Etelä-Karjalan käräjäoikeus on tuominnut sosiaali- ja terveyspiiri Eksotessa työskennelleelle henkilölle 600 euron sakot potilastietojen luvattomasta katselusta.

Lisäksi hän joutuu maksamaan yhteensä yli 10 000 euron edestä korvauksia henkilöille, joiden potilastietoja hän oli katsellut.

Vain osa henkilörekisteririkoksen 192 asianomistajasta vaati korvauksia

Entinen eksotelainen katseli potilasrekisteristä tuttujen ja sukulaisten potilastietoja vuonna 2015.

Syyttäjä vaati hänelle ehdollista vankeusrangaistusta.

Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin hallituksen puheenjohtaja Marja-Liisa Vesterinen (sd.) on kannellut hallituksen reformiministerien työryhmän lääkärihelikopteria koskevasta linjauksesta eduskunnan oikeusasiamiehelle.

Ministerityöryhmä linjasi torstaina, että helikopterin tukikohta sijoitetaan Lappeenrannan sijasta Kouvolan Uttiin.

Ministeriön asettama asiantuntijatyöryhmä esitti syksyllä, että Kaakkois-Suomen lääkärihelikopteri sijoitetaan Lappeenrantaan.

"Helikopteri on Kaakkois-Suomen ihmisiä varten"

Vesterinen pitää reforministerien työryhmän torstaina tekemää linjausta käsittämättömänä.

– Tätä on perusteltu sillä, että Utista helikopteri palvelee paremmin pääkaupunkiseutua. Herran jestas, eihän sitä sitä varten tänne oltu hankkimassa vaan nimenomaan Kaakkois-Suomen ihmisiä varten!

Lääkärihelikopterin toiminta-alue ei ulotu Utista Ruokolahden pohjoispuolelle.

– Tässä on mennyt metsään niin monta asiaa ja on unohdettu kokonaan perustelut, miksi Etelä-Karjalan perukoillekin tarvitaan tätä ensihoidon helikopteripalvelua, Vesterinen sanoo.

Oikeusasiamiehen muutaman vuoden takaisen lausunnon mukaan hoitoa tulee saada Kaakkois-Suomen alueella riittävän nopeasti kaikille.

Rahoitusyhtiön autolla voi joutua jälleen Venäjän rajalla vaikeuksiin ensi vuoden alussa. Nykyinen rahoitusyhtiön autoihin liittyvä määräaikainen järjestely on voimassa tammikuun 3. päivään saakka. Sen perusteella ajoneuvon voi viedä ilman vakuutta Venäjälle.

Venäjä hallituksen uusi rahoitusyhtiöiden autoihin liittyvä asetus tulee voimaan tammikuun 14. päivänä. Asetuksella vapautetaan vakuudesta rahoitusyhtiöiden omistamien, yksityiskäytössä olevien ajoneuvojen väliaikainen maahantuonti.

Venäjän tullin ilmoituksen mukaan tavoitteena on saada aikaistettua uuden asetuksen voimaan tuloa heti vuoden 2019 alkuun.

Nuijamaan tullin päällikkö neuvoo kuitenkin välttämään auton vientiä rahoitusyhtiön autolla Suomelta Venäjälle 4.–14. tammikuuta.

Tulli pyytää vuoden alussa Venäjälle rahoitusyhtiöiden omistamilla autoilla matkustamista suunnittelevia varautumaan siihen, että Venäjän tulli vaatii autosta vakuutta Venäjälle matkustettaessa.

Venäjän tulli on luvannut tiedottaa asiasta viimeistään joulukuun 28. päivänä.

Kaakkois-Suomen poliisi jatkaa Etelä-Karjalassa epäillyn ympäristörikoksen esitutkintaa.

Poliisi löysi syksyllä Etelä-Karjalassa suuren määrän osittain maahan haudattua muovia. Ympäristörikoksesta epäillään paikallista marjatilayrittäjää.

Muovit on haudattu marjatilan maille. Tila on edelleen toiminnassa.

Muovia on haudattu maahan pitkän ajan kuluessa yhteensä noin 2 500 kuutiota.

– Muuta motiivia kuin taloudellisen hyödyn tavoittelu on vaikea ajatella, sanoo tutkinnanjohtaja Lasse Hakala Kaakkois-Suomen poliisista.

Tutkintaa suorittaa myös Tulli, joka selvittää, olisiko marjatilan pitänyt maksaa valmisteverolain mukainen jätevero.

Poliisi aloittaa asianosaisten kuulemisen vuodenvaihteen jälkeen.

Tutkintapyynnön poliisille teki paikallinen ympäristöviranomainen.

Esitutkinnasta ja muovimääristä kertoi viime viikolla Etelä-Saimaa.

Lappeenrantalainen 65-vuotias mies on otettu tänä vuonna jo 178 kertaa kiinni Kaakkois-Suomen poliisin alueella. Suurin osa kiinniotoista on tapahtunut Lappeenrannassa.

Lisäksi mies on ollut kiinniotettuna tänä vuonna Itä-Suomen poliisialueella neljästi ja Hämeessä kerran. Vuoden 2013 jälkeen miehellä on poliisin rekisterissä kaikkiaan 458 kiinniottomerkintää.

Kaakkois-Suomen poliisin rikosylikonstaapeli ja tutkinnanjohtaja Ilkka Vainikka kertoo, että määrät ovat hyvin poikkeuksellisia. Hän arveli, että kyseessä saattaa mahdollisesti olla kyseenalainen ennätys poliisin tekeminen kiinniottojen määrässä.

Poliisi on ottanut miehen kiinni pääsääntöisesti näpistysten sekä yleisen järjestyksen ja turvallisuuden ylläpitämisen takia. Vainikan mukaan mies ei ole kuitenkaan vaaraksi muille ihmisille.

– Yrityksille ja kauppiaille hän tietenkin aiheuttaa mielipahaa, Vainikka sanoo.

Vainikka kertoo, että välillä mies on ollut monta kertaa kiinniotettuna saman päivän aikana.

– Hänet on voitu laskea meiltä aamulla puoli kahdeksan kohti uusia seikkailuja, niin voi olla, että hän on palannut jo aamukymmeneltä takaisin. Lyhin vapausaika taisi kestää kerran noin 25–30 minuuttia, Vainikka kertoo.

Poliisin tiedotteessa todetaan, että mies on käynyt todistettavasti lähes ulkomailla tammikuussa 2017, jolloin hänet otettiin kiinni Maarianhaminassa.

Imatran kaupungin yhteysjohtaja Tea Laitimolla oli edessään mielenkiintoiset kaksi kuukautta. Hän oli lähdössä kahdeksi kuukaudeksi Kiinan itärannikolla sijaitsevaan yli miljoonan asukkaan Jiaxingin kaupunkiin.

Laitimon matkan tarkoitus oli selvittää, miten noin 27 000 asukkaan pieni Imatra pystyisi tekemään yhteistyötä suuren kiinalaisen miljoonakaupungin kanssa. Nämä kaksi kaupunkia ovat jo muutaman vuoden ajan olleet ystävyyskaupunkeja, joten nyt piti alkaa virittää yhteistyötä oikein kunnolla.

Kiinalaisten matkailu Suomeen on jatkuvassa kasvussa. Kiinalaiset eroavat muista turisteista siinä, että he yleensä haluavat viipyä Suomessa muita turisteja kauemmin. Siksi myös eteläkarjalainen Imatra haluaisi siitä oman siivunsa.

Perille päästyään Laitimo huomasi, että vaikka Jiaxing oli kaunis ja suuri kaupunki, niin mitään luonnonvaraista ei kasvanut missään. Kaikki oli istutettua. Suomalainen luonto toimisi varmasti kiinalaisille mielenkiintoisena vetonaulana.

– Luonto ja puhtaus ovat ne tärkeimmät valtit, joilla saamme turisteja tänne Kaukoidästä, pohtii Tea Laitimo.

Suomen ilmaston ja elämäntavat ovat kiinalaisille erikoisia kokemuksia, joita Laitimon mielestä kannattaa hyödyntää.

– Paistettu makkara ja lumi toimivat. Ihan varmasti. Ja jos ajatellaan kesää, niin Jiaxingissä voi olla kaksi kuukautta 40 astetta lämmintä. Sehän on ihanaa, kun pääsee välillä viileämpää, sanoo Laitimo.

Leirikoulua ja matkamyyntiä

Imatran kaupungin yhteysjohtaja Tea Laitimo matka poiki kiinalaisten matkanjärjestäjien ensi kesän matkan, jossa paikalliset matkanmyyjät saadaan tutustumaan Imatraan ja Saimaaseen.

Toinen konkreettinen esimerkki tulevien vuosien yhteistyöstä liittyy koulutukseen. Kiinalaiset olivat Laitimon mukaan hyvin kiinnostuneita suomalaisesta koulutuksesta.

– Etelä-Karjalan ammattiopisto Sampo ja Jiaxingin yliopisto tekivät aiesopimuksen yhteistyöstä. He tulevat aloittamaan opiskelijavaihdon jo ensi syksynä.

Lisäksi ensi kesällä Imatralle on tulossa Kiinasta leirikoululaisia. Parhaillaan Imatran kaupunki etsiikin leirikoulun järjestämisestä vastaavia yrittäjiä.

Turisteille valmiit paketit Etelä-Karjalaan, Saimaalle ja Pietariin

Kun yhteistyö Kiinaan on saatu kunnolla vauhtiin, lähtee liikkeelle laajempi neuvottelukierros. Imatran ja Saimaan lisäksi on tarkoitus neuvotella Helsingin ja Pietarin alueiden käytöstä matkailijaryhmille.

– Selvitämme kiinalaisten kanssa, millaisia matkapaketteja he haluavat. Jos lentokone tulee Helsinkiin, niin järjestetäänkö sieltä linja-autokuljetus Etelä-Karjalaan vai käyvätkö ryhmät ensin esimerkiksi Pietarin alueella. Katsotaan mitä kiinalaiset matkanjärjestäjät haluavat, Laitimo sanoo.

Matkailijapotentiaalia Suomeen pelkästään Kiinan Jiaxingin lähistöltä on valtavasti, sillä sen ympärillä olevassa Zheijianin maakunnassa asuu noin 55 miljoonaa ihmistä.

Innalanmäen tilalla Taipalsaarella laiduntaa ylämaankarja tyytyväisenä viimaisesta pakkassäästä välittämättä. Isäntäpari Nina Lappalainen ja Simo Vitikainen luopuivat maitotilasta muutama vuosi sitten ja siirtyivät kokonaan lihakarjaan.

Tilalla on nyt kuutisenkymmentä nautaa, joista kerran kuussa yksi lähtee teuraaksi. Yhdestä naudasta tulee lihaa noin 200 kiloa lihaa.

Emäntä Nina Lappalainen antaa lihan leikkaajalle aina tarkat tiedot, miten liha leikataan.

– Minä haluan aina kauden mukaan erilaista lihaa. Kesällä grillipaloja ja talvella lihaa pataruokiin. Myös asiakkaiden muita toiveita kuunnellaan.

Älä pelkää epäonnistumista

Tuvan pöydällä valmistetaan osso bucoa. Hienosta nimestään huolimatta kyseessä on naudan potkasta tehty ruoka.

Potka on sahattu kiekoiksi ja maustettu mustapippurilla sekä yrttisuolalla. Uunivuoassa kiekkojen kupeessa lepää kaalia, sipulia, palsternakkaa, porkkanaa ja vettä.

Sinä aikana kun osso buco on leivinuunissa, voi tehdä muita kodin töitä.

Osso buco ja monet muut vähän erikoisemmat lihasta tehdyt ruoat ovat hyvin helppotekoisia. Siitä huolimatta suomalaisten ruoanlaittotaidot ovat kaventuneet, kun esimerkiksi osso bucoon tarvittava sahattu potka ei tartu mukaan kaupan lihatiskiltä.

– Ei ehkä osata tehdä luisesta lihasta ruokaa. Pelätään epäonnistumista. Jauheliha on tuttu ja turvallinen, mutta se on aina samantyyppinen, sanoo ruoka- ja yritysasiantuntija Outi Penttilä Etelä-Suomen maa- ja kotitalousnaisista.

Outi Penttilä muistuttaa, että pitkään haudutettavat lihan osat ovat lähes samanhintaisia kuin jauheliha. Siksi rahan ei pitäisi olla esteenä erikoisempien lihanosien hankkimiseen.

Ainostaan turkki jää käyttämättä

Taipalsaarelainen Innalanmäen tila saa lihansa hyvin kaupaksi ruokaringin ja lähikauppiaiden ansiosta. Tilalle on tulossa myös oma puoti.

Asiakkaina ovat erityisesti ne kuluttajat, jotka haluavat nähdä vaivaa ruoanlaittoon ja käyttää eläimen osia monipuolisesti.

– Moni ostaakin lihansa suoraa pientuottajalta, koska he pystyvät paremmin määrittelemään, miten haluavat lihansa leikattavan, sanoo Outi Penttilä.

Jauhelihan suosio kotitalouksien keittiöissä selittyy nopealla valmistustavalla. Myös Innalanmäen tilalta teurastetuiden eläinten lihasta lähes puolet myydään jauhelihana.

Vaikka tuottaja saa hyvin myytyä teuraslihat, kannustaa Nina Lappalainen kuluttajia tekemään rohkeasti ruokia kaikista ruhon osista ja sisäelimistä.

– Sisäelimistä menee eniten maksaa. Kielelle on aina oma ostajakuntansa, samoin sydämelle. Teuraseläimestä myydään käytännössä kaikki. Ainoastaan turkkia ei vielä ole kaupattu, kertoo Nina Lappalainen.

Monipuolisesta ruoanlaitosta hyötyvät kaikki

Etelä-Suomen maa- ja kotitalousnaisten ruoka- ja yritysasiantuntija Outi Penttilän mielestä eläimen hyödyntäminen kokonaan on kaikkien etu.

– Opimme ruoan kautta paljon kulttuuristamme. Meillä on muitakin vaihtoehtoja kuin jauhelihapullat, lasagne, makaronilaatikko ja sisäfilee, sanoo Penttilä.

Eläimen kokonaisvaltainen käyttö hyödyntää kaikkia: tuottaja saa lihasta paremman hinnan eikä synny ruokahävikkiä, kuluttajan ruokakulttuuri monipuolistuu ja lisäksi ihmisten ympäristötietoisuus kasvaa, mikä on osa myös kestävää kehitystä.

Järjestä haudutusilta

Kuluttajan ruokatrendejä muokkaavat muun muassa TV-kokit. Lisäksi valveutuneet lounaspaikat ja ravintolat voivat tuoda uusia ruokalajeja listalleen.

Outi Penttilän mielestä esimerkiksi eläimen posket ovat hyvää ruokaa myös arkiruoaksi.

– Kun saadaan hyvää ruokaa esimerkiksi lounaalla, niin siitä saa uusia ideoita myös omaan kotikeittiöön, sanoo Outi Penttilä Etelä-Suomen maa- ja kotitalousnaisista.

Outi Penttilä kehottaa ihmisiä tekemään ruokaa yhdessä ja kokeilemaan sillä tavalla itselle uusien ruokien tekemistä.

– Ostakaa kimpassa vaikka neljännesruho ja järjestäkää lihan haudatusilta. Menkää porukalla sen luokse, jolla on leivinuuni. Lihan kypsyessä ehtii turista mukavia. Lopuksi jokainen lähtee kotiin kypsä lihapotti kainalossa.

Erilaiset ruokakurssit auttavat eteenpäin, mikäli haluaa oppia tekemään monipuolista ruokaa ruhon eri osista. Myös palveleva lihatiski on oiva paikka saada tietoa lihasta ja sen käytöstä. Lisäksi tietoa voi ammentaa internetistä.

Lihan kulutuksen vähentäminen on ilmastomuutoksen ja kasvissyönnin lisääntymisen myötä noussut vahvasti esille.

Taipalsaarelaisen Innalanmäen tilan emännällä Nina Lappalaisella on selkeä näkemys lihansyönnistä.

– Vaikka lihaa ei syödä joka päivä, niin silloin kun syödään, kannattaa panostaa laatuun.

Lähivuosina on syytä olla tarkkana, jos käsky käräjille käy.

Vuodenvaihteesta alkaen toteutuva käräjäoikeusuudistus karsii Suomesta kaikkiaan seitsemän käräjäoikeutta. Niistä suurin osa on Etelä-Suomessa Uudellamaalla.

Muutosta odotellaan kuitenkin esimerkiksi toimintaansa lopettelevassa Tuusulan käräjäoikeudessa levollisin mielin.

– Uusi organisaatio ei ole niin haavoittuva kuin tällainen pieni yksikkö. Siellä riittää henkilöstöä siirrettäväksi erilaisiin tehtäviin tarpeen vaatiessa, sanoo Tuusulan käräjäoikeuden laamanni Petteri Palomäki.

Käräjäoikeudet myös erikoistuvat uudistuksen yhteydessä. Esimerkiksi summaariset eli kirjallisessa menettelyssä ratkottavat, riidattomat velkomisasiat keskitetään yhdeksään käräjäoikeuteen syyskuussa.

– Uskon, että erikoistuminen tuottaa entistä laadukkaampia ja nopeampia ratkaisuja, Palomäki ennakoi.

Summaaristen velkomisasioiden määrä on kasvanut nopeasti viime vuosina. Vuoden 2006 aikana niitä saapui Suomen käräjäoikeuksien ratkottaviksi 150 000 kertaa.

Vuonna 2017 määrä oli jo yli kaksinkertainen: 403 000.

Joka kolmas käräjäoikeus on lakkautettu

Käräjäoikeuksien määrä on pudonnut 2000-luvun aikana noin kolmannekseen.

Vielä vuonna 2000 käräjäoikeuksia oli 66, kun tulevan vuodenvaihteen jälkeen niitä on enää 20.

Nykyisistä käräjäoikeuksien toimipaikoista katoaa vuodenvaihteessa niin ikään noin joka kolmas.

Rakenneuudistus pyrkii ennen kaikkea turvaamaan "tuomioistuinten toimintakyvyn niukkenevien resurssien maailmassa", sanoo oikeusministeriön projektipäällikkö Jyrki Määttä.

– Ongelmiksi on todettu oikeudenkäynnin pitkät kestot ja oikeudenkäyntikulujen merkittävä kasvu. Tämän uudistuksen tavoitteena on luoda käräjäoikeusverkosto, joka kykenee antamaan oikeusturvaa taiten. Asiat ratkotaan nopeasti ja kohtuullisin kustannuksin.

Tämän pitäisi koitua esimerkiksi rikosasiassa sekä asianomistajan että syytetyn eduksi.

– Entistä isommat toimintayksiköt pystyvät organisoimaan toimintansa tehokkaammiksi nimenomaan asiakkaan näkökulmasta, Määttä tähdentää.

Matkat pitenevät – mutta sähköinen asiointi voi auttaa

Vaikka käräjäoikeuden asiakaspalvelu ja kanslia ovensa sulkisivatkin, saattavat istunnot vielä paikoin jatkua muun muassa kesken olevien tilajärjestelyjen takia. Tämä on tilanne myös Tuusulan käräjäoikeudessa.

Itä-Uudenmaan käräjäoikeuden toimipaikkoihin Hyvinkäälle ja Vantaalle siirrytään vasta myöhemmin.

– Toivotaan, että tämä ei ole sekavaa. Toki muutos on haasteellinen – että kukaan ei ole väärässä paikassa väärään aikaan, Tuusulan käräjäoikeuden laamanni Petteri Palomäki myöntää.

Käräjäoikeusuudistus venyttää sekä asiointi- että työmatkoja pitkin Suomea.

– Asiointimatkat pitenevät paikoin sekä kansliaan että istuntopaikoillekin. Haitallisia vaikutuksia pyritään vähentämään sähköisellä asioinnilla ja etäyhteyksien hyödyntämisellä istunnoissa, toteaa oikeusministeriön projektipäällikkö Jyrki Määttä.

Järvenpäässä toimivassa Tuusulan käräjäoikeudessa ratkottiin viime vuonna 11 000 riidatonta velkomusasiaa, 1 000 rikosasiaa, 200 laajaa riita-asiaa sekä 500 avioeroa.

Vertailun vuoksi: Suomen suurimmassa käräjäoikeudessa Helsingissä vastaavat luvut olivat 52 600 velkomusasiaa, 8 000 rikosasiaa, 1 700 laajaa rikosasiaa ja 2 500 avioeroa.

Uudeltamaalta lakkautettavien kolmen hallinnollisen kanslian ja Lohjan sivukanslian lisäksi kansliat poistuvat Iisalmesta, Imatralta, Kotkasta, Kuusamosta, Raahesta, Savonlinnasta, Sodankylästä sekä Varkaudesta.

Istuntopaikat lopetetaan 14 paikkakunnalta.

Lue myös:

Eduskunta hyväksyi käräjäuudistuksen – nykyisistä käräjäoikeuksista lakkaa seitsemän (22.11.2017)

Neljäsosa käräjäoikeuksista hallituksen lakkautuslistalla – "Olisi pitänyt tarkemmin selvittää vaikutukset kansalaisten oikeusturvaan" (27.1.2017)

7 käräjäoikeutta katoaa – mitä tapahtuu rosvolle ja tuomarille? (11.2.2016)

Käräjäoikeuksista karsitaan joka neljäs – leikkuri käy kaikilla nykyisillä kansliapaikkakunnilla (11.2.2016)

Kaakkois-Suomen rajavartiosto valmistautuu vilkkaaseen rajanylitysliikenteeseen vuodenvaihteessa. Juuri vuodenvaihde on perinteisesti yksi vuoden kiireisimmistä ajankohdista Kaakkois-Suomen rajavartioston rajanylityspaikoilla.

Rajanylitysliikenne on vilkasta jo tulevana viikonloppuna, jolloin venäläismatkailijat saapuvat Suomeen lomalle ja jouluostoksille.

Kaikkein kiireisimmäksi ajanjaksoksi ennakoidaan tammikuun ensimmäistä viikonloppua Venäjältä Suomeen, ja tammikuun toista viikkoa Suomesta Venäjän suuntaan.

Rajavartiosto pyrkii saamaan mahdollisimman paljon työntekijöitä juuri pahimpiin ruuhkahuippuihin.

Rajanylitysliikennettä voi seurata sosiaalisessa mediassa

Viime vuodenvaihteen vilkkaimpana vuorokautena Kaakkois-Suomen rajanylityspaikoilla tehtiin yhteensä lähes 38 000 rajanylitystä. Tänä vuonna rajanylityksiä uskotaan tulevan saman verran.

Rajavartiosto tiedottaa matkustajia vuodenvaihteen rajanylitysliikenteestä Twitterissä.

Tämä vuosi on ollut Kaakkois-Suomen rajanylitysliikenteessä viime vuoden kaltainen. Määrällisesti eniten rajanylitysliikennettä on ollut Nuijamaan rajanylityspaikalla.

Rahoitusyhtiöiden omistamien, yksityiskäytössä olevien ajoneuvojen väliaikainen vienti vakuudetta Venäjälle jatkuu keskeytyksettä 1.1.2019 alkaen.

Ajoneuvojen omistajien ja haltijoiden on pystyttävä osoittamaan rajanylityksen yhteydessä, että ajoneuvo kuuluu pankki-, luotto- tai leasingtoimintaa harjoittavalle yhtiölle, ja että ajoneuvon haltijalla on oikeus käyttää ja pitää hallussaan autoa, joka kuuluu edellä mainitulle yhtiölle.

Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että matkustajalla on oltava ajoneuvon rekisteriote, johon kyseinen rahoitusyhtiö on merkitty ajoneuvon omistajaksi ja ajoneuvon kuljettaja haltijaksi. Lisäksi tarvitaan rahoitusyhtiön antama valtakirja, tiedottaa Tulli.

Vielä viime viikolla oli epävarmaa, voiko rahoitusyhtiön autoa viedä Venäjälle ilman vakuutta 3. tammikuuta jälkeen.

Lappeenrannan kaupungille on kertynyt huimat 125 tarpeetonta rakennusta, joista se pyrkii eroon aiempaa pontevammin.

Osa kiinteistöistä on ollut myyntilistalla jo vuosia, osa on jäänyt tarpeettomaksi vasta viimeaikaisten koulu- ja päiväkotiuudistusten jälkeen.

Kaupungin johdon mukaan tarpeettomien kiinteistöjen myynnissä ei tähän mennessä ole onnistuttu toivotulla tavalla. Nyt olisi tarkoitus onnistua.

– Kaikkia 125 rakennusta ei sentään tarvitse realisoida yksitellen, vaan osa niistä kuuluu isompaan yhtenäiseen kokonaisuuteen, sanoo elinvoiman ja kaupunkikehityksen toimialajohtaja Pasi Leimi.

Leimi johtaa vastaperustettua ryhmää, jota kaupungin sisäisellä slangilla kutsutaan realisointityöryhmäksi. Työryhmän tehtävä on kiteytetty yksinkertaiseen lauseeseen: "Realisointityössä on onnistuttava."

– Kyllä se tarkoittaa sitä, että meidän täytyy kauppoja saada aikaiseksi, Leimi sanoo.

Leimin mukaan tarpeettomien kiinteistöjen ylläpito vie kaupungin kassasta 400 000 euroa vuodessa.

Huutokaupat aukeavat alkuvuonna

Ensimmäisenä kaupunki laittaa myyntiin heti vuodenvaihteen jälkeen kohteita, joissa kaava sallii rakennuksen käyttötarkoituksen muuttamisen muun muassa asunnoiksi.

Kohteet myydään netin huutokauppasivustolla. Rakennuksille ei aseteta huutokaupassa lähtöhintaa mutta kaupunki arvioi kaupan sulkeuduttua, hyväksyykö se voittaneen tarjouksen vai ei.

Hankalammin myytäviä ovat paikat, joissa kaava ei sellaisenaan salli rakennuksen asumiskäyttöä. Tällainen on esimerkiksi keväällä 2017 koulukäytöstä poistunut Kanavansuun koulu.

Kaavan muuttaminen kestää nopeimmillaan puolesta vuodesta vuoteen.

Kaikkein vaikeimpina myyntikohteina toimialajohtaja Pasi Leimi pitää sijainniltaan syrjäisiä rakennuksia.

– Syrjäiset, homeisiksi tiedetyt koulut on todella vaikeita realisoitaviksi. Niiden kohdalla myynti ei ole ainoa vaihtoehto vaan toivottomat tapaukset tullaan jättämään kylmilleen ja myöhemmin ne puretaan, Leimi kertoo.

Marika Hölttä on vihdoin tänä talvena ostanut kotiinsa ilmankostuttimen. Viime aikoina huoneilma on ollut niin kuivaa, että laulaja on pitänyt laitetta päällä koko ajan.

Hölttä asuu omakotitalossa miehensä Pasi Heiniluodon kanssa. Koti on itse rakennettu.

Ilmankostuttimen hankinnasta keskusteltiin pitkään rakennusmestarina työskentelevän miehen kanssa. Se oli tosin vain pikkuruinen osa Höltän valmistautumisesta Lappeenrannan laulukilpailuihin. Työ alkoi jo vuosi sitten. Nyt kalkkiviivoilla tärkeintä on ottaa rennosti.

– Muitakin kilpailuihin osallistuvia laulajia tulee meille uudenvuoden aatoksi. Juomme vichyä ja lepäämme, kertoo Hölttä nauraen.

Osa laulajista on todella tarkkoja valmistautuessaan kilpailuun. Marika Hölttä kertoo itse olevansa asian suhteen rennompi. Joitakin ehdottomuuksia kuitenkin on: alkoholia ei nautita yhtään tippaa ainakaan viikkoon, eikä saunan kuumuudessa käydä turvottamassa äänihuulia.

Finaalimekkoa ei ole vielä valittu

27-vuotias Marika Hölttä aikoo laulaa kilpailuohjelman läpi vielä kerran haastattelupäivänä torstaina 27.12. Sen jälkeen ääni saa levätä loppuviikon.

Lepoa on luvassa muutenkin. Lappeenrantalaislaulaja on käynyt ennen kilpailua rentouttamassa rintakehän, kaularangan ja pään alueen lihaksia voice massage -hieronnassa.

– Edessä on rankka viikko. Nyt vaan lepoa ja unta. Kaikki on tehty, summaa Marika Hölttä.

Höltällä on kodin alakerrassa suuri työhuone, jossa säilytetään myös kaikki esiintymisasut. Valtaosa mekoista on näyttäviä pitkiä iltapukuja. Finaalimekkoa ei vielä ole valittu, mutta tulevien kilpailujen alkuerämekoksi on valikoitunut vastikään hänellä Italiassa käytössä ollut kirkkaan sininen esiintymismekko.

– Suomi-neito on hyvä, perustelee laulaja.

"Marika jostain Lappeenrannasta"

Marika Hölttä on kotoisin Kuusankoskelta. Hän opiskelee klassista laulua ja musiikkiteatteria Sibelius-Akatemiassa. Hän laulaa oopperaa, konsertteja, liedejä ja kevyttä musiikkia bändin kanssa. Hän myös opettaa laulua, pianon soittoa ja musiikin teoriaa.

– Olen vähän semmoinen, etten sovi mihinkään boksiin. Se on ihan okei, sanoo Hölttä.

Klassinen laulu on leipätyö, mutta ansiot koostuvat monista erilaisista töistä. Monipuolinen artisti haluaa myös muuttaa stereotypioita.

– En halua vain seisoa paikoillaan pianonmutkassa. Haluan, että ihmiset saavat elämyksiä ja kokevat asioita minun kanssani.

Kevyemmän musiikin laulamisesta bändin kanssa on ollut äänelle vain hyötyä.

– Mitä tulee tähän monipuolisuuteen äänessäni, niin se tarkoittaa koloratuurisopraanoilla sitä, että jos äänihuulet pystyvät venymään paljon, niin nämä laulajat pääsevät tosi korkealle ja tosi matalalle. Kevyt musiikki on tuonut minulle ääneen hyvää keskialaa ja matalaa, mitä harvemmin on korkeilla sopraanoilla.

Kilpaileminen hyödyttää laulajia Höltän mukaan monella tapaa. Ensinnäkin se antaa näkyvyyttä alan sisällä ja auttaa saamaan rooleja. Kilpailuihin valmistautuminen myös kehittää laulajan tekniikkaa, esiintymistä ja henkisiä valmiuksia.

– Eihän minuakaan kukaan tuntisi, ellen kilpailisi. Olisin vain Marika jostain Lappeenrannasta, nauraa artisti.

Suorana Yle Areenassa

Joka kolmas vuosi järjestettävissä Lappeenrannan valtakunnallisissa laulukilpailuissa on omat sarjansa sekä nais- että mieslaulajille. Vuoden 2019 kilpailuihin ovat voineet osallistua vuonna 1986 tai sen jälkeen syntyneet naiset, ja vuonna 1984 tai sen jälkeen syntyneet miehet. Kilpailu on avoin vain Suomen kansalaisille.

Lappeenrannan valtakunnallisten laulukilpailujen alkuerät alkavat tiistaina 1.1.2019 Välierät ovat vuorossa torstaina 3.1.2019 ja finaali loppiaisena 6.1.2019 Lokakuun lopulla järjestetyssä ennakkokilpailussa kilpailuun hyväksyttiin 29 osanottajaa, joista naisia on 20 ja miehiä 9.

Yle välittää Lappeenrannan laulukilpailut välieristä loppukilpailuun ja palkintojenjakoon suorina lähetyksinä Yle Areenassa sekä koostein ja suorin lähetyksin Yle Radio 1:ssä. Katso lähetysajat täältä.

Noin 10 700 vuotta sitten maa-aluetta, jota nykyään nimitetään Suomeksi, ei vielä ollut. Itämeren kohdalla oli suuri Ancylus-järvi, joka peitti suuren osan nykyisen Suomen ranta-alueista. Sisä-Suomi oli kuitenkin kuivaa maata ja jääkautena syntynyt jää oli vetäytynyt Pohjanlahdelle.

Etelä-Karjalassa Ancylus-järven ranta ulottui nykyisen Lappeenrannan alueella Ylämaalle ja Nuijamaalle sekä Joutsenon Kuurmanpohjaan nykyisen itärajan tuntumassa.

Muinaisen Suomen rannoilla liikkuivat jo ihmiset. Aikaisemmin on luultu, että nämä ensimmäiset tulijat olivat olleet lähinnä satunnaisia metsästäjiä ja kalastajia, jotka viettivät liikkuvaa elämäntapaa.

Lappeenrannan Joutsenon Kuurmanpohjassa tehdyt arkeologiset kaivaukset ovat kuitenkin muuttaneet tätä kuvaa. Sieltä löydetyt asuinpaikat muinaisen Ancylus-järven rannalta näyttävät vakituisemmilta kuin odotettiin.

– Näyttää siltä, että tänne tullut porukka ei ollutkaan niin liikkuvaista kuin aikaisemmin ajateltiin, kertoo arkeologi Tapani Rostedt.

Ei kota vaan vakituinen asumus

Aikaisemmin katsottiin, että alueelle tulleilla ihmisillä olisi ollut vain kevytrakenteisia kotamaisia asumuksia, jotka oli helppo purkaa ja ottaa mukaan, kun siirrytään uudelle asuinpaikalle. Joutsenossa tehdyissä kaivauksissa on kuitenkin löydetty asumuksia, jotka antavat kuvan paljon pysyvimmistä asuinpaikoista.

– Ne ovat seitsemän metriä pitkiä ja kolme metriä pitkiä soikioita, jotka on kaivettu osittain yli puolen metrin syvyyteen maan alle. Se on ollut sen aikaisilla työkaluilla ihan kunnioitettava saavutus, arkeologi Tapani Rostedt sanoo.

Rostedtin mukaan rakennusten kaivaminen maahan viittaa siihen, että asumus on ollut vakituinen.

– Joko näille asuinpaikoille on tultu useamman kerran, tai sitten niillä on asuttu pidemmän aikaa, Rostedt sanoo.

Näyttääkin siltä, että Lappeenrannan Joutsenosta on löydetty Suomen vanhimmat pysyvät asumukset.

– Ainakaan toistaiseksi toista vastaavaa ei muualta Suomesta tunneta, Tapani Rostedt sanoo.

Selkeät kerrostumat

Arkeologisia kaivauksia haittaa usein se, että kaivauspaikalla on asuttu useiden pitkien eri historiallisten ajanjaksojen aikana. Tämä merkitsee sitä, että eri asutuskausien arkeologiset kerrostumat saattavat sekoittua toistensa kanssa. Tällöin kaivausten perusteella ei pystytä tekemään yhtä selkeitä johtopäätöksiä, kuin jos asuinpaikalla on asuttu vain jokin tietty ajanjakso.

Joutsenon Kuurmanpohjan löytöpaikat ovatkin erityisen hienoja juuri siksi, että niillä on asuttu vain jonkin aikaa, minkä jälkeen ne on hylätty, eikä uusia asukkaita ole paikalle enää tullut.

Löytöjen ajoitus on siis helpompi tehdä.

– Nämä kaikki asuinpaikat sijaitsevat saman muinaisen vedenrannan äärellä, ja niitä on kaikkia todennäköisesti asutettu vain lyhyen aikaa, Tapani Rostedt korostaa.

Joutsenossa on tehty kaivauksia kahdessa paikassa, jotka on radiohiilimittauksella ajoitettu hieman eri aikakausille. Saarenoja 2:n asuinpaikka on ajoitettu noin 10 700 vuoden taakse. Toinen löytöpaikka Muilamäellä on ajoitettu pari sataa vuotta nuoremmaksi eli noin 10 500 vuoden taakse.

Idän tulijat

Näiden kahden kivikautisen asuinpaikan esinelöytöjen erot antavat mielenkiintoisen kuvan asutuksen kehityksestä kivikauden Suomessa. Näyttää siltä, että vanhemmalle Saarenoja 2:n asuinpaikalla asuneet ihmiset olisivat tulleet idästä, ja he olivat vielä vahvasti tämän toisen alueen kulttuurin vaikutuspiirissä.

Tähän viittaavat paikalta tehdyt kiviesinelöydöt, jotka on pääosin tehty piikivestä.

Piitä ei Suomen alueella esiinny. Kivet tai valmiit kiviesineet on siis tuotu muualta, nähtävästi idästä alueelta, josta Joutsenoon tulleet ihmiset olivat lähtöisin. Tosin esineet saattavat olla myös kauppareittien kautta kulkeutuneita.

Merkittävä keksintö

Saarenoja 2:n lähellä sijaitsevalla Muilamäellä on eletty noin 10 500 vuotta sitten, eli se on noin 200 vuotta Saarenoja 2:ta nuorempi asuinpaikka.

Kun Saarenoja 2:sta löydetyt kiviesineet oli tehty piikiviestä, on Muilamäeltä löytyneet kiviesineet valmistettu piikiven sijaan pääosin paikallisesta materiaalista eli kvartsista. Piikivi ja kvartsi olivat kivikauden asukkaalle merkittäviä kivilajeja, koska niistä pystyttiin muotoilemaan esimerkiksi työkaluja.

Paikalla on myös todisteita siitä, miten siirtyminen materiaalista toiseen, piikivestä kvartsiin, on tapahtunut.

Ensiksi kvartsia on yritetty työstää samaan tapaan kuin piikiveä.

– Varsinkin nuoremmalla Muilamäen asuinpaikalla on kvartsiesineitä, joita ei muualta Suomesta tunneta. Ne on selkeästi tehty piitekniikalla eli niin sanotulla tasoiskennällä, Tapani Rostedt kertoo.

Lopulta on kuitenkin siirrytty aivan uuteen valmistustapaan, jolla kvartsia oli helpompi työstää. Asukkaat tulivat samalla tehneensä keksinnön, joka mahdollisti työkalujen valmistamisen paikallisesta raaka-aineesta.

– Voi sanoa, että tämä kertoo ensimmäisestä teknologisesta kehityksestä Suomessa, Tapani Rostedt sanoo.

Tulevat kaivaukset antavat nähtävästi vielä lisää tietoa kiviteknologian kehityksestä kivikautisessa Suomessa.

– Meillä on ensi vuonna tarkoitus mennä kolmannelle kaivauspaikalle, josta saadaan kolmas vertailuaineisto. Sen perusteella voidaan toivottavasti nähdä miten sopeutuminen paikalliseen materiaaliin on loppujen lopuksi sujunut, arkeologi Tapani Rostedt kertoo.

Juttua muutettu 02.01.2018 kello 9.21: Pii muutettu piikiveksi.

Junat pääsevät jälleen kulkemaan Karjalan radalla Imatran ja Lappeenrannan välillä.

Lappeenrannan Joutsenon ja Muukon välillä ollut sähköratavaurio on korjattu.

Junaliikenteessä oli usean tunnin katkos sähköratavaurion takia. Vaurion aiheutti radalle aamulla kaatuneet puut.

Korjaustöiden aikana junaliikennettä korvattiin linja-autoilla.

Tilastokeskuksen alustavan arvion mukaan lapsia syntyi Suomessa viime vuonna vähemmän kuin koskaan sitten vuoden 1900, jolloin kuukausittaisia syntyvyystilastoja alettiin koota.

Syntyvyyden väheneminen on huomattu erityisesti maakuntien synnytysosastoilla. Synnyttäjien määrä vähenee kaikkialla pääkaupunkiseutua lukuun ottamatta.

Esimerkiksi Etelä-Karjalassa syntyneiden vauvojen määrä on laskenut jo toisena vuonna peräkkäin alle tuhannen lapsen. Se on vähemmän kuin kertaakaan Etelä-Karjalan keskussairaalan historiassa sitten vuoden 1955.

– Vuonna 1955 syntyneitä oli sairaalassa lähes yhtä vähän, mutta silloin osa äideistä synnytti vielä kotona, sanoo synnytysosaston esimies Tuija Suokas.

Syntyvyys on alentunut Etelä-Karjalassa tasaisesti vuodesta 2010 lähtien, jolloin maakunnassa syntyi vielä 1 240 lasta vuodessa.

Perusasiat kuntoon ja sitten lapsia

Etelä-Karjalan alhaista syntyvyyttä ei keskussairaalan synnytysosaston esimiehen Tuija Suokkaan mukaan selitä ainakaan ikäluokan pienuus.

– 1990-luvulla syntyneitä synnytysikäisiä on nyt reilusti, pohtii Suokas.

Etelä-Karjalan keskussairaalassa pitää pientä tytärtään sylissään lappeenrantalainen Henna Kytösalmi. Lapsi on Kytösalmelle toinen. Vauva syntyi juuri ennen vuodenvaihdetta.

Kytösalmi uskoo, että monet ihmiset haluavat elämänsä järjestykseen ennen lasten hankintaa.

– Tietyllä tavalla arvot ovat muuttuneet. Ensin pitää saada tietyt asiat kuntoon, ennen kuin on aika saada lapsia, sanoo Henna Kytösalmi.

Ensin pitää saada tietyt asiat kuntoon, ennen kuin on aika saada lapsia. Henna Kytösalmi

Moni synnytysikään tuleva nuori nainen muuttaa maakunnista opiskelun tai työpaikan takia muualle. Usein tie vie juuri pääkaupunkiseudulle.

Väestöliiton Väestöntutkimuslaitoksen johtaja Anna Rotkirchin mukaan syntyvyyden vähenemiseen vaikuttavat monet seikat. Näitä ovat muassa pitkät opiskeluajat sekä taloudelliset syyt, kuten työttömyys, alhainen tulotaso ja yleinen epävarmuus.

– Perhepoliittiset tekijät vaikuttavat enemmän toista tai kolmatta lasta harkitsevilla, kertoo Rotkirch.

Kokonainen sukupolvi aikuisia saa selvästi vähemmän lapsia kuin edeltävä, ja suurin osa heistä Rotkirchin mukaan kyllä haluaisi lapsia, mutta siirtää ja siirtää lastenhankintaa.

Venäläisäidit saattavat pelastaa synnytysosaston

Soteuudistuksessa on pidetty tuhatta vuosittaista synnytystä rajana, jotta synnytysosasto saisi jatkaa toimintaansa. Etelä-Karjalan keskussairaalassa rajaa tavoitellaan tänä vuonna, kun ensimmäiset ulkomaalaisia synnyttäjät saapunevat kesällä.

Synnyttäjiä odotetaan erityisesti Pietarista, josta Lappeenrantaan on matkaa vain reilut 200 kilometriä. Mahdollista on, että synnyttäjiä tulee myös Venäjän ulkopuolelta.

Synnytysosaston säilymisen turvaisi kolme ulkomaalaista synnyttäjää viikossa. Kyselyitä tulee viikoittain. Ulkomaisten synnyttäjien saamisen Etelä-Karjalaan mahdollistaa valmisteltavana oleva sopimus Hyksin Oy:n kanssa.

Suomeen synnytykseen tuleva äiti maksaa operaatiosta noin 10 000 euroa, mutta sen lisäksi maksettavaksi tulee lähes kahden kuukauden asuminen Lappeenrannassa. Käynnit äitiyspoliklinikalla alkavat noin kuukautta ennen laskettua aikaa.

– Olemme tyytyväisiä, että meille halutaan tulla synnyttämään, koska se vaikuttaa niin moneen työpaikkaankin tällä alueella, kertoo Etelä-Karjalan keskussairaalan synnytysosaston esimies Tuija Suokas.

Syyttäjä vaatii venäläismiehelle kolmen kuukauden ehdollista vankeusrangaistusta laittoman maahantulon järjestämisestä.

Mies järjesti viime syksynä bangladeshilaiselle miehelle Schengen-viisumin, kaikki tarvittavat matkaliput ja majoitukset sekä saattoi miehen Venäjältä Suomeen.

Miehet tulivat Suomeen junalla Lappeenrannan Vainikkalan rajanylityspaikan kautta. Heidät otettiin kiinni Helsinki–Vantaan lentokentällä.

Korjattu 3.1.2019 klo 16.45 otsikkoon ja ensimmäiseen lauseeseen "ehdollista vankeusrangaistusta". Ensimmäisessä lauseessa luki virheellisesti "ehdotonta".

Lappeenrannan paikallisliikenteessä otetaan ensi viikolla käyttöön ensimmäiset biokaasulla kulkevat linja-autot. Niiden käyttöönottoa puoltavat vähäiset päästöt ja hiljainen käyntiääni.

Suomen ilmastopääkaupungiksi julistautunut Lappeenranta on Vaasan ja Helsingin lisäksi kolmas suomalainen kaupunki, jossa paikallisliikenteessä otetaan käyttöön kotimaista, uusiutuvaa polttoainetta.

Vaasa hankki vuosi sitten kerralla 12 biokaasulla kulkevaa bussia. Muun muassa Jyväskylä ja Mikkeli suunnittelevat biokaasubussien hankkimista paikallisliikenteeseen.

Biokaasubussien päästöt ovat dieselbusseihin verrattuna 90 prosenttia pienemmät. Lisäksi biokaasubussit kulkevat huomattavasti äänettömämmin kuin perinteisillä polttoaineilla kulkevat bussit. Yhdellä tankillisella pääsee 500–700 kilometriä.

– Muutenhan nämä biokaasubussit näyttävät täsmälleen samanlaisilta kuin muutkin linja-autot, sanoo Lappeenrannan paikallisliikenteestä vastaavan Savonlinja Oy:n aluejohtaja Teuvo Punavaara.

"Biokaasubussi sopii ilmastopääkaupungin strategiaan"

Lappeenrannassa kahden biokaasubussin kokeilusta on sovittu yhdessä liikennöitsijän Savonlinja Oy:n ja energiayhtiö Gasumin kanssa. Jatkoa on luvassa.

– Seuraavat biokaasulla kulkevat bussit on tarkoitus hankkia paikallisliikenteeseen jo kesällä 2020, sanoo Lappeenrannan kaupungininsinööri Olli Hirvonen.

Vähäpäästöiset biokaasubussit soveltuvat Hirvosen mukaan loistavasti Lappeenrannan ilmastostrategiaan.

– Etelä-Karjalan jätehuoltoyhtiö suunnittelee oman liikennepolttoaineen valmistusta, joten saatamme jatkossa ajaa paikallisella uusiutuvalla polttoaineella, sanoo Hirvonen.

Suomen ja Venäjän väliselle rajalle ei rakenneta villisika-aitaa.

Maa- ja metsätalousministeriön tilaaman selvityksen mukaan itärajalle rakennettava aita ei pystyisi estäämän villisian ja sitä kautta afrikkalaisen sikaruton (ASF) leviämistä Suomeen.

Selvityksen perusteella aitaa on erittäin vaikea saada täysin tiiviiksi, joten sen merkitys afrikkalaisen sikaruton leviämisriskin pienentäjänä on kyseenalainen.

Takeita ei ole myöskään siitä, että aita pidättelisi vahvaa villisikaa.

Selvitettävä aita oli sinkittyä panssariverkkoa. Maan päällä sen korkeus olisi ollut kaksi metriä. Maahan aitaa olisi upotettu 30 sentin syvyyteen.

Haitallisia vaikutuksia eläimistöön molemmin puolin rajaa

Rajalla sijaitseva aita vaikuttaisi haitallisesti Suomen sekä myös koko Fennoskandian ja läntisen Euraasian eläimistöön.

Vaikutuksia tulisi etenkin lajeille, jotka ovat levinneet raja-alueiden molemmille puolille. Näitä ovat muun muassa suurpedot ja hirvieläimet.

– Keskustelua aidan rakentamisesta itärajalle ei ole enää tarvetta jatkaa, maa- ja metsätalousministeriön kansliapäällikkö Jaana Husu-Kallio toteaa.

Kustannusarvio yli 10 miljoonaa euroa

Villisika-aidan rakentaminen ei olisi halpaa puuhaa.

Vähimmäisvaatimukset täyttävä aita paikalleen asennettuna maksaisi arviolta 30 000 – 32 000 euroa kilometriltä.

Aitaa pitäisi rakentaa arviolta 500 kilometrin matkalle Virolahdelta Kuhmoon, joten kustannus olisi arviolta 15 miljoonasta 16 miljoonaan euroa.

Kustannusarviossa ei ole mukana raivauskustannuksia, ylläpitoa eikä maanvuokraa tai mahdollisia pakkolunastuksia.

Maa- ja metsätalousministeriö pyysi syksyllä 2018 Luonnonvarakeskusta selvittämään kaavaillun villisika-aidan ekologisia vaikutuksia. Lisäksi Elintarviketurvallisuusvirasto Evira arvioi selvityksessä, kuinka tehokkaasti aidalla voidaan torjua afrikkalaisen leviämistä Suomeen.

Tautia torjutaan muilla keinoilla

Maa- ja metsätalousministeriön kansliapäällikkö Jaana Husu-Kallion mukaan afrikkalaisen sikaruton leviämisriskiä voidaan pienentää tutkimalla sairaat ja kuolleet eläimet nopeasti.

– Myös metsästyksellä voidaan vaikuttaa taudin ehkäisemiseen, Husu-Kallio sanoo tiedotteessa.

Luonnonvarakeskuksen arvion mukaan Suomessa oli tammikuussa 2018 noin 3155 villisikaa. Seuraava kanta-arvio julkistetaan helmikuussa.

Afrikkalaisen sikaruton leviämistä ehkäistään myös rajanylityspaikoilla.

Vaalimaan rajanylityspaikalla aloitti viime kesänä työskentelynsä Suomen ensimmäinen elintarvikkeita etsivä tullikoira Aino.

Koira etsii matkustajien tuomia luvattomia eläinperäisiä elintarvikkeita, joiden mukana muun muassa afrikkalainen sikarutto voi levitä Suomeen.

Tulli aloittaa tänä vuonna toisen ruokakoiran kouluttamisen. Se aloittaa työskentelyn Helsinki–Vantaan lentoasemalla näillä näkymin kesällä 2020.

Rajanylityspaikoille tulee tänä vuonna muun muassa afrikkalaisesta sikarutosta kertovia infotauluja sekä niin sanottuja katumusroskiksia.

Lentoyhtiö Ryanair aloittaa lennot Lappeenrannan ja Saksan pääkaupungin Berliinin välillä huhtikuun alussa. Lentoja on kahdesti viikossa.

Ryanair käyttää Berliinissä entistä Itä-Berliinin lentokenttää Schönefeldiä, joka sijaitsee noin 20 kilometrin päässä entisen Itä-Berliinin keskustasta Alexanderplatzilta. Kenttää käyttävät edelleen useat muutkin lentoyhtiöt.

Lappeenrannasta on tulossa Ryanairille merkittävä kohde, sillä huhtikuun alusta lokakuun loppuun kestävällä kesäkaudellaan Ryanair lentää Lappeenrannasta neljään eri kohteeseen. Berliinin lisäksi lentoja on Milanon Bergamoon sekä Kreikassa Ateenaan ja Thessalonikiin.

Lappeenrannan lentoaseman toimitusjohtja Eija Joro on tyytyväinen uuteen lentoreittiin.

– Tämä tarjoaa suomalaisille ja venäläisille asiakkaille hyvän mahdollisuuden viikonloppulomiin Saksassa, sanoo Lappeenrannan Lentoasema Oy:n toimitusjohtaja Eija Joro.

Berliinistä Lappeenrantaan saapuvilla lennoilla on kauden aikana myynnissä yli 11 000 paikkaa.

– Tavoitteena on, että vähintään kolmasosa paikoista myytäisiin Saksasta Saimaalle tuleville lomailijoille, Joro jatkaa.

Tulevana kesänä Ryanair kuljettaa Lappeenrannan reiteillä vajaat 68 000 matkustajaa. Lappeenrannan lisäksi Ryanair lentää Tampere–Pirkkalaan, josta yhtiö lentää Budapestiin.

Halpalentoyhtiö Ryanair ilmoitti tänään perjantaina, että se avaa huhtikuun alussa suorat lennot Berliinin ja Lappeenrannan välillä.

Lennot jatkuvat lokakuun lopulle, mutta Lappeenrannan lentoasema käy neuvotteluja reitin saamisesta ympärivuotiseksi.

– Reitti palvelee koko eteläistä Saimaata, ja suorilla lennoilla tulee matkustajia Lappeenrannan lisäksi Imatran, Mikkelin ja Savonlinnan seuduille, sanoo lentoaseman toimitusjohtaja Eija Joro.

Ensimmäisenä kautena tavoitteena on tuoda Berliinistä suorilla lennoilla Saimaalle lomalle hieman yli 3 000 saksalaisturistia.

– Omatoimimatkailijoiden lisäksi matkanjärjestäjät ovat kiinnostuneita tuomaan pieniä turistiryhmiä Saimaalle, sanoo matkailun markkinointiyhtiön GoSaimaan johtaja Juha Sorjonen.

Keski-Euroopasta pakoon paahtavaa hellettä

Lentoyhtiöt etsivät uusia kohteita kuumista kesistä kärsiville keskieurooppalaisille, ja kiinnostus Saimaata kohtaan on kasvussa.

Ryanair lentää Lappeenrantaan kesällä 2019 Saksasta, Italiasta ja Kreikasta. Myynnissä on lähes 68 000 lentopaikkaa.

– Viime kesänä Italiasta, Kreikasta ja Espanjasta tulevien lomailijoiden määrä lisääntyi Saimaalla. Syynä oli kotimaan helle, jota pakoon monet lähtivät Saimaalle, sanoo johtaja Juha Sorjonen.

Lennot myyneet hyvin

Käytännössä Ryanairin lennot Milanon Bergamosta Lappeenrantaan olivat koko viime kesän lähes loppuunmyytyjä.

Vajaa kolmannes reitin matkustajista oli Suomeen saapuvia matkustajia. Ateenan lennoilla kreikkalaisten matkailijoiden osuus oli pienempi.

Tähän asti pienten matkanjärjestäjien on ollut käytännössä mahdotonta tuoda ryhmiä Saksasta Saimaalle, koska asiakasmäärät eivät riitä kokonaisen charter-lennon vuokraamiseen saati kesäkauden kestävään lentosarjaan.

– Ehdottomasti suorat yhteydet ovat suuri etu ja parantavat saavutettavuutta. Nyt matkanjärjestäjät voivat varata koneista kiintiöitä, jatkaa Sorjonen.

Pieniä ryhmiä Saimaalle

Saimaasta ei ole tarkoitus tehdä Lapin kaltaista massaturismin kohdetta, vaan matkanjärjestäjien kanssa neuvotellaan pienistä 5–15 hengen ryhmistä.

– Ne voivat olla esimerkiksi työ- tai kaveriporukoita, jotka tulevat katsomaan vaikkapa Imatranajoja tai vuokraavat pariksi viikoksi mökin jostain päin Saimaata.

Pienille ryhmille räätälöitävät valmismatkat ovat nouseva trendi Keski-Euroopassa. Saksassa toimii matkanjärjestäjiä, jotka ovat erikoistuneet esimerkiksi erä- tai kalastusmatkailuun. Myös slow tourism eli ns. hidas matkailu lisää suosiotaan.

Eteläisen Saimaan alueen matkailuyhtiöt GoSaimaa ja Visit Saimaa ovat markkinoineet yhdessä Visit Finlandin kanssa Saimaan aluetta lähinnä saksankielisessä Keski-Euroopassa. Nyt markkinointia keskitetään uuden reitin myötä Berliinin alueelle.

Matkailun markkinointiyhtiöiden lisäksi matkailuyrittäjät neuvottelevat suoraan matkanjärjestäjien kanssa.

– Teemme yhteistyötä saksalaisten matkanjärjestäjien kanssa niin, että saisimme viisumivapaille Venäjän risteilyille enemmän risteilyturisteja, sanoo varustamo Saimaa Travelin toimitusjohtaja Kirsti Laine.

Saksalaisturistit korvaavat heikentyvän ruplan myötä vähentynyttä venäläisten laivamatkailua. Lisäksi ryhmiä on tarkoitus viedä Saimaalle, jossa Lappeenrannan ja Savonlinnan välisten risteilyjen määrä lisääntyy.

Lappeenrannasta eteläisen Suomen low cost -kenttä

Tänä vuonna Lappeenrannan lentoaseman kautta kulkee noin 70 000 matkustajaa, kun mukaan lasketaan matkanjärjestäjien tilauslennot.

Tämä tarkoittaa matkustajamäärän yli kaksinkertaistumista viime vuodesta, sillä vuonna 2018 matkustajia oli 33 489.

.Vielä muutama vuosi sitten kentän toiminta oli käytännössä keskeytynyt, kun reittilentoja ei ollut lainkaan. Kenttä siirtyi Finavialta lopulta Lappeenrannan kaupungin omistukseen.

Liikematkustuksen sijaan kenttää kehitetään nyt matkailupainotteisena lentoasemana yhteistyössä matkailuyrittäjien kanssa. Toimintatavan muutoksen myötä Ryanair keskittää Suomen-lentojaan Lappeenrantaan. Ryanairin avaus on tuomassa kentälle muitakin yhtiöitä.

– Lentoyhtiöille on edullisempaa lentää Lappeenrantaan, kuin muille eteläisen Suomen kentille, toteaa lentoaseman toimitusjohtaja Eija Joro.

Berliinin ja Lappeenrannan välisen reitin avaamista vauhdittivat myös ennakkolaskelmat venäläisten kasvavasta matkustuksesta.

– Berliinissä asuu suuri venäläisyhteisö, ja Pietarista matkustetaan paljon Saksaan. Vaikka Pietarin Pulkovosta on suoria lentoja Berliiniin, kysyntää riittää myös Lappeenrannan kautta.

Lentoyhtiöt hyvittävät päästöjä

Kasvava lentomatkustus lisää lentoliikenteen päästöjä. Suomi on mukana kansainvälisen lentoliikenteen päästöjärjestelmässä Corsiassa, jolla pyritään vuodesta 2020 alkaen pysäytämään lentoliikenteen päästöjen kasvu. Päästöjä verrataan vuosien 2019–2020 keskiarvoon. Tällöin lentoyhtiöiden pitää hyvittää kasvu ostamalla päästöyksiköitä hiilimarkkinoilta.

Päästöjen vähentämiseen pyritään myös biopolttoaineiden ja energiatehokkaan lentotoiminnan avulla.

– Lappeenrantaan tulevat lennot eivät käytännössä joudu lainkaan odottamaan laskeutumisvuoroa, vaan pääsevät laskuun suoraan. Koneiden rullausmatkat ovat myös lyhyet, ja nämä vähentävät olennaisesti päästöjä, sanoo Lappeenrannan Lentoasema oy:n toimitusjohtaja Eija Joro.