Lappeenrannan Joutsenon kaupunginosa sai kevättalvella 2013 kuuluisan asukkaan, kun sinne muutti entinen mäkihyppääjä Matti Nykänen.

Lappeenrantaan Nykäsen toi rakkaus Pia Talonpoikaan, jonka kanssa hän avioitui heinäkuussa 2014. Vihkiminen tapahtui uljaan valkoisessa, vuonna 1921 valmistuneessa Joutsenon kirkossa.

Sekä joutsenolaiset että muutkin lappeenrantalaiset ottivat Nykäsen nopeasti omakseen. Nykänen oli tuttu paikallisissa kaupoissa ja jäi usein juttelemaan joutsenolaisten kanssa.

Matti Nykänen asui omakotitalossa muutaman kilometrin päässä Joutsenon keskustasta. Sieltä hän lähti keikkamatkoilleen ja siellä hän nautti rauhallisuudesta, jonka pienen omakotitaloalueen ympäristö hänelle soi. Joutsenolaiset kertoivat olleensa hyvin ylpeitä, kun Nykänen paikkakunnalle muutti.

Siksi järkytys oli suuri, kun tieto Matti Nykäsen kuolemasta saavutti joutsenolaiset 4. helmikuuta 2019.

Tänään lauantaina Matti Nykänen siunattiin viimeiselle matkalleen Jyväskylässä.

Joutseno sijaitsee aivan Suomen kaakkoisosassa Lappeenrannan kaupungissa. Täältä matkaa Jyväskylään on noin 240 kilometriä.

Joutsenon keskustassa sijaitsevan kirjaston läheisyyteen on tuotu kaunis havukasa. Sen kupeessa on punaisia ruusuja, gerbera ja neilikoita.

Lauantaina puoliltapäivin ihmisiä kävelee rauhalliseen tahtiin kymmenien kynttilöiden luokse. Pienen hiljaisen tuokion jälkeen he ikuistavat tilanteen kameroilleen ja astelevat pois.

Kirjaston lippu on puolitangossa. Juuri samaan aikaan, kun hautajaiset Jyväskylässä alkavat, vetäytyy koko aamupäivän paistanut aurinko pilvien taakse.

Lappeenrannan kaupunginhallituksen puheenjohtaja Risto Kakkola asuu itsekin Joutsenossa. Hän kertoo, että kynttilöiden ja hiljentymisen kautta kaikilla paikallisilla asukkailla on mahdollisuus kunnioittaa Matti Nykäsen muistoa ja tilaisuus muistella mäkihyppääjälegendaa.

− Matti oli pidetty ja arvostettu paikallisen yhteisömme jäsen. Joutsenolaiset ovat olleet ylpeitä siitä, että olympiavoittaja kotiutui hyvin uudelle kotiseudulleen, jutteli ihmisten kanssa ja oli kansanomaisesti tuttavallinen. Paikkakunnallamme koettiin, että Matti eli hyviä vuosia Joutsenossa, kertoo Kakkola.

Lue seuraavaksi: Suuri suru laskeutui Matti Nykäsen kotiseudulle: "Me oltiin hirveen ylpeitä, kun Matti muutti tänne"

Näyttelijä Ville Virtanen asettelee askeliaan jään liukastamalla parkkipaikalla. Kollega Olivia Ainali seuraa varovaisesti perässä. Kaksikko on siirtymässä maskeeraajien bussista kuvauspaikalle Etelä-Karjalan keskussairaalan pihalla Lappeenrannassa.

Sairaalan pihalla valmistaudutaan kuvaamaan tv-sarja Sorjosen kohtaus, jossa rikostutkija Kari Sorjosen roolissa nähtävä Virtanen ja tutkijaneron tytärtä esittävä Ainali astelevat sairaalan pääsisäänkäyntiä kohti. Näyttelijät siirtyvät pienen matkan maskeerauspisteestä sairaalan pihalle kuvaustiimin autonkuljettajan kyydissä.

Autonkuljettaja vaikuttaa tehtävässään rutinoituneelta siitä huolimatta, että hän on aloittanut työn vasta kaksi viikkoa aiemmin. Ajokorttikaan ei ole ehtinyt 18-vuotiaan Tuuli Timperin taskussa montaa kuukautta vanheta.

Kuvauksiin kutsuttiin työttömiä nuoria

Tuuli Timperi on yksi lappeenrantalaisista nuorista, joille tarjottiin tänä keväänä mahdollisuutta hakea assistentin töitä tv-sarjan kuvauksissa. Työpaikkahakemus oli suunnattu työttömille lappeenrantalaisille nuorille.

Työttömien nuorten palkkaaminen assistenteiksi on osa Lappeenrannan kaupungin ja Sorjosta tuottavan Fisher King Oy:n välistä yhteistyösopimusta. Nuorten palkan maksaa Lappeenrannan kaupunki.

Joskus näyttelijä kertoo jotain perheestään tai siitä, mitä aikoo tehdä viikonloppuna.

Työhaastattelun jälkeen töitä sai kymmenen hakijaa. Pesti kestää noin neljä viikkoa eli sen ajan, jonka Sorjosta tuottava Fisher King Oy kuvaa Lappeenrannassa.

– Tähän mennessä olen ajanut näyttelijöitä paikasta x paikkaan x. Tai kuljettanut jotain papereita tai rekvisiittaa sinne, missä niitä on tarvittu, Timperi kertoo työtehtävistään.

Mielenkiintoisimmiksi kokemuksiksi hän mainitsee tilanteet, joissa on ehtinyt jutustella näyttelijöiden kanssa.

– Aika paljon puhutaan säästä. Tai sitten näyttelijä kertoo jotain perheestään tai siitä, mitä aikoo tehdä viikonloppuna, Timperi kertoo automatkoilla käydyistä keskusteluista.

Erikoinen kokemus

Järjestäjän assistentiksi palkattu Helmi Lappalainen on ehtinyt kahden ensimmäisen työviikkonsa aikana tehdä monenlaista. Häntä on tarvittu liikenteenohjaajana ja opastamaan jalankulkijoita sivuun kameran edestä.

Lappalainen osallistuu myös kuvausryhmän lounaan valmistukseen ja tarjoaa kuumaa kahvia hyytävässä viimassa työskenteleville.

– Meidät on otettu tosi hyvin mukaan työyhteisöön, Lappalainen kertoo.

Tuuli Timperi valmistui viime keväänä meikkaajan ammattiin. Helmi Lappalainen on opiskellut kampaajaksi. Oman alansa hommiin nuoret naiset eivät ole tv-sarjan kuvauksissa päässeet tarttumaan, mutta se ei ollut kuvitelmissakaan.

– On ollut kiinnostavaa päästä näkemään maskeeraajien työtä tällaisessa tuotannossa. Ammatti voisi kiinnostaa, Timperi miettii.

Helmi Lappalaiselle työjakso Sorjosen kuvauksissa on ollut ehdottomasti mukava kokemus, mutta hän ei usko sen juurikaan vaikuttavan hänen työhaaveisiinsa tulevaisuudessa.

– En tiedä, tuleeko mitenkään vaikuttamaan omaan elämään, Lappalainen toteaa.

Ammattiliitto kritisoi puutteellisesta opastuksesta

Kun ilmoitus Sorjosen kuvauksiin haettavista nuorista assistenteista tammikuussa julkaistiin, huolestui Teatteri- ja mediatyöntekijöiden liitto Teme ideasta. Liiton kritiikki kohdistuu assistenttien liian suureen määrään.

Liitto suosittelee korkeintaan neljän harjoittelijan palkkaamista yhtä tuotantoa kohden. Tätä suurempi aloittelevien työntekijöiden määrä johtaa ammattiliiton mukaan siihen, etteivät nuoret työntekijät saa riittävää opastusta ja perehdytystä työhön.

Alunperin Sorjosen kuvauksiin ilmoitettiin tarvittavan 21 assistenttia. Haastattelujen jälkeen työtä tarjottiin lopulta kymmenelle nuorelle.

Tuotantoyhtiön mukaan perehdytys on sujunut ongelmitta. Ison tuotannon jokaisella työryhmällä on oma vastuuhenkilönsä, joka ohjeistaa työntekijät päivän tehtäviin.

– Näin isoja tuotantoja on minun kokemuksen mukaan aika mahdoton tehdä ilman assistenttien työvoimaa, sanoo showrunner Miikko Oikkonen. Hän sekä käsikirjoittaa että ohjaa Sorjonen-sarjaa.

Oikkosen mukaan assistenttien työ koostuu monista yksityiskohdista, jotka ovat kokonaisuuden kannalta yhtä oleellisia kuin tuotantoryhmän muidenkin jäsenten työ.

– Meidän luovat ihmiset esimerkiksi tarvitsevat päivän aikana erilaista tietoa ja materiaalia, joka jonkun täytyy hankkia, tulostaa ja toimittaa paikalle, Oikkonen kuvaa yhtä tärkeää tehtävää.

Nuoret assistentit Tuuli Timperi ja Helmi Lappalainen eivät koe työtään kovin raskaaksi tai vaikeaksi.

Heidän mukaansa kaikkein tärkeintä tv-sarjan kuvauksissa on pitää huolta kellosta, niin että sovittu työtehtävä tulee tehdyksi ajallaan. Näyttelijöiden kuljetuksia hoitava Timperi arvioi onnistuneensa hyvin aikatauluista huolehtimisessa.

– Pitää vaan katsoa, että tekee homman ajallaan. Muuten on ollut aika paljon sellaista odottelemista, että milloin olisi seuraava kuskikeikka, Timperi kertoo.

Villisikojen määrä on vähentynyt Suomessa ehkä jopa kolmanneksella viime vuoteen verrattuna. Luonnonvarakeskus Luken tuoreimman arvion mukaan villisikakannan koko oli tammikuussa 1500–2600 yksilöä.

Luke tosin huomauttaa, että kannan arviointiin liittyy epävarmuutta. Metsästyksen lisäksi kantaa on voinut verottaa rajan yli tulevien yksilöiden väheneminen. Lisäksi Luken mukaan kanta saatettiin viime vuonna arvioida yläkanttiin.

– Villisika on hyvin haluttu metsästyskohde, mutta myös Suomen vaikeammat olosuhteet vaikuttavat taustalla. Suomeen verrattuna Keski-Eurooppa tai Etelä-Ruotsi ovat kuin paratiisi villisialle. Siellä on ruokaa tarjolla ympäri vuoden, sanoo Metsästäjäinliiton Kaakkois-Suomen toiminnanjohtaja Erkki Pentinniemi.

Villisikojen määriä on arvioitu muutaman vuoden ajan ja ne perustuvat pitkälti metsästäjien tekemiin arvioihin.

Runsas vuosi sitten Luonnonvarakeskus arvioi Suomen villisikakannan kooksi 3 155 yksilöä. Villisikojen määrän arvioitiin tuolloin kasvaneen runsaat 23 prosenttia edellisvuoteen verrattuna. Luken mukaan kanta-arvioiden luotettavuus paranee aikasarjan pidentyessä.

Valistusta afrikkalaisesta sikarutosta lisätään

Villisian tiheimpiä esiintymisalueita ovat edelleen Itä-Uusimaa ja Kaakkois-Suomi.

Villisikojen määrää halutaan säädellä metsästyksellä varsinkin afrikkalaisen sikaruton leviämisen estämiseksi. Vakavaksi eläintaudiksi lukiteltua tautia ei ole toistaiseksi havaittu Suomessa. Nyt leviävä epidemia alkoi vuonna 2007 Kaukasukselta ja sieltä se on levinnyt esimerkiksi itäiseen Eurooppaan ja Baltiaan.

Tiedottamista taudin leviämisestä aiotaan tehostaa Suomessa tänä vuonna, ja esimerkiksi Ruokavirasto aikoo pystyttää infokylttejä valtateiden levähdyspaikoille ja Helsinki-Vantaan lentoasemalle. Lisäksi Ruokaviraston uusissa Youtube-videoissa kerrotaan taudista muun muassa matkailijoille, metsästäjille ja muille luonnossa liikkujille.

Viime vuonna työnsä aloitti myös tullin kouluttama ruokakoira, jonka tehtävänä on vainuta maahan kuljetettavat lihatuotteet matkustajien tavaroiden joukosta.

Etelä-Suomen aluehallintovirasto teki joulukuun alussa työsuojelutarkastuksen Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin kotihoitoon. Tarkastuksessa tuli ilmi, että kotihoidon työntekijät kärsivät pitkäkestoisesta työn kuormittavuudesta.

Avi antoi aikaa maaliskuun 15. päivään asti hoitaa asiat kuntoon.

Suomen lähi- ja perushoitajaliitto SuPer teki kesäkuussa 2018 kantelun ja valvontapyynnön Etelä-Karjalan kotihoidon tilanteesta. Liiton mukaan kotihoito ei täyttänyt lakien ja asetusten vaatimuksia.

Maaliskuun 4. päivänä ammattiliitto SuPerin järjestämässä kotihoidon tilaisuudessa työntekijät kertovat, että ongelmat jatkuvat Eksoten kotihoidossa.

Kotihoidossa työtä on edelleen liian paljon henkilökuntamäärää nähden. Työtahti on liian kireä ja sairauslomat ovat lisääntyneet. Sijaisia on liian vähän, ja vakituista henkilökuntaa on lähtenyt pois. Kuormitus on liian suurta sekä fyysisesti että psyykkisesti.

"Ihan äkkiä emme saa riittävästi väkeä"

Eksote haluaisi palkata lisää väkeä kotihoitoon. Tänä vuonna on tarkoitus palkata 19 työntekijää. Nyt työntekijöitä kotihoidossa on 600.

Aiemmin Eksotesta perusteltiin rekrytoinnin hankaluutta yleisellä hoitajapulalla. Nyt tunnustetaan palkkaamisen vaikeuden liittyvän huonoon maineeseen.

– Meillä on tällä hetkelläkin auki toimia ja budjetissa rahaa palkata ihmisiä, mutta harmillisesti jonkun verran meidän maine kotihoidossa on tullut niin huonoksi, että ihan äkkiä emme saa riittävästi väkeä joka tilanteeseen, tunnustaa johtaja Tuula Karhula Eksoten terveys- ja vanhuspalveluista.

Ammattiliitto allekirjoittaa Eksoten kehnon maineen kotihoidon työnantajana.

– Tiedän, että Eksoten alueella on useita kotihoidon vakituisia työntekijöitä lähtenyt pois. Pitäisi miettiä miksi näin on ja miten heihin vaikutetaan, että heidät saataisiin takaisin kotihoitoon töihin, sanoo asiantuntija Sari Erkkilä ammattiliitto SuPerin kehittämisyksiköstä.

– Yksi pitkänlinjan kotihoidon työntekijä kertoi lähtevänsä Giganttiin töihin sen takia, että siellä on eettisesti helpompi työskennellä kuin kotihoidossa, Erkkilä jatkaa.

Uhkasakko on viimeinen keino

Ammattiliitto Super teki historiansa ensimmäisen kantelun eduskunnan oikeusasiamiehelle nimenomaan Eksoten kotihoidon tilasta. Lisäksi asiasta tehtiin kantelu aluehallintovirastolle.

Tarkastuskäynnillään joulukuussa aluehallintoviraston tarkastaja Anna-Maija Arvassalo huomasi kotihoidon työntekijöiden kärsivän pitkäaikaisesta kuormittavuudesta työssään.

Tammikuussa tehtyyn tarkastuskertomukseen on kirjattu kehotus parantaa epäkohdat maaliskuun puoleenväliin mennessä. Valvontalaki velvoittaa seuraamaan kehotuksen noudattamista.

Kun annettu aikaraja tilanteen parantamiseksi on umpeutunut, tarkastaja menee kuukauden kuluessa uudestaan paikalle tai pyytää kirjallisia selvityksiä tilanteen korjaamisesta.

– Jos tilanne ei ole muuttunut, silloin asia lähtee työsuojeluviranomaisen käsittelyyn. Siitä seuraa työnantajan kuuleminen. Äärimmäinen keino on uhkasakko, sanoo tarkastaja Arvassalo työsuojelun vastuualueelta Etelä-Suomen aluehallintovirastosta.

Arvassalo kertoo, että uhkasakon suuruus arvioidaan tapauskohtaisesti.

Mainetta pitää parantaa työvoiman löytymiseksi

SuPerin asiantuntija Sari Erkkilä kiittelee parantunutta keskustelukulttuuria Eksoten kotihoidossa. Työntekijät uskaltavat paremmin kertoa epäkohdista esimiehilleen. Saman on huomannut terveys- ja vanhuspalveluiden johtaja Tuula Karhula Eksotesta.

– Keskustelukulttuuri on parantunut ja meillä kaikilla on sama tilannekuva asiasta.

Avoimuus on se, jolla Eksoten kotihoidon mainetta yritetään parantaa työntekijöiden saamiseksi.

– Haluamme vaalia parantunutta keskustelukulttuuria, että kaikista hankalista asioista voi puhua ja esimiehet ottavat puheet vakavasti, sanoo Karhula.

Eksotessa uskotaan, että muutamassa päivässä kotihoidon tilannetta voidaan vielä parantaa.

– Kymmenessä päivässä yksittäisten työntekijöiden työpäivän kulkua voidaan parantaa. Ja kyllä me löydämme uusia työntekijöitäkin jo siinä ajassa, Karhula kertoo.

Halpalentoyhtiö Ryanair aloittaa huhtikuun alussa suorat lennot Berliinistä Lappeenrantaan. Hyvän ennakkokysynnän ansiosta yhteys muuttuu ympärivuotiseksi, vaikka ensimmäistäkään lentoa ei ole vielä lennetty kaupunkien välillä.

– Kolmannes lentojen matkustajista tulee olemaan Saimaan alueelle tulevia saksalaisia, arvioi Visit Finlandin Saksan markkinointiedustaja Jyrki Oksanen.

Visit Finland sekä eteläisen Saimaan matkailun markkinointiyhtiöt ovat aloittaneet Saimaa-lomien markkinoinnin Berliinissä.

– Suuri merkitys on sillä, että saksalainen pääsee kolmessa tunnissa Saimaalle ja voi vuokrata mökin vaikkapa viikonlopuksi, sanoo Oksanen.

Kesäkaudella tavoitteena on saada Berliinistä lähtemään suorilla lennoilla Saimaalle lomalle hieman yli 4 000 saksalaisturistia. Tämä tarkoittaisi noin 26 000 majoitusvuorokautta Etelä-Karjalan ja Etelä-Savon alueella.

– Lennoilla Saimaalle tulevat turistit jättävät tänä kesänä noin kolmen miljoonan euron matkailutulon alueelle, sanoo Oksanen.

Visit Finlandin selvityksen mukaan Suomi-lomalle tuleva saksalainen kuluttaa majoitukseen ja palveluihin keskimäärin sata euroa vuorokaudessa. Talvilomalla kulutus on merkittävästi suurempaa.

– Alppeihin verrattuna Saimaa on erilainen talvimatkailukohde, jossa voi vaikkapa liikkua järven jäällä. Kyllä uutuuskohteet kiehtovat.

Berliinin lentojen muuttuminen ympärivuotiseksi mahdollistaa uusien tuotteiden kehittämisen Saimaan talvimatkailuun.

– Suur-Berliinin alueella on kuutisen miljoonaa kuluttajaa, jotka nyt pääsevät helposti nopealla lentoyhteydellä Saimaalle. Joukossa on lukuisia murtomaahiihdon harrastajia, joilla ei ole Saksassa mitään harrastemahdollisuuksia.

Pietari ja Saimaa kiinnostavat saksalaisturisteja

Lappeenrannasta Viipuriin viisumivapaita risteilymatkoja järjestävä Saimaa Travel myy kesän matkapaketteja keskiviikkona Berliinissä alkavilla ITB Berlin-matkamessuilla.

Saimaan kanavan kautta Viipuriin on tähän asti risteillyt vuosittain noin 300 saksalaisturistia, mutta varustamo odottaa tänä vuonna saksalaisten määrän kaksinkertaistuvan.

– Olemme kehittäneet tuotteita, jotka kiinnostavat saksalaisia. Erityisesti Pietarin ja Saimaan yhdistäminen samaan lomamatkaan tuntuu herättävän kiinnostusta, sanoo toimitusjohtaja Kirsti Laine.

Lentojen muuttuminen ympärivuotiseksi pidentää matkailukautta Saimaalla.

– Tämä tasoittaa eroa kesä- ja talvikauden välillä ja luo Saimaasta aidosti ympärivuotisen matkailukohteen, sanoo matkailun markkinointiyhtiö goSaimaan johtaja Juha Sorjonen.

Lappeenrannan lentoaseman matkustus kasvaa ennätysvauhtia

Lappeenrannan lentoaseman matkustajamäärä kasvaa tänä vuonna nopeimmin maakuntien lentoasemista. Vuonna 2018 kentän kautta kulki vajaat 32 500 matkustajaa, mutta tänä vuonna reittilennoilla on myynnissä jo yli 80 000 paikkaa. Lisäksi vuosittain lennetään valmismatkojen tilauslentoja.

Mikäli nykyiset reitit jatkuvat myös vuonna 2020, lentoaseman matkustajamäärä ylittää 100 000 matkustajan rajan.

Keltaisia ja mustia palleroita valkoisella taustalla. "SaiPa" on kirjoitettu uuteen pelipaitaan lapsen käsialalla. Löytyypä paidasta myös musta sydän.

8-vuotiasta Elsa Naparia hymyilyttää, kun hän näkee suunnittelemansa jääkiekkopelipaidan suuressa koossaan ensimmäistä kertaa. Hän puristaa Nallu-nimistä nallekarhuaan.

– Se on tosi hieno, Elsa sanoo.

Elsa Napari piirsi ja väritti luonnospaidan tussilla. Luonnospaita ei olisi sopinut edes Nallulle. Lappeenrannan SaiPan suunnittelukilpailun voittanut lemiläistyttö kertoo idean tulleen kotona nähdyistä kuoseista.

– Meillä on kotona paljon palloja. Hihoihin piirsin viiruja.

Ei tuota ainakaan kaappiin kannata viikata, hienoa paitaa. Sanna Värtö

Paidat tulevat ihan oikeaan pelikäyttöön. SaiPa nimittäin pukeutuu Elsa Naparin suunnittelemaan pelipaitaan tulevana lauantaina ensimmäisessä erässä JYP:iä vastaan. Tyttö pääsee katsomaan kotipeliä ja tapaamaan suosikkikiekkoilijansa, Lemin kunnan kummipelaajan Jonatan Tanuksen.

– Tuntuu kivalta. Nallun mielestä on myös kivaa, että minun paitani voitti, iloitsee Elsa.

Paita puetaan päälle myös fanikatsomoon

Palkinnoksi Elsa Napari saa myös valitsemansa pelaajan pelipaidan. Juuri sen, jonka näki äskettäin ensimmäistä kertaa. Minne päätyy Tanuksen päällään pitämä, Elsan suunnittelema paita?

– Laitan paidan päälleni seuraaviin SaiPa peleihin, joihin menen, vastaa paidan suunnittelija reippaasti.

Suurehko paita on sitä ylleen asettelevalle tytölle kuin mekko, mutta pian hän saa samanlaisen pelipaidan omassa koossaan. Elsan äiti Sanna Värtö kehuu tyttärensä luomusta.

– Paita on hieno, ei ihan tavis. Tiesin ettei Elsa ihan peruspelipaitaa suunnittele, mutta pallokuviot yllättivät.

Myös äiti uskoo, että paita päätyy käyttöön. Sitä ei vielä äiti tiedä kehystetäänkö paita kotiin.

– Ei sitä ainakaan kaappiin kannata viikata, hienoa paitaa.

Pelipaidan suunnittelukilpailu liittyi SaiPan 70-vuotisjuhlavuoteen.

Isto Uusi-Erkkilä ja Ossi Kankkunen hehkuvat innosta. Ystävykset ovat ostaneet Suomen vanhimman sotilaskodin viime elokuussa Lappeenrannan Rakuunamäeltä. Nyt rakennustelineet seisovat vanhassa juhlasalissa.

– Täällä oli meille yllätyskin. Näet sen pian, miehet kertovat innosta puhkuen.

Uusi-Erkkilä näki viime heinäkuussa Senaatti-kiinteistöjen huutokauppaavan vanhaa sotilaskotia Lappeenrannassa. Tampereella lääkärinä toimiva mies innostui ja soitti lappeenrantalaiselle ystävälleen Ossi Kankkuselle. Uusi-Erkkilä ehdotti Kankkuselle sotilaskodin ostamista.

Entinen hinausalan yrittäjä Kankkunen ei heti innostunut kaverinsa ideasta, mutta lähti kävelylle Rakuunamäen kasarmialueelle, jossa sotilaskoti sijaitsee. Hän huomasi päivälenkkiensä kulkevan yhä useammin Rakuunamäelle. Parin viikon pohtimisen jälkeen miehet päättivät osallistua historiallisen talon huutokauppaan.

Miesten huuto meni läpi. He maksoivat sotilaskodista 80 000 euroa. Syksyn ja talven ajan on rapsuteltu maalikerroksia ja tutkittu vinttejä, jotta sotilaskodin uusi ilme kunnioittaisi tilan historiaa.

– Nyt ollaan sananmukaisesti sotkussa, miehet nauravat.

Hotelli, juhlatila, asuntoja ja kahviloita

Rakuunamäen vanha kasarmialue sijaitsee Lappeenrannassa, aivan keskustan kyljessä. Viimeiset asevelvolliset kotiutuivat rakuunaeskadroonasta vuoden 2016 lopulla, jolloin joukkoyksikkö lopetettiin alueella.

Sotahuuto "hakkaa päälle" on vaihtunut vasaran kalkkeeseen ja pensselien viuhumiseen. Senaatti-kiinteistöt on myynyt alueelta jo monia rakennuksia: miehistökasarmin, sotilaskodin ja kaksi kasarmi- ja asuntolarakennusta.

Myytyihin tiloihin on valmistumassa nyt juhlatila ravintoloineen, kahvila, hotelli ja asuntoja.

Senaatti-kiinteistöt myy tämän vuoden aikana Rakuunamäeltä loputkin puolustusvoimilta tyhjäksi jääneet rakennukset.

Asuntoja ja hotelli

ICT- ja lastentarvikealalla yrittäjänä oleva nelikymppinen Katja Ahola ahertaa sotilaskodin vieressä olevassa vanhassa oppilasasuntolassa. Maalareiden moikkaukset kaikuvat vanhoista asunnoista, kun he kulkevat ohi. He tekevät talosta hotellia. Ravintolakin oli suunnitteilla.

– Emme ala kilpailla sotilaskodin omistajien kanssa. Mieluummin tehdään yhteistyötä. Meille tulee aluksi hotellin yhteyteen aamiaisravintoja ja kahvilakin jossain vaiheessa, kertoo Katja Ahola.

Nainen osti vanhan kasarmirakennuksen ja oppilasasuntolan viime vuoden lopulla. Hänellä oli heti idea valmiina. Asuntolaan tulee 45 huoneen hotelli ja kasarmirakennukseen noin 50 asuntoa.

Ahola maksoi rakennuksista 1,2 miljoonaa euroa. Hän laskee, että hotelli Rakuunan remonttiin kuluu alle miljoona euroa.

– En laske rahojani ja pidä niitä patjan alla. Raha pitää laittaa liikkumaan. Ehkä sitä voisi kutsua itseään sarjayrittäjäksi.

Ahola on toiminut ICT-yritys Aureoliksen toimitusjohtajana.Naisella on tämän lisäksi lastentarvikemyymälä Crocoliini ja pientarvikeliike Hobitti Lappeenrannassa.

Punkkamajoitusta heille, jotka haluavat verestää armeijamuistoja

Katja Ahola esittelee muutamaa valmista hotellihuonetta. Huoneiden ylimääräisiä kaappeja on poistettu ja huoneiden kliinisyyttä vähennetty esimerkiksi kuviollisilla tapeteilla.

– Olemme säästäneet paljon vanhaa, koska monet paikat ovat hyvässä kunnossa, kertoo Katja Ahola.

Nainen on saanut perheeltään apua hotelliprojektissaan. Puoliso on remonttimiehenä ja siskosta tulee hotellinjohtaja.

Alueen historiaa korostetaan muutamassa hotellin teemahuoneessa.

– Kahteen huoneeseen tuodaan vanhanajan rautasängyt. Yläkertaan tulee punkkamajoitukset. Sinne voi tulla vaikkapa polttari- tai kaveriporukalla verestämään armeija-aikaisia muistoja.

Hotelli Rakuuna avaa ovensa ensi kesään mennessä. Asunnot vanhaan kasarmirakennukseen valmistuvat ehkä ensi vuonna.

Historian ja pintojen rapsuttelua

Sotilaskodin juhlasalissa olevalle biljardipöydälle on levitetty rakennuskonservaattorin löytämiä tapetteja, jotka ovat koristaneet tilojen seiniä yli sadan vuoden historian aikana. Juhlatilan pylväitä on koemaalattu ja oikeaa sävyä tiloihin etsitty.

– Se voisi olla tämä vihreä, näyttää Ossi Kankkunen yhtä koemaalattua pylvästä.

Rakennuskonservaattori ja museovirasto ovat olleet mukana remontissa auttamassa miehiä esimerkiksi oikeiden maalisävyjen löytymisessä.

– Kun saa oikeat ohjeet ja vinkit, työ tavallaan helpottuu. Ei tule lähdettyä omin päin hölmöilemään, miettii Kankkunen.

Sotilaskodin yläkerrassa sijaitsee kaksilavainen iso juhlatila, keittiö ja kabinetteja. Miehet ovat kuitenkin erityisen innoissaan alakerrasta.

Yllätystila paljastui miehille oston jälkeen

Vuonna 1891 rakennetun sotilaskodin alakerroksessa miehiä odotti yllätys: vanha holvikaarellinen isohko juhlatila, joka suorastaan hehkuu vanhaa keskieurooppalaista viinikellarihenkeä.

– Ei tarvitse lähteä Tallinnaan, että tällaisia paikkoja löytyy, Kankkunen henkäisee.

Tilan tiiliseinät ovat pääosin maalattu valkoisiksi. Miehet ovat pohtineet, pitäisikö maali hiekkapuhaltaa pois ja tuoda tiili näkyviin.

Miehillä ei ole vielä varmuutta mitä holvikaarelliseen juhlatilaan voisi tulla. He etsivät parhaillaan sotilaskotiin yrittäjää, joka voi myös ideoida alakerran käyttömahdollisuuksia.

Alakerroksessa on myös vanha kappeli ja kirjasto. Yli 100-vuotiaan talon remonttiin palaa miesten mukaan satojatuhansia euroja. Se jännitti heitä aluksi.

– Jännityksellä ja vähän pelolla tuli odotettua, että mitä täältä mahtaa löytyä. Toistaseksi voidaan sanoa, että mitään isoja ikäviä yllätyksiä ei ole tullut vastaan, Uusi-Erkkilä toteaa.

– Olemme purkaneet esimerkiksi keittiöstä paljon viemäröintiä, ja tilat ovat aivan kuivat. Siellä oli eristeenä sahanpurua ja vaikka mitä, mutta kaikki materiaali oli kuivaa.

Sotilaskodin ikkunat, katto ja ulkoseinäpinnat on uusittu vuonna 2012. Se myös helpotti miesten ostopäätöstä.

– Aiemmin tehty remontti auttaa kyllä rakennusta pysymään pystyssä seuraavat sata vuotta, sanoo Uusi-Erkkilä.

Kahvia ja munkkia

Miehet suunnittelevat, että Suomen vanhimmasta sotilaskodista tulee tulevaisuudessa ravintola- ja juhlatila. Haaveissa on, että tiloissa voisi tanssia häitä jo lähikesinä.

Miehet etsivät parhaillaan tiloihin ulkopuolista yrittäjää.

– Kyllä me edellytämme uudelta toimijalta, että jatkossa täältä saa kahvia ja munkkia.

Mikä sai sitten miehet ostamaan tilan itselleen? Miehet halusivat ostolla varmistaa, ettei historiallinen tila päädy ainakaan ulkomaiseen omistukseen.

– Ajattelimme, että pelastetaan rakennus lappeenrantalaisille ja lappeenrantalaisten käyttöön. Me pyrimme tekemään tämän siten, että jatkossa kaupunkilaiset pääsevät ostamaan täältä munkkinsa.

Yhteistyötä yrittäjien kesken

Rakuunamäellä sijaitsee jo nyt Upseerikerho, joka toimii juhlatilana ja ravintolana. Alueen ravintolat, kahvilat ja juhlatilat eivät ala nokkapokkasille vaan luottavat yhteistyöhön.

– Olemme jo jutelleet Upseerikerhon yrittäjien kanssa.

Puheissa on ollut, että sotilaskodissa voitaisiin järjestää Upseerikerhon isoja juhlia, koska Upseerikerholla ei ole isoa juhlasalia. Sotilaskodin isoon saliin mahtuu jopa 400 juhlijaa. Samoin hotelli on ollut keskusteluissa mukana.

– Emme ala kilpailla. Meillä on mahdollisuus pitää vaikkapa häiden jatkoja ja häävieraat voivat yöpyä meillä, sanoo hotelliyrittäjä Katja Ahola.

Seitsemäntoista taksiyritystä on laskuttanut Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiriä liikaa. Eksoten selvitysten mukaan kiireettömissä kuljetuksissa taksiyritykset ovat laskuttaneet liikaa lisiä kaikkiaan 30 000 – 40 000 euron edestä.

Liikaa perityissä maksuissa kyse voi olla Eksoten hallintojohtaja Keijo Siiskosen mukaan inhimillisestä erehdyksestä.

– Hyvä esimerkki on avustamislisä. Se on saatettu laskuttaa sekä kuljetuksen alussa ja lopussa. Tietyllä tapaa loogista, avustamaan joutuu sekä alussa että lopussa. Selkeä tulkinta tästä aina on ollut, että lisä on kuljetus- ja asiakaskohtainen eli sen voi laskuttaa vaan kerran, kertoo Siiskonen.

Eksote lähettää taksiautoilijoille selvityspyynnön. Jos liikalaskutusta on, autoilija joutuu maksamaan ylimääräisen laskutuksen takaisin Eksotelle.

Yksityishenkilön sähköposti johdatti virheiden jäljille

Yle kertoi epäselvyyksistä jo viime viikolla, jolloin myös selvisi se, ettei yritykset olleet saaneet maksuja ajallaan.

Liikalaskutus selvisi, kun yksityishenkilö lähetti Eksotelle sähköpostia asiasta. Viestissä oli liite taksiyrityksen laskusta, jossa taksiautoilija oli perinyt liikaa lisiä. Taksiyritys myönsi virheensä ja on valmis palauttamaan virheellisesti laskutet lisät Eksotelle.

Kaikkiaan selvityksiä lähetetään nyt seitsemälletoista taksiautoilijalle, joista kymmenellä autoilijalla on ollut isompia määriä laskutusvirheitä.

– Jossain tapauksissa on laskutettu kaksi lisää, vaikka toinen lisä on sisältyy toiseen. Esimerkiksi avustamislisä ja porrasvetolisä ovat sellaisia, että niistä voi laskuttaa vain jomman kumman, sanoo Siiskonen.

Paljon uusia kuljettajia

Liikalaskutuksia on Siiskosen mukaan niin vähän, että se kertoo, että kyse voisi olla suurimmaksi osaksi inhimillisestä virheestä.

– Uusia kuljettajia on koulutettu paljon, niin en tiedä kuinka hyvin perehdytys on onnistunut, pohtii hallintojohtaja Siiskonen Eksotesta.

Kiireettömien kuljetusten kokonaiskustannukset ovat Siiskosen mukaan Eksotessa muutaman miljoonan euron verran.

Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri on tehnyt kantelun aluehallintovirastoon kotihoidon asiakkaan palokuolemasta.

Etelä-Saimaa kertoo menehtyneen naisen olleen täysin sokea ja lähes kuuro sekä muutenkin toimintakyvyltään rajoittunut.

Uhrin omaiset kertoivat Etelä-Saimaalle, että palo sai alkunsa mikroaaltouunista. 96-vuotias oli laittanut mikroon vääränlaisen astian, joka oli syttynyt tuleen. Tuli tarttui sokeaan naiseen, kun hän otti palavan astian mikrosta.

Imatralla 96-vuotias nainen menehtyi viime viikon maanantaina rivitaloasunnon tulipalossa saamiinsa vammoihin.

Omaiset olivat hakeneet yksin asuvalle naiselle hoitopaikkaa useita kertoja Eksotelta, mutta sitä ei oltu myönnetty.

Näkemykset eroavat, siksi kantelu

Terveys- ja vanhustenpalvelujen johtaja Tuula Karhula kertoo, että Eksoten näkemykset eroavat omaisten näkemyksestä. Eksote on pyytänyt aluehallintovirastoa selvittämään, onko sosiaali- ja terveyspiiri toiminut oikein.

Joutseno-lehden mukaan hallintojohtaja Keijo Siiskonen arvioi Eksoten toiminnan olleen lain- ja asianmukaista. Eksoten hallitus keskusteli asiasta ja kotihoidon tilanteesta yleisesti.

Tällä hetkellä tapausta tutkii aluehallintovirasto ja apulaisoikeusasiamies. Lisäksi pelastuslaitos tekee omaa palokuolemaselvitystä.

Eksoten kantelusta aluehallintovirastoon kertoi ensimmäisenä Joutseno-lehti.

Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirissä todettiin vuonna 2018 seitsemän uutta hiv-tapausta.

Tartunnan saaneista miehiä oli kuusi. Yhtä henkilöä lukuun ottamatta kaikki olivat Suomen kansalaisia. Tartunnan saaneiden kantasuomalaisten miesten keski-ikä oli 70 vuotta ja hiv-tartunta oli peräisin Venäjän Svetogorskista.

Viime vuosina tutuksi käynyttä trendiä, jossa nimenomaan iäkkäämpi mies saa hiv:n Venäjältä, ei ole monista yrityksistä huolimatta saatu vielä katkeamaan.

Etelä-Karjalassa ihmisiä on patistettu opettelemaan käyttämään oikeankokoista kondomia. Toisaalta ihmisiä on valistettu testauttamaan itsensä ajoissa, jotta hiv ei ehtisi edetä aids-vaiheeseen.

Merkittävä ongelma on yhä häveliäisyys. Testeihin saatetaan jättää menemättä esimerkiksi siksi, että pienen paikkakunnan terveyasemalla on vastassa tuttu hoitaja.

Eksoten viime vuoden tartuntatautiraportista käy hiv-tapausten lukumäärän lisäksi ilmi, että sukupuoliklamydioita on löytynyt aiempia vuosia enemmän. Tapauksista 61 prosenttia oli naisilla. Naisten tapauksista 88 prosenttia oli 15–25 -vuotiaiden nuorten ikäryhmässä.

Tänä talvena jäätilanne on vaihdellut voimakkaasti alueittain.

Esimerkiksi retkiluistelijaa kannatteleva kymmenen sentin paksuinen teräsjää jäi monessa vesistössä vain haaveeksi. Syynä ovat olleet hyvin talvinen ja runsasluminen keli, jotka estävät jään muodostumista.

Kokenut Saimaan-kävijä, valokuvaaja Mikko Nikkinen kertoo, että nyt ilmassa on jo kevättä. Esimerkiksi Saimaalla on suuria railoja ja jääjärviä. Viime viikonlopun sateet ovat kerääntyneet jäille isoiksi lätäköiksi.

– Jääjärven keskellä on todennäköisimmin railoja ja uveavantoja. Käytännössä se tarkoittaa, ettei siellä ole enää jäätä, Nikkinen kertoo.

Ilmastonmuutos mietityttää

Jääjärvet eivät ole ilmiönä uusi, mutta uutena ilmiönä Nikkinen näkee sen, että aikaisemmin stabiilina tunnetut talvet saattavat hyvinkin olla takanapäin.

– Kaikki kulminoituu sanaan ilmastonmuutos. Tämä talvi on ollut kovasti talven näköinen, mutta kunnon jäätalvea ei ole ollut. Heti jäiden tultua tuli iso määrä lunta ja se on ollut jäällä viime viikkoihin saakka, Nikkinen kuvailee.

Mikko Nikkinen kertoo, että hänellä on rinnassaan viiltävä tunne miettiessään, ehtivätkö hänen lapsensa enää siirtää jäällä liikkumisen tietotaitoa omille lapsilleen.

– Se on tosi iso kysymysmerkki, jota me kaikki joudumme tavalla tai toisella pohtimaan, Nikkinen sanoo.

Jäällä liikkumiseen Nikkisellä on selkeä ohje. Jos vähänkään epäilyttää, jäälle ei kannata mennä.

– Jään paksuuden voi selvittää kairaamalla tai kirveellä hakkaamalla, Nikkinen muistuttaa.

Taipalsaaren kunnanvaltuuston kokous sai yllättävän käänteen keskiviikkoiltana. Puheenjohtaja ilmoitti heti alkuun, että esityslistalla ollut kunnan talouden tasapainottamisohjelman käsittely perutaan. Peruuttamisen syy selvisi kunnanhallituksen puheenjohtaja Taisto Pitkäsen pitämässä puheenvuorossa.

Pitkänen ilmoitti saaneensa aamulla puhelun Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiristä. Puhelussa ilmoitettiin, että kunnan tasapainottamisohjelman pohjalla olevat laskelmat ovat muuttuneet radikaalisti.

– Eksotelta ilmoitettiin jäsenkuntamaksun oikaisusta, jonka seurauksena kunnan vuoden 2018 alijäämä laskee yli 1,7 miljoonaa euroa, kunnanhallituksen puheenjohtaja Taisto Pitkänen ilmoitti.

Arvioitu alijäämä laskee siis noin 2,7 miljoonasta eurosta noin 990 000 euroon. Pitkäsen mukaan kunnan tasapainottamisohjelman laskelmat on tämän vuoksi tehtävä uudelleen.

Vehkataipaleen koulu säilytetään

Kunnanjohtaja Kari Kuuramaa ilmoitti, että uudet alijäämälaskelmat merkitsevät lakkauttamisuhan alla olleen Vehkataipaleen koulun säilyttämistä kouluverkossa.

– Tällä hetkellä voisin arvioida, että Vehkataipaleen koulu säästetään. On ihan selvä juttu, että ei ole tarvetta lähteä sitä ainakaan ensimmäiseksi lakkauttamaan., kunnanjohtaja Kari Kuuramaa ilmoitti.

Kuuramaan mukaan säästöjä haetaan nyt muualta kouluverkosta ja varhaiskasvatuksesta.

– Kysymykseen voi tulla varhaiskasvatuksen keskittäminen Satulaivaan. Perusopetuksessa Saimaanharjun väistötilojen ongelma pitää ratkaista jotenkin. Olisi aika järkevää siirtää alakoulu kirkonkylälle, kunnanjohtaja Kari Kuuramaa sanoo.

Hän korostaa, että ratkaisuja etsitään nyt uudelta pohjalta, mutta säästötarve on joka tapauksessa olemassa.

Eksotelta vaaditaan vastauksia

Kunnanjohtaja haluaa myös vastauksen Eksotelta siihen, miten laskelmiin on voinut tulla näin suuri muutos.

– Nyt pitää kyllä tarkkaan analysoida, että mistä johtuu tämä hirvittävä ero mikä meidänkin kunnassa on ollut ennakkotietojen ja lopullisten lukujen välillä. Sille pitää kyllä joku selitys löytyä.

– Meidän kunta ei kyllä kestä tällaisia heilahteluja, Kunnanjohtaja Kari Kuuramaa sanoo.

Kouluaktivistit iloisia

Vehkataipaleen koulun puolustajat ovat keränneet lyhyessä ajassa pienen kansanliikkeen Taipalsaarelle. Koulun puolustajat olivat jopa tehneet kunnalle vaihtoehtoisen säästöohjelman koulun säästämiseksi. Koulun puolesta kamppailleiden tunnelmat olivat helpottuneet valtuuston kokouksen jälkeen.

– Vehkataipaleen koulun puolustus on näyttänyt mihin kuntalaiset pystyy, jos he puhaltavat yhteen hiileen. Tämä voimavara kannattaa nyt keskittää Taipalsaaren kehittämiseen, sanoi Lauri Kauppinen Vehkataipaleen vaihtoehto-ryhmästä.

Jaana Kieron vaihdevuodet alkoivat jo 45-vuotiaana.

– Heräilin aamuyöstä. Välillä oli kuuma ja piti ottaa peitto pois päältä ja sitten vilutti ja peitto taas päälle. Lisäksi tuli erilaisia sydänoireita, summaa Kiero oireitaan.

Oireet pahenivat jatkuvasti. Hän ei saanut nukuttua ja valvoi kuukausia. Pahimpina hetkinä Jaana Kiero mietti jopa irtisanoutuvansa töistä, koska mieli oli niin maassa.

– Minua ei kiinnostanut työ enää yhtään. Tuli tunne, että valo on hävinnyt elämästä.

Vaihdevuosioireet vaikuttivat myös parisuhteeseen. Pinna oli kireällä ja mieliala oli apea. Jaana Kieron hormoniarvot mitattiin. Asia selvisi. Vaihdevuodet olivat alkaneet.

Hormonikorvaushoidosta apua

Vaihdevuosioireet liittyvät munasarjojen estrogeenituotannon vähenemiseen. Suomalaisen naisen vaihdevuodet alkavat keskimäärin 51-vuoden iässä, joten Kierolla ne alkoivat melko nuorena.

Joillakin naisilla vaihdevuosioireita esiintyy jo ennen kuukautisten loppumista. Unihäiriöt, hikoilu ja mielialan vaihtelut vievät naisen hakemaan apua lääkäriltä. Gynekologin vastaanotolla jokaiselle naiselle mietitään paras mahdollinen hoito. Hormonikorvaushoidossa käytetään tablettia tai ihon kautta annosteltavaa geeliä, suihketta tai laastaria.

Yli 80 prosenttia vaihdevuosi-ikäisistä naisista kärsii vaihdevuosioireista. Moni pelkää rintasyöpää, mutta lyhytkestoisessa, esimerkiksi vuoden kestävässä hoidossa hormonihoidon aiheuttama lisäriski rintasyövän suhteen on varsin pieni. Toisaalta hoidon tuoma helpotus vaihdevuosioireisiin merkittävä.

Naistentautien ja synnytysten erikoislääkäri Katariina Roslund Felicitas-Mehiläisestä sanoo, että hormonikorvaushoito on tehokkain apu vaihdevuosioireiden lievittämiseen. Roslundin mielestä hormonikorvaushoidon riskeistä on puhuttu julkisuudessa enemmän kuin hyödyistä.

– Toivon, että julkisessa keskustelussa puhuttaisiin myös hormonihoidon positiivisista vaikutuksista. Estrogeeni ja sentyyppiset valmisteet ovat kuitenkin tehokkaimmat vaihdevuosioireiden hoitamiseen, sanoo Roslund.

Kontrollikäynnit tärkeitä

Rintasyöpä on yleinen sairaus vaihdevuosi-ikäisillä naisilla, käytti hormonihoitoa tai ei. Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus Fimean mukaan hormonihoidon hyödyt ovat yleensä aika selvät: oireiden helpottuminen ja elämänlaadun parantaminen.

– Hoidon alussa, kun oireet ovat useimmiten hankalimmillaan, hyödyt korostuvat. Pitkittyvässä hoidossa taas haitat saattavatkin tulla hyötyjä suuremmaksi, kertoo naistentautien ja synnytysten erikoislääkäri Pirjo Inki Fimeasta.

Hormonihoitoa harkittaessa potilaalle tulee tehdä yksilöllinen arvio odotettavissa olevista hyödyistä ja haitoista.

– Hoidossa tulee käyttää pienintä tehokasta annosta, ja hoidon tarve on hyvä arvioida vuosittain niin kauan kuin hoitoa jatketaan, sanoo Pirjo Inki.

Syövänkin uhalla hormonihoito

Jaana Kiero tiedostaa hormonikorvaushoidon riskit. Hän päätti aloittaa hormonihoidot siitä huolimatta.

– Minulla on vahva sydän- ja verisuonitautien perimä. Tiedän rintasyövän ja veritulpan riskin. Olen silti sitä mieltä, että riski kannattaa ottaa. Mieluummin elän täyttä elämää riskien kanssa kuin kärvistelen vaihdevuosioireiden kanssa kotona. Minun on kuitenkin jaksettava työelämässä vielä parikymmentä vuotta.

Jaana Kiero kertoo keskustelleensa myös ystäviensä kanssa vaihdevuosista. Muutamalla ystävällä on rintasyöpä.

– Ystävättäretkin kertovat, että ilman hormonikorvaushoitoa heiltä olisi mennyt työkyky, eivätkä olisi tehneet toisin, vaikka sairastuivatkin rintasyöpään.

Kaikille hormonit eivät sovi

Kaikki eivät halua tai voi käyttää hormonikorvaushoitoa. Keinoja on muitakin.

– Joillekin auttaa jo se, että saa keskusteluapua. Elämäntapamuutokset, liikunta ja tarvittaessa painon pitäminen kurissa voivat helpottaa oireita. Erilaisista luontaistuotteistakin voi löytää avun, sanoo naistentautien ja synnytysten erikoislääkäri Katariina Roslund.

Jaana Kiero sai aluksi vaihdevuosivaivoihin estrogeenigeeliä. Häneltä oli aiemmin poistettu kohtu, joten hän ei tarvinnut keltarauhashormonia. Kiero oli estrogeenilaastarin liimalle allerginen, joten laastaria hän ei voinut käyttää.

Vuoden käytön jälkeen Jaana koki, ettei geeli enää riitä vaivojen hoitoon. Kontrollikäynnin jälkeen lääkitys muutettiin tablettihoidoksi ja limakalvojen hoitoon hän sai paikallisvalmisteen.

Jaana Kieron yöunet paranivat parissa viikossa hormonikorvaushoidon aloituksesta. Kuumotukset hävisivät ja työkin alkoi taas maistua.

– Lääkitys on nyt kohdallaan, toteaa lappeenrantalainen Jaana Kiero hymy huulillaan.

Täältä voit kuunnella Jaana Kieron ja yhdeksän muun naisen kokemuksia vaihdevuosista.

Maksatulehdusta aiheuttava hepatiitti c jyllää Suomessa. Virusta esiintyy epidemiaksi asti.

Terveyden- ja hyvinvoinninlaitoksen THL:n arvion mukaan Suomessa on tällä hetkellä hoitamattomia viruksen kantajia noin 20 000. Viruksen kantajalla tarkoitetaan ihmistä, jolla on virus aktiivisena ja hän voi tartuttaa muita.

– Se on suuri määrä. Nämä ihmiset pitäisi hoitaa terveeksi, etteivät he sairastu maksatauteihin ja tartuta virusta eteenpäin, sanoo tutkimuspäällikkö Henrikki Brummer-Korvenkontio THL:ltä.

Leviää yleisimmin likaisista neuloista

Suurin viruksen kantajaryhmä on huumeidenkäyttäjät, jotka käyttävät suonensisäisiä huumeita.

Suonensisäisiä huumeidenkäyttäjiä on arvioitu olevan Suomessa noin 16 000. Heistä THL:n arvion mukaan 75 prosentilla on C-hepatiitti vasta-aineita veressään.

Vuosittain C-hepatiittitartunta todetaan 1100–1200 henkilöltä. Taso on pysynyt samana vuosikymmenen ajan.

Väestömäärään suhteutettuna eniten uusia viruslöydöksiä tehtiin viime vuonna Pohjois-Savossa ja Etelä-Karjalassa. Pohjois-Savossa tapauksia oli 72 ja Etelä-Karjalassa 38. Molemmissa maakunnissa viruksen kantajia on kuitenkin satoja, koska huumeidenkäyttäjät eivät käy aktiivisesti testeissä.

Hyvä testaus selittää isoja lukuja

Yhtenä syynä C-hepatiittitartuntojen kasvuun infektioylilääkäri Pekka Suomalainen pitää lisääntynyttä testaamista. THL:n tutkimuspäällikkö Henrikki Brummer-Korvenkontio on samaa mieltä.

– Lukuja voi selittää se, että testaus on hyvää ja tehostettua. Se on todennäköinen syy löydösmäärän kasvuun. Voi tietenkin olla niinkin, että tapauksia on oikeastikin enemmän, sanoo Brummer-Korvenkontio.

Neulojen vaihtopisteen aukioloaikoja supistettiin

Yleisin tartuntatapa C-hepatiitille on käytettyjen pistovälineiden käyttö. Tartunnan voi saada myös sukupuoliyhteydestä, ulkomailla sairaalahoidossa tai esimerkiksi tatuoinninoton yhteydessä.

THL:n tutkimuspäällikkö Brummer-Korvenkontion mukaan tärkeintä epidemian selättämiseksi on puhtaiden välineiden vaihtaminen huumeidenkäyttäjille.

Esimerkiksi Etelä-Karjalassa on neulanvaihtopisteiden aukioloaikoja supistettiin viime vuonna. Lappeenrannassa puhtaita neuloja saa päihdeklinikalla kahtena päivänä viikossa kolmen tunnin ajan. Aiemmin neulanvaihtopiste oli auki kolmena päivänä viikossa, neljä tuntia kerrallaan.

– On hyvin kustannustehokasta jakaa huumeidenkäyttäjille puhtaita neuloja ja ruiskuja, sanoo Eksoten infektiolääkäri Pekka Suomalainen.

Tällä hetkellä Eksotessa huumeidenkäyttäjä saa sata uutta ruiskua ja neulaa, mikäli tuo vaihdossa vanhat välineet. Jos käyttäjä hakee vain uusia neuloja, niitä saa silloin 20 kappaletta.

Epidemia kuriin

THL:n tutkimuspäällikön mielestä epidemian kitkemiseksi täytyy viruksen testauksen olla helposti saatavilla. Pelkkä tehokas testaus ja puhtaat piikit eivät kuitenkaan riitä.

– Pitää myös hoitaa tartunnan saaneita. Nimenomaan niitä, jotka vielä ovat aktiivisia huumeidenkäyttäjiä, etteivät he enää tartuta toisia henkilöitä. Heillä on kuitenkin jonkun verran huumeiden yhteiskäyttöä, ynnää Brummer-Korvenkontio.

– Tartunnan saaneet pitää hoitaa. Muuten C-hepatiitin selättäminen ei onnistu, jatkaa Brummer-Korvenkontio.

Jos uuden lääkkeen avulla hoidettaisiin vuosittain tuhat taudin kantajaa, kymmenen vuoden päästä heitä voisi olla puolet vähemmän kuin nykyisin.

C-hepatiitin hoito on nykyään helppoa

C-hepatiitin hoito on kehittynyt valtavin harppauksin viiden vuoden aikana. Hepatiitti voidaan nykyään parantaa 8–12 viikkoa kestävällä lääkekuurilla.

– Sivuvaikutuksia lääkkeellä ei juuri ole. Hoidon teho on todella hyvä, sanoo Eksoten infektioylilääkäri Pekka Suomalainen.

Nyt koko Suomessa panostetaan viruksen hoitoon, jotta epidemia saataisiin kuriin. Esimerkiksi hepatiitti c:n lääkehoito yritetään siirtää erikoisterveydenhuollosta lähemmäs potilasta terveyskeskuksiin ja päihdehuoltoon.

– Aikaisemmin taudin hoidot olivat niin monimutkaisia, että ne piti toteuttaa erikoisterveydenhuollossa. Nyt ne ovat yksinkertaisia.

THL tutkii nyt maaseutukaupungeissa

Terveyden- ja hyvinvoinninlaitos aloittaa keväällä tutkimusseurannan huumeidenkäyttäjien parissa. Siinä tutkitaan hivin ja hepatiitti C:n levinneisyyttä maaseutukaupungeissa. Tutkimus leviää keväällä muun muassa Lappeenrantaan, Ouluun, Rovaniemelle ja Vaasaan.

Aiemmin seurannassa on tutkittu Suomen suurimpia keskuksia kuten pääkaupunkiseutua, Tamperetta, Turkua ja Kuopiota. Seurantatutkimusta on laajennettu, jotta tautitilanteesta saataisiin kattavampi kuva.

– Aiemmin me olemme yleistäneet koko Suomen tilanteen isojen paikkakuntien tietojen pohjalta, mutta tilannehan saattaa olla erilainen toisaalla Suomessa, kertoo Brummer-Korvekontio.

Seurantaa tehdään terveysneuvontapisteessä, jossa vapaaehtoiselta osallistujalta otetaan verinäyte anonyymisti.

Etukäteen hovimestaria ja freelancer-esiintyjää Eino Hantulaa vähän jännitti. Hän oli lupautunut puolisonsa Tero Luksuan kanssa keskustelemaan uudenlaiseen vaaliohjelmaan Yle Vaalisohvaan.

Siinä tavalliset suomalaiset väittelevät ja keskustelevat eduskuntavaaliehdokkaiden kanssa. Rovaniemeläinen pariskunta kahvitti kaksi eduskuntavaaliehdokasta kotonaan ja keskustelu nauhoitettiin.

– Tämä oli jännittävää, koska keskusteluun ei voinut valmistautua kamalasti, Hantula sanoo.

Ohjelmat on julkaistu Yle Areenassa

Tulos on nyt jokaisen nähtävillä, sillä Yle Areenassa on tänään julkaistu 12 Yle Vaalisohva -keskustelua. Keskusteluita tehtiin yksi jokaisesta vaalipiiristä Ahvenanmaata lukuun ottamatta.

Ahvenanmaa on ruotsinkielinen vaalipiiri ja siksi se on mukana Svenska Ylen vaalisisällöissä.

Keskustelijat myös valitsivat aiheet, joista ohjelmassa puhuttiin. Hantula ja Luksua halusivat puhua syrjäseutujen asuttamisesta. Onko Lappi tulevaisuudessa vain matkailu- ja kaivosreservaatti.

Ehdokkaat joutuivat välillä koville siitä, miten Suomessa pärjää ilman autoa.

– Saimme vihreiden edustajan sanomaan, että kyllä yksityisautoja tarvitaan, eivätkä ne saisi maksaa niin paljon. Hän uskalsi olla ristiriidassa puolueensa kanssa, Hantula kuvaa sisältöä.

Juttelussa ei unohdettu myöskään huumoria. Lapin jaksossa annetaan myös deittailuvinkkejä.

"Saimme kämpän siivottua"

Eniten stressiä tuotti etukäteen tarjottava.

– Ajattelimme, että muut tekevät täytekakkua ja kahvia juodaan hienosti Myrna-kupeista. Me olimme työmatkalla edellisenä iltana ja toimme Helsinki-Vantaan-lentoasemalta domino-keksejä. Mitä kekseissä hävittiin, se voitettiin keskustelun laadukkuudessa, Hantula sanoo.

Myös imatralaisessa seitsemän lapsen perheessä mietittiin etukäteen tarjoilua. Ja siivousta, isä Heikki Laine naurahtaa.

– Olin onneksi isyyslomalla, joten saimme kämpän siivottua. Lea-vaimoni oli tehnyt sitruunapiirakkaa ja viime hetkillä mietimme, pitääkö olla jotakin suolaistakin. Piirakka kupli oudosti uunissa, mutta se oli älyttömän hyvää, Laine kertoo.

"Viisaus ei asu vain poliitikkojen päässä"

Yle Vaalisohvaan ilmoittautui peräti 500 ihmistä, joista aluetoimitukset valitsivat keskustelijat. Heikki Laine kiinnostui ohjelmasta, koska siinä tavalliset ihmiset pääsivät ääneen.

– Viisaus ei asu vain poliitikkojen päässä. Tässä keskustelussa oli mukava henki, ja se poikkesi ehkä sillä tavallakin perinteisestä vaaliväittelystä, Heikki Laine sanoo.

Laineet halusivat kysyä, mitä mieltä ehdokkaat ovat lasten kotihoidosta.

– Vaimoni on mennyt osa-aikaisiin töihin yleensä jo siinä vaiheessa, kun lapset ovat olleet reilun vuoden ikäisiä. Kolmannesta lapsesta lähtien meillä on ollut hoitaja kotona, ja meillä on ollut siitä hyviä kokemuksia. Tuntuu, ettei lasten hoitamista kotona arvosteta keskustelussa perhevapaauudistuksesta, Laine sanoo.

Laineet eivät kaihtaneet vaikeitakaan aiheita. Seitsemän lapsen isä aloitti Yle Vaalisohvan kysymällä, onko alhainen syntyvyys Suomessa ongelma ja miten ilmastonmuutos vaikuttaa ehdokkaiden käsityksiin lisääntymisestä.

Heikki Laine yllättyi, miten vaikeaa kysymysten muotoileminen oli. Helposti sitä ajattelee, eikö poliitikko kykene puhumaan vaalipaneelissa paremmin.

– Kun itse on tilanteessa, huomaa, ettei se ole niin helppoa.

"Erilainen ja miltei intiimi"

Yle Vaalisohvan tuottaja Sinikka Tuomi sanoo, että 12 ohjelmaa ovat kaikki erilaisia ja mielenkiintoisia. Tuomi uskoo, että nekin, jotka eivät vaalikeskusteluista muuten perusta, kiinnostuvat tällaisesta poliittisesta keskustelusta.

– Ylen runsaassa vaalisisältötarjonnassa Yle Vaalisohva on erilainen. Se on kodikas ja miltei intiimi. Se tuo keskusteluun yleisön valitsemia aiheita ja haastaa ehdokkaita kohtaamaan äänestäjän lähellä heidän kodeissaan.

Yle Vaalisohvassa haluttiin löytää uusia mielenkiintoisia näkökulmia. Kahvittajien ehtona oli, etteivät he kuulu puolueisiin tai ole ehdolla vaaleissa.

– Vaalisohvailijat ovat sitoutumattomia suomalaisia. Etujärjestöjen jäseniä he voivat olla, mutta eivät niidenkään aktiiveja, jos sohvalla käsitellään heidän etujärjestönsä ajamia asioita, Tuomi sanoo.

Valinnat journalistisin perustein

Mukana olevat 24 kansanedustajaehdokasta valittiin journalistisin perustein.

– Kun Yle Vaalisohvan aihe oli tiedossa ja se oli asukkaiden kanssa hiottu ja näkökulmitettu, mietittiin, ketkä ehdokkaat vaalipiirissä olisivat parhaat aiheesta keskustelemaan tai keidät asukkaat haluavat haastaa juuri tästä aiheesta. Päätöksen ehdokkaista teki Yle yhdessä asukkaiden kanssa siten, että sarjan kokonaisuudessa on otettu huomioon poliittisten puolueiden mahdollisimman tasapuolinen kohtelu ja Ylen riippumattomuus, Tuomi sanoo.

Ylen runsaassa vaalisisältötarjonnassa Yle Vaalisohva on erilainen. Se on kodikas ja miltei intiimi. Sinikka Tuomi

Mukana olevat puolueet ovat rekisteröityneitä puolueita, joilla on vähintään yksi kansanedustaja. Tähän ohjelmaan mahtui ehdokkaista murto-osa, mutta kaikki ehdokkaat ovat halutessaan mukana Ylen vaalikoneessa.

Yle Vaalisohva eroaa tavallisista vaaliohjelmista myös niin, ettei kuvassa näy toimittajaa. Toimittaja oli kuvaustilanteessa kuitenkin paikalla ja teki asukkaiden kanssa perusteellisen pohjatyön.

– Lisäksi toimittaja ja ohjaaja tekivät varsinaisen ohjelman leikkauspöydällä, kun noin tunnin materiaalista leikattiin valmis 15 minuutin ohjelma, Tuomi kertoo.

Yle Vaalisohvan parhaat palat on koottu televisioon Yle Vaalisohva Remix -koosteeseen. Se esitetään TV1:ssa 10. huhtikuuta kello 21.05.

Lue lisää:

Ylen Vaalikone on avattu – Vastaukset paljastavat puolueiden ilmastokannat: Kyllä ilmastokamppailulle, ei lihaverolle ja bensa-autojen kiellolle

Ylen uudessa vaaliohjelmassa ihmiset kutsuvat ehdokkaat kotiinsa – politiikan tutkija innostui Vaalisohvasta: ”Loistava tilaisuus päästä poliitikon nahan alle”

Ylen uuden vaaliohjelman suosio yllätti myös tekijät: 500 ihmistä haluaa puhua politiikkaa kotisohvallaan

Nuoret ja lapset osoittavat tänään mieltä jättämällä menemättä kouluun ja kerääntymällä mielenilmaukseen. Kansainvälisen ilmastolakon tapahtumia on ainakin vajaalla 30 paikkakunnalla tänään perjantaina.

Koululakon takana on ruotsalainen ilmastoaktivisti Greta Thunberg, jota esitetään Nobelin rauhanpalkinnon saajaksi.

16-vuotias Thunberg kyllästyi siihen, etteivät aikuiset tehneet tarpeeksi ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi. Hän alkoi olla perjantaisin pois koulusta osoittamassa mieltään. Tänään koululaiset osoittavat mieltään eri puolilla maailmaa.

Tampereella Pohjois-Hervannan koulussa valmistauduttiin torstaina ilmastolakkoon. Luokka teki yhteisen puheen ja harjoitteli sitä.

– Hyvät kuuntelijat, erityisesti aikuiset. Aikuiset väittävät välittävänsä lapsistaan eniten, vaikka itse tuhoavat heidän tulevaisuuttaan, puheessa sanotaan.

Aikuiset eivät tee tarpeeksi

Kuutosluokkalaiset Silva Mäki ja Jaakko Hynninen osallistuvat lakkoon, koska heidän mielestään aikuiset eivät tee tarpeeksi.

– Minua huolestuttaa, etteivät aikuiset tee tarpeeksi hommia sen eteen. Tällä tavalla pystyn tekemään asialle jotakin, Jaakko Hynninen sanoo.

Silva Mäen mielestä aikuisten pitäisi ottaa vastuu ilmastonmuutoksesta. Jaakko Hynnistä huolestuttaa, miten lapsenlapset pystyvät asumaan planeetalla.

– Päättäjien pitäisi tehdä omille valtioilleen pakotteita, että hiilidioksidipäästöt pysyisivät kurissa. Kannattaa syödä mieluummin lähiruokaa, kun siihen ei mene niin paljon päästöjä kuin kaukaa tuotuun ruokaan, Hynninen sanoo.

Silva Mäki on valmis luopumaan tulevaisuudessa lihasta ja ylimääräisestä autoliikenteestä. Jaakko Hynninen voisi luopua juustosta, yksityisautoilusta ja lentämisestä.

– Meidän perheemme on ostanut ekosähköä ja isällä on etanoliauto, Hynninen kertoo.

Mitä vastaat niille aikuisille, jotka epäilevät ilmastonmuutosta?

– Sehän on suorastaan tyhmää, koska vaikutukset näkyvät jo nyt.

Tapahtumia ympäri Suomen

Suomessa ilmastolakko järjestetään ainakin 27 paikkakunnalla. Luku perustuu siihen, kuinka moni on ilmoittanut tapahtumasta Fridays for Future -nettisivulle ja Ilmastovanhemmille.

Sivuston mukaan tapahtumia järjestetään Rovaniemellä, Oulussa, Kokkolassa, Pietarsaaressa, Vaasassa, Vimpelissä, Soinissa, Äänekoskella, Jyväskylässä, Kuopiossa, Lappeenrannassa, Kouvolassa, Kotkassa, Joensuussa, Savonlinnassa, Mikkelissä, Tampereella, Turussa, Salossa, Helsingissä, Hyvinkäällä, Riihimäellä, Hämeenlinnassa ja Lahdessa.

Ilmastovanhempien tiedossa on lisäksi lakot myös Kurikassa, Porvoossa ja Espoossa. Tapahtumia on todennäköisesti paljon enemmän, koska kaikki eivät ole ilmoittaneet niistä virallisesti.

Useita järjestäjiä

Mukana järjestelyissä oleva Ilmastovanhempien aktiivi Jaana Lahti sanoo, että arvioitu osallistujamäärä on 1 500.

– Greta Thunbergin aloittamalle koululakkoliikkeelle on ominaista se, että erilaiset ryhmittymät päättävät itsenäisesti ryhtyä toimimaan Gretan esimerkin mukaan. Tämä koskee nuorten, aikuisten ja kaikkien kansalaisten järjestämiä Fridays for future –tapahtumia. Liike on keskittämätön, minkä vuoksi osallistujamääriä on vaikea arvioida, Lahti sanoo.

Lahti on opettaja ja sanoo, että on kuullut jo pitkään nuorten huolta ilmastonmuutoksesta.

– Sana nuorten koululakoista on levinnyt puskaradioissa. Kokonaisia luokkiakin on tiedossa useista kouluista.

Nuoret eivät usein ole aktiivisia Facebookin käyttäjiä, joten osallistujamääriä on vaikea arvioida etukäteen. Jotain kertoo jo se, että yksin Helsingissä osallistujaksi ilmoittautui Facebookissa vajaat 700.

Osa tapahtumista on kouluissa, osa kaupungin keskustoissa. Esimerkiksi Oulussa kokoonnutaan kaupungintalon eteen, Mikkelissä taas torille.

Järjestäjiä on useita. Tampereella ilmastolakkotapahtuman takana on Luonto-Liitto ja muut ympäristöjärjestöt. Helsingissä taas Fridays For Future Suomi.

Oppilaiden aloitteesta

Pohjois-Hervannan koulun opettaja Krista Salovaara lähtee ilmastolakkoon koko luokan kanssa. Osallistuminen lähti täysin oppilaiden aloitteesta.

– Oppilaat tulivat kysymään talviloman jälkeen, miksi me ei voida osallistua koululakkoon. Muutama oli lukenut ruotsalaisesta Gretasta.

Luokassa keskusteltiin, mitä koululakolla tarkoitetaan.

– Sanoin, ettei se tarkoita sitä, että saa jäädä kotiin pelaamaan tietokonepelejä.

Luokka oli yhteydessä Luonto-Liittoon, joka järjestää Tampereen lakon. Ilmastolakkoon ei olisi ollut pakko osallistua, mutta jokainen lapsi on siellä vanhemman luvalla.

– En olisi välttämättä lähtenyt, ellei aloite olisi tullut selkeästi lapsilta. Vanhemmat ovat olleet tässä ihanasti mukana. Uusi opetussuunnitelma korostaa aktiivista kansalaisuutta. Oppilaat huomaavat, että kun itse tekee, pyörä lähtee liikkeelle, Salovaara sanoo.

"Lapset ovat valtavan viisaita"

Pohjois-Hervannan koulun kuutosluokka osallistui alkuvuonna opiskelija Anna Niemen vetämään ilmastoprojektiin. Sen jälkeen luokassa on keskusteltu paljon ilmastonmuutoksesta. Oppilaat ovat pohtineet esimerkiksi, mistä olisivat itse valmiita luopumaan.

Opettaja on tehnyt lasten innoittamana myös itse muutoksia elämäänsä.

– Lapset panivat minut lupaamaan, että tulen kolme kertaa viikossa bussilla kouluun. Työmatka pitenee 20 minuuttia, mutta se on tuntunut itsestäkin tärkeältä, Salovaraa sanoo.

– Jos tulostan paperia, siitä tulee heti sanomista. Viimeisimmät kokeet ja harjoituskokeet on tehty niin, että jaan dokumenttikameralle kokeen tai ne lähetetään kännykkään.

Krista Salovaara kertoo itse oppineensa lapsilta ilmastonmuutoksesta.

– Lapset ovat valtavan viisaita. Aamulla ihan liikutuin, kun lapset puhuivat, miltä tuntuu olla lapsi, eikä aikuiset ota tosissaan.

Lue lisää:

Inka Österberg lievittää ilmastoahdistustaan veganismilla ja bussikyydeillä – ilmastolakot leviävät ympäri maan

Yli sata lasta ja nuorta jätti oppitunnit väliin ja marssi ilmaston puolesta – "Aikuisten välinpitämättömyys harmittaa"

Yli 1200 tutkijaa tukee ilmastolakkoilevia nuoria: "Planeetan hyväksikäyttö on lastemme laiminlyöntiä"

15-vuotias Greta Thunberg on Puolan ilmastokokouksen supertähti – kannustaa kaikkia perjantaina lakkoon ilmaston vuoksi

Osa nuorista pelkää, uskaltaako perjantain ilmastolakkoon osallistua koulun asenteen takia: Näin rehtorit yrittävät suitsia lakkoilijoita

Kiistellylle Kaunis Veera -patsaalle on vihdoin löytynyt paikka Lappeenrannassa. Liikemies Ossi Vilhun kaupungille lahjoittamaa, kuvanveistäjä Markku Hirvelän toteuttamaa teosta Kaunis Veera ollaan sijoittamassa Lappeenrannan satamaan Kasinonpuistoon.

Pronssista ja teräksestä valmistettu veistos on altaineen noin kolme metriä korkea. Suihkualtaan keskellä seisova Kaunis Veera – veistos on sijoitettu siten, että teoksessa esiintyvän hahmon katse on suunnattu satamaan ja häntä kannattelee kädenmuotoinen, kiiltävästä teräksestä valmistettu jalusta. Kokonaisuus lepää graniittitason päällä.

Patsaan paikasta päättää ensi keskiviikkona Lappeenrannan kaupunkikehityslautakunta.

Pitkä kiista paikasta

Alun perin patsas olisi haluttu pystyttää vuonna 2016 Lappeenrannan keskustaan Kauppakadulle lahjoittajan Ossi Vilhun rakennuttaman Wilhunkulma-korttelin edustalle, Vilhun oman asunnon ikkunan alle. Sittemmin lahjoittaja halusi sijoittaa patsaan historialliseen Raatihuoneen puistoon.

Joukko kaupunkilaisia asettui vastustamaan patsaan tuloa historialliseen miljööseen. Myöhemmin myös Museovirasto ja Lappeenrannan kaupunkikuvatyöryhmä tyrmäsivät patsaan sijoittamisen puistoon.

Sen jälkeen kaupunki sekä lahjoittaja ottivat parin vuoden tuumaustaon patsaan sijoittamisen kanssa.

Tänä päivänä julkisen taiteen mesenoiminen ei ole kovin yleistä. Läänintaiteilija Outi Turpeinen kommentoi Kaunis Veera -patsaslahjoitusta Ylelle vuonnan 2015. Turpeisen mukaan kuvanveistolahjoituksen tekeminen kaupungille ei ole yleistä.

Lappeenrannan kaupunki vastaa perustusten, kivirakenteiden sekä vesialtaan rakentamisesta ja asentamisesta. Kaupunki huolehtii myös veistoksen hoidosta ja kunnossapidosta.

Ulkoverhousremontteihin erikoistunut yhtiö teki kahdessa imatralaisessa omakotitalossa ulkoverhousremonttia. Työhön kuului asbestia sisältäviä mineriittilevyjen irrottamista.

Kaikki ei mennyt ihan pykälien mukaisesti. Ensinnäkin työntekijät tekivät purkutöitä nojatikkailta telineiden sijaan.

Irrottamisen jälkeen seinälevyt pudotettiin maahan, jolloin ne rikkoutuivat. Asbestipitoista materiaalia pääsi leviämään piha-alueelle, jolloin työntekijöille, talojen asukkaille sekä taloissa ja niiden läheisyydessä olleille aiheutui altistusvaara.

Työmaata ei ollut rajoitettu eikä siellä ollut varoitusmerkkejä. Lisäksi työntekijöiden suojavaatetus oli puutteellinen.

Puutteet paljastuivat aluehallintoviraston tarkastuskäynneillä.

Purkutyöt etenivät käräjille

Tapahtumia puitiin Etelä-Karjalan käräjäoikeudessa torstaina.

Syyttäjä vaatii ulkoverhousremontteja tekevän yhtiön toimitusjohtajalle ja kolmelle työnjohtajalle sakkoja. Heitä syytetään työturvallisuusrikoksesta.

Lisäksi yhtiölle tulisi syyttäjän mukaan langettaa 40 000 yhteisösakkorangaistus.

Syyttäjän mukaan yhtiö laiminlöi muun muassa työmaiden turvallisuussuunnitelmien laatimisen. Lisäksi työsuojeluviranomaiselle ei tehty työsuunnistelmaa ja asbestipurkutyötä tekevien turvallisuudesta ei huolehdittu.

Yhtiö myös laiminlöi turvallisuuden jatkuvan tarkkailun, pölynhallinnan, asbestijätteen asianmukaisen käsittelyn sekä työntekijöiden osaamisen varmistamisen.

Syytteistä ensin kertoneen Uutisvuoksen mukaan yhtiöllä olisi ollut mahdollisuus korjata puutteet ensimmäisen aluehallintoviraston tekemän työmaatarkastuksen jälkeen, mutta meno jatkui samana seuraavassa kohteessa.

Myös kaksi aliurakoitsijaa syytettyinä

Remontteja tehtiin vuoden 2016 lopulla ja vuoden 2017 alussa. Toisessa omakotitalossa purkutyötä tekivät yhtiön omat työntekijät.

Toisessa talossa yhtiö käytti kahta aliurakoitsijaa, joilla ei ollut vaadittavaa asbestipurkutyölupaa. Syyttäjä vaatii aliurakoitsijoille sakkorangaistuksia asbestipurkutyörikkomuksesta.

Urakoitsijat myönsivät tehneensä purkutöitä, mutta kiistivät rikoksen. He katsoivat olleensa työsuhteessa remonttiyhtiöön, jolla on vaadittava asbestipurkutyölupa.

Tapahtumia puitiin Etelä-Karjalan käräjäoikeudessa torstaina. Oikeus antaa ratkaisunsa 9. huhtikuuta.

Neljä poikaa nappaa mustat kuulokkeet käteensä ja laskee ne korvilleen. CS:Go-pelin turnaus voi alkaa.

Kuulokkeet ovat tärkeä osa peliä. Niiden avulla tiimi kommunikoi keskenään pelin aikana, ja sopii miten vastustajajoukkuetta vastaan toimitaan.

Sen onkin tärkein syy siihen, miksi nuoret ovat kerhoon tulleet.

– Täällä pääsee pelaamaan ryhmän kanssa, ja harjoittelemaan kommunikaatiota. Minun mielestäni se on kivempaa kuin se, jos pelailee vain yksinään, sanoo 14-vuotias Samuli Suomi.

– Silloin tiedetään missä viholliset ovat, kun joukkue kommunikoi keskenään ja ymmärtää toisiaan, perustelee 13-vuotias Oskari Torpo.

''Käytöstavat ovat lapsenkengissä''

Imatran Pallo-Veikot perusti maaliskuun alussa e-urheilukerhoja . Alun perin tarkoituksena oli aloittaa viidellä ryhmällä, mutta suosio yllätti järjestäjät..

Kerhoihin ilmoittautui 85 lasta ja nuorta, ja lopulta ryhmiä perustettiin yhdeksän. Kerholaiset on jaettu ryhmiin ikänsä ja taitotasonsa mukaan.

– Minusta tuntuu, että nuoret innostuvat koko ajan enemmän ja enemmän tästä . Täällä on kuulunut paljon riemunkiljahduksia. Nuoret ovat saaneet uusia elämyksiä ja kavereita. Kerholaiset ovat kehuneet toisiaan paljon ja vaihtaneet tietoja keskenään, jotta he pystyvät pelaamaan yhdessä myös kerhon ulkopuolella, kertoo e-urheilukerhoja ohjaava Toni Andersson.

Kerhoissa kokeillaan eri pelejä, opetellaan tietokonepelaamisen perusteita ja tutustutaan pelimaailman kulttuuriin. Edistyneempien pelaajien kerhoissa pelataan joukkueena ohjaajan avustuksella ja hiotaan joukkuepeliä, pelitekniikkaa ja e-urheilijan elämänhallintaan liittyviä asioita.

Tapaamisissa käy myös liikunta- ja e-urheilualan ammattilaisia, jotka käsittelevät esimerkiksi hyvän ilmapiirin ylläpitämistä sekä e-urheilijan liikuntaa ja hyvinvointia.

Kerhoissa opetellaankin paitsi pelaamista, myös tervettä toiminta- ja käytöskulttuuria.

– Tietokonepelaamisen aikakausi on uusi juttu. Nykyään on vähän ongelmallista, kun ollaan päästy pelailemaan tuonne nettiin anonyymeinä ja ihan tuntemattomia ihmisiä vastaan, niin käytöstavat ovat vähän lapsenkengissä, toteaa Toni Andersson.

Ammattiunelmia

Järjestäjät arvelevat, että kerhojen suuren suosion taustalla on suomalaisten e-urheilijoiden menestys maailmalla.

Toissa vuonna Dota 2-pelaaja Lasse ''MATUMBAMAN'' Urpalainen ylsi ensimmäisenä suomalaisena e-urheilijana miljoonatuloihin. Suomalainen CS-joukkue ENCE kuittasi hiljattain 130 000 euroa toisesta sijastaan Puolan Katowicen Major-finaalissa. Linnan juhlissa e-urheilijoita nähtiin ensimmäisen kerran viime vuonna.

– Tämä alkaa pikkuhiljaa muodostua sellaiseksi jutuksi, että kun isomummo kysyy, että mitäs sinä harrastat, niin voi sanoa että jalkapalloa ja sitten e-urheilua. Voidaan olla ylpeitä siitä mitä tehdään, sanoo Andersson.

CS:Go-kerholaisilla pelikokemusta on takana jo useita vuosia. Ammattilaisuus siintää monen haaveissa.

– Olen katsonut paljon e-urheiluturnauksia, ja olen aina halunnut päästä pelaamaan sinne, sanoo Oskari Torpo.

Kerhot vielä harvinaisia

Lapsille ja nuorille suunnatut e-urheilukerhot ovat vielä Suomessa harvinaisia. Imatran mallia vastaavaa toimintaa on vain parissa kaupungissa.

– Elektroninen urheilu on Suomessa vielä suhteellisen uusi asia. Tähän herätään koko ajan, ja luulen, että nuorisotoiminta alkaa kasvaa. On todella tärkeää tukea junioritoimintaa, koska tulevat huippupelaajat nousevat sieltä esille, sanoo toiminnanjohtaja Mirka Tukia Suomen elektronisen urheilun liitosta.

Myös IPV:ssä toivotaan, että junioritoiminta ottaisi tuulta alleen ympäri maata ja seurojen välille saataisiin yhteistyötä.

– Uskon, että muutkin kunnat alkavat ymmärtää, että tämä on sitä, mitä lapset ja nuoret tykkäävät tehdä ja mistä he ovat kiinnostuneita. Toivon, että saisimme maanlaajuisesti monelle paikkakunnalle tätä toimintaa. Se edistäisi sitä, että saisimme paikkakuntien välistä kilpailua ja pelejä.

E-urheilukerhojen rinnalle on parhaillaan perusteilla CS:Go-juniorijoukkue, johon haetaan 13–16-vuotiaita pelaajia Etelä-Karjalasta. Tarkoituksena on kasata kovatasoinen tiimi, joka tähtää kilpailuihin.