Imatran kaupunki on joutunut tekemään harvinaisen päätöksen. Sen on pitänyt lopettaa joidenkin metsissä olevien kansanhiihtolatujen ylläpito, koska talven aikana puihin kertynyt lumi on taivuttanut oksia latujen päälle.

Samanlaisia uutisia on kantautunut myös esimerkiksi Jyväskylästä. Lisäksi esimerkiksi Lappeenrannassa yhden päiväkodin piha-alueella on kielletty ulkoileminen, koska lumiset oksat tai puiden latvat saattavat katketa ja aiheuttaa vaaratilanteita.

Imatralla latu-urille on jo pudonnut paljon paksuja oksia.

– Suosittelemme, ettei kukaan sinne metsäladuille lähtisi. Tällä turvataan, ettei siellä sattuisi henkilövahinkoja, sanoo työnjohtaja Jani Niittynen Imatran kaupungin kiinteistö- ja aluepalvelusta.

Lunta on puiden oksille kertynyt nyt niin paljon, että myös paikallinen pelastusviranomainen katsoi niistä aiheelliseksi varoittaa.

Monena talvena Etelä-Karjalassa on jouduttu siirtämään tai jopa perumaan hiihtokilpailuja, koska lunta on ollut liian vähän. Nyt lunta on monin paikoin yli 60 senttimetriä.

– Lunta ei ole liikaa. Tänä vuonna lumi vaan jää kiinni joka paikkaan. Kotipihoillakin on voinut huomata, kun pressutallien lumet eivät valu katolta. Puihinkin se vain kerääntyy, ja jossain vaiheessa puun latva tai oksat eivät sitä enää kestä, sanoo Niittynen.

Puissa vaarallisen paljon lunta

Luonnonvarakeskuksen erikoistutkija Risto Jalkanen ei heti muista, milloin lumi olisi viimeksi tällä tavoin tarttunut puiden oksille. Joulukuussa 1995 Kuusamon Rukalla latuverkkoa piti sulkea, kun puut alkoivat kaatuilla lumen painosta, mutta sen jälkeen vastaavaa ei ole Jalkasen muistin mukaan tapahtunut.

– Silloin taustalla oli se, että maa ei ollut jäässä ja lumi- ja tykkylumitaakkaa oli puissa erityisen paljon.

Tällä hetkellä routaa on Suomen ympäristökeskuksen mittausten mukaan koko maassa 5–20 senttimetriä normaalia vähemmän ja lunta taas erityisesti Etelä- ja Keski-Suomessa poikkeuksellisen paksu kerros.

Lunta tuli alkutalvesta kerralla paljon lyhyessä ajassa. Se johti siihen, että lumi jäi kiinni puiden oksille. Lisäksi ilma oli sen verran tyyntä, ettei tuuli varisuttanut lunta alas, vaan lumi jäi oksiin kiinni.

Nyt lumi on paakkuuntunut oksiin ja latvoihin isoiksi painaviksi massoiksi. Tämä voi jopa aiheuttaa puiden kaatumista juurineen. Todennäköisempää kuitenkin on, että puusta irtoaa latva.

– Ei se vaadi kuin pienen tuulen vireen tai tuulen suunta muuttuu, niin latva voi vain siitä puusta irrota. Kyllä nyt varovainen kannattaa olla, kertoo Luonnonvarakeskuksen erikoistutkija Risto Jalkanen.

Satojen kilojen massa

Risto Jalkasen mukaan vaara saada latva päällensä on todellinen. Latvan matka 10 tai 20 metrin korkeudesta maahan on niin lyhyt, ettei ihminen siihen juurikaan ehdi reagoida.

Vaarassa ovat myös esimerkiksi parkkipaikoille pysäköidyt autot, jotka voivat saada isonkin oksan katolleen ja vaurioittaa autoa.

Jotta lumi lähtisi puiden oksilta itsestään pois, pitäisi lämpötilan kohota selvästi nollan yläpuolella. Lisäksi pitäisi olla tyyntä.

– Useita lämpöasteita, 3–5 astetta ainakin. Sitten lumet valahtaisivat alas vaurioitta tai vähin vaurioin, kertoo Jalkanen.

Useina talvina niin sanottu tykkylumi on aiheuttanut laajoja vahinkoja esimerkiksi sähkölinjoille. Nyt kyse ei ole tykkylumesta, sillä Etelä- ja Keski-Suomen puissa nyt oleva lumi on tavallista taivaalta satanutta lunta.

Erikoistutkija Risto Jalkanen kertoo, että lumen paino on tavallisesti 100–300 grammaa litralta, kun taas tykky voi painaa jopa kilon litralta. Painoa on joka tapauksessa puihin keräytynyt poikkeuksellisen paljon.

– Yhdessä puussa voi joka tapauksessa on olla satoja kiloja lunta, kertoo Jalkanen.

Tykkylumi poikkeaa tavanomaisesta lumesta siitä, että tykyssä on kovaa jäätä, huurretta ja lunta, joka on usean viikon aikana muodostunut puun oksistoon ja pintaan. Tykky on usein tavallista lunta painavampaa, koska siinä on mukana tiheää jäätä.

– Rovaniemellä oli vuonna 1994 ennätysraskas 20 metriä pitkä kuusi. Kaadoimme sen ja mittasimme siinä olevan tykyn painoksi 3 400 kiloa.

Imatralla odotetaan lämpöä

Imatran hiihtohimo on sen verran kiihkeä, etteivät kaikki ole kieltokehotusta uskoneet tai eivät siitä välitä.

Imatralla paksu lumipeite on estänyt myös paksun jään syntymisen. Jään päällä on lisäksi paljon vettä. Siksi jäälatuja Saimaalle ei tänä vuonna ole pystytty tekemään Imatralla eikä Lappeenrannassa. Todennäköistä on, ettei latuja päästä tänä vuonna tekemään jäälle ollenkaan.

Nyt Imatralla odotetaan, saavatko viikonlopuksi luvatut lämpöasteet mitään aikaan.

– Jos plussajakso tiputtaisi lumet puusta, teemme tarkistuskierroksen laduilla. Ajamme moottorisahat mukana ja korjaamme kaatuneet puut pois laduilta. Sen jälkeen saamme ladut auki. Veikkaan, että menee ensi viikon puoliväliin, sanoo työnjohtaja Jani Niittynen.

Korvaavia latuja kaupunki on tehnyt muun muassa Vuoksenniskalle, urheilukentän ympärille, Virran puistoon Mansikkalaan. ja Karhumäen alueelle sekä Ukonniemeen.

Lauantain lottopotissa oli jaossa 15,5 miljoonaa euroa ja se meni yhdelle kupongille, Veikkaus kertoo tiedotteessaan.

Kierroksen 6/2019 täysosuman napannut kuponki pelattiin Lohjalla MK Market Routionmäessä Kalliomäentiellä.

Täysosumaa edelsi ennätysmäinen 15 viikon putki ilman täysosumia.

Loton oikea rivi kierroksella 6/2019 oli 1, 8, 9, 13, 16, 20, 30 ja lisänumero 31. Plusnumeroksi arvottiin 30.

6+1-tuloksia löytyi kolme kappaletta ja niillä voittaa 121 145 euroa.

Edellinen ennätyspotti oli 14,5 miljoonaa euroa. Viime vuoden kesäkuun alussa voitettu potti meni tuolloin Ruokolahdelle.

Metsässä liikkuminen on nyt erityisen hankalaa. Lunta riittää koko maassa reiteen asti, ja puiden oksilla olevat lumimassat ovat vaarassa pudota kulkijan niskaan. Pahimmassa tapauksessa paksu oksa tai katkennut puun latva voi osua metsässä liikkujaan.

Lappeenrantalainen metsänomistaja Juha Kuokka kiertää metsäteitä aivan itärajan pinnassa Lappeenrannan Nuijamaalla. Samalla hän tutkailee parhaassa kasvuiässä olevia puita ja puistelee päätään.

– En ole paljon uskaltanut hypätä traktorista pois. Siellä on aika hurjan näköistä. Koivikossa ja nuoressa kuusikossa vielä uskaltaa kävellä, mutta männiköihin ei ole mitään asiaa. Sieltä tulee kyllä äkkiä lumet ja oksat päähän. Ja pahimmassa tapauksessa koko latva, kertoo Kuokka.

Lumituhot metsänkasvattajan lompakolle

Runsaat lumikuormat aiheuttavat metsänomistajille taloudellisia menetyksiä. Lumen painosta katkenneet puut ja oksat ovat tehneet jo nyt tuhoja talousmetsissä Etelä- ja Keski-Suomessa.

Jos parhaassa kasvuiässä olevan 50-vuotiaan puun latva katkeaa, ei siitä enää tukkipuuta saada. Katkennut puu kelpaa vain kuitupuuksi, josta metsänomistaja saa pienemmän korvauksen kuin tukkipuusta.

– Silloin metsänkasvattajan menetykset voivat olla kymmenestä kahteenkymmeneen euroa rungolta. Myös metsän kasvukyky heikkenee. Lisäksi omistajalle tulee vielä kymmenien vuosien kasvutappio, kertoo Etelä-Karjalan Metsänhoitoyhdistyksen johtaja Markku Vaario.

Markku Vaarion mukaan lopulliset tuhot saadaan selville vasta myöhemmin keväällä.

– Puhutaan varmasti kymmenistä tuhansista kuutioista pelkästään Etelä-Karjalan alueella. Tuhot ovat hajanaisia siellä täällä pitkin metsiä. Kevään korvalla saadaan tarkempia arvioita tuhojen määrästä.

Taipuu, katkeaa tai kaatuu

Luonnonvarakeskuksen erikoistutkija Risto Jalkanen kertoo, että suuri lumen määrä puiden oksilla johtuu erikoisesta alkutalvesta. Silloin lunta tuli kerralla paljon lyhyessä ajassa. Se taas johti siihen, että lumi jäi kiinni puiden oksille. Lisäksi ilma oli sen verran tyyntä, ettei tuuli varisuttanut lunta alas, vaan lumi jäi oksiin kiinni.

Jalkanen kertoo, että lumituhoille ovat erityisen alttiina havupuut, koska havupuusta latva irtoaa herkemmin kuin lehtipuusta.

Lehtipuu sen sijaan yleensä vain taipuu, koska niissä ei lumelle ole yhtä paljon tarttumapintaa kuin havupuissa.

– Mutta olen minä kyllä nähnyt juurineen kaatuneen haavan. Se oli kaatunut, kun maa ei ollut roudassa.

Nyt lumi on paakkuuntunut oksiin ja latvoihin isoiksi painaviksi massoiksi. Tämä voi jopa aiheuttaa puiden kaatumista juurineen. Yhdessä puussa voi Jalkasen mukaan olla jopa satoja kiloja lunta.

Jalkanen muistuttaa, että lumen painosta voivat kaatua sekä kuusi että mänty. Routaa on nyt maassa selvästi normaalia vähemmän, mikä voi lisätä puiden kaatumisia.

– Kun maa on sula ja syksy ollut märkä, niin siinä ei puilla ole paljon mahdollisuuksia. Se on se kauhuskenaario.

Puun kaatumista todennäköisempää kuitenkin on, että puusta katkeaa latva.

– Ei se vaadi kuin pienen tuulen vireen tai tuulen suunta muuttuu, niin latva voi katketa, kertoo Luonnonvarakeskuksen erikoistutkija Risto Jalkanen.

Puun pitää antaa vahvistua

Luonnontuhoille ei metsänkasvattaja paljon voi, mutta jotain kuitenkin. Metsänomistaja Juha Kuokka antaa pari vinkkiä mahdollisia metsätuhoja ajatellen.

– Tee taimikossa ajallaan harvennukset ja tee metsässä ensiharvennus oikeaan aikaan, ettei metsä pääse riukuuntumaan. Vahva puu jaksaa kantaa lumikuorman paremmin, kertoo Kuokka.

Samaa mieltä on myös Luonnonvarakeskuksen erikoistutkija Risto Jalkanen. Hänen mukaansa tuhoja voi estää huolellisella metsien kunnossapidolla.

– Vuosi sitten Pohjois-Karjalassa ja Kainuussa oli samanlainen tilanne, että lunta keräytyi puihin. Ne olivat hoitamattomia, nuoria kasvatusmetsiä, jossa puut olivat liian tiheässä. Kun lumi tulee siihen päälle, niin lumen voima on sen verran suuri, että se katkoo latvat. Tuhoja tuli paljon, kertoo Jalkanen.

Tuhojen korjuu tärkeää

Kaatuneet ja katkenneet rungot on syytä korjata ripeästi pois metsästä.

– Jos kaatuneet tai katkenneet rungot jätetään metsiin, on ensi kesänä suuri vaara hyönteistuhoille. Kuusikoissa uhkana on kirjanpainaja ja männiköissä ytimennävertäjä. Ne lisääntyvät kaatuneissa tai katkenneissa rungoissa ja sitten iskeytyvät terveisiin puihin, kertoo Markku Vaario Etelä-Karjalan Metsänhoitoyhdistyksestä.

Metsänomistaja Juha Kuokalla on selkeä toive säänhaltijoille.

– Nyt poutaista säätä ja reilusti plussan puolella olevia lämpötiloja.

Venäjältä on tuotu Suomeen alkuvuoden aikana kaksi koiraa, joilla on epäilty rabiesta eli raivotautia.

Etelä-Suomen aluehallintoviraston mukaan molemmat koirat oli tuotu Suomeen laittomasti. Toinen koira tuotiin Etelä-Karjalaan ja toinen Uudellemaalle.

Toisessa tapauksessa koiralla oli rabiekselle tyypilliset oireet. Viranomaiset lopettivat koiran. Sen jälkeen koiran aivoista otettiin näyte. Tutkimustulosten perusteella koiralla ei ollut tautia.

Toisessa tapauksessa Venäjältä tuotu koira oli purrut omistajaansa. Omistaja hakeutui lääkäriin, jossa hänelle annettiin estohoito.

Läänineläinlääkäri Sari Haikan mukaan koira oli määrätty virkaeläinlääkärin tarkastukseen. Omistaja ei määräyksestä huolimatta vienyt koiraa tarkastukseen ajoissa.

– Aikaa oli kulunut jo niin paljon siinä vaiheessa, kun koira vihdoin saatiin tarkastukseen. Tautiepäily ei ollut enää niin vahva, että koira olisi jouduttu lopettamaan, Haikka kertoo.

Koira kutsutaan virkaeläinlääkärin tarkastukseen, jos sillä epäillään rabiesta tai sen mahdollisuus halutaan sulkea pois. Pyyntöä on noudatettava mahdollisimman nopeasti.

Estohoidoista kustannuksia

Viemällä koiran nopeasti eläinlääkärin tarkastukseen vältytään myös turhilta estohoidoilta. Eläimen rabiesepäilyssä altistuneille henkilöille annetaan neljän tai viiden rokotuksen sarja ja usein vasta-ainehoito.

– Tämä estohoito maksaa 2100 euroa aikuiselta. Yksi koira, jolla epäillään rabiesta, voi altistaa puremalla tai syljellä useita ihmisiä. Tällöin hoitokuluja tulee paljon altistuneiden kotikuntien maksettavaksi, Haikka sanoo.

Alkuvuodesta Suomeen tuotujen koirien kanssa olleille ihmisille on annettu estohoito. Estohoitoa on annettu kaikkiaan kolmelle ihmiselle.

Suomessa annetaan vuosittain rabieksen estolääkitys kymmenille ihmisille. Hoito pitää aloittaa vuorokauden sisällä mahdollisesta tartunnasta.

Laittomasti tuotu koira lopetettava tai palautettava Venäjälle

Omistajaansa alkuvuodesta purrut koira pitää käytännössä joko palauttaa Venäjälle tai lopettaa, sillä se oli tuotu Suomeen laittomasti.

– Lain mukaan koira olisi mahdollista asettaa myös karanteeniin, mutta meillä ei ole Suomessa virallista karanteenitilaa, Haikka sanoo.

Haikan mukaan Suomeen tarvittaisiin ammattitaitoisia karanteenin pitäjiä.

– Ideaalisinta olisi, että karanteeni olisi lähellä vilkkaimpia rajanylityspaikkoja, joista eläimiä tuodaan. Tarvitaan kunnon eristystilat, jotka täyttävät sekä eläintautilain ja eläinsuojelulain asettamat vaatimukset. Mutta tämä karanteeniasia on tietenkin kustannuskysymys, Haikka sanoo.

Rokotusmerkintöihin ei kannata aina luottaa

Molemmilla Venäjältä alkuvuodesta tuoduilla koirilla oli rabiesrokotusmerkinnät. Koirista ei kuitenkaan löytynyt suojaavia vasta-aineita, jotka olisivat viitanneet rokotukseen. Rokotusmerkinnät olivat siis todennäköisesti väärennettyjä.

Läänineläinlääkäri Sari Haikan mukaan Venäjältä ja muualta Itä-Euroopasta Suomeen tuotaviin koiriin liittyy tautiriskejä. Hän suosittelee mieluummin koiran hankkimista Suomesta.

Mikäli koiran kuitenkin haluaa tuoda riskialueelta, on ostajan syytä huolehtia ennen maahan tuontia, että koiralla on vasta-ainetodistus hyväksytystä laboratoriosta.

– Esimerkiksi Venäjällä ei vaadita koirilta vasta-ainetestausta. Koirasta on kuitenkin syytä testata vasta-aineet ennen Suomeen tuontia.

Listan hyväksytyistä laboratorioista löytää EU:n komission nettisivuilta.

– Olemme tehneet paljon enemmän töitä kuin konsulttiyritys, toteaa taipalsaarelainen Lauri Kauppinen.

– Jos tämä olisi tiedetty, niin olisi pitänyt tilata kuntalaisilta selvitys eikä konsultilta, naurahtaa Taipalsaaren kunnanjohtaja Kari Kuuramaa.

Konsulttiyritys Perlacon teki viime vuoden lopulla 4 700 asukkaan Taipalsaaren kunnasta analyysin, jossa se pohti kunnan talouden tilaa ja säästötarpeita. Analyysin mukaan seuraavan kolmen vuoden aikana säästöjä pitäisi tehdä yli 2 miljoonan euron edestä. Muuten kunta olisi vaarassa menettää itsenäisyytensä.

– Kohta ei ole koko Taipalsaarta, jos ei tehdä jotain, kuvaili lokakuussa 2018 hallintotieteiden tohtori Eero Laesterä Perlacon oy:stä.

Tammikuun lopussa julkaistu ohjausryhmän säästölista sai Taipalsaaren pienen kylän, Vehkataipaleen asukkaat tulistumaan. Konsultin säästölistalla luki yhtenä vaihtoehtona muun muassa koulun lakkauttaminen.

Vehkataipalelaiset pyysivät kunnalta säästölistan tarkemmat laskelmat ja saivatkin ne. He alkoivat perehtyä tarkemmin konsultin ehdottamiin talouden sopeutustoimiin.

– Ei laskelmia tarvinnut kovin kauaa penkoa, kun sieltä tuli esiin ristiriitaisuuksia, kertoo taipalsaarelainen Lauri Kauppinen, joka asuu Rehulan kylässä Vehkataipaleen vieressä.

40–50 kuntalaista tarkistaa laskelmien paikkansa pitävyyttä

Nelisenkymmentä vehkataipalelaista on laskenut viikon verran yötä päivää ohjausryhmän ehdottamia säästöjä. He ovat nyt tekemeässä oman vaihtoehtolaskelmaa säästöjen saamiseksi. Siinä haetaan säästöjä mahdollisimman monesta kohteesta kunnan toiminnoissa. Työtä tehdään isolla joukolla.

Merkittävin syy kuntalaisten oman säästölistan tekoon on uhka kyläkoulun lakkauttamisesta Vehkataipaleella.

Noin 11 kilometrin päässä Taipalsaaren kunnan keskustasta sijaitsevassa Vehkataipaleen koulussa on 66 oppilasta. Kyläläisten laskelmien mukaan kyläkoulua käyttää harrastuspaikkanaan viikoittain 170 ihmistä. Kahdeksan eri lähikylän ihmiset kokoontuvat koululle harrastamaan liikuntaa ja käsitöitä.

– Vehkataipale on ollut upea kylä elää ja asua. Me toivomme, että se säilyisi seuraavillekin sukupolville elävänä kylänä, sanoo Mirja Pulkkinen.

Lakkauttaminen tuntuu monen mielestä oudolta, sillä yli satavuotiaan hirsikoulun perusteellinen remontti valmistui vasta reilu vuosi sitten. Remontti maksoi useita satojatuhansia euroja.

– Koulu ei ole pelkkä koulu vaan se kokoaa ihmiset yhteen, kertoo Lauri Kauppinen.

Puolen miljoonan säästöt

Konsultin selvityksen mukaan koulujen keskittäminen Taipalsaaren kirkonkylälle ja sen lähellä olevalle Saimaanharjulle toisi kunnalle säästöä vuodessa reilu puoli miljoonaa euroa.

– Selvitykseen olisi pitänyt voida käyttää enemmän aikaa ja resursseja, että luvut saataisiin avattua tarkemmin. Olemme kiinnittäneet huomiota niiden taulukossa olevien lukujen ristiriitaisuuteen ja epätarkkuuteen, sanoo Mirja Pulkkinen.

Kaikesta huolimatta kuntalaiset kiittelevät kuntaa avoimuudesta. Kunta on pitänyt kaksi kuntalaisten kuulemistilaisuutta, joissa kuntalaisille selvitettiin säästöjen tarpeellisuutta. Tilaisuudet pidettiin viikon välein, jonka aikana kuntalaiset kerkesivät tutustua tarkemmin mahdollisiin säästökohteisiin.

– Jälkimmäisessä kuntalaistilaisuudessa pääsi kysymään mieltä askarruttavia asioita kunnan päättäjiltä, kiittelee Lauri Kauppinen.

Poikkeuksellinen kyläyhteisö

Kuntalaisten mukaan konsultin tekemästä säästölistasta on löytynyt epäselvyyksiä velkamäärästä ja koulukuljetusten hinnoissa.

Kunnanjohtaja tunnustaa, että kuntalaisilla on ammattitaito laskemiseen hyppysissään. Esimerkiksi Mirja Pulkkinen toimi työelämässään olleessaan paikallisen yrityksen talousjohtajana ja kirjanpitäjänä. Nyt hän eläkkeellä ollessaan ynnää kunnan sopeutustoimia vapaehtoisesti iltapuhteinaan.

– Jos konsulttiesitys menee tällaisena valtuutettujen käsiin päätettäväksi, se on huono asia. Sen verran puuttellinen saatu ehdotus on, sanoo taipalsaarelainen Mirja Pulkkinen.

Kuntalaiset ymmärtävät hyvin, että säästöjä pitää saada aikaiseksi.

– Säästöjä pitää tehdä. Se on kaikkien tavoite. Siitä ei saa lipsua, sanoo työelämässä toimitusjohtajana toimiva Lauri Kauppinen.

Kunnanjohtaja ei tyrmää

Tammikuussa Taipalsaaren kunnanjohtajana aloittanut Kari Kuuramaa muistuttaa useaan otteeseen, ettei yksittäisiä asioita kannata liikaa katsoa, vaan kokonaisuus ratkaisee.

Kuuramaan mukaan kuntalaisten tekemä vaihtoehtoinen lista säästötoimiksi otetaan päätöksenteossa huomioon.

– Jos se on realistisesti toteutettavissa, niin se katsotaan ja analysoidaan. Säästölistauksessa pitää lähteä siitä, millaisia rakenteellisia säästöjä saataisiin aikaan, jotka pitkäaikaisesti vaikuttavat kunnan talouteen, muistuttaa Kuuramaa säästöjä pohtivia kuntalaisia.

Vehkataipalelaisten vaihtoehtoinen sopeutuslista viedään kunnalle helmikuun lopussa. Sitä ennen kyläläiset käyvät porukalla kysymässä tarkentavia kysymyksiä Taipalsaaren kunnan johdolta kunnantalolla.

Kunnanjohtaja kiittelee kuntalaisten aktiivisuutta.

– En ole törmännyt näin hienoon kuntalaisaktiivisuuteen aikaisemmin. Kyllä tämä on ihan poikkeuksellista, sanoo Taipalsaaren kunnanjohtaja Kari Kuuramaa, joka vielä viime vuonna oli Enonkosken kunnanjohtajana.

Imatran Palloveikot ja Lappeenrannan-Lahden teknillinen yliopisto lopettavat esports-kilpajoukkueensa Trailblazersin ylläpidon.

Suurella innostuksella aloitettu e-urheilun kilpailutoiminta jäi lopulta puolentoista vuoden mittaiseksi. Vielä tammikuun lopussa Trailblazersiin palkattiin striimaaja.

Syyksi kilpailutoiminnasta luopumiselle IPV:n urheilutoimienjohtaja Jani Valkeapää kertoo yhteistyökumppanien kiinnostuksen paikallista e-urheilutoimintaa kohtaan.

– Overwatch-joukkue antoi meille alkuvaiheessa tarvittavan buustin ja näkyvyyden. Jatkossa haluamme olla vahvemmin eteläkarjalaisia, luoda maakuntaamme lajikulttuuria ja kasvattaa Trailblazersin yhteisöä, Valkeapää sanoo.

Valkeapää kiistää, että Overwatch-joukkue olisi ollut pelkkä menoerä.

– Suurin piirtein samalla budjetilla jatketaan. Päätös ei vaikuta e-urheilun budjettiin juuri millään tavalla. Raha vain kohdennetaan vähän eri tavalla. Kyllähän sieltä tulikin rahaa, ei se pelkkä menoerä ollut, Valkeapää sanoo.

Paikallisista nuorista uusi joukkue myöhemmin

Trailblazers keskittyy jatkossa kerho- ja junioritoiminnan kehittämiseen Etelä-Karjalassa. Kerhojen rinnalle pyritään perustamaan juniorijoukkueita e-urheiluun.

Ensi kuussa Imatralla käynnistyvät e-urheilukerhot, joihin on ilmoittautunut yli 50 nuorta Imatran, Parikkalan, Rautjärven ja Ruokolahden alueelta.

Valkeapää kertoo, että ykyinen Overwatch-joukkue oli hyvin levällään ympäri Suomea. Pelaajat olivat Oulu, Kuopio, Turku, Helsinki ja Tampere -akselilta.

Edelleen korostan, että me emme luovu kilpajoukkuetominnasta, vaan otamme siihen pienen aikalisän. Ja sitten katsotaan, mihin suuntaan ja miten se lähtee rakentumaan Etelä-Karjalan alueelta.

Tulli epäilee lappeenrantalaista marjatilayrittäjää on törkeästä veropetoksesta jäteverotuksessa.

Epäily liittyy viime vuonna paljastuneeseen ympäristörikokseen. Marjatilalla oli haudattu suuri määrä muovijätettä maahan. Muovia oli haudattu maahan ainakin noin 2200 kuutiota.

Verohallinnon tekemän alustavan laskelman mukaan yrittäjä vältti näin ainakin 262 640 euron jäteverot.

Yrittäjä voidaan tuomita korvaamaan valtiolle vahingokorvausta vältettyjen verojen suuruisen summan verran. Tästä syystä Tulli vaatii yrittäjän omaisuutta vakuustakavarikkoon vältettyjen jäteverojen määrän arvosta.

Tullin mukaan on olemassa vaara, että yrittäjä kätkee tai hävittää omaisuuttaan mahdollisen vahingokorvauksen suuren määrän takia.

Asiaa on käsitelty Etelä-Karjalan käräjäoikeudessa tiistaina. Oikeus antaa päätöksensä perjantaina.

Tulli on tutkinut tapauksen verotuksellista puolta. Poliisi tutkii tapausta ympäristörikoksena.

Liki yhdeksänkymppiselle vanhukselle tuli kuolio jalkaan. Alkoi saattohoito.

Vanhus huusi tuskissaan, sillä hänen nykyinen kipulääkityksensä ei tehonnut. Hoitajat ja omaiset pyysivät, että vanhukselle annettaisiin morfiinia. Hoivakodin lääkäri ei kuitenkaan tehnyt niin.

Lääkäri pelkäsi, että vanhus voisi kuolla vahvaan kipulääkkeeseen.

Vanhus makasi kivuissaan kymmeniä päiviä ennen kuolemaansa. Hoitaja seurasi tilannetta vierestä.

Tapaus sattui vuoden 2018 aikana Attendo Kaijankodissa Savitaipaleella. Yle on vahvistanut tapahtumien kulun kahdesta toisistaan riippumattomasta lähteestä.

Tapahtumia läheltä seurannut hoitaja kertoo, että lääkäri teki päätöksen kipulääkityksestä puhelimen välityksellä.

Hoitajan mukaan lääkäri kävi vain kerran esittäytymässä hoivakodin henkilökunnalle. Tämän jälkeen hänet tavoitti puhelimitse vain rajattuina aikoina, jos silloinkaan.

Kaijankodin johto kertoo oman näkemyksensä tapahtumista Attendon viestintäpäällikkö Ilona Sammaljärven välityksellä. Sammaljärvi kirjoittaa sähköpostitse, että lääkäriin on saatu yhteys ja asukkaan kipulääkitys on ollut asianmukainen. Sammallahti kirjoittaa, että hoito on tapahtunut tilaajan antamien hoito-ohjeiden mukaisesti.

Valvovien viranomaisten mukaan lääkäreiden heikko tavoitettavuus on laaja ongelma Suomen hoivakodeissa.

Aluehallintovirasto: korjattavaa riittää

Ympärivuorokautista hoivaa tarjoavissa hoivakodeissa lääkäri on yleensä tavoitettavissa puhelimen välityksellä, mutta harvoin fyysisesti paikalla.

Valvovien viranomaisten mukaan tämä on ongelma monestakin eri syystä.

Ensinnäkin se saattaa viivästyttää hoidon aloitusta. Ympärivuorokautisessa hoivassa olevat ihmiset ovat hyvin hauraita, monisairaita vanhuksia.

– Yleensä vanhuksen tilanne huononee nopeasti, mutta paraneminen on hidasta, aluehallintoylilääkäri Mikko Valkonen Etelä-Suomen aluehallintovirastosta selittää.

Etelä-Suomen aluehallintovirasto (avi) lähetti viime viikolla alueensa kunnille kirjeen, jossa esitetään huolta lääkäripalveluiden toteutumisesta. Kirjeen mukaan hoivakotien asukkaat eivät ole aina saaneet heille lain mukaan kuuluvia lääkäripalveluita.

Epäkohtia on avin mukaan runsaasti. Kaiken taustalla vaikuttaa se, että hoivakotien asukkaat eivät aina pääse tapaamaan lääkäriä silloin, kun tarve olisi.

Nyt tilanne on Valkosen mukaan se, että diagnooseja tehdään myöhässä. Samalla hoitajat joutuvat osallistumaan diagnoosin tekemiseen, vaikka Valkosen mukaan se ei kuulu hoitajan työnkuvaan.

Kunta sopii lääkärikäyntien tiheydestä hoivayritysten kanssa. Valviran ylijohtaja Markus Henriksson muistuttaa, ettei tällainen sopimus saisi vaarantaa potilasturvallisuutta.

– Minkäänlainen sopimus ei saa estää sitä, että potilas menee lääkärin luokse tai lääkäri potilaan luokse silloin, kun se on tarpeen, Henriksson toteaa.

Esimerkiksi puhelimitse tehtävän etädiagnoosin sopivuus täytyisi Henrikssonin mielestä arvioida potilas- ja tapauskohtaisesti.

Myös Lääkäriliiton toiminnanjohtaja Kati Myllymäen mukaan hoivakotien lääkäripalveluissa on paikoin vakavia ongelmia.

Lääkäri ei voi koskaan toimia pelkästään puhelimen välityksellä. Tätä mieltä on geriatrian emeritusprofessori Jaakko Valvanne, joka vieraili maanantaina A-studiossa keskustelemassa aiheesta.

– Kyllä näiden lääkäripalveluiden laatu ja saatavuus on huonosti järjestettyä ja huonosti johdettua, jos tulos on tällainen, Valvanne toteaa.

Hän ei kuitenkaan täysin tyrmää etähoitoa, vaan muistuttaa myös onnistumisista. Jos lääkäri on tutkinut potilaan ja hoidosta on sovittu yhdessä, lääkäri pystyy hänen mukaansa antamaan toimintaohjeita myös puhelimitse akuutissa tilanteessa.

"Lääkäri kävi kerran"

Hoivakodeissa tarjotuista lääkäripalveluista sovitaan kuntien ja kuntayhtymien sekä yksityisten hoiva- ja lääkäriyritysten välisissä sopimuksissa. Sopimukset ovat hyvin erilaisia, mutta yleisesti ottaen niitä yhdistää se, että lääkäri käy paikalla harvakseltaan.

Koska sopimuksia on joka lähtöön, on vaikeaa arvioida, miten usein lääkäri keskimäärin käy hoivakodeissa. Käyntiväli voi olla niinkin harva kuin neljä kertaa vuodessa, mutta useimmiten lääkäri käynee katsomassa potilaitaan noin kerran kuussa.

Valvonta siitä, että sovitusta pidetään kiinni, kuuluu kunnille. Savitaipaleen Kaijankodin tapauksessa vastuussa on Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri (Eksote), joka vastaa Savitaipaleen perusterveydenhuollosta ja sosiaalipalveluista.

Vielä vuonna 2018 Eksote osti kaikki hoivakotiensa lääkäripalvelut Attendolta. Sopimus on ollut voimassa marraskuusta 2017. Sitä ennen hoivakotien lääkärikäynneistä vastasivat alueen terveyskeskukset.

– Otamme innokkain mielin vastuullemme jatkossa myös Eksoten alueen vuodeosastot, vanhuspalvelut sekä mielenterveys- ja päihdekuntoutujien lääkäripalvelut, Attendo kertoi tiedotteessaan, kun sopimus Eksoten kanssa tuli julki.

Tiedotteen mukaan kaupan jälkeen Attendolla oli 1 800 asiakasta Eksoten alueella.

Vaikka kaikki lääkäripalvelut tulevat samasta paikasta, Eksoten ostopalvelupäällikkö Teija Malisen mukaan jokaisessa hoivayksikössä on erikseen määritelty, kuinka usein lääkäri on saatavilla. Malinen kertoo, että ostolääkärin tulisi aina olla tavoitettavissa.

Kaijankodin lääkäripalvelusopimukseen on kirjattu, että vaikka jokin käyntikerta voitaisiinkin korvata puhelinkonsultaatiolla, pääsääntöisesti lääkärin tulisi käydä paikalla kerran viikossa.

Ylen tietojen mukaan tämä ei ole toteutunut.

– Lääkäri kävi kerran. Hän oli muutaman minuutin hoivakodissa ja esitteli itsensä sille henkilökunnalle, joka sattui olemaan vuorossa. Hän ei nähnyt yhtään asiakasta siellä. Hän kertoi, että perjantaisin on varattu soittoaikaa 15 minuuttia nimenomaan meille, ja muina aikoina hänelle ei saa sitten soittaa, yksi hoivakodissa työskennelleistä hoitajista kertoo.

Hoitajan mukaan kyseessä ei ollut ehdoton soittokielto, mutta suositus oli vahva. Hoitajan mukaan esimerkiksi laboratoriolähetteet saattoivat viivästyä, koska lääkäri ei ollu tavoitettavissa.

– Kun lääkäri on jossain hornan tuutissa, niin eihän siinä ole mitään järkeä. Vähätellään asioita, että ei tämä ole niin akuutti asia, ja sitten se siirtyy taas viikolla eteenpäin, hoitaja sanoo.

Lääkärien heikko tavoitettavuus Kaijankodissa vahvistetaan Ylelle myös toisesta lähteestä.

Hoitajien mukaan lääkäripalveluissa tapahtui muutos huonompaan, kun Attendo osti Kaijankodin vuoden 2018 alussa.

Hoivakodin johtajan mukaan lääkäri on ollut tavoitettavissa puhelimitse.

Attendo: Olemme toimineet sopimusten mukaisesti

Myös Eksoten toimitusjohtaja Pentti Itkonen kertoo, että Attendolla on ollut ongelmia toimittaa lääkäripalveluita sopimuksen mukaisesti. Ongelmat ovat koskettaneet Eksotea laajemminkin. Suurin lääkäripula on koskenut Etelä-Karjalan keskussairaalan päivystystä.

Itkosen mukaan lääkärikäyntejä ei voi hoitaa pelkästään puhelimitse, vaikka silloin tällöin näin tapahtuisikin.

– Kyllä tarkoitus on, että paikalla myös käydään, Itkonen sanoo.

Attendon viestintäpäällikkö Ilona Sammaljärvi kertoo sähköpostitse, että yleisesti ottaen yhtiö on toiminut niin kuin pitää.

– Käsityksemme mukaan Attendo Terveyspalvelut on toiminut sopimusten mukaisesti. Hoivakotien asukkaat ovat julkisen terveydenhuollon piirissä, minkä lisäksi kunta voi ostaa hoivakoteihin lääkäripalveluita. Tarkoituksena on varmistaa, että lääkäri on tavoitettavissa sen sijaan, että ikäihmisen tarvitsee lähteä esimerkiksi terveysasemalle, Sammaljärvi kirjoittaa.

Sammaljärvi ei näe ongelmaa puhelimen välityksellä tehdyssä lääkärintyössä.

– Puhelinkonsultaatiot helpottavat hoitajien arkea ja tukevat heidän työtään, sillä he saavat lääkäriin helposti yhteyden, Sammaljärvi kirjoittaa.

Sammaljärvi kertoo, että lääkäripalveluita paikan päällä ja etänä kannattaisi ylipäänsä lisätä, koska hoivakotien asukkaat vaativat vuosi vuodelta enemmän hoitoa. Sammaljärven mukaan hoivakodin asukkaan olisi hyvä kohdata lääkäri vähintään kerran viikossa.

Sammaljärvi muistuttaa, että vuoden 2019 alusta lähtien yhtiö ei ylipäänsä ole enää tuottanut lääkäripalveluita. Vuodenvaihteesta asti Eksoten lääkärisopimus on kuulunut Terveystalolle, joka osti Attendon Suomen terveyspalvelut viime vuonna.

– Perehdymme parhaillaan toimintaan ja mikäli korjattavaa on, tarkistamme toimintaa, kommentoi Terveystalon viestintäjohtaja Susanna Laine Ylelle.

.

Lääkäripalveluiden ongelmat ovat osittain palveluita tilaavien kuntien syytä, myöntää Kuntaliiton sosiaali- ja terveysasioiden johtaja Tarja Myllärinen.

– Palveluiden ostaminen on taitolaji. Kun on enemmän ostopalveluita käytetty, niin pitkin matkaa on opittu enemmän sopimuksen tekemisestä ja valvonnasta. Tietenkin tullaan myös siihen kysymykseen, voiko kokoajan valvoa, Myllärinen sanoi maanantaina A-studiossa.

Lääkäri ei välttämättä kohtaa hoidettavaa

Hoivakotien henkilökunta vaihtuu usein, koska monet tekevät keikkatyötä. Tämä pätee niin hoitajiin kuin lääkäreihin.

Aluehallintoylilääkäri Mikko Valkosen mukaan tilanne saattaa olla se, ettei lääkäri ole koskaan tavannut ihmistä, jota hän puhelimen välityksellä hoitaa.

– Suuri ongelma on, että vastuulääkäri ei tunne yksikön henkilökuntaa eikä tiedä heidän osaamistaan tai sen mahdollisia puutteita, Valkonen kertoo.

Tilanne on asukkaiden lisäksi hankala myös hoitajille. Asukkaat eivät usein itse pysty kertomaan vaivoistaan. Monisairaan ihmisen hoito voi riippua siitä, miten hoitaja tulkitsee asukkaan oireita.

Mikko Valkonen epäilee, että tässä voi olla yksi syy, miksi joidenkin hoivakotien on niin vaikea saada hoitajia töihin.

– Hoitajien vastuu on kasvanut huomattavasti. Heidän on täytynyt ruveta leikkimään pikkulääkäriä, Valkonen kertoo.

Vastuun lisääntyminen näkyy hoitajien stressaantumisena. Ilmiö ei koske pelkästään yksityissektoria. Työterveyslaitoksen tutkimuksen mukaan monet julkisen puolen hoitajat harkitsevat alanvaihtoa.

Senni Suurinkeroinen on kokenut sairaanhoitaja, joka työskentelee kotkalaisessa Attendo Karhuvuorikodissa. Hän tiivistää työn kuormittavuuden näin.

– Olen ollut aiemmin töissä teho-osastolla ja terveyskeskuksen päivystyksessä. Eniten vastuuta on tässä työpaikassa, koska lääkäri on niin harvakseltaan saatavilla, Suurinkeroinen sanoo.

Valkonenkin huomauttaa, että kaikki hoivakotien asukkaat ovat oikeutettuja kunnalliseen terveydenhuoltoon riippumatta siitä, minkälaisia sopimuksia kunta on yksityisen palveluntuottajan kanssa tehnyt.

Miksi ihmeessä tätä vaihtoehtoa ei sitten aina käytetä, jos hoivakodin oma lääkäri on tavoittamattomissa?

Valkosen mukaan syynä voi olla esimerkiksi se, että hoivayhtiö on kehottanut hoitajia asioimaan ensisijaisesti omien lääkärien kanssa. Soittoaika voi olla rajattu, jotta linjat eivät mene tukkoon.

– Voi olla myös, että henkilökunnalle on tehty selväksi, että jos ottaa yhteyttä normaalin yhteydenottoajan ulkopuolella, siitä saattaa tulla ylimääräinen maksu, jonka hoitoyksikkö joutuu firmalle maksamaan, Valkonen sanoo.

Useiden Yleen yhteyttä ottaneiden hoitajien mukaan yhtiöt jopa painostavat siihen, että “ulkopuolisia” lääkäreitä ei käytettäisi. Rajuimpien syytösten mukaan hoitajia olisi jopa kielletty kokonaan tilaamasta ambulanssia.

– Tämä ei missään tapauksessa pidä paikkaansa, emmekä ymmärrä, miksi näin tehtäisiin, Ilona Sammaljärvi Attendon viestinnästä kirjoittaa.

Muistisairaita lähetetään hoitoon ilman saattajaa

Julkisen terveydenhuollon käyttämistä vaikeuttaa se, että tehostetun palveluasumisen hoivakotien asukkaat ovat useimmiten heikossa fyysisessä kunnossa ja kärsivät jonkinasteisesta muistisairaudesta.

Tällaisen ihmisen lähettäminen terveyskeskukseen ilman saattajaa on riskialtista. Saattajia ei välttämättä ole tarjolla esimerkiksi yöaikaan. Sairaalan päivystyksestä puolestaan ei välttämättä pystytä lähettämään lääkäriä paikalle.

Tilanne voi olla esimerkiksi se, että hoitaja on yksin hoivakodissa, ja muistisairas vanhus tarvitsisi saattajan kymmenien kilometrien pituiselle matkalle.

– Asukas laitetaan taksilla tai ambulanssilla menemään päivystykseen ja hän palailee sitten toivottavasti hoitokotiin, Valkonen kuvailee.

Valkosen tiedossa on ainakin yksi tapaus, jossa muistisairas vanhus ei ole enää löytänyt päivystyskäynniltä takaisin hoivakotiin.

Valkosen mukaan vanhus oli sijoitettu hoivakotiin tilapäisesti, koska hänen vastuullinen kotihoitajansa oli lomalla. Sekaannuksen vuoksi vanhus kuitenkin lähetettiin hoivakodin sijaan kotiosoitteeseensa, missä häntä ei ollut vastassa ketään.

Lopulta naapuri löysi vanhuksen harhailemasta asuntonsa ulkopuolelta ja tilanteesta selvittiin säikähdyksellä, Valkonen kertoo.

Hoitaja uupuu

Kaijankodissa Savitaipaleella työskennellyt hoitaja uupui hoivatyön arkeen. Hän kertoo eräänä viikonloppuna joutuneensa huolehtimaan hoivakodin iltavuoroista yksin, kun työntekijöitä ei löytynyt muita.

Kesällä 2018 hoitaja kirjoitti rankasta työrupeamasta Facebookiin. Hänen mukaansa kirjoitus oli yleisluonteinen, eikä siinä mainittu hoivakodin nimeä.

Pian hoitajan puhelin piippasi tekstiviestin merkiksi. Lähettäjä oli hoivakodin johtaja. Siinä luki näin:

Hei, poista viimeisin Facebook päivityksesi, ei ole ollenkaan sopivaa puhua työasioitaan siellä. Meillä some-ohjeet olleet luettavissa ja palaverissa puhuttu. Tietosuojarikkomus ei ole leikin asia. Kiitos, (johtajan nimi)

Hoitaja totteli, ja poisti viestin. Pian episodin jälkeen hän teki päätöksen vaihtaa alaa.

Yle on selvittänyt hoivakotien ongelmia laajasti, lue lisää aiheesta:

Ylen selvitys: Hoivajätti Attendolla ongelmia ympäri Suomea – hoivakodeissa aliravittuja, ulkoilua harvoin ja likaisissa vaipoissa nukkumaan

Hoivakotiongelmista syytetyn Attendon toimitusjohtaja pysyy yrityksen johdossa – "Saan lisää tarmoa tämmöisestä"

Attendo ei yhdistä hoitajavajetta ja kuolemia Pelimannissa – Hoivajätti jälkiviisaana: Muuttoja olisi pitänyt hidastaa

Hoivayhtiö Esperi Caresta jätetty kaksi tutkintapyyntöä poliisille

Ylen haastattelemat työntekijät: Esperi Care uhkailee ja vaientaa hoitajia – epäkohdista puhuva joutuu vaikeuksiin

Vanhustenhoidon ongelmat keskittyvät yksityisiin yrityksiin – Julkisesta puolesta tehdään selvästi vähemmän ilmoituksia

Katso täältä missä hoivakodissa on mitäkin ongelmia – Hoivakotien pitäisi itse valvoa toimintaansa, mutta valvontaa ei oteta tosissaan

Lappeenrannan Vainikkalassa jäi viime viikolla kiinni venäläinen mies, joka oli oleskellut laittomasti Schengen-alueella kymmenen vuoden ajan.

Mies jäi kiinni junassa, joka oli menossa Suomesta Venäjälle. Kaakkois-Suomen rajavartioston partio havaitsi rajatarkastuksessa, että miehen matkustusasiakirjoissa ja matkakertomuksessa oli ristiriitaisuuksia.

Tarkemmassa tarkastuksessa selvisi, että mies oli oleskellut laittomasti Schengen-alueella.

Oleskeli Ruotsissa Liettuan passilla

Rajavartioston selvitysten mukaan mies oli oleskellut Ruotsissa. Venäläispassin lisäsi hänellä oli Liettuan passi eri henkilötiedoilla. Hän oli toiminut Ruotsissa Liettuan passilla.

– On hyvä kysymys, miten hän oli passin saanut, kapteeni Ossi Fonselius Kaakkois-Suomen rajavartiostosta sanoo.

Vainikkalassa tehdyn rajatarkastuksen aikana Liettuan passi oli miehen kanssa matkustaneen toisen venäläismiehen hallussa. Passilla ei yritetty harhauttaa Suomen rajaviranomaisia.

Molemmille miehille määrättiin sakkoja väärennysaineiston hallussapidosta. Lisäksi Maahanmuuttovirasto määräsi Schengen-alueella laittomasti olleen venäläismiehen viiden vuoden maahantulokieltoon Schengen-alueelle. Hän on nyt Venäjällä.

Schengen-alueeseen kuuluu 26 valtiota. Schengen-valtioita ovat lähes kaikki EU-jäsenmaat sekä Islanti, Liechtenstein, Norja ja Sveitsi. Valtioiden välisillä rajoilla ei ole rajatarkastuksia. Matkustajalla pitää kuitenkin pyydettäessä esittää voimassaoleva matkustusasiakirja, kuten passi tai henkilökortti.

Vuonna 2009 Suomen metsäteollisuudessa elettiin syvimmän laman aikaa. Alan tuotanto ja vienti olivat romahtaneet. Stora Enso ilmoitti yli 140 ihmisen irtisanomisesta Imatran tehtailtaan.

Yksi irtisanotuista oli paperitehtaalla työskennellyt Heikki Orava. Hän oli ollut tehtaalla töissä yli 20 vuotta. Siitä huolimatta irtisanominen ei tullut Oravalle yllätyksenä.

– Tiesin, että se koituu minun kohtaloksi, Orava sanoo.

Itse asiassa hän oli jopa odottanut sopivaa tilaisuutta vaihtaa alaa. Hän oli jo 1990-luvulla harkinnut menoa hierojakouluun.

– Totta kai siinä tietty epävarmuus oli, mutta oli myös kova usko omaan tekemiseen ja siihen, että työllistyn, Heikki Orava kertoo.

Uusi koulutus

Entinen paperimies hankki hierojan ja osteopaatin koulutuksen. Koulutukseen lähtö vaati kuitenkin tarkan harkinnan, koska ikää oli Oravalle jo kertynyt.

– Olen yli 40 vuotta vanha, joten piti miettiä tarkasti, missä voi työllistyä. Siinä vaiheessa ei enää kannattanut lähteä hukkakoulutukseen. Orava kertoo.

Lopulta päätös alan vaihdosta oli kuitenkin helppo.

– Tein 24 vuotta vuorotyötä ensin Ensolla ja sitten Storalla Ensolla. Sen jälkeen halusin tehdä töitä ihmisten kanssa, en enää koneiden kanssa, Heikki Orava kertoo.

Uusi ura kännistyi

Alku yrittäjän uralla ei ollut helppo. Esimerkiksi opintotukea opintoihin ei herunut, koska koulutus oli yksityisen järjestämä. Entinen työnantaja maksoi puoli vuotta palkkaa potkujen jälkeenkin, mutta jossakin vaiheessa rahan tulo loppui kokonaan.

– Tulot olivat nolla ja kuluja oli vaikka kuinka paljon. Todellakin oli sellainen tunne hetkisen aikaa, että nyt lopetan tämän. Halutti heittää hanskat tiskiin, Orava kertoo.

Lopulta yrittäjän ura lähti kuitenkin käyntiin starttirahan ja läheisiltä saatujen lainojen avulla. Nykyään Oravalla on osteopaatin vastaanotto Imatralla ja vuosikymmenen takaiset potkut näyttävät jopa onnekkaalta käänteeltä.

– Voi sanoa, että ne olivat onnenpotkut minulle, Orava sanoo.

Moni työllistynyt

Työvoimaviranomaiset ovat seuranneet erityisesti vuonna 2013 Stora Ensolta irtisanottujen sijoittumista työmarkkinoilla. Irtisanottuja oli tuolloin 143. Moni heistä näyttää työllistyneen, sillä kortistossa heitä on enää vähän.

– Tilanne vaikuttaa siinä mielessä hyvältä, että silloin irtisanotuista on TE-toimiston asiakkaana alle kymmenen ja heistäkin osa on koulutuksessa., Kaakkois-Suomen TE-toimiston muutosturva-asiantuntija Leena-Maria Kyyhkynen sanoo.

Yksikään työttömänä nyt olevista ei ole myöskään ollut koko aikaa työttömän irtisanomisen jälkeen.

Leena-Maria Kyyhkysen mielestä irtisanottujen sijoittuminen työmarkkinoille onkin ollut yllättävän hyvää. Yksi syy oli se, että moni irtisanotuista oli valmis kokeilemaan uusia asioita työllistyäkseen.

– Siellä vallitsi myönteinen henki siihen, että jos aikaisemmin on tehty jotakin, niin nyt voidaan tehdä jotakin muuta.

Työllistymisen lisäksi monet irtisanotuista ovat myös jääneet eläkkeelle.

Stora Ensolla on jälleen käynnissä suuret yt-neuvottelut Imatralla, jossa yhtiö on ilmoittanut lopettavansa paperikoneen. Irtisanomisuhan alla on 80 työntekijää. Aikaisemmat suuret irtisnomiset Stora Enson Imatran tehtailta olivat vuosina 2013 ja 2009.

Juha Harvistola on lumenpudottajaporukkansa kanssa nähnyt jo runsaan lumen määrän ikävät puolet. Suojasäiden takia talojen katoille on muodostunut lumimassan alle jäätä.

– Jää on paha. Sinne jää vettä jään alle, ja vesi ei pääse kunnolla liikkumaan, sanoo Juha Harvistola.

Sään vaihteluiden myötä sulamisvedet ovat voineet valua kattorakenteiden läpi asuntoihin.

– Meillä on ollut ainakin viisi kohdetta, joissa vettä on tullut katon läpi sisälle. Sitten ollaan hakattu jäät pois, ja vesi pääsee taas virtaamaan. Vuoto loppuu siihen.

Juha Harvistola arvio, että keväällä paikataan aika paljon talojen kouruja ja kattoja. Raskaat lumimassat kun saattavat suojasäällä alas tulleessaan rikkoa kourut ja jopa niiden edessä olevat lumiesteet. Katot puolestaan voivat vaurioitua raskaan lumen ja jään painosta.

Yötä päivää

JH-Nostot Oy:n toimitusjohtajan Juha Harvistolan kolmen miehen tiimi on paiskinut töitä Lappeenrannassa kolmen viime viikon aikana kuutena päivänä viikossa. Työpäivillä on ollut pituutta 12–14 tuntia.

Lumikuormia he tiputtavat talojen katoilta ison nostoauton avulla. Kaksi miestä on nostolavan korissa ja yksi vahtii alhaalla, etteivät lumet putoa kulkijoiden niskaan.

Aluksi Juha Harvistola teki töitä kahden miehen voimin. Nyt porukkaan otettiin kolmaskin työntekijä, jotta kaikki urakat saadaan tehtyä.

– Ensin pudotin korissa lumia yksin ja toinen mies oli alhaalla. Nyt kun on kaksi miestä pudottamassa lumia, niin työ käy sukkelammin.

Jäätä työmiehet rikkovat kumisella lekalla. Sen jälkeen he tiputtavat lumet alas lapiolla. Korkealla kattojen yläpuolella työskentely ei ole helppoa ja vaatii kylmäpäisyyttä.

– Se on rankkaa, varsinkin kun lumi on märkää. Työ käy käsiin ja selkään. Lumi on nyt tosi painavaa, kertoo kuusikerroksisen talon katolla lumityöntekijä Aki Kosunen.

Tekemistä riittää

Töitä riittää vielä pitkälle ensi viikkoon. Kiireelliset tapaukset menevät aina työlistalla edelle.

– Jos Lappeenrannan kaupunki esimerkiksi tarvitsee apua lumien tai jääpuikkojen pudottamisessa katoilta tai puiden oksilta, niin silloin riennetään apuun, sanoo Harvistola.

Tosin kiireettömään lumien pudotukseen nostoautoa ja lumiporukkaa on nyt turha odotella. Esimerkiksi Lappeenrannassa kaikki saatava kalusto on käytössä.

– Jos joku on vähän myöhässä, niin nyt joutuu kalustoa odottamaan, huoltotoimenjohtaja Jorma Eronen Kiinteistöhuolto Lyijynen Oy:stä.

Lisää kustannuksia

Runsasluminen talvi voi tulla kalliiksi taloyhtiöille. Ylimääräiset työt, kuten lumien pudottaminen katoilta ja lumien kuljettaminen pois lisäävät kuluja. Katoille jäävä lumi ja jää voivat myös aiheuttaa ongelmia kattorakenteisiin.

Myös perinteisesti katolta käsin työskenteleville lumenpudottajilla riittää kysyntää.

–Sellaiset kohteet jossa se on mahdollista ja johon nosturi ei sovellu, niin se on ainut keino, sanoo Jorma Eronen.

Esimerkiksi Lappeenrannan Kisapuiston jäähallin kattoa on kolattu tänä talvena kaksi kertaa normaalitalvea useammin. Tänä talvena Lappeenrannan kaupunki on maksanut lumen kolaamisesta jo saman verran kuin koko viime talvena yhteensä eli 61 000 euroa.

Lumen pudotukset jatkuvat pitkälle ensi viikkoon. Viikon lopulle ennustetut lauhat säät saavat jälleen lumet ja jäät liikkeelle katoilta ja jatkavat kiinteistönomistajien piinaa.

Vaikka lumenpudottajat joutuvatkin nyt tekemään töitä lähes kellon ympäri, on yrittäjä tyytyväinen.

– Huumorilla tästä selvitään. Kotijoukot tuovat työmaalle kahvia, kuivia vaatteita ja villasukkia. Kyllä tää tästä, toteaa Juha Harvistola, astuu suu virneessä nostoauton häkkiin ja nousee korkeuksiin jatkamaan töitään.

Etelä-Karjalan liiton talousasiantuntija Olli Seppänen hätkähti nähtyään maakunnan asukasluvun kehityksen kolmen viime vuoden ajalta.

Maakunnasta oli hävinnyt vuoden 2015 jälkeen runsaat 2000 asukasta. Asukkaiden määrä on vähentynyt huomattavasti nopeammin kuin Tilastokeskus ennusti vuonna 2015.

– Suhteellisesti eniten on vähentynyt lasten ja nuorten määrä, Seppänen sanoo.

Asukaskato ei koske ainoastaan Etelä-Karjalaa vaan koko Kaakkois- ja Itä-Suomea Kymenlaaksosta Kainuuseen. Vuonna 2015 Itä- ja Kaakkois-Suomessa oli liki 950 000 asukasta. Vuonna 2018 asukkaita oli vajaat 930 000.

– Suurimmat syyt asukasmäärän vähenemiselle ovat kuolleisuutta alhaisempi syntyvyys sekä työikäisten muutto muualle, Seppänen kertoo.

Väkeä voi hävitä maakunnan asukasluvun verran

Etelä-Karjalan liitossa päätettiin laatia uusia arvioita maakuntien asukasluvun kehityksestä. Tulokset ovat kylmääviä.

Mikäli asukkaiden määrä vähenee kolmen edellisvuoden tahtiin, häviää itäisestä Suomesta 20 vuoden aikana liki 130 000 asukasta. Eli Etelä-Karjalan nykyisen asukasmäärän verran.

– Muutos on dramaattinen. Se tarkoittaa palvelujen puolella isoja haasteita eli miten nykyinen hyvinvointiyhteiskunta pystytään turvaamaan, sanoo Etelä-Karjalan liiton aluekehitysjohtaja Satu Sikanen.

Palvelujen järjestäminen pitää miettiä uusiksi, kun veronmaksajia on vähemmän. Samalla sosiaali- ja terveyspuolen menot kasvavat, kun väestö ikääntyy.

Maakuntaliitto laati myös kaksi vaihtoehtoista väestölaskelmaa. Niiden mukaan asukasluku laskee, mutta toisen mallin mukaan loivemmin ja toisen mallin mukaan jyrkemmin.

Jyrkemmän vaihtoehdon mukaan maakunnissa olisi vuonna 2040 noin 180 000 asukasta vähemmän kuin tällä hetkellä.

Kainuussa väkiluku laskenut maltillisemmin

Maakuntien tilanteet ovat toki erilaisia ja esimerkiksi Savonlinnassa opettajankoulutuksen lopettaminen aiheutti hetkellisen, reilusti alaspäin menevän piikin asukkaiden määrässä.

Kainuun asukasluku ei ole laskenut yhtä dramaattisesti kuin muissa Itä-Suomen maakunnissa. Maakunnan talous on aluekehitysjohtaja Jouni Ponnikkaan mukaan kasvanut kolme viime vuotta vahvasti ja työpaikkojen määrän kasvu on pitänyt väestöä maakunnassa.

Lähivuosina Kainuuseen voi syntyä jopa 5000 uutta työpaikkaa, mikäli suunnitteilla olevat investoinnit toteutuvat. Samalla työntekijöitä eläköityy nykyisistä työpaikoista.

– Haasteena on työikäisten ihmisten saanti, Ponnikas sanoo.

Asukkaita haalittava erilaisin keinoin

Itä-Suomen maakunnissa tarvitaan järeitä toimia, jotta väkiluvun väheneminen saataisiin edes hidastumaan.

– Ei tässä usko auta vaan jotain on tehtävä, Etelä-Karjalan liiton aluekehitysjohtaja Satu Sikanen toteaa.

Keinoja on monia. Tärkeintä olisi saada lisää työpaikkoja ja uusia investointeja. Ja jotta investointeja ja työntekijöitä saataisiin, olisi kulkuyhteyksien oltava kunnossa.

– On todella tärkeää, että meillä on nopeat raideyhteydet, hyvät tieliikenneyhteydet ja myös suoria lentoyhteyksiä. Se antaa myös tunteen siitä, että on helppo liikkua paikasta toiseen, Sikanen sanoo.

Oma osansa on koulutuksella, jotta investointeja miettivät yritykset saisivat osaavaa työvoimaa. Myös matkailun kehittäminen toisi lisää palveluja ja työpaikkoja.

Toisaalta joillakin aloilla on tälläkin hetkellä pulaa osaavista tekijöistä. Kuvaan astuukin myös työperäisen maahanmuuton edistäminen.

– Kotimainen työvoima ei riitä kaikille, Kainuun liiton aluekehitysjohtaja Jouni Ponnikas sano.

Tilastokeskus julkaisee virallisen väestöennusteen ensi syksynä. Etelä-Karjalan liitto päätti tehdä Itä-Suomea koskevat laskelmat nyt, koska niitä tarvitaan maakuntien rahoituksen sekä palvelujen suunnittelussa.

Maakuntaliitto hyödynsi laskelmissa Tilastokeskukselta saamiaan lukuja.

Lumilapiot ja kolat käyvät kiivaaseen tahtiin lappeenrantalaisen omakotitalon pihalla Ristikankaankadulla. Varhain keskiviikkoaamuna töissä on nuoren näköistä porukkaa.

– Tosi hyvin homma käy, talon omistaja Jouni Sinkkonen sanoo tyytyväisenä.

Ryhmä yläkoululaisia läheisestä Kesämäen koulusta on saapunut auttamaan paikallisia omakotitaloasujia lumitöissä.

– Haluamme kouluttaa nuoria kaikkeen hyvään ja asioihin, joita elämässä tarvitsee, kuten yhteisöllisyyteen, kertoo nuorten lumitalkoiden idean keksinyt Kesämäen koulun opettaja Juha-Pekka Ruokonen.

Asukasyhdistys auttoi

Lappeenrannassakin lunta on jo noin puoli metriä ja erityisesti omakotitalojen asukkaat ovat ihmeissään jatkuvan lumisateen kanssa. Niinpä Kesämäen koulu otti yhteyttä koulun vieressä olevan Kesämäen alueen asukasyhdistykseen ja kysyi, olisiko sielä sellaisia taloja, jossa apu olisi erityisesti tarpeen. Ja totta toisiaan oli.

– Sieltä löytyi kuusi pientaloa, jossa tarvitaan apua. Viidessä talossa asuu vanhempaa väkeä ja yhdessä iso lapsiperhe, Ruokonen kertoo.

Myös oppilaiden parista löytyi intoa lumitalkoisiin. Mukaan ilmoittautui 30 oppilasta eri luokilta yläkoulusta. Noin puolet vapaaehtoisista oli tyttöjä ja puolet poikia.

Oppilaiden lumenluonti sujuu varmoin ottein.

– Omassakin kodissa on ollut aika paljon lumitöitä, mutta kyllä näitä ehtii koulussakin tehdä, Lappeenrannan Skinnarilassa asuva Henri Hannala. kertoo.

Apu kiitollisena vastaan

1950-luvulla rakennettussa omakotitalossa vaimonsa kanssa asuva Jouni Sinkkonen ottaa lumenluontiavun kiitollisena vastaan.

– Tosi kivaa, että nuoret ovat päässeet apuun. Tässä on joutunut itse kovasti urakoimaan lumitöissä tänä talvena. En ole varmaan koskaan tehnyt näin paljon lumitöitä, kun olen tässä pari vuosikymmentä asunut, Sinkkonen sanoo.

Koululaiset käyvät erityisesti käsiksi korkeisiin lumivalleihin, jotka ovat kasvaneet talon sisääntulotielle.

– Siitä on suuri apu, koska penkat ovat estäneet näkyvyyden tielle. On pitänyt nousta autosta katsomaan pääseekö ajamaan. Nyt sitä ei tarvitse enää tehdä, Sinkkonen sanoo.

Keväällä 2017 Imatralla hehkutettiin yrittäjä Arto Koivuharjun ideoimaa betonielementtitulostinta, ja povattiin laitteelle kansainvälistä läpimurtoa.

Tulostimen läpimurtoon uskoivat myös sen tuotekehittelyn pääyhteistyökumppanit ABB Robotics ja Lujabetoni.

Rahoitusta saatiin Tekesiltä ja Kyösti ja Kari Kakkonenkin ryhtyivät Fimatecin osakkaiksi.

Tarkoituksena oli aloittaa tulostimen sarjavalmistus.

Sen koommin tulostimen maailmanvalloituksesta ei ole kuulunut mitään.

–Betonielementtihomma on jäissä, mutta Fimatec voi hyvin, sanoo Koivuharju.

Hän kertoo, ettei ainuttakaan tulostinta ole myyty eikä sellaista ole teollisuuskäytössä. Syynä on tulostuksessa käytettävä betonimassa, josta ei yrityksistä huolimatta saatu riittävän tasalaatuista. Tulostinta olisi myös pitänyt päästä testaamaan oikeassa elementtitehtaassa.

–Kehitämme parhaillaan toisessa projektissa uudenlaista materiaalia teollisuuden sivuainevirroista. Siinä saattaa olla ainesta myös ekologisemman betonin raaka-aineeksi, kertoo Koivuharju.

"Laitteesta ei vielä ollut teollisuustuotantoon"

Lujabetonin elementtiyksikön tuotantojohtaja Petteri Kiviranta kävi viime talvena Imatralla paikan päällä tutustumassa Fimatecin elementtitulostimen toimintaan.

–Siinä vaiheessa laitteesta ei vielä ollut teollisuustuotantoon. Uusi teknologia kiinnostaa ilman muuta, sanoo Kiviranta.

Fimatecin 3D-tulostimen ideana on valmistaa samalla kertaa rakennuselementin ulkokuoret, lisätä niiden väliin eriste sekä asentaa raudoitus ja sähkökalusteet valumassan sisään.

Rakennuselementtitulostin on kuusi metriä korkea ja 5,5 metriä leveä.

Laboratorio-olosuhteissa keskivertokokoa oleva elementtiseinä valmistuu reilussa 40 minuutissa, kun vastaavanlaisen elementin valmistus kestää perinteisellä tavalla yhden työpäivän.

Fimatec Oy:n hiljaiselosta kertoi ensin Etelä-Saimaa.

Keräsimme penkkaripäivänä tähän juttuun lukijoiden ja Ylen kuvaajien otoksia abilakanoista. Sen jälkeen valitsimme jatkoon mielestämme parhaat lakanat. Lopuksi lukijat valitsivat suosikkinsa Yle.fi-sovelluksessa. Ääniä annettiin leikkimielisessä äänestyksessä yhteensä 459.

10. Muuttuva Labirintti, Tampere

Tammerkosken lukion abit eivät olleet syntyneetkään, kun Ravensburgerin Muuttuva labyrintti ilmestyi. Klassikkopelin innoittamana syntyi silti tyylikäs ja omaperäinen abilakana.

9. Älliä etsimässä, Helsinki

Tässä abilakanassa näkyi tekijöiden taiteellinen silmä, kuten Helsingin kuvataidelukion opiskelijoilta sopii odottaa. "Älliä etsimässä" viittaa luonnollisesti Disneyn hittielokuvaan Nemoa etsimässä.

8. Tuntematon sotilas, Lahti

Lahden yhteiskoulun lukion abikuormurin kylkeen näyttää päätyneen Hietasta Edvin Laineen Tuntemattomassa sotilaassa esittänyt Heikki Savolainen – vaikka "Mie sie tarviit" ei hänen vuorosanansa ollutkaan.

7. Theresa May, Tampere

Britannian erittäin mutkikasta EU-eroa järjestelevä pääministeri Theresa May pääsi tänä vuonna kymmeniin abilakanoihin eri puolilla maata. Tämä Tammerkosken lukiolaisten värikäs tulkinta oli takuulla yksi tyylikkäimmistä.

6. "Quidquid latine...", Kuopio

Kuopion klassillisen lukion oppilaat puolustivat abilakanassaan klassista sivistystä, tosin pilke silmäkulmassa: lakanan teksti kääntyy suomeksi "mikä tahansa latinaksi sanottu kuulostaa viisaalta".

5. Matti Nykänen, Helsinki

Alkuvuodesta menehtynyt Matti Nykänen oli kenties tämän vuoden abilakanoiden suurin hittiaihe, kiitos mäkihyppysankarin värikkään elämän ja rikkaan aforistisen perinnön. Helsingin Rudolf Steiner -koulun C-luokka laati tämän lakanan "Matti Nykäsen muistoa kunnioittaen".

4. Selviytyjät, Jyväskylä

Jyväskylän koulutuskuntayhtymä Gradian kaksoistutkinnon suorittajat saivat innoituksensa tosi-tv:n kestosuosikkisarja Selviytyjistä.

3. Titanic, Turku

Turun normaalikoulun lukion abiturienttien lakanassa oli yhteishenkeä ja dramatiikkaa. Uppoavan Titanicin väritys oli tyylikäs.

2. Books that made you cry, Lappeenranta

Books that made you cry -nettimeemi ("Voitko suositella kirjaa, joka sai sinut itkemään?") koristi varsin monta abilakanaa tänä vuonna. Lappeenrannan Kimpisen lukion abiturientit oli saanut kyyneliin pitkän matematiikan oppikirja.

1. Abi keeper, Tampere

Nämä Tampereen Kalevan lukion abiturientit eivät lähteneet mukaan vuoden muoti-ilmiöihin. Sanaleikki liimasta ja tyylikäs mustakeltainen väritys voittivat lukijat puolelleen.

Jäikö nälkää? Muista myös tämä eilinen Ylen kuvajoukkoistus abilakanoista. Sinne on julkaistu kymmeniä kuvia penkkariajoista lisää.

Pietarin halpalentojen peruuntuminen on saanut venäläiset varaamaan korvaavia lentoja Lappeenrannan kautta.

– Tämä on lisännyt kyselyjä Lappeenrannasta lähtevistä Ryanairin lennoista, sanoo Lappeenrannan lentoaseman toimitusjohtaja Eija Joro.

Lentoasemalla ei kuitenkaan ole tietoa siitä, kuinka paljon venäläisten varaukset ovat helmikuussa lisääntyneet.

Pobeda on lentänyt talvikaudella Pietarista suoraan Milanoon, Berliiniin, Lontooseen, Kölniin, Istanbuliin ja Barcelonaan. Suorat lennot alkoivat syksyllä 2018 ja päättyvät kesäkauden alkaessa maaliskuun lopulla.

Sen jälkeen yhtiö lentää Pietarista Venäjän sisäisiä lentoja, esimerkiksi Moskovan Vnukovon kentälle.

Ryanair aloittaa puolestaan huhtikuun alussa suorat lennot Lappeenrannasta Berliiniin, Milanoon, Ateenaan ja Thessalonikiin.

–Erityisesti Milanon ja Berliinin lennot ovat olleet kysyttyjä, sanoo Joro.

Pietarilaisten kiinnostusta lentää Lappeenrannan kautta lisää se, että venäläinen bussiyhtiö Ecolines on avaamassa suoran reitin Pietarin keskustasta Lappeenrannan lentoasemalle.

Kesäkaudella Pietariin lentää Pobedan lisäksi kaksi halpalentoyhtiötä, espanjalainen Vueling ja unkarilainen Wizz Air.

Pobeda keskittyy Moskovan halpalentoihin

Pobepa on venäläisen Aeroflotin omistama halpalentoyhtiö, jonka kotikenttä on Moskovan Vnukovossa. Kesäkaudella yhtiö lisää halpalentoja Moskovasta.

Yhtiö aloitti lokakuussa 2018 myös suorat lennot Moskovasta Helsinkiin. Reitti lakkautettiin vain neljää kuukautta myöhemmin helmikuun alussa 2019.

Vuonna 2018 Pobeda kuljetti hieman yli seitsemän miljoonaa matkustajaa.

Kaukomailla tai Itä-Euroopassa matkaileva törmää reissullaan kodittomaan koiraan tai kissaan. Matkailijan tekee mieli ojentaa käsi ja silittää eläintä.

– Katukissoja ja -koiria ei tule silittää, ruokkia eikä hoivata, huomauttaa apulaisylilääkäri Eeva Ruotsalainen Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiristä.

Huomautuksen syy on riski saada rabies- eli vesikauhutartunta. Rabieksen esiintymisalueilla matkailija voi altistua vesikauhutartunnalle sairaan eläimen pureman kautta.

Estohoitojen määrä suurin tartuntatautirekisterin perustamisen jälkeen HUSin alueella

HUSin alueella estohoitoa annettiin viime vuonna 61 ihmiselle. Määrä oli vuoden 1995 tartuntatautirekisterin perustamisen jälkeen korkein.

– Suomalaisten rabiesaltistuksista suurin osa tapahtui ulkomaanmatkalla, Ruotsalainen sanoo.

Yhden ihmisen estohoito maksaa noin 2100 euroa. Estohoidossa annetaan neljä tai viisi rokotusta ja joissakin tapauksissa vasta-ainehoito.

Rabies on aivotulehdus, joka oireisena johtaa kuolemaan. Rabiesta esiintyy muun muassa Aasiassa, Afrikassa ja Venäjällä.

Koiran tai kissan pureman ohella rabiekselle voi altistua muun muassa apinan tai lepakon puremasta. Tartunnan voi saada myös syljen välityksellä.

Jos eläin puraisee, pitää puremahaava puhdistaa välittömästi. Matkailijan on myös hakeuduttava lääkäriin, jossa aloitetaan rabieksen estohoito.

Ulkomailta hankittu koira voi kantaa rabiesta

Ulkomaanmatkailun ohella vesikauhulle voi altistua, jos hankkii koiran maasta, jossa rabiesta esiintyy. Etelä-Suomen aluehallintovirasto tiedotti alkuviikosta kahdesta Venäjältä laittomasti tuodusta koirasta, joilla epäiltiin rabiesta. Kummaltakaan ei tutkimuksissa löytynyt tautia.

Itärajalla sijaitsevassa Etelä-Karjalassa tulee silloin tällöin esiin epäilyjä siitä, että Venäjältä salakuljetetulla koiralla on raivotauti.

– Koira salakuljetetaan Suomeen. Eläimen käytös muuttuu yhtäkkiä ja omistajalle tulee huoli, Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin infektioylilääkäri Pekka Suomalainen kertoo.

Kyse on yksittäistapauksista. Rabiesriski on kuitenkin todellinen.

– Yhteiskunta maksaa luvattomasta toiminnasta, Suomalainen sanoo viitaten estohoitojen kustannuksiin.

Riski ei koske pelkästään salakuljetettuja tai muuten laittomasti tuotuja koiria. Apulaisylilääkäri Eeva Ruotsalainen HUSista sanoo, että estohoitoja on annettu myös rabiesalueilta rescue-järjestöjen kautta tuotujen koirien aiheuttamiin puremiin, kun eläin on käyttäytynyt poikkeavasti.

Etelä-Karjalassa lääkärit ovat määränneet viime vuosina 6–10 rabieksen estohoitoa vuodessa. Suurin osa hoidettavista on altistunut rabiekselle ulkomaanmatkalla.

Villieläinten kantamaa tautia pysäytetään rajalla

Itärajalla rabiesriskin aiheuttavat myös rajan yli kulkevat villieläimet.

Raja-alueella Ilomantsista Virolahdelle maastoon levitetään vuosittain raivotaudin syöttirokotteita, joiden tavoitteena on estää luonnonvaraisilla eläimillä esiintyvän metsäraivotaudin leviäminen Suomeen.

Suomi on ollut virallisesti raivotaudista vapaa maa vuodesta 1991 alkaen.

Imatralla on alkanut Vuoksi-joen yli kulkevan valtavan rautatiesillan rakentaminen. 230 metria pitkä ja 13 metriä leveä silta tulee Imatran Mansikkalaan nykyisen rautatiesillan pohjoispuolelle.

Siltaan tulee kahdet raideparit, kun nykyistä Karjalanrataa peruskorjataan kaksiraiteiseksi Lappeenrannan Joutsenosta Imatralle saakka. Uutta kaksiraiteista rataosuutta tulee 19 kilometrin matkalle. Lisäksi Luumäen ja Lappeenrannan Joutsenon välille tehdään radan perusparannus. Koko urakan kustannusarvio on 189 miljoonaa euroa.

Urakoitsija NRC Finland aloitti tällä viikolla Vuokselle rakennustöitä varten tehtävän työlautan ja sen ajolaiturin rakentamisen. Sillan perustusten paalutustyöt alkavat runsaan viikon kuluttua.

– Lautta tulee olemaan 20 metriä leveä ja noin 25 metriä pitkä. Sinne menevän koneen työpaino on 120 tonnia, joten kantavuutta lautalla pitää olla, sanoo siltatyönjohtaja Marko Kaukola NRC Finlandista.

Melua lähialueille aiheuttavat paalutustyöt kestävät 2–3 viikkoa. Töitä tehdään iltaisin kello 18 ja 24 välisenä aikana.

– Paalutustöiden teko iltaisin johtuu Vuoksen kovasta virtauksesta. Läheinen Fortumin voimalaitos tarvitsee päivällä tietyn virtausnopeuden sähköntuotantoon. Iltaisin virtausta voidaan vähentää, kertoo Kaukola.

Vuoksi on Saimaan veden ainoa purkautumisjoki. Vuoksi laskee Venäjälle ja siellä Laatokkaan saakka. Vuoksessa vettä kulkee tällä hetkellä noin 600 kuutiometriä sekunnissa.

Aluksi pelkkä silta

Vuoksen yli rakennetaan nyt pelkkä silta, eikä siihen vielä rakenneta raiteita päälle.

– Radan rakentamissuunnitelmia ollaan parhaillaan tekemässä. Syksyllä tulee kilpailutukset, ja jos suunnitelmat toteutuvat, niin vuonna 2021 uusi Vuoksen ylittävä silta on junien käytössä, sanoo projektipäällikkö Joonas Hämäläinen Suomen tie-, rata ja meriliikenteen suunnittelusta vastaavasta Väylävirastosta eli Väylästä.

Uuden ja vanhan ratasillan väliin jää noin 8–10 metrin matka. Nykyinen yksiraiteinen rautatiesilta on valmistunut vuonna 1933. Se siirtyy Imatran kaupungin omistukseen, kun uusi otetaan käyttöön. Siltä jää mitä todennäköisimmin kävelijöiden ja autoilijoiden käyttöön.

Vuoksen ylittävä uusi ratasilta ei ole ainoa silta, joka uuden kaksoisraiteen takia pitää rakentaa. Kaikkiaan uusia siltoja tulee 12, minkä lisäksi kahta olemassa olevaa siltaa pitää leventää.

Tarkennettu 16.2.2019 klo 13.32, että uutta kaksoisraidetta tulee 19 km:n matkalle ja että Luumäen ja Lappeenrannan välille tulee radan perusparannus.

Lappeenrannan naapurikunnassa Taipalsaarella alkoi muutama viikko sitten taistelu pienen Vehkataipaleen kylän kyläkoulun puolesta. Kunta ilmoitti suunnittelevansa rajuja säästöjä, minkä seurauksena kunnan kolmesta alakoulusta kaksi lakkautettaisiin ja kaikki esikoululaiset ja alakoululaiset siirtyisivät kunnan keskustassa olevaan kirkonkylän kouluun.

Vehkataipaleen kylä sijaitsee noin 15 kilometrin päässä Taipalsaaren kunnan keskustasta. Kylän satavuotias koulu remontoitiin vasta pari vuotta sitten uutta vastaavaksi yli miljoonalla eurolla. Koulun viereen valmistui reilu vuosikymmen sitten uusi liikuntahalli. Siksikin lakkautussuunnitelma on kylällä otettu tyrmistyneenä vastaan.

Vehkataipaleen koulussa opiskelee reilut 60 oppilasta, joten aivan pienestä koulusta ei ole kyse. Toisessa lakkautettavaksi aiotussa koulussa - Saimaanharjun alakoulussa - on 143 oppilasta. He kaikki ja myös esikoululaiset siirtyisivät jo ensi syksynä kirkonkylän kouluun.

Etusivun ilmoitus

Maanantaiaamuna Lappeenrannassa ilmestyneen Etelä-Saimaa-sanomalehden etusivun täytti vehkataipalelaisten oma koko sivun maksettu ilmoitus.

Ilmoituksen mukaan lapset ovat joutuneet säästöpäätösten pelinappuloiksi, kun 223 oppilaan koulupaikka vaihtuu. Ilmoituksessa ihmetellään, miksi säästöpäätökset pitää tuoda niin nopeasti valtuutettujen päätettäväksi.

Vehkataipalelainen kahden koululaisen äiti Anneli Vitikainen kertoo, että lehti-ilmoitus on pikemminkin viesti kuin mainos tai ilmoitus. Sillä he halusivat herättää niin päätöksentekijät kuin koko Taipalsaaren alueen vanhemmat.

Maakuntalehdessä oleva kyläläisten kustantama etusivun ilmoitus on varsin poikkeuksellinen. Etenkin nykyaikana, kun viestintä on siirtynyt entistä enemmän internetiin ja erilaisiin sosiaalisen median kanaviin.

– Vaikka sosiaalinen media on olemassa ja vaikka sinne laitettaisiin maksettuja mainoksia, niin se on siitä huolimatta aika pieni joukko, joka sen jutun siellä internetissä näkee. Facebook-sivut ja -ryhmät ovat ikään kuin kirjakerhoja, jotka pyörivät saman asian ympärillä.

Niinpä vehkataipalelaiset halusivat tuoda ajatuksensa maanantaiaamuna ihmisten aamukahvipöytiin.

– Jospa se perinteinen lehti siinä kohdassa toimii, pohtii Vitikainen.

Parin viikon tuuminta

Lehdessä olevaa tekstiä kyläläiset pohtivat työryhmässään parisen viikkoa. Tekstin tyyliä ja sanamuotoa he halusivat harkita tarkkaan, ettei kukaan siitä ärsyyntyisi.

– Halusimme kohteliaasti muistuttaa, että älkää missään tapauksessa hätiköikö. Asiat ovat vielä selvityksen alla ja näillä perusteilla ei näin peruuttamattomia päätöksiä tulisi tehdä.

Otsikko Älkää hätiköikö löytyi Vehkataipaleen koulun seinällä olevasta yhden koululaisen tekemästä piirustuksesta.

– Lapset halusivat itse saada oman äänensä kuluviin, ja tekivät koulun juhlasalin täyteen julisteita, joissa heillä oli oma viesti päättäjille, kertoo Anneli Vitikainen.

Vitikaisen mukaan Vehkataipaleen kylällä on 60–80 ihmistä erilaisissa työryhmissä pohtimassa kunnan säästöpäätösten vaikutuksia ja perusteita suunnitelmille.

Kylällä on muun muassa selvitetty, miten tarkasti konsulttiyritys Perlaconin Taipalsaaren kunnalle tekemä analyysi vastaa todellisuutta. Analyysin mukaan kunnan pitäisi tehdä seuraavan kolmen vuoden aikana säästöjä yli 2 miljoonan euron edestä.

Mikäli koulu Vehkataipalelta lakkautetaan, tulisi Anneli Vitikaisen mukaan osalle lapsista tunnin koulumatka koulukyydillä kouluun ja toinen tunti takaisin.

– Kyyti kiertelee pikkuteitä pitkin ja kerää lapsia mukaansa. Se vie aikaa, kertoo Vitikainen.

Sanomalehden etusivun reilun tuhat euroa maksaneeseen ilmoitukseen rahat löytyivät nopeasti.

– Rahaa siihen antoivat paikalliset yhdistykset ja yksityishenkilöt, kertoo Anneli Vitikainen.

Taipalsaaren kunnanvaltuuston on määrä päättää koulujen lakkauttamisista ja muista säästöistä vielä tämän kevään aikana.

Kaakkois-Suomen poliisi on saanut Imatralla useita ilmoituksia kaupungissa juoksentelevista villikoiralaumoista. Havaintoja on tullut koko helmikuun ajan.

– Tänään maanantaina on tullut pari kappaletta ilmoituksia, muutama päivä sitten tuli ja helmikuun alussa myös, kertoo komisario Jarno Saarinen Kaakkois-Suomen poliisista.

Laumoissa on Saarisen mukaan yleensä 7–8 koiraa. Tänään maanantaiaamuna poliisipartio on havainnut kolmen koiran lauman.

Laumat eivät mitä todennäköisimmin ole suomalaisia, vaan ne ovat tulleet itärajan takaa Venäjältä. Imatralle on esimerkiksi viereisestä Svetogorskin kaupungista vain muutaman kilometrin matka. Koiralaumat ovat ilmeisesti peräisin sieltä.

Koirista ei tiettävästi ole ollut vaaraa ihmisille tai kotieläimille, mutta ne saattavat komisario Jarno Saarisen mukaan olla arvaamattomia.

– Ne käyttäytyvät kuin villieläimet ja käytös voi olla arvaamatonta erityisesti sellaisia ihmisiä kohtaan, jotka ulkoiluttavat koiraa. Siksi poliisi lähtee siitä, että niistä on vaaraa.

Aamukahvi loppui lyhyeen

Villikoiralauman näki tänään maanantaiaamuna Imatran Kuparin kaupunginosassa Honkapirtinkadulla asuva Leena Kiander. Perheen aamukahvi keskeytyi yllättäen.

– Ensin luulin, että naapurin kissa tuli ikkunan taakse. Sitten näimme koiran, ja äkkiä niitä oli kahdeksan.

Oli onni, että perheemme poika meni kouluun vasta kymmeneksi, eikä kahdeksaksi, sanoo Leena Kiander.

Paniikkiin ei poliisin mukaan ole aihetta, mutta jos lauman näkee, kannattaa siitä ilmoittaa hätäkeskukseen.

– Normaali varovaisuus, mikäli koiria tapaa, kertoo komisario Jarno Saarinen.

Levittävät loisia ja tauteja

Mikäli poliisi saa koiralauman kiinni, on edessä mitä todennäköisimmin koirien lopettaminen. Koiria ei kannata ruveta karkottamaan, koska ne todennäköisesti palaisivat takaisin. Venäläiset villikoirat voivat levittää loisia, matoja ja kirppuja sekä muita vaarallisia tauteja, kuten afrikkalaista sikaruttoa, raivotautia tai myyräekinokokkia.

Eläinlääkäri Pekka Sarkanen kertoi Ylen haastattelussa viime elokuussa, että venäläiset villikoirat ovat luonteeltaan hyvin aggressiivisia ja käyttäytyvät arvaamattomasti.

– Kyllä ne aika hulluja koiria olivat. Ne menivät ovista ja häkeistä lävitse. Osa karkasi myös panssariverkosta. Ne puri vaan sen verkon poikki, kertoi eläinlääkäri Pekka Sarkanen.

Yle kertoi kesällä 2018 laajasti itärajan takana olevista villikoirista. Lue juttu tästä: Täällä sikiävät venäläiset villikoirat – Aivan itärajan pinnassa olevissa laumoissa voi olla kymmeniä koiria