä 12–13 tuntia, mikä toki kuuluu yrittäjän elämään. Välillä on päiviä, jolloin ei taas ole oikein mitään. Töiden epätasaisuus on toisinaan haasteellista.

Taukoa sisällön tuottamisesta sosiaaliseen mediaan voi olla vaikea pitää, koska seuraajat odottavat koko ajan uutta sisältöä.

Alalla vallitsee nykyään myös kova kilpailu, kun uusia tekijöitä tulee jatkuvasti. Tubettajien on ikään kuin pakko pysyä menossa mukana. Karikuusi tosin kokee kilpailevansa lähinnä itsensä kanssa.

– En koe, että hommassa olisi välttämättä tekijöiden välistä kilpailua keskenään, koska jokainen tekee omia juttujaan. Kun tekee sitä mitä itse haluaa, niin ei siinä kilpaile kenenkään muun kuin itsensä kanssa.

Sosiaalisen median kautta tubettajat voivat helposti peilata omaa tekemistään suhteessa muihin. Se aiheuttaa paineita.

– Somessa näkee koko ajan, kun muut tekee hommia ja vaikka itse tekisi kuinka paljon, niin saattaa tulla fiilis, ettei siltikään tee tarpeeksi. Lisäksi helposti tulee fomo eli fear of missing out, että miksen ollut tuolla tai miksen ole tehnyt tuota, Karikuusi kuvailee.

Missä menevät jakamisen rajat?

Tubettaja esiintyy monesti omilla kasvoillaan videoilla, minkä takia osa tubettajista pohtii tarkkaan millaista sisältöä he julkaisevat omalla kanavallaan.

– Yhtenä stressitekijänä voi olla se, kun osa tubettajista tarkastelee omaa tekemistään sitä kautta, onko sisältö jollakin tietyllä tavalla hyväksyttävissä. Sosiaalisessa mediassa esillä olo voi tuottaa stressiä, kun sisältö leviää helposti, Ranta kertoo.

Tubettajien jakamat kokemukset omista mielenterveysongelmistaan Ranta näkee pääasiassa hyvänä tapana viestiä mielenterveydestä.

– Parhaimmillaan katsoja saa faktatietoon perustuvaa sisältöä, tietoa, mistä voi saada apua ja kertomuksia siitä, että apua voi saada.

Ranta muistuttaa kuitenkin sosiaalisen median arvaamattomuudesta ennen kuin tubettaja päättää jakaa henkilökohtaisia asioitaan julkisesti. Videot voivat levitä odottamattomasti sosiaalisessa mediassa.

– Saatu vastaus ei välttämättä ole toivotunlainen. Omasta tilanteestaan voi toki kertoa, mutta samalla pitää varoa, ettei liitä asiaan muita henkilöitä loukkaamalla luottamuksen rajoja.

Karikuusella itsellään on pääasiassa positiivisia kokemuksia oman uupumuksensa kertomisesta suurelle yleisölle.

– Suurin osa katsojista on ymmärtänyt todella hyvin, mutta aina joukossa on mukana myös niitä, jotka eivät ymmärrä tämän työn haastavuutta.

“Sosiaalista mediaa hengittää ja elää koko ajan”

Tubettajan työ on paljon muutakin kuin vain kameralle puhumista. Yhden videon tekemiseen saattaa kuulua käsikirjoittamista, kuvaamista, editointia, tuottamista ja ohjaamista. Sen sijaan, että mukana olisi kokonainen tiimi, tubettaja tekee monesti kaiken itse.

– Itselläni on lisäksi livekeikkoja, kaikkien somekanavien ylläpitämistä, kaupallisten kumppanuuksien hoitamista ja muita yrittäjän vastuita siihen päälle, Karikuusi luettelee.

Tubettajan täytyy pysyä ajan hermoilla seuraamalla vähän mitä muut tekevät ja samalla kuitenkin luoda jatkuvasti uutta sisältöä. Lisäksi omaa tekemistä voi helposti miettiä sitä kautta, että saisiko siitä jotain sisältöä sosiaaliseen mediaan.

– Videoiden tekoon käyttää omaa luovuutta ja tekee tätä hommaa sydämellä ja tunteet mukana. Samalla tuntuu myös pahalle, jos se mitä sä olet tykännyt tehdä ei kiinnostanutkaan yleisöä.

Esimerkiksi Bioshock Infinite - Quest for da Kukkahattu -videota varten Karikuusella oli reilut yksitoista tuntia materiaalia, mitä hän leikkasi kuukauden ajan. Video ei kuitenkaan saavuttanut suurta suosiota yleisön keskuudessa julkaisun jälkeen.

– Olin todella ylpeä ja iloinen siitä videosta, mutta ei se mikään superhitti ollut. Nyt pari viikkoa sitten eräs katsoja tuli moikkaamaan ja kertoi katsovansa juuri tämän kyseisen videon aina vuosittain. Mulle on aina riittänyt se, että joku olisi iloinen mun videoista.

Youtuben ohella monet tubettajat tuottavat aktiivisesti sisältöä myös muihin sosiaalisen median kanaviin osana arkeaan.

– Se on aika hurjaa, kun sosiaalista mediaa hengittää ja elää koko ajan. Jos olen ollut esimerkiksi viikon pois somesta, niin se tuntuu pitkältä ajalta ja, että olisi missannut asioita, vaikka irl on ehtinyt tekemään vaikka mitä. Videoiden ja sisällön tuottaminen ovat elämäntapa, Karikuusi kertoo.

Selkeät linjaukset avuksi

Tubettajan oman hyvinvoinnin ylläpitämiseksi Helsingin Uudenmaan sairaanhoitopiirin nuorisopsykiatrian linjajohtaja Klaus Ranta kannustaa seuraamaan, kuinka paljon sosiaalinen media vie aikaa ja pitämään huolen siitä, ettei se hallitse liikaa elämää. Oleellista on pyrkiä vetämään selkeät rajat.

– Sosiaaliseen mediaan on helppo uppoutua, mutta samalla täytyy muistaa olla maltillinen ja rajoittaa siellä vietettyä aikaa. Käyttäjän tulee sosiaalisen median käytön lisäksi huolehtia ihmissuhteista, muista harrastuksista ja riittävästä levosta.

Tärkeä oivallus Karikuuselle on ollut loman tärkeys ja se, ettei kaikkea tarvitse tehdä yksin.

Vuoden 2018 alussa Karikuusi päätti ottaa kuukauden loman ilman sosiaalista mediaa ja videoiden tekemistä ensimmäistä kertaa viiteen vuoteen. Loman jälkeen alkoi myös yhteistyö toisen tubettajan Sami Koiviston kanssa.

– Sami on kuvaamassa osaa videoista ja hän leikkaa osan videoistani. Puolitoista vuotta on nyt tehty yhteistyötä ja se on auttanut tosi paljon viemään painetta pois tekemisestä, Karikuusi kertoo.

Karikuusi on oppinut oman uupumuksensa jälkeen ottamaan etäisyyttä sosiaalisesta mediasta säännöllisesti.

– Pidän nykyään aina tammikuussa kuukauden tauon, jolloin en tee videoita tai ole sosiaalisessa mediassa. Keskityn itseeni, läheisiini ja lähden esimerkiksi matkalle. Tärkeintä on se, ettei kamera ole mukana.

Juuri kun kansa pääsi kauhistelemasta Meksikoon iskenyttä raesadetta, Itä-Suomesta alkoi kuulua kummia.

Lappeenrannassa maa muuttui hetkessä talvisen valkeaksi, kun raekuuro kuritti kaupunkia alkuillasta. Janne Airas sai ikuistettua kaupungin tilanteen.

Ylen meteorologi Matti Huutonen rauhoittelee, ettei ilmiössä ole mitään kummallista. Raekuuro kun on olennainen osa ukkosta.

– Ukkospilvessä on aina jäärakeita. Nyt ne ovat olleet niin isoja, etteivät ole ehtineet sulaa ennen maahan iskeytymistään, Huutonen valottaa.

Itä-Suomen ukkoset väistyvät maanantai-illan aikana Venäjälle. Lännestä voi tiistaita vasten yön aikana tulla uusia ukkosia, mutta Huutosen mukaan raekuuroja tuskin on tulossa.

STT:n mukaan Lappeenrannalle pelastuslaitokselle on tullut illan aikana runsaasti vahingontorjuntatehtäviä rankkasateen vuoksi.

Ukkonen kiusasi Kolilla

Ukkosrintama työllisti myös Kolin seudulla Pohjois-Karjalassa pelastuslaitosta maanantai-iltana.

Vanhassa koulurakennuksessa Niinilahdentiellä syttyi salamasta tulipalo. Rakennus on majoituskäytössä, ja siellä oli 14 henkeä, mutta kukaan ei loukkaantunut.

Salama iski räjähdyksenomaisesti rakennuksen öljysäiliöön ja levitti palon rakennuksen kellarikerrokseen. Kellarikerros vaurioitu pahoin. Asuinkäytössä olleet tilat säästyivät pahemmilta vaurioilta. Sammutustyöt jatkuvat myöhään iltaan, ja majoittujille järjestetään toinen yöpaikka.

Mäkränahossa maastossa yksi henkilö loukkaantui lievästi salamaniskusta. Hänet vietiin Pohjois-Karjalan keskussairaalaan.

Niin ikään Kolilla saaressa sijainnut pieni lautamökki tuhoutui palossa. Kukaan ei loukkaantunut.

Sokos Hotel Kolilla puolestaan automaattinen paloilmoitinlaite oli vikatilassa ukkosen vuoksi.

Ukkosmyrsky rusikoi eilen illalla Lappeenrantaa. Rankkasade ja raekuurot tukkivat viemäreitä ja aiheuttivat tulvia.

Etelä-Karjalan pelastuslaitoksella oli 3–4 tunnin sisällä yhteensä 54 ukkosmyrskyn aiheuttamaa tehtävää.

Yksittäisistä tehtävistä eniten palomiehiä työllistivät Kivijärven saaressa ollut rakennuspalo, keskussairaalan D-siivessä tapahtuneet massiiviset vesivahingot sekä kauppakeskus Iso-Kristiinassa ja Valtakadulla Kekäleen myymälärakennuksessa tulvineet viemärit.

Alikulkujen tulvimiset haittasivat puolestaan tieliikennettä.

Priorisointi välttämätöntä

Kun tehtäviä tulee kerralla runsaasti, joudutaan ne pelastuslaitoksella laittamaan tärkeysjärjestykseen.

– Eilen tehtiin sillä tavalla, että keskityttiin ensin kiinteistöihin ja kohteisiin, joissa oli rakennuksille tai rakenteille vaaraa, kertoo päivystävä palomestari Arto Taina Etelä-Karjalan pelastuslaitokselta.

Henkilövahinkoja ei pelastuslaitoksen tietoon ole tullut. Myös Saimaalla ja muilla lähivesillä selvittiin ilman onnettomuuksia.

Näkyvyys meni huonoksi

Kun rakeita tuli taivaan täydeltä, niin liikenteessäkin ihmiset ymmärsivät ajaa autonsa tien laitaan ja pysähtyä.

– Siinä loppuu kiire nopeasti, kun keli menee noin huonoksi, sanoo Taina.

Tehtävien hoitamiseen osallistui yhteensä 19 palokuntaa ja noin 30 pelastusyksikköä.

Lappeenrannan veden varaan saattanut rankkasade ylitti kaupungin klo 17 jälkeen. Viiden kilometrin levyinen rintama oli poikkeuksellisen laaja.

Kaukoliikenteen Helsinki-Lappeenranta-junat korvattiin Kouvolan ja Lappeenrannan välisellä osuudella tänään busseilla, kertoo VR.

Tähän mennessä viiden junan matkustajat on kuljetettu rataosuudella busseilla. Vielä Lappeenrannasta kello 16.27 lähtevän junan matkustajat kuljetetaan busseilla välillä Lappeenranta–Kouvola. Tämän jälkeen junaliikenteen pitäisi sujua rataosuudella.

Rataosuudella kulkee yhteys Helsingin ja Joensuun välillä, mutta junat myöhästyvät 30–60 minuuttia. Myöhästymiset vaikuttavat laajalti Itä-Suomen kaukoliikenteeseen.

Nyt myös Iisalmessa Pohjois-Savossa junaliikenne on keskeytynyt ratajärjestelmävian vuoksi. Junat on korvattu busseilla välillä Sukeva-Iisalmi-Lapinlahti.

Iisalmessa junaliikenne on edelleen keskeytyksissä sähköratavaurion takia, kertoo Rataliikennekeskus. Junat korvataan busseilla välillä Sukeva–Iisalmi–Lapinlahti. Tämänhetkisen arvion mukaan vika saataneen korjattua illansuussa.

Lappeenrannan yli maanantai-iltana kulkenut ukkonen aiheutti vikoja liikenteenohjausjärjestelmiin Luumäen ja Lappeenrannan välillä sekä Joutsenossa.

Lisätietoja saa VR:n verkkosivuilta, jolta löytää junien liikennetilanteen ja korvaavat kuljetukset.

Metsäyhtiö Stora Enso haluaa myydä omistamansa Imatran golfkentän maat ja kiinteistöt. Yli 50 hehtaarin suuruisella maa-alueella on klubirakennus ja huoltorakennuksia. Stora Ensolla on useiden kymmenien vuosien päähän kestävä vuokrasopimus maista Imatran Golfi Oy:n kanssa.

Imatran Golfin toimitusjohtajan sijaisen Juuso Huhtirannan mukaan Stora Enson suunnitelmat ovat hämmästyttäneet golfin pelaajia.

– Olen saanut monia tuohtuneita puheluja lajin harrastajilta. Harmittaa monenkin ihmisen puolesta ja paljon on herännyt kysymysmerkkejä, että mitä tapahtuu.

Imatran golfseura teki kesäkuussa golfkentästä ostotarjouksen yhdessä muiden tahojen kanssa.

– Perimmäisenä ajatuksena oli, että haluamme säilyttää harrastusmahdollisuuden täällä Imatralla. Kenttä on ollut täällä pitkään ja meillä on paljon jäseniä seurassa, jtka kaikki haluaisivat innokkaasti harrastaa lajia. Nyt odotellaan vastausta, että mihin tilanne johtaa.

Imatran kentällä pelataan joka kesä noin 20 000 kierrosta, joista 3 000- 4000 on vieraspelaajien pelaamia.

Seuraavana askeleena selvitystila

Stora Enson projektijohtaja Erkki Autio ei halua spekuloida golfkentän tulevaisuutta.

– Sehän riippuu täysin ostajan suunnitelmista. Ostajia etsitään edelleen ja uusia ostotarjouksia otetaan mielellään vastaan.

Stora Enso hankki itselleen alkuvuodesta osake-enemmistön Imatran golfin osakkeista, helpottaakseen kauppojen tekemistä. Ennen osakkeiden lunastustarjouksen tekemistä Stora Enso omisti lähes 300 Imatran Golfin osaketta. Suurin osa, 1008 osaketta, oli golfyhtiön omistuksessa.

Neuvotteluista huolimatta kauppoja ei ole vielä tehty. Nyt Stora Enso haluaa asettaa golfyhtiön selvitystilaan.

– Heinäkuun alkupuolella järjestetään ylimääräinen yhtiökokous, jossa asiasta päätetään. Se on kuitenkin loppujen lopuksi osakkeenomistajien päätös.

Selvitystila ei ole sama asia kuin konkurssi. Mahdollisessa selvitystilassa Imatran golfyhtiön varallisuus selvitetään ja velat maksetaan pois. Imatran Golf Oy:n asettamat selvitysmiehet tekevät lopullisen päätöksen, voiko yhtiö jatkaa liiketoimintaansa. Selvitystila voi päättyä joko liiketoiminnan jatkamiseen tai osakeyhtiön purkamiseen.

Epävarmuus kentän tulevaisuudesta on Juuso Huhtirannan mukaan näkynyt pelaajamäärissä, jotka ovat olleet olleet kuluvalla kaudella laskussa.

– Toivottavasti golf on lähellä mahdollisen ostajan sydäntä, että harrastustoiminta voisi jatkua täällä.

“Vielä on pieni toivonkipinä”

Imatralainen Lassi Pasanen pelaa Imatran kentällä 80–100 kierrosta kesässä.

– Kenttä on mahtavassa kunnossa, kenttähenkilökunta tekee hienoa duunia. Ja sijainti on minulle hyvä. Minulle on aivan sama kuka tämän kentän omistaa, mutta jos se suljetaan niin kyllä se vihastuttaa.

Marika Taitokaria kiinnostaa golfissa se, että siinä ei voi koskaan olla paras, aina pystyy parantamaan. Imatralla asuvan Taitokarin koko perhe pelaa golfia.

– Sydämeni sykkii tälle Imatran kentälle. Olen ollut jäsenenä täällä aina ja ollut aktiivisesti mukana toiminnassa, joten olisi todella surullista, jos kenttä ajettaisiin alas. Vielä on sellainen pieni toivonkipinä, että pelastava enkeli tulee ja saadaan jatkaa toimintaa.

Kosti Kurosen suunnittelema Imatran golfkenttä avattiin vuonna 1987. Immalanjärven rannalla sijaitsevalla puistokentällä on 18 reikää. Stora Enso, aiemmin Enso-Gutzeit, on omistanut Immalanhovin maineen yli sadan vuoden ajan. Maita käytettiin aiemmin koeviljelmäalueena, jolla testattiin eri puulajeja. Enso-Gutzeit oli yksi golfkentän perustajista, yhdessä muutaman muun yrityksen kanssa.

Maltalainen Madlen Muscat hakee tuntumaa kanootissa melomiseen Taipalsaarella sijaitsevan lomakylän rannassa Kaakkois-Suomessa. Neljän päivän mökkilomasta viileässä Suomessa on tulossa unohtumaton kokemus.

– Tuntuu kuin olisimme taivaassa. Tätä on mahdoton kuvailla sanoin, kertoo Madlen Muscat.

Taipalsaarella lämpömittari nousee juuri ja juuri 20 asteen kuumemmalle puolelle. Samaan aikaan Maltalla kärsitään lähes 40 asteen helteestä.

– On uskomatonta, että täällä voit olla omassa rauhassa, uida ja saunoa vapaasti. Tämä on todellinen premium-luokan matka, pohtii Madlen Muscat.

Moni muukin Keski- ja Etelä-Euroopassa asuva on havahtunut sääkarttojen välittämään viestiin: Pohjoismaissa on nyt viileää.

– Kun helleaalto vuosi sitten rantautui Eurooppaan, majoitusvuorokaudet ja meidän verkkosivujen katselumäärät kohosivat. Nyt on käymässä samoin, sanoo matkailun markkinointiyhtiön GoSaimaan johtaja Juha Sorjonen.

Viime vuonna yrityksen verkkosivujen kävijämäärät nousivat helteiden alettua viidenneksellä. Kun kävijämäärien lisäystä verrattiin myöhemmin matkailutilastoon, huomattiin selvä kasvu matkailijamäärissä jo muutaman viikon kuluessa.

– Matkapäätös tehdään nykyisin hyvinkin nopeasti, ja netistä etsitään sopivia matkailukohteita.

Yhtenä syynä Saimaan matkailijamäärien nousuun Sorjonen pitää eteläisen Saimaan matkailuyritysten ja Lappeenrannan lentoaseman talvella tekemää markkinointiyhteistyötä Saksassa ja Italiassa.

– Markkinointislogan on "Saimaa is cool", ja se puree nyt hyvin.

Halpalentoyhtiö Ryanairin Milanosta ja Berliinistä Lappeenrantaan tulevat lennot ovat olleet viime päivinä käytännössä loppuunmyytyjä.

Samalla lentolippujen hinnat ovat nousseet korkeiksi. Esimerkiksi yhdensuuntaisesta lipusta Berliinistä Lappeenrantaan ilman matkalaukkua joutuu maksamaan lähipäivinä yli 100 euroa, kun tarjouksessa lentoja on myyty muutamalla kymmenellä eurolla. Mutta moni on valmis hinnan maksamaan.

– Berliinissä oli alkuviikosta 37 astetta. Se oli kerrassaan kauheaa, pohtii Lappeenrantaan lennolla saapunut Ksenia.

Myös Berliinistä Helsinki-Vantaalle lentävät EasyJet ja Finnair ovat nostaneet lähipäivien lippujen hintoja, koska koneet on myyty lähes täyteen.

Mökkivuokraajille vuosikymmenen tili

Matkailijamäärien kasvun seurauksena eteläisellä Saimaalla vuokramökkiä on tänä kesänä vaikea enää löytää.

– Ne ovat käyneet huomattavasti paremmin kaupaksi kuin viime kesänä. Yksittäisiä mökkejä toki löytyy, sanoo toimistopäällikkö Pirjo Miettinen mökkejä välittävästä Matka-Miettisestä.

Savitaipaleella toimivan Kiviniemen Mökkilomien matkailuyrittäjä Vesa Kilpi kuvailee kesää mökkivuokraajalle vuosikymmenen parhaimmaksi.

– Nyt on täyttä. Elokuun lopussa on yksittäisiä päiviä jäljellä, mutta muuten myymme jo syyskuun lomia, sanoo Kilpi.

Edellisen kerran mökit loppuivat kesken vuonna 2014 juuri ennen ruplan romahdusta. Tuolloin ruplan kurssi putosi lähes puoleen ja vei venäläiset turistit vuosiksi.

Nyt suurin osa yrityksen asiakkaista on kotimaassa lomailevia suomalaisia. Tosin tänä vuonna ensimmäiset saksalaisturistit tulivat mökkeilemään jo kesäkuun alussa, kun normaalisti palvelukieli vaihtuu saksaksi vasta elokuussa.

Ensimmäisen kerran Kiviniemessä nähtiin hellettä pakoon lähteneitä turisteja pari vuotta sitten.

– Meillä asui silloin kuukauden ajan australialainen pariskunta. He kertoivat syyksi Suomeen tuloon mantereen kuumuuden, kun lämpötila pysytteli kotiseudulla Australiassa pitkään 35 asteen yläpuolella, kertoo Kilpi.

Halpalennot tuovat mökkiläisiä Saimaalle

Taipalsaaren Vehkataipaleella avautui keväällä Virranniemen lomakylä, joka toimii entisessä Lappeenrannan kaupungin henkilöstön virkistyspaikassa.

Uusien yrittäjien oli tarkoitus aloittaa toimintaa ensimmäisenä kesänä pienimuotoisesti lähinnä paikkoja kunnostaen, mutta mökkien kysyntä muutti suunnitelmat täysin. Lomakylän löytäneet keskieurooppalaiset asiakkaat ovat tulleet enimmäkseen Lappeenrantaan halpalennoilla Milanosta tai Berliinistä.

– Lentojen aikataulut näkyvät selvästi varauksissa. Lentopäivien välisille päiville tulee eniten varauksia Saksasta ja Italiasta, sanoo matkailuyrittäjä Jorma Miettinen.

Monet halpalennoilla Saimaalle tulevista ovat 1980- ja 1990- luvuilla syntyneitä omatoimimatkailijoita, jotka etsivät alueelta edullisempia majoituskohteita.

– Sosiaalinen media ja Airbnb ovat meille hyviä markkinointikanavia. Kalliimmat mökit menevät paremmin kaupaksi booking.comin kautta, jatkaa Miettinen.

Rankkasade ja ukkosmyrsky iski Lappeenrantaan maanantai-iltana nopeasti ja hirvittävällä voimalla. Akuuttitilanne kesti alle tunnin, mutta vahingot olivat suuria. Ukkonen jatkui myös yön aikana.

Mansikkatiloihin myräkkä osui haastavalla hetkellä, sillä lämmin kevät antoi hyvän alkusysäyksen kasvukaudelle ja avomaan sadot ovat juuri kypsymässä. Heimalan mansikkatilalla viljelijä Ari Heimalan aamu alkoi synkästi Lappeenrannassa sijaitsevan mansikkatilan vahingot ovat katastrofaaliset. Ainakin tämän päivän mansikkatilauksia on jouduttu perumaan.

– Aika vaikea sitä on arvioida, mutta kyllä se tämänhetkisestä sadosta vei puolet, niistä mitä on kypsiä, Heimala kertoo.

Sade ja ukkonen iskivät mansikkatilalle kahdessa osassa. Vaikutukset heijastuvat todennäköisesti koko kesälle.

– Kyllä se vaikuttaa koko kesään. Jos kosteus jatkuu, tulee harmaahometta. Se on se pahin sadekesän riesa. Ei sille mitään mahda, mutta kyllä se vähän, tai ei niin vähääkään, vetää mielen apeaksi, Heimala huokaa.

Lappeenrannan Joutsenossa Kuorttisen mansikkatilaa pitävä Ari Kuorttinen kertoo olleensa juuri pakkaamassa toria Joutsenossa, kun sade iski.

– Viimeisen laatikon myin enkä ehtinyt edes rahoja ottaa, kun sanoin, että tule maksamaan huomenna, nyt tulee vettä.

Aamulla yhdeksän maissa Kuorttisen mansikkasatojen tarkastus oli vielä kesken.

– Sen verran tiedän, että tänä vuonna istutettujen mansikoiden rivien välissä sade on heittänyt hiekkaa päälle. Meillä tuli ihan vähän rakeita, mutta vettä tuli ihan älyttömästi. Vanhempia maita lähdettiin vasta katsomaan, Kuorttinen kertoo.

Katujen siivous kestää päiviä

Lappeenrannan keskustan kadut sade sai tulvimaan ja liikutti hiekkaa ja soraa kaduille. Tiemestari Ulla Kiiveri Lappeenrannan kaupungilta kertoo, että jälkien siivoaminen vie useita päiviä.

– Hiekkaa on mennyt kaivoihin. Nyt puhdistetaan noita pahimpia, joihin on valunut hiekkaa, maata ja puunoksia. Puhdistustöitä tehdään kevyen liikenteen väylillä ja kaduilla. Kaikki alikulkutunnelit käydään myös läpi, joihin on mennyt vettä. Sorapintaisille teille lisätään myös mursketta.

Kiiveri ei muista vastaavaa lähivuosilta, vaikka vähintään kerran kesässä tuleekin yleensä kunnon ukkoskuuro.

Jos teillä havaitsee myrskyvahinkoja, voi niistä ilmoittaa kaupungin rakennusmestareille. Myös oman tontin sadevesikaivot kannattaa tarkistaa ja tarvittaessa puhdistaa. Kaivojen puhdistus on tärkeää erityisesti jatkosateiden kannalta, sillä jos kaivot ovat likaisia, ne eivät vedä vettä kunnolla ja se lisää uusien tulvien riskiä.

Pelastuslaitoksella 54 tehtävää

Etelä-Karjalan pelastuslaitokselle ukkosmyrsky aiheutti maanantaina 54 tehtävää. Tieliikennettä haittasivat alikulkutunneleiden tulvimiset, ja niihin jäi myöshenkilöautoja jumiin. Keskustassa liikehuoneistoissa tulvi ainakin Valtakadulla, jossa vettä tuli sisään muun muassa Kekäleeseen. Myös kauppakeskus Iso-Kristiinassa tulva aiheutti vahinkoja parkkihallissa.

Yksi isommista tyhjennysoperaatioista tapahtui Etelä-Karjalan keskussairaalan D-siivessä, jossa sijaitsee sairaalan pukuhuonetiloja ja leikkaukseen saapuvien potilaiden vastaanottotila.

– Tilanne oli äkillinen ja aiheutti hässäkän, mutta hyvin siitä selvittiin ja aika nopeasti saatiin tilat kuivaksi, kertoi sairaalan tekninen johtaja Tanja Kaarna tiistaiaamuna.

Vedet poistettiin pelastuslaitoksen imuautolla. Rankkasateen loppuessa myös viemärit alkoivat vetää normaalisti.

– Tässä kohtaa ei ole ilmennyt suurempia vahinkoja. Pikaisella silmäyksellä vaikuttaa siltä, että on säästytty materiaalivahingoilta Mutta työtä jatketaan ja pitää selvittää, onko vettä joutunut rakenteisiin, Kaarna kertoo.

Viime vuonna vesivahinko yllätti K-sairaalan kellarikerroksessa, jolloin lattiakaivosta nousi vettä. Silloin viemärin kansia hitsattiin kiinni, mikä ainakin nyt näyttää toimineen ennaltaehkäisynä vesien tulvimiselle.

– Ei tätä varmaan olisi voinut välttää, sillä se tuli yllättäen ensimmäistä kertaa, eikä aikaisemmin ole vastaavaa ollut. Mutta pitää selvittää, mistä tulviminen johtuu ja mitä sille voi tehdä, Kaarna sanoo.

Junaliikenne on palannut normaaliksi Kouvolan ja Imatran välillä.

VR:n mukaan ukkosen aiheuttama ratajärjestelmävika saatiin korjattua eilen illalla kahdeksan maissa.

Maanantainen ukonilma aiheutti vikoja liikenteenohjausjärjestelmiin Luumäen ja Lappeenrannan välillä sekä Joutsenossa. Junaliikenne oli Kouvolan ja Imatran välisellä rataosuudella myöhässä koko eilisen päivän. Osa junista korvattiin busseilla.

Myöhästymiset vaikuttivat laajalti koko Itä-Suomen kaukoliikenteeseen.

Jo neljä kuuttia on hukkunut kalaverkkoihin Saimaalla verkkokalastuskiellon päätyttyä.

Kahden Pihlajavedellä alkuviikosta hukkuneen kuutin lisäksi norppia on löydetty verkkoihin sotkeutuneena myös eilen Etelä-Saimaalla ja tänään Pohjois-Saimaalla. Saimaannorpan suojelemiseksi asetettu verkkokalastuskielto päättyi maanantaina.

Metsähallituksen suojelubiologi Jouni Koskela kertoo norppia hukkuneen edellisvuosina heinäkuussa keskimäärin yhdestä neljään kappaletta.

– Jos hukkuneiden norppien määrä pysyy tässä, on lukema kohtuullinen.

Maa- ja metsätalousministeriön asetus verkkokalastuksen rajoittamisesta heinäkuun alkuun asti on ollut voimassa kolme vuotta. Suojelubiologi Koskela sanoo Metsähallituksen toivoneen rajoituskauden jatkamista heinäkuun loppuun.

– Ei tämä ole yllätys. Verkkokalastuksen salliminen heinäkuun alussa oli tietoinen riski ja kompromissipäätös. Metsähallitus ja suojelujärjestöt lausuivat asetusta laadittaessa, että heinäkuu haluttaisiin mukaan rajoituskauteen. Nyt saadaan, mitä tilattiin, Koskela toteaa.

Kuutit liikkuvat kauas synnyinseuduiltaan

Emot vieroittavat helmikuun lopulla syntyneet kuutit jäidenlähdön aikaan, jolloin kuutit ovat noin 20-kiloisia. Kuutin paino putoaa imetyksen loputtua ja kasvaa jälleen kuutin oppiessa kalastamaan. Myös kuutin reviiri laajenee.

– Kuutit saattavat olla tähän aikaan vuodesta viiden tai kymmenen kilometrin päässä synnyinpesästään. Sen vuoksi on mahdoton sanoa, että nyt täällä on syntynyt kuutti, varokaa verkkokalastusta. Kuutti voi yhtä hyvin löytyä omasta kalaverkosta kymmenen kilometrin päästä, Koskela sanoo.

Surullisista kuuttiuutisista huolimatta saimaannorpan kanta on vahvistumassa. Tällä hetkellä norppia arvioidaan elävän Saimaalla vajaat nelisensataa.

Tänä keväänä pesälaskennoissa kuuttiluvuksi saatiin 67 elävää kuuttia, mikä on vähemmän kuin aikaisempina vuosina. Pesälaskenta-aikaan jäät olivat heikot, joten kaikkia kuutteja ei välttämättä saatu laskettua.

Lisää aiheesta:

Pihlajavedellä saimaannorpan kuutti hukkui verkkoon – verkkokalastuskielto päättyi samana päivänä

Toinen kuutti löytyi kuolleena verkoista Savonlinnan Pihlajavedellä

Kenellä on oikeus käyttää toisen tontin kautta kulkevaa tietä ja millä tavalla? Vastaus kysymyksiin on määritelty tieoikeudessa, joka löytyy kiinteistörekisteristä.

Toisinaan tiedot tieoikeuksista voivat kuitenkin olla vanhentuneita tai muuten puutteellisia. Lisäksi tietoja saattaa joutua etsimään hyvinkin vanhoista kartoista tai muista lähteistä.

Kaakkoisrajalla sijaitsevan pienen mökkikunnan Virolahden tekninen johtaja Markku Uski kertoo, että kyselyjä tieoikeuksista tulee kunnalle hyvin harvoin. Yksityisten tiekuntien toiminta on niin vakiintunutta ja maksut selkeitä, että riitoja syntyy lähinnä muutaman tilan käyttämistä syrjäisemmistä teistä.

– Tielautakunnassa käsiteltiin takavuosina paljonkin tiekiistoja, mutta ne ovat vähentyneet. Kiistat liittyivät enemmän maksuihin ja tiekuntien perustamiseen, Uski kertoo.

Jatkossa tietojen etsiminen tieoikeuksista on helpompaa ainakin Kymenlaaksossa, Etelä-Karjalassa ja Pohjois-Karjalassa. Maanmittauslaitos on saanut päätökseen vuosia kestäneen työn, jossa on tarkistettu kaikkiaan 268 000 kiinteistön tiedot.

Samalla kiinteistöjen väliset kulkuoikeudet on siirretty vanhoilta toimituskartoilta kiinteistörekisterikartalle, josta tiedot löytyvät helpommin. Kiinteistöjaotusta, kiinteistötunnusta ja rajamerkkejä koskeva tieto muuttui avoimeksi ja maksuttomaksi tietoaineistoksi vuoden 2017 alussa.

Tieoikeus nousee esiin kaupanteossa

Maanmittauslaitoksen rekisteripäällikön Mauno Pyykösen mukaan epäselvyydet tienkäytöstä nousevat esiin esimerkiksi silloin, kun kiinteistöä ollaan myymässä.

– Silloin selvitetään, onko tieoikeutta vai ei. Jos ei ole, niin sitten katsotaan, miten se vaikuttaa kaupankäyntiin. Erimielisyyksiä voi syntyä myös siitä, mitä kautta puuta voidaan kuljettaa metsäpalstalta. Tarvittaessa kiista ratkaistaan asiakkaan hakemassa yksityistietoimituksessa, sanoo Pyykönen.

Maanmittauslaitoksen rekisterissä on noin 2,3 miljoonaa kiinteistöä, joista noin miljoonan tieoikeudet on nyt selvitetty kiinteistörekisterikartalle. Vielä kestää kuitenkin noin kahdeksan vuotta, ennen kuin työ on saatu valmiiksi koko Suomen alueelta.

Koordinaatit ajan tasalle joukkoistuksen avulla

Tieoikeuksien lisäksi Maanmittauslaitos on tutkinut ilmakuvien avulla kiinteistöjen rajapyykkien paikkansapitävyyttä. Kiinteistörekisterikartalta löytyvät nyt tiedot esimerkiksi vedenottopaikoista ja venevalkamista.

Mauno Pyykösen mukaan noin 70 prosenttia kiinteistöjen rajamerkeistä on tarkasti määritelty kartalla koko maassa. Loppujen osalta kiinteistörekisterikarttaan merkityt koordinaatit eivät välttämättä vastaa todellisuutta maastossa.

– 30 prosenttia ei ehkä kuulosta hirveän suurelta osuudelta, mutta lukumääräisesti se on paljon. Suomessa on kuitenkin 11 miljoonaa rajamerkkiä.

Maanmittauslaitos toivookin maannomistajien ja kansalaisten osallistuvan jatkossa rajapyykkien tarkistamiseen. Apuna voisi käyttää matkapuhelimen paikannusta.

– Teknologia ei ole vielä niin pitkällä, että voisimme tarkistaa sijainnin niin tarkasti kuin on tarpeen. Uskomme kuitenkin, että muutamien vuosien päästä se olisi mahdollista, sanoo Pyykönen.

19-vuotias Kiia Huhtiniemi valmistui lappeenrantalaisesta lukiosta tänä keväänä. Huhtiniemi halusi opiskelemaan terveydenhoitajaksi ja osallistui pääsykokeisiin loppukeväästä. Samalla pääsykokeella pystyi hakemaan useaan eri kouluun.

‒ Ensin tehtiin esivalintakoe kotona ja kun siitä pääsi jatkoon, kävin tekemässä kokeen koululla, Huhtiniemi kertoo.

Huhtiniemen ensimmäinen hakuvaihtoehto oli Saimia ammattikorkeakoulu Lappeenrannassa. Ovet eivät kuitenkaan tällä kertaa auenneet, vaan hän jäi viidennelle varasijalle. Se oli pienoinen pettymys.

Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu XAMK kuitenkin toivotti Huhtiniemen tervetulleeksi opiskelemaan.

‒ En aio odottaa varasijaa, vaan lähden Kouvolaan opiskelemaan. Tässä vaiheessa on vielä helppo muuttaa muualle, ja Lappeenrantaan pääsee aina takaisin, Huhtiniemi kertoo.

Lukio-opiskelijoita patistetaan hakemaan aktiivisesti jatko-opintoihin heti, kun lukio päättyy. Sillä taataan keskeytyksetön opiskelu ja nopeampi työelämään siirtyminen. Ilmaiseksi se ei kuitenkaan tule, sillä lukion viimeinen vuosi on monelle rankka. Sitä se oli myös Kiia Huhtiniemelle.

‒ Kevät on ollut aika raskas, kun on pitänyt suorittaa kurssit loppuun, lukea ruotsin kirjoituksiin ja lukea pääsykokeisiin. Aika haastavaa se oli.

Nuorten väsymys on havaittu myös työ- ja elinkeinotoimistoissa.

Voimavarat koetuksella

Osalle opiskelupaikka korkeakouluihin aukeaa ensiyrittämällä, osa joutuu odottamaan pidempään. Korkeakoulujen aloituspaikat täytettiin kesäkuun loppuun mennessä.

TE-toimistossa nuorten liikkeet näkyvät piikkeinä keväällä koulujen päätyttyä, juhannuksen tienoilla armeijan viimeisten päivien jälkeen ja syksyllä kesätöiden päättyessä. Nuorten palveluiden asiantuntija Tuula Hautala-Piirainen Kaakkois-Suomen työvoimatoimistosta on laittanut merkille, että moni nuori on uupunut.

‒ Voimavarat ovat lopussa. Nuoret ovat väsyneitä ja elämäntilanteessa on selvitettävää, Hautala-Piirainen kuvailee.

Hän arvelee syyksi nyky-yhteiskunnan asettamia paineita, mutta toisaalta syy löytyy usein esimerkiksi päihteiden käytöstä. Vaikeissa tilanteissa nuori voidaan ohjata kuntouttavan työtoiminnan pariin.

Lukiosta saatetaan myös hakea suoraan jatko-opintoihin mutta motivaatio ei ole kohdallaan. Näin käy esimerkiksi silloin, kun ammatinvalinta ei ole itsestäänselvyys.

‒ Yksi esimerkki oli ihminen, joka oli hakenut opiskelemaan optometriaa. Hän ei oikeastaan edes tiennyt, mitä se tarkoittaa, Hautala-Piirainen kertoo.

Uusi ilmiö

Opiskelijoiden mielenterveyttä edistävän yhdistyksen Nyyti ry:n toiminnanjohtaja Minna Savolainen pitää nuorten uupumuksen yleistymistä melko uutena ilmiönä. Pääsyynä nuorten uupumukseen hän näkee kasvaneet paineet lukio-opinnoissa.

‒ Selvä muutos on se, että lukio-opiskelu on muuttunut vaativammaksi ja työmäärä on lisääntynyt. Nuorelle ei välttämättä jää vapaa-aikaa. Lisäksi tähän vaikuttaa yhteiskunnallinen keskustelu esimerkiksi pääsykoeuudistuksista. Se heijastuu suoraan opiskelijoihin ja huolestuttaa heitä.

Uupumusta kokevien nuorten osuus on ollut selkeästi nousujohteista viime vuosina. Erityisesti uupumusta on ollut havaittavissa lukiolaistytöillä.

‒ Ei näin voi jatkua, että tilastoista seurataan, miten nuorten uupumus kasvaa vuosi vuodelta. Koulu- ja opiskeluyhteisössä tulisi miettiä, miten nuorta voisi paremmin tukea ja auttaa näissä asioissa. Yksi keskeinen asia on, että kouluissa tulee olla helposti saavutettavissa olevia tukipalveluita, Savolainen huomauttaa.

Välivuodesta voi ottaa paljon irti

Myös TE-toimiston palveluista moni sopii hyvin nuorten tarpeisiin. Työkkäri on oikea osoite silloinkin, kuin on nuori on epävarma siitä, mihin tulevaisuudessa haluaa panostaa.

‒ On valmennuksia ja selvitetään, ovatko aikaisemmat opiskelutoiveet kohdallaan. Voi käyttää myös uravalmennusta tai varata ajan ammatinvalinnanohjauksesta henkilökohtaiseen keskusteluun. Ja sitten on tietysti työkokeilu, jossa pääsee kokeilemaan sitä alaa, mitä haluaisi tehdä, nuorten palveluiden asiantuntija Tuula Hautala-Piirainen sanoo.

Jos opiskelupaikka jäi saamatta, yksi vaihtoehto on maksullinen kansanopisto. Niissä opiskelu maksaa joitain satasia kuukaudessa, mutta samalla opiskelija saa opintorahaa ja -lainaa.

‒ Monet nuoret ovat yhdistäneet aika näppärästi osa-aikatyön ja perusopintoja avoimessa yliopistossa. Silloin vuosi ei mene hukkaan vaan vie koko ajan eteenpäin nuoren tilannetta. Huonoin vaihtoehto on se, että ei tee mitään. Sen takia kannattaa tulla tänne meille, että löytää vaihtoehtoja, Hautala-Piirainen kannustaa.

Uusi lukiolaki voimaan syksyllä

Syksyllä voimaan tulee myös uudistettu lukiolaki, joka velvoittaa lukiot tekemään yhteistyötä korkeakoulujen kanssa. Jatkossa lukion pitää tarjota opiskelijalle mahdollisuus tutustua korkeakouluopintoihin. Suoritettuja opintoja voi hyödyntää sekä lukiossa, että tulevaisuudessa korkeakoulussa.

Uudistus pyrkii edesauttamaan sujuvoittamaan opintojen etenemistä ja siirtymistä korkea-asteen opintoihin.

Myös pääsykokeita on uudistettu. Vuonna 2020 keväällä korkeakouluun valituista yli puolet valitaan ylioppilastodistuksen perusteella. Jo nyt useat korkeakoulut painottavat todistusvalintaa.

Kiia Huhtiniemen kesä sujuu töissä supermarketissa.

‒ Odotan opiskelussa eniten sitä, että saan oikeasti sen ammatin, jonka haluan. Kesätyöt ovat kivoja, mutta oma ammatti on kuitenkin oma, Huhtiniemi toteaa.

Verkkokalastuksen kieltämisestä saimaannorpan elinalueella on jätetty kansalaisaloite.

Eilen jätetyssä aloitteessa ehdotetaan verkkokalastuksen kieltämistä ympäri vuoden saimaannorpan suojelemiseksi. Aloite on kerännyt tämän päivän aikana jo yli 10 000 allekirjoitusta.

Tällä hetkellä verkkokalastus on kielletty valtioneuvoston asetuksella saimaannorpan elinalueilla 15.4. ja 30.6. välisenä aikana.

Neljä saimaannorpan kuuttia on kuollut verkkoihin kalastusrajoitusten päätyttyä tämän viikon alussa.

Ministeri Leppä: Norppakuolemat äärimmäisen ikäviä

Maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä (kesk.) kuvailee norppakuolemia äärimmäisen ikäviksi. Leppä sanoo maa- ja metsätalousministeriön tiedotteessa, että ministeriö on sitoutunut saimaannorpan suojelustrategian kannankasvutavoitteeseen, "eikä kukaan meistä toivo lisää norppakuolemia".

– Paikalliset kalastajat voisivat tässä tilanteessa kiinnittää erityistä huomiota pyydysten valintaan, jotta norppia ei jäisi pyydyksiin, Leppä vetoaa.

Ministeriö kertoo, että valtioneuvoston asetus kalastuksesta saimaannorpan suojelemiseksi tuli voimaan huhtikuussa 2016 ja on voimassa huhtikuuhun 2021 asti. Norppakanta on tämän ja sitä edeltäneen asetuksen aikana kasvanut suojelustrategian tavoitteiden mukaisesti.

Maa- ja metsätalousministeriö painottaa suhtautuvansa vakavasti havaittuihin norppakuolemiin.

Ministeriö kertookin perustavansa syksyllä yhteistyöryhmän muodostamaan kokonaiskuvaa nykyisten kalastusrajoitusten toimivuudesta ja tuloksellisuudesta suhteessa saimaannorpan suojeluun.

Työn yhteydessä järjestetään muun selvitystyön ohella alueellisia keskustelu- ja kuulemistilaisuuksia saimaannorpan esiintymisalueella.

Juttua päivitetty 4.7. klo 16.02: Lisätty ministerin kommentit.

Lisää aiheesta:

Jo neljäs kuutti hukkui verkkoihin Saimaalla – suojelubiologi: "Ei tämä ole yllätys"

Pihlajavedellä saimaannorpan kuutti hukkui verkkoon – verkkokalastuskielto päättyi samana päivänä

Verkkokalastuskielto Saimaan norppa-alueilla päättyi