17-vuotias Saija Lampi ei epäröi hetkeäkään vastatessaan kysymykseen unelmatyöpaikastaan.

– Stora Enson Kaukopään tehdas Imatralla. Sinne toivon pääseväni valvomaan valmistusprosesseja.

Peruskoulun jälkeen Saija hakeutui kavereiden vanassa paikalliseen lukioon. Heti lukuvuoden alussa kuitenkin selvisi, ettei paikka ollut hänelle oikea.

Varmuus omasta alasta syntyi vasta ammatilliseen koulutukseen valmentavan valma-vuoden aikana.

– Kun kävimme tutustumassa prosessinhoitajan koulutukseen. Tiesin haluavani sinne, nyt toista vuotta alaa opiskeleva Lampi kertoo.

Valmentavalla koulutuksella hyvät tulokset

Saimaan ammattiopisto Sampossa valma-koulutus on osoittautunut hyvin tuloksekkaaksi. 80–90 prosenttia koulutuksen käyneistä löytää itselleen mieluisan jatkokoulutuspaikan.

Valma-koulutus tähtää nimensä mukaisesti ammatilliseen peruskoulutukseen, mutta luokissa on myös paljon lukiosta haaveilevia nuoria. Lappeenrannan ryhmässä näitä niin sanottuja lukiolaisia on tällä hetkellä noin puolet.

– Lukion vaatima keskiarvo oli kaupungissa tänä vuonna kova, ja nämä nuoret korottavat tämän vuoden aikana päästötodistuksen numeroitaan, kertoo opettaja Veli Kotila.

Ei enää kymppiluokkia

Saimaan ammattiopisto Sampossa vuoden mittaiseen valma-koulutukseen on ollut viime vuosina tunkua. Sekä Lappeenrannan että Imatran paikat täyttyvät nuorista, jotka pohtivat vielä suuntaansa. Kummassakin kaupungissa on tilaa 20 nuorelle.

Valtakunnallisesti valma-opintoja suorittaa vuosittain 5 000 opiskelijaa.

Lappeenrannassa kaikki halukkaat eivät ole mahtuneet tänä syksynä koulutukseen.

– Uusien ryhmien tarvetta pohditaan kysynnän mukaan. Voi olla, että kolmas ryhmä vielä perustetaankin, kertoo opettaja Veli Kotila.

Etelä-Karjalassa valma-koulutus on enää ainoa tarjolla oleva vaihtoehto peruskoulun päättäneille pudokkaille. Aiemmin maakunnassa toimi kymppiluokka sekä talouskoulu.

"Parasta on motivaation löytyminen"

Nyt lukuvuoden alussa valma-luokkien ovi käy tiuhaan molempiin suuntiin, ja opiskelijamäärä elää vielä pitkään.

– Ensimmäisenä päivänä aloitimme 16 opiskelijan kanssa, mutta yksi pääsi heti varapaikalta hotelli-, ravintola- ja catering-alalle. Sanoimme hänelle vain hei hei, iloitsee valma-opettaja Maiju Muona Imatralta.

Imatran ryhmän opettaja Maiju Muona kertoo nauttivansa työstään. Palkintoja satelee opettajalle pitkin lukuvuotta.

– Parasta on se, kun oppilas löytää oman alansa ja se motivaatio syntyy, se on hienoa!

Vuoden aikana oppilaat tutustuvat eri aloihin käytännön kautta. Valmassa opetellaan myös arjen taitoja, kuten vuoka-asumisen pelisääntöjä sekä pyykinpesua.

Tavoitteena nostaa keskiarvoa ja löytää oma ala

18-vuotias Paula Kapanen opiskeli metsäalaa pari vuotta, mutta opiskelu ei sujunut. Tänä syksynä hän aloitti Imatralla valmentavan koulutuksen.

– Minulle ehdotettiin tätä ja ajattelin, että tämä voisi olla minulle hyvä vuoden mittainen jakso, Kapanen kertoo.

Lukuvuosi on vasta alussa, mutta Kapanen uumoilee puutarha-alan kiinnostavan häntä. Paulan yhtenä tärkeänä tavoitteena on kohottaa todistuksen keskiarvoa.

– Yritän nostaa keskiarvoni lähelle yhdeksää.

Saimaan ammattiopisto Sampossa tiedetään, että luokkien oppilasmäärät kasvavat vielä syyslukukauden aikana.

– Ammattialoilta alkaa tippua heitä, jotka ovatkin tehneet väärän valinnan. Sitten he tulevat tänne Valmalle pohtimaan uutta tulevaisuutta, opettaja Muona kertoo.

Venäjän tulli on takavarikoinut suomalaisbussin Viipurissa. Lappeenrantalaisen linja-autoyrityksen Toimi Vento Ky:n bussi on ollut jumissa Venäjän puolella viime kuusta lähtien.

Yritys on tapauksesta vähäsanainen, eikä takavarikosta tunnu olevan tietoa muualla.

– Kyseessä on hallinnollinen tulkintakysymys, asiaa Suomessa hoitava lakimies Raimo Kantola sanoo.

Kantolan mukaan kyseessä on ennakkotapaus.

Kantola odottaa ratkaisua asiaan neljän viikon sisällä. Tuossa ajassa pitäisi selvitä, koituuko yritykselle jotain seuraamuksia vai ei.

Tapaus ei lakimiehen mukaan liity millään tavalla bussin kuljettajaan, joka on päässyt takaisin Suomeen.

Kiekot kopsahtelevat puihin, metalliketjut kilisevät, huutoa ja kiroilua. Tällainen äänimaisema on nykyään arkipäivää Marjatta Buurin kodissa.

– Tule itse katsomaan millainen kotipihamme on, kehotti Marjatta Buuri, joka oli näreissään uudesta frisbeegolf-radasta.

Taloyhtiön pihamaalla voi saada Marjatta Buurin mukaan frisbeen päähänsä, koska rata sijaitsee niin lähellä taloa. Lähin heittopaikka sijaitsee talosta 27 metrin päässä.

– Istuskelin talon pihalla penkillä, niin kuului kopsahdus. Ajattelin, että tippuiko männystä oksa. Sitten olikin frisbee ihan vieressä, kertoo Marjatta Buuri. Ja huokaisee, että onneksi frisbee lennähti mäntyyn, koska muuten se olisi osunut hänen päähänsä.

Kangasvuokkoihin tai liito-oraviin ei radalla puututa. Liikuntatoimenjohtaja Ilkka Oksman

Heinäkuun lopussa Lappeenrannan Huhtiniemeen on avattu 18-väyläinen frisbeegolf-rata, joka sijaitsee lenkkeilymaastossa lähellä asutusta.

Rata on herättänyt siinä määrin tunteita, että siitä on keskusteltu tulisesti paikallislehden mielipidepalstoilla ja kaupungin facebook-ryhmässä. Radasta on myös keritty tehdä jo valitus Lappeenrannan kaupungin kulttuuri- ja liikuntalautakuntaan.

Meteli ja myllätty luonto pistävät vihaksi

Valituksia on tullut peliporukoiden aiheuttamasta metelistä, jota on kantautunut lähialueen koteihin kello 23 asti. Lisäksi korien paikoista on valitettu. Korien asettelu on valittajien mukaan liian lähellä asutusta. Myös on väitetty, että rauhoitettuja kangasvuokkoja olisi radalla peitelty kivituhkalla, muttä tämä valitus on osoittautunut aiheettomaksi.

Lenkkeilijät ovat puolestaan valittaneet, että vanha ja rauhallinen lenkkimaasto on muuttunut rauhattomaksi ja jopa vaaralliseksi, kun frisbeet liitelevät lenkkeilijöiden ympärillä. Myllätty luonto harvennettuine puineen närää myös kaupunkilaisia.

– Luontoarvoja on selvitetty kaavaa varten. Ja ne on otettu huomioon. Luontoarvoselvityksessä on katsottu, että kangasvuokkoihin tai liito-oraviin radalla ei puututa, sanoo liikuntatoimenjohtaja Ilkka Oksman.

Frisbeet viilettävät lenkkeilijöiden seassa

Luonnossa risteilevät polut ovat olleet lenkkeilijöiden aktiivisessa käytössä Huhtiniemessä. Nyt kun ilmassa viilettää frisbeet lenkkeilijöiden seassa, niin vimma puolustaa vanhoja lenkkipolkujaan on Oksmanin mukaan ymmärrettävää.

– Alueella liikkuvia opastetaan ja varoitetaan uudesta radasta. Kaikilla väylillä heittopaikat on suunniteltu niin, että frisbeegolf-heittäjät näkevät hyvin kuntopolulla liikkujat, kertoo Ilkka Oksman Lappeenrannan kaupungilta.

Heittäjä on aina vastuussaan pelivälineestään. Vastuullinen heittäjä ei heitä, jos radalla näköpiirissä on ihminen. Harrastaja Timo Mäntylä

Hänen mukaansa kuitenkin Huhtiniemeen ja sen lähialueelle jää edelleen runsaasti metsämaastoa, missä voi vapaasti liikkua. Kuntopolusta on 18 prosenttia frisbeegolfaajien käytössä.

Kaupunki tunnustaa virheet

Valitukset ovat kaikuneet niin kaupungin kuin myös paikallisen frisbeegolf-yhdistyksen korviin. Lähialueiden asukkaat olivat muun muassa tietämättömiä siitä, kun keväällä rataa alettiin rakentaa. Asukkaiden kuulemispakkoa ei ole, koska alueella on yleiskaava ja kaupunki omistaa maan.

– Ennakkoon ei asukkaita kuultu. Siinä teimme virheen. Asukkaiden kuulemismenettely olisi ollut hyvä tapa, tunnustaa liikuntatoimenjohtaja Ilkka Oksman.

Lisäksi talon pihalle suhahtavat kiekot yritetään jatkossa estää. Kaupunki lupaa asentaa lähiviikkojen aikana puiden väliin verkon, joka estää kiekkojen lentämisen talojen pihoille.

Lenkkeilijöiden pään yli suhahtaviin kiekkoihin ei ole muuta ratkaisua kuin heittotapa ja heittäjän vastuu.

– Heittäjä on aina vastuussaan pelivälineestään. Vastuullinen heittäjä ei heitä, jos näköpiirissä on ihminen, kommentoi Willimiehen disc golf-yhdistyksestä puheenjohtaja Timo Mäntylä.

Myöhäinen pelaaminen yritetään estää jatkossa laittamalla paikan päälle tieto peliajoista.

– Rataa pitää parantaa edelleen ja avata näkymiä heittäjille muun muassa harventamalla oksistoa, toteaa Ilkka Oksman liikuntatoimesta.

Näyttelijä ja ohjaaja Antti Majanlahti on valittu uudeksi Valkeakosken kaupunginteatterin johtajaksi. Majanlahti on teatteritaiteen maisteri ja hänellä on pitkä ura, johon kuuluu lukuisia rooleja elokuvissa ja tv-sarjoissa.

Parhaillaan Majanlahti on mukana Ylen Uusi Päivä -sarjassa, joka jatkuu ensi vuoteen asti.

Päätoiminen työskentely Valkeakoskella alkaa helmikuussa 2018, mutta jo syksyn myötä hän ottaa teatterin johtaakseen. Vuosina 2002–2007 Majanlahti toimi Lappeenrannan kaupunginteatterin johtajana.

Teatterinjohtajan paikkaan tuli 27 hakemusta.

Lappeenrannan Rauhan rannassa vuosia lojunut Blue White Eagle on mennyt kaupaksi. Lappeenrannan seudun ympäristötoimi myy aluksen Meriaura-yhtiölle.

Aluksen myyntihinta on 2000 euroa. Ympäristötoimen mukaan sopimus Meriaura Oy:n kanssa allekirjoitetaan lähipäivinä.

Myynnin yhteytedessä laivan omistus siirtyy Niocon Oy:n konkurssipesältä Meriauralle. Aluksen lainakiinnitykset ovat rauenneet.

Meriaura on ilmoittanut siirtävänsä aluksen Naantaliin syyskuun loppuun mennessä.

Blue White Eaglea oltiin aiemmin kesällä viemässä Viroon kunnostettavaksi. Aluksen ostaja, lappeenrantalainen Stella Polaris Ab perui kuitenkin kaupan, koska alusta ei olisi lopulta saatu vietyä Viroon.

Poliisi ei ole onnistunut estämään vanhusten rahoja huijaavia rikollisia tyhjentämästä pankkitilejä. Se vetoaa nyt kansalaisiin ikäihmisten raha-asioiden turvaamiseksi ja on laatinut yksityiskohtaisen muistilistan rikosten ennaltaehkäisemiseksi.

Poliisin tietoon on tämän vuoden aikana tullut eri puolilla Suomea useita tapauksia, joissa vanhuksilta on huijattu rahaa. Konsteja on monia: vanhukselta on esimerkiksi urkittu pankkitunnukset puhelimitse tai ottoautomaatilla asioivalta vanhukselta on hämätty pankkikortti pois.

– Varas on järjestänyt yllättävän tilanteen ja käyttänyt hyödykseen uhrin hämmennystä. Huijari on voinut tiputtaa maahan setelin ja kysynyt sen jälkeen uhrilta, onko raha pudonnut häneltä. Kun uhrin huomio on siirtynyt seteliin, varas on vaihtanut uhrin pankkikortin toiseksi kortiksi, kertoo rikosylikomisario Juha Junkkari esimerkin.

Poliisiksi tekeytynyt huijari on väittänyt, että uhrin pankkikortti on kopioitu ja tämän tililtä on yritetty nostaa rahaa. Juha Junkkari

Vorot saattavat myös esiintyä poliisina varmistaakseen huijauksen onnistumisen. Huijauspuheluissa poliisiksi esittäytyvä soittaja on kertonut selvittävänsä pankkikorttiin liittyvää rikosta.

– Huijari on väittänyt, että uhrin pankkikortti on kopioitu ja tämän tililtä on yritetty nostaa rahaa. Varas on vedonnut asian kiireelliseen luonteeseen ja on sen varjolla pyytänyt pankkitunnuksia asian selvittämiseksi, kertoo Junkkari.

Näin estät huijaria

1. Pankkitilit ja -kortit. Pidä säästöt sellaisella tilillä, jolla ei ole pankkikorttia. Kortillisella käyttötilillä kannattaa pitää vain sen verran rahaa, jota tarvitsee kuukausittain. Korttitilille on hyvä asettaa päiväkohtainen nostoraja ja poistaa tililtä verkko-ostamismahdollisuus. Pidä näkyvällä paikalla pankin päivityspuhelinnumero, johon voit soittaa, jos tulee tarve sulkea pankkitili nopeasti.

2. Tietokone. Varmista, että verkkopankkitunnukset ovat piilossa. Älä säilytä niitä tietokoneen vieressä.

3. Pankkiautomaatti. Älä pidä tunnuslukua lompakossasi. Laita toinen käsi suojaksi, kun näppäilet tunnuslukua. Nosta vain sen verran käteistä, kuin todella tarvitset. Maksa mahdollisimman monet maksut pankkikortilla. Ole tarkkana, jos joku häiritsee asiointiasi automaatilla.

4. Huijauspuhelut. Muista, että poliisi tai pankki ei koskaan kysy pankkikortin tunnuslukua tai verkkopankkitunnuksi puhelimitse. Älä siis anna puhelimitse pankkikortin tietoja koskaan kenellekään. Jos sinulta pyydetään tunnuslukuja puhelimitse, ilmoita siitä aina hätänumeroon 112.

5. Ovikelloa soittavat huijarit. Älä koskaan päästä sisälle ketään tuntematonta henkilöä. Huijari voi pukeutua siististi ja käyttäytyä kohteliaasti. Jos hän olisi poliisi, hänellä olisi virkapuku. Siviilipukuinen poliisi näyttää aina virkamerkin.

6. Tulosta ohjeet paperille ja pidä muistilistaa näkyvillä.

Elokuussa huijarit aktivoituivat jälleen

Esimerkiksi Kaakkois-Suomen poliisille on tullut tänä vuonna ilmoitus yhdeksästä tapauksesta, joissa ikäihmisiltä on yritetty viedä rahaa. Viime keväänä esimerkiksi Kotkassa ja Haminassa pankkiautomaateilla iäkkäiltä ihmisiltä huijattiin pankkikortti ja tämän jälkeen heidän tileiltään nostettiin rahavarat.

Kesällä poliisille ei ole Kaakkois-Suomessa tullut tietoon vastaavia tapauksia, mutta jälleen elokuun alussa huijarit aktivoituivat. Poliisiksi esittäytynyt henkilö yritti saada puhelimessa lappeenrantalaisen ikäihmisen kertomaan verkkopankkitunnuksensa.

Lappeenrannan teknillisen yliopiston tiloissa sattui tiistain ja keskiviikon välisenä yönä iso vesivahinko. Vettä tuli yli neljän tunnin ajan viidennessä kerroksessa sijaitsevasta saunasta pohjakerrokseen saakka.

Yliopiston alueella oli ennalta ilmoitettu vesikatko yöllä kello 22–02. Yläkerrassa sijaitsevassa saunassa oli illalla saunottu, ja siellä oli osa hanoista jäänyt jostain syystä auki.

Kun vesikatko yöllä päättyi, alkoivat hanat suihkuttaa vettä. Osa vedestä meni viemäreihin, mutta saunatilojen viemäröinti oli päässyt yön aikana tukkeutumaan, jolloin vesi alkoi purkautua alakerroksiin.

Veden tulon huomasi aamulla kuuden aikaan töihin tullut yliopiston työntekijä.

– Yritämme selvittää, miksi hanat olivat jääneet auki, kertoo yliopiston toimitilapäällikkö Tony Vesterinen.

Merkittävät vahingot

Yliopistolla selvitetään parhaillaan vahinkojen määrää.

– Tietokoneita ja kalusteita on vaurioitunut. Samoin kerrosten väliset saumaukset, kertoo Vesterinen.

Tony Vesterisen mukaan vesivahingosta kärsineet tilat on tyhjennetty. Parhaillaan on menossa tilojen kuivaus ja vahinkojen kartoitus.

Noin 20 henkilölle on jouduttu etsimään uudet työtilat. Vahingoittuneet tilat ovat pääasiassa toimistotiloja.

– Vahingon rahallista arvoa ei vielä tiedetä, kertoo toimitilapäällikkö Tony Vesterinen.

Vesterinen ei myöskään pysty kertomaan, miksi hanat loppujen lopuksi olivat illan saunavuoron päätteeksi jääneet aukiasentoon.

Vesivahinko sattui yliopiston takaosassa sijaitsevassa rakennus numero kuudessa.

Vuosia käyttämättömänä ollut Blue White Eagle -alus saattaa hävitä Lappeenrannan Rauhan rannan laiturista ensi viikolla. Laivan ostaja, merikuljetuksiin erikoistunut Meriaura-yhtiö hinauttaa laivan Saimaan kanavan kautta Naantaliin.

Aavelaivaksikin kutsutun aluksen hinaa Idäntie-yhtiö, joka on Saimaalla tunnettu muun muassa proomuhinauksistaan.

Hinausjärjestelyt kunnossa

Tukulaisen Meriaura Oy:n hallituksen puheenjohtaja Jussi Mälkiä kertoo saaneensa hinausyhtiöltä tiedon, että hinaamista varten tarvittavat järjestelyt on tehty. Mälkiä on luottavainen, että hinaus onnistuu.

– Minulla on itsellänikin kokemusta Saimaan kanavan hinaustoiminnasta. Kyllä se onnistuu, Mälkiä kertoo.

Blue White Eaglen edellinen ostajaehdokas Stella Polaris Ab suunnitteli vievänsä aluksen Viroon kunnostettavaksi. Homma tyssäsi muun muassa siihen, että yritys ei saanut lupaa viedä alusta Saimaan kanavan kautta.

Osat kierrätykseen

Blue White Eagle on seisonut Rauhassa vuodesta 2011 alkaen. Länsirannikolla aluksen kohtaloksi koituu romuttaminen. Meriaura-yhtiö on mukana Tekesin rahoittamassa projektissa, jossa pyritään parantamaan laivojen osien kierrättämistä.

– Arviomme mukaan Blue White Eagle -aluksesta olisi kierrätettävissä 85 prosenttia, Mälkiä sanoo.

Laivasta kaksi tarjousta

Aluksen myyntiä on hoitanut Lappeenrannan seudun ympäristötoimi. Ympäristötarkastaja Toni Pöntelinin mukaan Meriauran lisäksi laivasta teki ostotarjouksen venäläinen Vernor Enterprise Ltd, joka on ollut laivasta aiemminkin kiinnostunut.

Pöntelinin mukaan Meriauran esittämä suunnitelma oli uskottavampi. Laivan myyntiä virkatyönään vuosia hoitanut Pöntelin ei kuitenkaan aivan vielä uskalla paukutella henkseleitään, sillä matkan varrella on ollut paljon yllätyksiä.

– Uskon, että laiva lähtee, kun laituri on tyhjä, Pöntelin sanoo.

Ympäristötoimi asetti aiemmin tavoitteeksi, että laivaa häviää Rauhan rannasta ennen talvea tavalla tai toisella.

Saimaan alueen tavoittelemat varakkaammat kiinalaisturistit olisi mahdollista tavoittaa parhaiten kuljettamalla heitä Saimaan ja Pietarin välillä risteilyaluksella.

– Risteilyalus lähtisi Pietarista illansuussa ja saapuisi seuraavana aamuna Lappeenrantaan tai Imatralle, sanoo Etelä-Karjalan liiton Aasia-asiantuntija Ding Ma.

Ding Man mukaan talven aikana on tarkoitus kartoittaa kiinnostuneita matkanjärjestäjiä, jotka olisivat halukkaita kuljettamaan ryhmiä Pietarin ja Saimaan välillä. Sen jälkeen laivalle etsitään rahoittajaaa. Sellainen löytyisi todennäköisimmin Kiinasta.

– Varmasti löydämme sijoittajia, jotka haluavat investoida Saimaan alueen kehittämiseen, eivät ainoastaan kotiuttaa pikaisesti voittoja Kiinaan, sanoo Aasia-asiantuntija Ding Ma.

Sopiva risteilyalus olisi 150-paikkainen

Saimaan ja Pietarin väliseen liikenteeseen sopisi 100–150-paikkainen matkustajalaiva, joka mahtuisi kulkemaan Saimaan kanavan läpi. Sen tulisi olla myös riittävän tasokas, jotta myös premium-tason matkailija viihtyisi aluksella yön yli.

Tarkoitus olisi, että laivamatkan jälkeen kiinalaisturisti viettäisi Saimaan alueella ainakin yhden vuorokauden.

Kiinalaisten matkanjärjestäjien kiinnostusta laivamatkailuun lisäisivät myös risteilymatkustajien saamat viisumihelpotukset. Laivalla Venäjälle saapuva ja sieltä palaava matkustaja eivät tarvitse viisumia alle kolmen vuorokauden matkoilla.

Kiinalaiset sijoittavat tällä hetkellä esimerkiksi Pietarissa huomattavia summia kiinalaismatkailuun ja risteilyalus voisi olla kiinnostava kohde uusilla matkailumarkkinoilla.

Venäläisen tv-kanavan mukaan Venäjän presidentiti Vladimir Putinille on hankittu uusi epävirallinen loma-asunto Viipurin läheltä. Asiasta kertoo venäläinen Dozhd-televisiokanava nettisivullaan.

Kyseessä olisi entinen suomalainen Jugend-kartano Villa Sellgren Venäjänsaarella Viipurinlahdella. Talo rakennettiin vuonna 1913 viipurilaiselle kauppaneuvos Sellgrenille.

Kartanon on suunnitellut kuuluisa viipurilainen arkkitehti Uno Ullberg. Talo on säilynyt kohtuullisen hyvässä kunnossa sotien ja Neuvostoliiton aikana.

Televisiokanavan mukaan kartano on ollut venäläisen yrityksen omistuksessa. Sen taustalta löytyy Putinin pietarilainen ystävä Oleg Rudnov. Putinin väitetään vierailleen kartanolla ainakin kerran.

Televisiokanavan mukaan kartanoa olisi alettu kunnostaa vuonna 2010.

Venäjällä kartanon historia on muutenkin kiinnostava. Kartanoa käytettiin nimittäin Neuvostoliiton aikana kuvatun Sherlock Holmesin kuvauspaikkana.

Asiasta kertoi ensin Suomessa Helsingin Sanomat.

31-vuotias nainen odottaa vastaanotolle pääsyä imatralaisella terveysasemalla. Satu Salonen ei ole hermostunut, vaikka netissä tehty testi kertoi, että diabetes voi iskeä. Testin tehtyään hän kuitenkin järkyttyi aluksi.

– Hupsistakeikkaa, riskiryhmään kuulutaan. Kyllähän se osittain oli tiedossa, mutta kyllä se yllättikin, kertoo Satu Salonen.

Tähän mennessä tutkimukseen on ilmoittautunut 2000 ihmistä. Tavoite on saada 10 000 osallistujaa. Satu Salonen uskoo, että suomalaisten arkuus on yksi syy, miksi tutkimukseen on ollut vaikea löytää osallistujia.

– Minusta se on outoa, jos ei oma hyvinvointi ja terveys kiinnosta. Itselleen täällä eletään ja omaa terveyttä pitää miettiä, sanoo Satu Salonen.

Satu Salonen haluaa tehdä oman terveytensä eteen töitä nyt eikä sitten kun on liian myöhäistä. Tämä on yksi syistä mikä sai naisen lähtemään tutkimusryhmään mukaan.

Vaikeuksia löytää osallistujia

Valtakunnalliseen diabetestutkimukseen on ollut vaikeuksia löytää osallistujia, vaikka joka kolmas suomalainen sopisi tutkittavaksi. Tyypin 2 diabetestä ehkäisevä StopDia-hanke etsii osallistujia tutkimukseen.

– Ihmiset eivät ole vielä heränneet tähän ja markkinointi on vasta käynnissä, kertoo projektityöntekijä Ulla Peippo.

Osallistujia etsitään Pohjois-Savon, Etelä-Karjalan ja Päijät-Hämeen alueelta. Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiristä Eksotesta kerrotaan, että he ovat yrittäneet aktivoida eri työyhteisöjä riskitestiin mukaan. Tähän mennessä tutkimukseen on ilmoittautunut Etelä-Karjalassa 600 ihmistä.

– 3000 on tavoite. Ollaan tehty kyllä kovasti töitä, että olemme saaaneet nämä kuusisataakin mukaan. Kyllä on haasteellista, tunnustaa projektipäällikkö Tuija Ylitörmänen.

Sukurasite merkittävä riskitekijä

Nettisivulla stopdia.fi voi tehdä riskitestin, jonka avulla voi tarkastaa oman riskinsä sairastua tyypin 2 diabetekseen. Jos riski on tarpeeksi korkealla, ehdottaa sivusto jatkotoimia ja liittymistä tutkimukseen.

Pelkät huonot elämäntavat eivät välttämättä avaa porttia tutkimuskohteeksi, sillä seula on tarkka. Jos lähisuvussa on aikuistyypin diabetestä, tutkimukseen pääsee helpommin.

Hupsistakeikkaa, riskiryhmään kuulutaan! tutkimukseen osallistuva Satu Salonen

– Tyypin 2 diabeteksessa sukurasite on iso tekijä. Kyllä liikunta ja ravitsemus ovat tärkeitä tekijöitä sairauden ennaltaehkäisyyn, valistaa Tuija Ylitörmänen.

Lisäksi pitää asua oikealla alueella, että tutkimukseen voi osallistua eli Päijät-Hämeessä, Pohjois-Savossa tai Etelä-Karjalassa.

Tyypin 2 diabeteksen puhkeamista yritetään estää digisovelluksen ja ryhmäohjauksen avulla. Digisovellus muistuttaa käyttäjää esimerkiksi sujauttamaan eväshedelmä työlaukkuun, rauhoittavan kirjan lukemista iltaisin tai lankkutreenin tekemistä.

Uni, ruoka ja liikunta kuntoon

Alkutapaamisessa hoitaja mittaa Satu Salosen verenpaineen, pituuden, painon ja vyötärönympäryksen. Lisäksi Salosen kädessä on iso pussillinen putkiloita, jotka kertovat naisen suuntaavan laajoihin laboratoriokokeisiin.

– Kyllähän se jännitää. Jos teoreettinen riski on jo olemassa, niin mistä sitä tietää mitä tuloksia labrakokeista tulee, Satu Salonen sanoo.

Satu Salonen odottaa innoissaan tulevaa tutkimusta. Hän toivoo pääsevänsä tutkimusryhmään, jossa saa käyttöönsä digisovelluksen sekä ryhmäohjauksen. Nainen kuitenkin tietää, että muutokset eivät tapahdu itsestään vaan ne vaativat työtä ja omien tapojen muuttamista.

– Unen kanssa ei ole ongelmaa, mutta jos yrittäisi ravinnosta lähteä liikkeelle. Se olisi hyvä ensiaskel, naurahtaa imatralainen Satu Salonen.

Puolimiljoonaa sairastaa

Suomessa puolimiljoonaa ihmistä sairastaa tyypin 2 diabetesta. Heistä 150 000 sairastaa sitä tietämättään. Määrän odotetaan nousevan huimasti seuraavien vuosien aikana, jos sairautta ehkäiseviin toimiin ei heti ryhdytä.

– Yleensä sairaus tulee yllätyksenä esimerkiksi työterveyslääkärin käynnillä. Oireet ovat tulleet vähitellen ja niihin on jo yleensä totuttu, kertoo projektityöntekijä Ulla Peippo StopDia-hankkeesta.

Sukurasite on iso tekijä tyypin 2 diabeteksessa. projektipäällikkö Tuija Ylitörmänen

– Näen jo sen motivaattorina, että ihminen tekee riskitestin stopdia.fi-sivustolla. Jos hän näkee kohonneen riskin sairastua tyypin 2 diabeteksen, niin se on jo tosi herättävä tieto ihmiselle, uskoo projektipäällikkö Tuija Ylitörmänen.

Tutkimukseen osallistuvat jaetaan kolmeen ryhmään. Yhdessä ryhmässä tehdään pelkästään alku- ja loppumittaukset, toinen ryhmä saa käyttöönsä digisovelluksen ja kolmas ryhmä saa käyttöönsä sekä digisovelluksen ja ryhmäohjauksen.

Projektiin voi ilmoittauta vuoden loppuun asti stopdia.fi-sivuston kautta.

Lappeenrannan keskustan biljardisalissa kaksi poikaa pelaa biljardia erityisen keskittyneesti. Pelin aikana tilaa puhumiseen ei ole. Ajatus keskittyy vain seuraavaan ja sitä seuraavaan lyöntiin.

Pelinä on 9-pallo eli 9-pool, jossa tarkoitus on lyödä pallot numerojärjestyksessä pussiin.

– Se joka saa viimeisen eli pallon numero 9 pussiin, voittaa pelin, kertovat Sasu Hietamies ja Jori Narvola.

Nuoresta iästään huolimatta pojat ovat päässeet biljardissa poikkeuksellisen pitkälle. Lappeenrannassa asuva Jori on 10-vuotias ja naapurikunnassa Taipalsaarella asuva Sasu 11-vuotias.

– Pojat kuuluvat ikäisissään Euroopan TOP 5:een, hehkuttaa Suomen biljardiliiton pool-biljardin lajipäällikkö Tommi Lamminaho.

EM-kulta

Sasu Hietamies ja Jori Narvola pääsivät elokuun alussa mukaan biljardin junioreiden EM-kisoihin Hollannin Leendeen. Viisijäsenisessä joukkuepelissä olivat poikien lisäksi 15- ja 16-vuotiaat Jere Virtaranta, Micke Ström ja Karo Långström.

Suomen joukkue voitti finaalissa Puolan ja varmisti itselleen näin Euroopan mestaruuden.

Vaikka Jori ja Sasu olivat EM-joukkueessa enemmänkin varamiehinä, he pystyivät yksilöpeleissä haastamaan vanhemmat pelaajat. Samalla kokemus karttui.

– EM-kisoissa viidesluokkalaisilla pojilla oli vastassa 190-senttisiä pelaajia. Alle 17-vuotiaiden sarjassa kokoerot voivat olla suuria, kertoo Tommi Lamminaho Suomen biljardiliitosta.

Lamminaho uskoo, että Sasusta ja Jorista saadaan Suomeen tulevaisuuden tähdet.

– Tällaisia poikia ei ole ollut biljardin parissa moneen vuoteen. Meillä on kaksi pientä timanttia käsissämme, sanoo Suomen biljardiliiton pool-biljardin lajipäällikkö Tommi Lamminaho.

Harjoittelua koulupäivän jälkeen

Sekä Sasu Hietamies että Jori Narvola saapuvat usein koulupäivän jälkeen lappeenrantalaisen biljardisali Fouliin. Sasu on harrastanut biljardia kaksi vuotta ja Jori kolme.

– Viime aikoina olen käynyt treenaamassa joka päivä. Kaksi tai kolme tuntia kerrallaan, kertoo Jori.

Molemmilla pojilla haaveena on voittaa joskus SM-kultaa. 11-vuotias Sasu voitti jo viime keväänä alle 18-vuotiaiden SM-pronssia.

Sitten kun pelaaminen kyllästyttää, treenaavat pojat temppuja. Sasu ja Jori näyttävät, miten pallo saadaan hienoon kierteeseen, miten biljardipallo lyödään toisen pallon yli pussiin ja miten rivissä olevat pallot saadaan kerralla yhdellä lyönnillä pusseihin.

Harjoittelupaikat vähissä

Suomen biljardiliiton pool-biljardin lajipäällikkö Tommi Lamminaho harmittelee, miten vähissä biljardin harjoittelupaikat ovat.

– Sellaisia paikkoja, mihin alle 18-vuotiaat pääsevät, on aika vähän.

Biljardiliitto tekeekin työtä, että nuorisotaloilla olevat biljardinpelaajat saataisiin mukaan lajin harrastajiksi.

– Koulutamme nuorisotalojen henkilökuntaa ja järjestämme nuorisotilojen SM-kisoja, kertoo Lamminaho.

Kaikkiaan biljardiliitossa on lisenssipelaajia 600–700. Nuorten valtakunnallisissa kisoissa käy noin 40 pelaajaa.

Rauhallinen paikka

Lappeenrantalaisessa biljardisalissa tunnelma on rauhallinen. Ihmiset pelaavat ja rauhallisesti juttelevat pelistä ja maailman menosta.

Sasu Hietamiehen äiti Saija Hietamies kuljettaa poikaansa biljardiharrastuksen pariin noin 15 kilometrin päästä Taipalsaarelta. Hän iloitsee nuorista biljardin harrastajista.

– Olen onnellinen jokaisesta junnusta, joka täällä perjantai-iltaa viettää, sanoo Saija Hietamies.

Liikennevirasto aikoo parantaa turvallisuutta Lappeenrannan Joutsenon ratapihalla sattuneen onnettomuuden vuoksi. Veturi suistui tiistai-iltana raiteilta, kun veturi ajoi liian kovaa radan päässä olevaa päätypuskuria päin.

Onnettomuudessa ei loukkaantunut ketään, mutta vaaratilanne oli lähellä.

– Onneksi veturi pysähtyi noin kaksi metriä, ennen kuin se olisi valunut alas pyörätielle, sanoo raivaustöitä johtamassa ollut Liikenneviraston laitospalokunnan päällikkö Atte Kanerva.

Veturi olisi voinut pudota alas Saimaantielle, jonka vieressä kulkee pyörätie. Tieltä jouduttiinkin keskiviikkona katkaisemaan liikenne joksikin aikaa, kun veturi nostettiin takaisin raiteille.

Syytä liian kovaan nopeuteen selvitetään

Karnervan mukaan syytä siihen, miksi kaksi toisiinsa kytköksissä ollutta veturia ajoivat liian nopeasti raiteen päätypuskuriin, ei vielä tiedetä.

Liikennevirasto aikoo kuitenkin parantaa ratapihan turvallisuutta lyhentämällä rataa Joutsenon ratapihalla.

– Lyhennämme raiteistoa sen verran, että siihen saadaan rakennettua soravalli, joka estää jatkossa tällaiset tapahtumat, Kanerva sanoo.

– Kaupunginjohtajan täytyy olla sellainen, ettei häntä tarvi olla myrskylyhdyn kanssa nurkasta etsimässä!

Näillä sanoilla pitkäaikainen imatralainen kuntapoliitikko Heikki Tanninen kuvailee kaupunginjohtaja Pertti Lintusta. Tarkalleen ottaen Lintunen on jo Imatran entinen kaupunginjohtaja, nyt juhlistetaan hänen eläkkeelle jäämistään.

Kun 11 vuotta kaupunkia luotsannut johtaja jää eläkkeelle, on jopa yllättävää, että hänen työvuosistaan muistetaan nimenomaan taito verkostoitua Imatran kannalta merkittävien ihmisten kanssa. Aivan erityisesti Etelä-Karjalassa, ja laajemminkin, tiedetään hänen Venäjä-suhteidensa arvo.

Tannisen mukaan kaupunginjohtajalta ei vierailureissuilla kulunut montaakaan hetkeä, kun hän jo esitti kysymyksen: "Miten on, pääsisittekö käymään meillä Imatralla?"

– Tai "Tulisit sie Imatralle", jos oli tuttavallisemmasta suhteesta kyse, Tanninen kuvailee.

Jopa paikallisen marketin parkkipaikalla haastatellut kaupunkilaiset tietävät tämän. Mervi Kouhia luettelee eläkkeelle jäävän kaupunginjohtajan työvuosien suurimmiksi onnistumisiksi ensin kaupungin katukuvan siistiytymisen, parantuneet urheilumatkailun mahdollisuudet mutta sitten hän muistaa jotain tärkeää.

– Sittenhän meillä on tuo rajanaapuri, sen kanssa Lintunen on saanut yhteistyön toimimaan, Kouhia sanoo.

Ystävyyttä henkilökohtaisella tasolla

Samat tiiviit Venäjä-suhteet nousevat kärkeen myös alueen talouselämän ja politiikan vaikuttajien kerratessa Imatran entisen kaupunginjohtajan Pertti Lintusen työuraa.

Pietarin johdossa Lintusella on, ei nyt kaikkiin, mutta riittävän moneen henkilökohtaiset suhteet. Heikki Järvenpää

– Lintunen on osannut vaalia hyviä henkilökohtaisia suhteita esimerkiksi Pietarin ja koko Leningradin alueen ylimpään johtoon, sanoo naapurikaupungin Lappeenrannan pitkäaikainen poliittinen vaikuttaja Heikki Järvenpää.

– Noinkin pienen kaupungin johtajaksi hän on tavattoman kansainvälinen. Esimerkiksi Pietarin johdossa Lintusella on, ei nyt kaikkiin, mutta riittävän moneen henkilökohtaiset suhteet, Järvenpää sanoo.

Järvenpään mukaan naapurikaupungin johtajan Venäjä-suhteista kertoo paljon se, että vieraiden kanssa käydään yhteisillä saunomis- ja tuulastusreissuilla. Järvenpää harmittelee, että samanlaisia yhteyksiä Venäjälle ei ole onnistuttu synnyttämään muilla itärajan paikkakunnilla.

Kokemus antaa rohkeutta

Miten kaupungin päättäjien ja asukkaiden kehuma kaupunginjohtaja itse ajattelee suhdeverkoston merkityksestä?

– Venäläinen ihminenhän on sellainen, että kun häneen hyvin tutustuu ja ystävystyy, niin hän on todella hyvä ystävä ja tekee kaikkensa, että asiat menevät niin kuin on sovittu, Lintunen sanoo.

Ensin pitää olla luettuna sekä dostojevskit että kommunistisen puolueen historia. Pertti Lintunen

Hän kertoo, että pisimmät ystävyyssuhteensa venäläiskontaktien kanssa ovat saaneet alkunsa 1990-luvulla. Aiemmassa työssään sivistystoimenjohtajana Kotkassa silloinen kaupunginjohtaja antoi Lintusen tehtäväksi nimenomaan pitää yhteyksiä yllä Pietariin suuntaan.

Silloista Pietaria Lintunen muistelee lievästi sanottuna kaoottiseksi kaupungin nykytilaan verrattuna. Pitkät ystävyyssuhteet ovat kuitenkin kestäneet.

– Yleensä venäläinen ystävä ottaa yhteyttä silloin, kun hänellä on joku hätä tai kysymys. Mutta niin minäkin teen kun minä menen sinne. Kysyn, voisinko saada apua tällaiseen tai tällaiseen asiaan, kuvailee Lintunen.

Yleissivistyksen merkitys

Kehutuissa ystävyyssuhteissa on tietenkin se vaara, että niitä ei pysty siirtämään kaupunginjohtajan seuraajalle ja muille työn jatkajille. Imatran uusi kaupunginjohtaja Rami Hasu on yksi avainhenkilöistä.

– Suuressa määrin suhdeverkko siirtyy Lintusen mukana syrjään, arvioi Lintusen työtä läheltä seurannut Heikki Tanninen.

– Kyllähän Lintunen verkkoaan siirtää työn jatkajille, mutta sitä pitäisi osata myös vaalia, Tanninen jatkaa.

Kaupunginjohtaja Lintusella on kansainvälisiä suhteita luoville yksi kova vinkki. Toisen maan kulttuurista pitää olla aidosti kiinnostunut.

– Jos vaikka venäläisten kanssa työskentelee, niin ensin pitää olla luettuna niin dostojevskit kuin Leninin ja Stalinin ja kommunistisen puolueen historiat. Vasta sitten pystyy ymmärtämään venäläistä sielunelämää ja päätöksenteon logiikkaa, Lintunen sanoo.

– Sama koskee tietysti kaikkia muita kansallisuuksia. Pitää olla kiinnostunut historiasta ja yleisestä politiikasta. Sitä naapurit kyllä arvostavat, Lintunen jatkaa.

Lappeenrannan pohjoispuolelta Taipalsaaren Vehkataipaleelta on löytynyt vesikotilo, joka nyt on varmistunut erittäin haitalliseksi omenakotiloihin kuuluvaksi nilviäiseksi.

Kotilo on poikkeuksellisen suuri. Löydetyn kotilon pituus oli kuusi senttimetriä. Osa omenakotilolajeista saattaa kasvaa jopa 16 senttimetrin pituiseksi.

– On hyvin todennäköistä, että kotilo on päätynyt Saimaaseen akvaariosta, kertoo johtava tutkija Maiju Lehtiniemi Suomen ympäristökeskuksesta.

Kotilon havaitsi kuvaaja Pekka Tuuri elokuussa 2015. Kuva oli Tuurilla pari vuotta, kunnes kuva vasta tänä kesänä päätyi muiden kotiloiden havaintoja kerättäessä Suomen ympäristökeskukseen.

– Kotilo tunnistettiin nilviäistyöryhmässä varsin nopeasti omenakotiloihin eli Pomacea-sukuun kuuluvaksi lajiksi. Tarkempaa lajimääritystä ei vielä ole saatu, kertoo Maiju Lehtiniemi.

Kotilo jäi kesällä 2015 Saimaaseen, koska sen havaitsija ei tiennyt lajin olevan haitallinen.

– Uskoisin, että kotilo on jo menehtynyt kertoo Maiju Lehtiniemi Suomen ympäristökeskuksesta.

Voi menestyä Suomessa

Omenakotilot ovat kotoisin Etelä-Amerikasta. Sieltä ne ovat levinneet 1900-luvun loppupuolella Aasiaan ja Pohjois-Amerikkaan sekä Eurooppaan.

– Pomacea canaliculata -laji on luokiteltu 100 haitallisimman vieraslajin joukkoon. Suotuisissa olosuhteissa se voi lisääntyä nopeasti ja aiheuttaa monenlaisia haittoja, kertoo Suomen ympäristökeskus.

Ympäristökeskuksen mukaan Etelä-Espanjassa Ebro-joella vuonna 2009 havaittu omenakotilo on lisääntynyt räjähdysmäisesti ja aiheuttanut ongelmia esimerkiksi riisiviljelmillä. Riisisadosta on saattanut joutua kotiloiden ravinnoksi jopa puolet.

Kotiloiden torjunta on ympäristökeskuksen mukaan hyvin hankalaa, ja omenakotilolajien torjunnan kustannukset ovat maailmanlaajuisesti miljardiluokkaa.

Akvaariosta Saimaaseen

Saimaalta löytynyt omenakotilo on mitä todennäköisimmin päässyt veteen akvaariosta. Ympäristökeskus muistuttaa, että akvaarioharrastajien ei tule päästää mitään eläviä kasveja tai eläimiä luontoon.

– Akvaariokasvien mukana saattaa kulkeutua eläinten munia tai muita pieniä kehitysvaiheita, joista saattaa syntyä uusi vieraslajin kanta, kertoo Suomen ympäristökeskus.

On mahdollista, että omenakotilot pystyvät kotiutumaan Suomeen. Jos näin käy, niin Suomen eläinlajit eivät välttämättä kestä vieraslajien mukanaan tuomia tauteja.

– Patagoniassa omenakotilo on selvinnyt kuusiasteisessa pohjasedimentissä. Toivotaan, että Suomessa olisi kylmempää, sanoo johtava tutkija Maiju Lehtiniemi Suomen ympäristökeskuksesta

Vieraslaji voi hävittää alkuperäislajistoa, kun se kilpailee ravinnosta ja elintilasta muiden eläinten kanssa.

Omenakotiloiden munat ovat vaaleanpunaisia. Kotilo munii ne vedenpinnan yläpuolelle, esimerkiksi vesikasvien varsille. Sieltä munaryhmät on helppo havaita.

Aasiassa kotiloita on istutettu ruoantuotantoa varten Aasian vesiviljelmille. Sieltä ne ovat levinneet ympäröivään luontoon. Huonosti kypsennettyjen omenakotiloiden on todettu levittävän sukkulamatoja ihmisiin, millä on ollut yhteys aivokuumetapauksiin.

Lappeenrannan Joutsenon säilöönottoyksikön asukkaiden aika kuluu pääosin älylaitteiden ääressä. Netin lisäksi ulkoilu ja etenkin jalkapallo ovat suosittua ajanvietettä. Tulevaisuudessa jalkapalloa pelataan uudella ulkoilualueella, toiveissa on tekonurmikenttä.

Uusi suurempi ulkoilualue toteutetaan nyt käynnissä olevan remontin yhteydessä. Yksikköön tulee lisää asiakaspaikkoja, mutta yhtä tärkeänä pidetään viihtyvyyden lisäämistä.

Meillä kannustetaan ulkoiluun ja tarjotaan mahdollisuuksia liikkua. Kai Karhukorpi

Kolme vuotta toimineessa Joutsenon yksikössä jokaisella on oma huoneensa. Perheosastolla perhe asuu yhdessä huoneessa. Huoneissa on internetyhteys ja televisio yli sadalla kanavalla.

Euroopassa perheasunto voi olla 150 neliötä

Säilöönottoyksiköissä asuu sellaisia kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneita ihmisiä, joiden pelätään piiloutuvan ennen kuin maasta karkottaminen tai käännyttäminen tapahtuu. Säilöönotto voidaan tehdä myös esimerkiksi turvapaikanhakijan tekemien rikosten, epäselvän henkilöllisyyden tai matkareitin vuoksi.

Joutsenon säilöönottoyksikön vastaava ohjaaja Kai Karhukorpi oli keväällä mukana tutustumisvierailulla Belgian ja Hollannin säilöönottoyksiköissä. Ero Suomen yksiköiden ja näiden laitosten välillä on valtava.

– Esimerkiksi Hollanin Zeistissä yhden perheasunnon koko oli noin 150 neliötä ja pihamaalla kaksi eri tekonurmikenttää.

Monet näistä kohteista olivat nimenomaan rakennettu säilöönottoyksiköiksi.

– Vain uima-allas puuttui, niin olisi mennyt lomakohteesta, kuvailee vastaava ohjaaja Kai Karhukorpi.

Joutsenon yksikkö toimii lakkautetun Konnunsuon vankilan vanhoissa tiloissa.

Kuntosali ja luovan työn tila

Joutsenon säilöönottoyksikössä on remontin jälkeen 70 asiakaspaikkaa. Suomen toiseen säilöönottoyksikköön Helsingin Metsälään mahtuu 40 ihmistä.

Pelkkä säilyttäminen lisää levottomuuta ja katkeroitumista. Kai Karhukorpi

Asiakaspaikkojen lisäksi Konnunsuolla sijaitsevaan yksikköön remontoidaan yleisiä tiloja. Uusi kuntosali saa pian laitetäydennystä, mutta on jo nyt käytössä. Luovan työn tila on vielä tyhjä, mutta sinne saadaan pian säkkituolit ja askartelupöydät. Tarkoitus on toteuttaa luovaa työtä opiskelijayhteistyössä paikallisen oppilaitoksen kanssa.

Mitä hyötyä on tehdä säilöönottoyksiköstä viihtyisä paikka?

– Asukkaiden hyvinvointi korreloi suoraan siihen, miten asiakas käyttäytyy. Pelkkä säilyttäminen lisää levottomuutta ja katkeroitumista.

Hollannin tasoa ei kuitenkaan entisessä vankilamiljöössä tavoiteta remontinkaan jälkeen.

– Päiväohjelmaan kuului mm. zumbaa ja aerobicia. Meilläkin kannustetaan ulkoiluun ja tarjotaan mahdollisuuksia liikkua, kertoo Karhukorpi.

Amnesty ei vaikutu uudesta kuntosalista

Suomen Amnestyn pakolaisasiantuntija ei edelleenkään ole tyytyväinen Joutsenon säilöönottoyksikköön.

– Peruskysymys on se, että onko oikein ottaa ylipäänsä näitä ihmisiä säilöön? Se ongelma ei poistu uuden kuntosalin avulla, kommentoi Kaisa Väkiparta.

Amnestyn kanta säilöönottoyksiköihin on se, että säilöönoton tulisi olla aina viimesijainen vaihtoehto. Muita vaihtoehtoja on esimerkiksi asumisvelvollisuus nimetyssä vastaanottokeskuksessa ja ilmoittautumisvelvollisuus.

Joutsenon säilöönottoyksikössä on myös perheosasto. Amnestyn mielestä lasten säilöönotosta tulisi luopua kokonaan.

– Nyt Joutsenoon tulee lisää säilöönottopaikkoja, kuulostaa ettei säilöönottoja olla valitettavasti vähentämässä, sanoo Suomen Amnestyn pakolaisasiantuntija Kaisa Väkiparta.

Lappeenrannan Rauhan satamassa vuodesta 2011 hylättynä maannut Blue White Eagle -risteilyalus näyttää vihdoinkin siirtyvän paikaltaan.

Aluksen osti viime viikolla Meriaura Oy. Kauppahinta oli 2000 euroa. Yhtiö aikoo viedä aluksen Saimaan kanavan kautta Naantaliin romutettavaksi.

Saimaalle on jo saapunut kaksi Idäntie-yhtiön hinaajaa aluksen siirtoa varten. Alusta valmistellaan hinaukseen loppuviikolla.

– Aluksesta tyhjennetään esimerkiksi tankkeja nesteistä ja potkuriakseli lukitaan, Björn Jägerskiöld Idäntie-yhtiöstä kertoo.

Hänen mukaansa alus on tarpeeksi hyvässä kunnossa siirrettäväksi. Esimerkiksi runko on tiivis.

Hinaus tapahtuu ensi viikonloppuna tai ensi viikon alussa.

Lappeenrannan kaupunki on pitkään yrittänyt saada aluksen omistajan siirtämään aluksen. Lopuksi kaupunki myi itse aluksen tarjouskilpailussa.

Imatralla palataan tänään tiistaina kaupunkia viime joulukuun alussa järkyttäneisiin tapahtumiin. Kaupunginvaltuuston puheenjohtajan sekä kaksi paikallista toimittajaa ampunut Jori Juhani Lasonen astelee oikeuden eteen vastaamaan kolmeen murhasyytteeseen.

Istunto Etelä-Karjalan käräjäoikeudessa alkaa kello 9. Käräjätuomari Samuli Yli-Rahnasto arvioi, että tapahtumien kulku on niin selvä, että asia saadaan käsiteltyä yhdessä päivässä. Niin ikään oikeuden ratkaisu voi tulla jo tiistaina, ei kansliapäätöksenä myöhemmin.

Yli-Rahnaston mukaan oikeus käsittelee kolmoissurmaa todennäköisesti osittain suljetuin ovin. Esimerkiksi uhrien omaiset voivat toivoa, että tiettyjä asioita käsitellään julkisuudelta salassa.

Syytetty on paikkakuntalainen. Hän oli tekohetkellä 23-vuotias. Miehellä on aiempaa väkivaltarikostaustaa.

Uhrit valikoituivat sattumanvaraisesti

Lasonen ampui kolme naista ravintolan edustalle kävelykatu Koskenpartaalla joulukuun 3. ja 4. päivän välisenä yönä. Poliisin tekemän esitutkinnan perusteella Lasonen oli harkinnut surmia pari viikkoa. Lopullinen päätös syntyi kuitenkin tekoiltana.

Lasonen ajoi autollaan Koskenpartaalle, nousi autosta, otti auton tavaratilasta sinne laittamansa kiväärin ja ampui sillä lähietäisyydeltä kolmea imatralaista naista. Uhrit valikoituivat sattumanvaraisesti.

Valvontakameroiden perusteella mies oli vielä ampumisen jälkeen kohottanut aseensa ampuma-asentoon ja osoittanut sillä kävelykadun suuntaan. Aseessa ei kuitenkaan ollut enää ammuksia.

Ampumisen jälkeen Lasonen laittoi aseen takaisin auton tavaratilaan ja jäi tapahtumapaikalle odottamaan poliisia. Kiinniottotilanteessa Lasonen ei tehnyt vastarintaa.

Mielentilatutkimuksen tulos keskeisessä asemassa

Esitutkinnassa ei selvinnyt selkeää motiivia teoille. Poliisin mukaan taustalla on epäillyn mielenterveyteen liittyviä syitä. Etelä-Karjalan käräjäoikeus määräsi Lasosen mielentilatutkimukseen jo ennen oikeuden pääkäsittelyä. Sen tuloksia käydään läpi oikeuden istunnossa tiistaina.

Mielentilatutkimuksen tulos on yksi keskeisistä osatekijöistä, jotka vaikuttavat rangaistukseen. Mikäli Lasonen todetaan syyntakeettomaksi, ei häntä voida Itä-Suomen yliopiston rikosoikeuden professorin Matti Tolvasen mukaan tuomita rangaistukseen.

– Tällaisessa tilanteessa terveydenhuoltoviranomaiset ratkaisevat, onko epäilty tahdosta riippumattoman hoidon tarpeessa. Jos on niin sitten hän siirtyy terveysviranomaisten huostaan, Tolvanen kertoo.

Mikäli syytetty todetaan alentuneesti syyntakeiseksi tai syyntakeiseksi, voidaan hänet tuomita enimmäisrangaistukseen.

– Lähtökohtaisesti alentunut syyntakeisuus alentaa rangaistusta. Laissa on kuitenkin säädetty, ettei se estä enimmäisrangaistukseen rankaisemista, Tolvanen sanoo.

Kolme murhaa vai tappoa?

Keskeisimpiä kysymyksiä on, syyllistyikö Lasonen kolmeen murhaan. Murhista ainoa mahdollinen rangaistus on Tolvasen mukaan elinkautinen vankeus.

– Jos oikeus päättää, että kyseessä ei ole kolme murhaa vaan kolme tappoa niin enimmäisrangaistus on 15 vuotta vankeutta, hän kertoo.

Tolvanen kuvailee tappoa henkirikoksen perustekomuodoksi. Murhaksi teko muuttuu esimerkiksi silloin, jos teko tehdään vakaasti harkiten tai teko on erityisen raaka tai julma tai jos teko on kokonaisuutena arvostellen törkeä.

– Sen näyttäminen, että teko on vakaasti harkittu, on hankalaa. Hyvin usein murhasta tuomittaessa käytetään toista perustetta eli erityisen raaka tai julma tekotapa, Tolvanen sanoo.

Tolvasen mukaan ampuma-aseella tehty surma ei välttämättä täytä erityisen raa'alla tai julmalla tekotavalla tehdyn murhan tunnusmerkistöä. Tällöin syyttäjän on pystyttävä näyttämään, että henkilö on toiminut vakaasti harkiten.

Yle Uutiset seuraa oikeudenkäyntiä verkkosivuillaan päivän mittaan.

Turvallisuuspolitiikka keskiössä presidenttien tapaamisessa

Turvallisuuspolitiikka nousi keskiöön presidentti Sauli Niinistön ja Yhdysvaltain presidentti Donald Trumpin tiedotustilaisuudessa myöhään maanantaina Suomen aikaa. Trump myös sanoi Suomen ostavan Boeingilta "suuria määriä" hävittäjiä, mutta Niinistö myöhemmin kiisti tämän. Yle seurasi tapaamista hetki hetkeltä.

Pohjois-Korea teki ohjuskokeen Japanin yli

Pohjois-Korea ampui ballistisen ohjuksen Japanin yli. Japanin ohjusvaroitusjärjestelmä varoitti kansalaisia uhasta. Ohjus lensi Japanin yli noin puoliltaöin Suomen aikaa, ja putosi lopulta mereen. Etelä-Korea sanoo tutkivansa ohjuskoetta yhdessä Yhdysvaltain kanssa. Uutistoimisto Reutersin diplomaattilähteiden mukaan YK:n turvallisuusneuvosto kokoontuu myöhään tiistaina Pohjois-Korean takia.

Asiantuntija esittää ajokykytestiä toistuvasti liikennesääntöjä rikkoville

Liikennepsykologi Sari Kukkamaa haluaisi Suomeen monissa maissa käytössä olevan lääketieteellis-psykologisen ajokykyarvioinnin. Kukkamaan esittämässä mallissa arviointiin määrättäisi muun muassa toistuvasti liikennesääntöjä rikkovat, ja riskialttiit nuoret kuljettajat. Ajokortin saisi takaisin vain, jos saa puoltavan lausunnon.

Imatran kolmoissurman käsittely alkaa käräjäoikeudessa

Kolmen naisen surmaamisesta syytetty Jori Juhani Lasonen astuu tiistaina oikeuden eteen Imatralla. Lasosta syytetään kolmesta murhasta. Mielentilatutkimuksen perusteella katsotaan, passittaako käräjäoikeus Lasosen vankilaan vai pakkohoitoon.

Kirjastot haluavat eroon kirjojen siirtelysavotasta

Kirjastovirkailijoiden työajasta jopa viidennes kuluu logistiikkaan eli kirjojen siirtelyyn paikasta toiseen. Tästä kirjastot haluavat eroon niin paljon kuin mahdollista. Nykymaailmassa kirjastovirkailijoita tarvitaan esimerkiksi digikiemuroihin opastamisessa. Tärkein perustehtävä kuitenkin pysyy: se on johdattaminen lukemisen maailmaan.

Sateet saapuvat lännestä

Tiistain aikana lännestä saapuu sateita maan keski- ja pohjoisosaan. Etelässä yksittäiset sadekuurot ovat mahdollisia. Illaksi sateet siirtyvät Lapin ja Itä-Suomen ylle. Lämpimintä on eteläisessä osassa maata, missä ylletään parhaimmillaan lähelle 20 astetta. Muualla maassa liikutaan 15 asteen molemmin puolin.

Tarkemmat säätiedot löytää osoitteesta yle.fi/saa.