Lauantaina Etelä-Suomen yli pyyhältänyt Kiira-rajuilma kaatoi puita ja oksia radoille ja ukkonen rikkoi ratalaitteita.

Viat ratalaitteissa välillä Lahti–Kouvola on saatu korjattua, kertoo Liikenneviraston Rataliikennekeskus. Savon radalla Kouvolan ja Mikkelin välillä on edelleen vikoja, mutta junat ovat enää viidestä viiteentoista minuuttia myöhässä aikataulusta.

Karjalan radalla Luumäen ja Lauritsalan välillä junat ovat kaksi tai jopa kolme tuntia myöhässä. Lisäksi osa junista on peruttu osalta matkaa ja korvattu linja-autoilla. Vikoja korjataan edelleen, eikä arviota korjausten valmistumisesta vielä ole.

Pääkaupunkiseudun Kehäradalla kaatuneiden puiden aiheuttamat sähköratavauriot on saatu korjattua ja liikenne palautuu normaaliksi ennen iltakuutta, Liikenneviraston Rataliikennekeskus kertoo.

Luumäen ja Lappeenrannan Lauritsalan välillä kulkevat junat myöhästyvät edelleen tunnista kahteen. Viikonvaihteen ukkosista aiheutuneita vaurioita korjataan parhaillaan, mutta niiden korjausaikataulusta ei vielä ole tietoa.

– Ukkonen vaurioitti turvalaitetekniikkaa. Puita tuolle rataosuudelle ei ole kaatunut, kertoo liikennepäällikkö Rauno Helander Liikenneviraston rataliikennekeskuksesta.

Luumäen ja Lauritsalan väliä kulkevat muun muassa Joensuusta Helsinkiin Imatran ja Lappeenrannan kautta kulkevat henkilöjunat.

Myös Lappeenrannan Raipon ja Vainikkalan välillä myrskykorjaukset ovat vielä kesken. Tämä hidastuttaa muun muassa Helsingin ja Pietarin väliä kulkevia Allegro-junia. Junat myöhästyvät siellä noin 15 minuuttia.

Muualla Suomessa ukkosen aiheuttamat viat on saatu korjattua.

Uusi tupakkalaki on ollut voimassa vuoden, mutta tulli takavarikoi Kaakkois-Suomen rajanylityspaikoilla edelleen päivittäin savukkeita, joita yritetään tuoda maahan alle vuorokauden mittaisilta matkoilta.

– Päivittäinhän näitä tulee useita, mutta määrät ovat kartongin tai alle sen, sanoo tulliylitarkastaja Kari Munnukka.

Valtaosa Venäjällä tankkaamassa käyvistä noudattaa lakia kuuliaisesti, mutta moni luottaa silti hyvään tuuriin. Tullin mukaan lievien veropetusten määrä on kasvussa, mikä kertoo siitä, että savukkeita löytyy entistä useammasta autosta.

Joukosta erottuvat ammattitrokarit, joiden autojen kätköistä paljastuu kymmeniä ja jopa satoja savukekartonkeja. Perinteinen salakuljettajien profilointi ei enää onnistu.

– Tällä hetkellä se on erittäin vaikeata. Se voi olla käytännössä kuka tahansa, ja hän voi tulla minkälaisella autolla tahansa, sanoo Kari Munnukka.

Itätupakka vaihtuu pikkusikareihin rajaseudulla

Rajan lähellä sijaitseviiin kioskeihin ja vähittäiskauppoihin lainmuutos on tuonut lisää asiakkaita ja kymmenien prosenttien lisäyksen savukemyyntiin. Halvalle itäsavukkeelle on löytynyt korvike.

– Halpoja sikareita on alkanut menemään kaupaksi huomattavasti enemmän, koska niiden hinta on normaaleihin savukkeisiin verrattuna huokeampi, sanoo lappeenrantalaisen Kaukaan R-kioskin myyjä Raija Pöllänen.

– En ole huomannut, että tuttavapiirissäni enää kukaan polttaisi tuontisavukkeita, sanoo kioskissa asioiva Leena Rita.

Ennen tupakkalain tiukentamista savukkeita sai tuoda itärajan takaa lyhyeltäkin matkalta. 15.8.2016 alkaen Venäjällä on pitänyt olla yli 24 tuntia, ennen kuin savukekartongin saa Suomeen tuoda.

Kesän aikana Lappeenrannan länsialueella on sytytetty harvinaisen paljon tuhopolttoja. Tuoreimmat kaksi paloa sytytettiin maanantaina 14.8. aamuyöllä. Poliisin mukaan kesän tulipaloista viisitoista on samantyyppisiä. Yhteistä paloissa ovat alue, kohteet, tekotapa ja öinen tekoaika.

Kohteina on ollut roskakatosten lisäksi muun muassa marketin jätepuristin.

– Melkein kaikki ovat pimeitä juttuja. Näissä tulipaloissa voi olla sama tai samat tekijät, kommentoi Petri Korpisammal Kaakkois-Suomen poliisista.

"Emme voi ottaa ihmisiä noin vain kiinni"

Poliisi otti heinäkuussa tapauksen tiimoilta kiinni 17-vuotiaan lappeenrantalaispojan. Hänen epäiltiin sytyttäneen useita tulipaloja Lappeenrannassa. Hänet on sittemmin vapautettu.

– Epäilyksen varjo on edelleen olemassa niihin aiempiin paloihin liittyen. Meillä on sarjoittaminen käynnissä, sarjan perusteella voidaan sitten epäillä samaa tai samoja tekijöitä.

Voisiko tämän epäillyn ottaa uudestaan kiinni?

– Täytyy olla todennäköiset syyt epäillä henkilöä, ennen kuin voimme edes ketään pidättää. Emme voi summamutikassa ottaa ihmisiä kiinni ja katsoa mitä tapahtuu.

Poliisi on puhuttanut useita henkilöitä tapauksiin liittyen.

Asukkaat ovat huolissaan

Kaakkois-Suomen poliisista Petri Korpisammal ei kommentoi, aikooko poliisi lisätä partiointia palojen alueilla. Eniten tahallisesti sytytettyjä tulipaloja on kesän aikana ollut Skinnarilan ja Sammonlahden kaupunginosissa.

Alueen asukkaiden huoli tulipaloista on kantautunut poliisille.

– Huolestuneisuutta on ollut. Eihän tämä enää tietenkään ole normaalia. Ymmärrän turvattomuuden tunteen, kommentoi rikoskomisario Korpisammal.

Poliisi jatkaa tapauksen selvittämistä ja pyytää edelleen ilmoittamaan poliisille tulipaloihin liittyviä havaintoja. Havainnot pyydetään ilmoittamaan sähköpostiosoitteeseen vihjeet.kaakkois-suomi@poliisi.fi tai numeroon 050-4479574.

Aulaemäntä Päivi Puroharju kävelee leppoisasti potilaan luo ja kysyy miten hän voi. Potilas odottaa Etelä-Karjalan keskussairaalan päivystyksessä pääsyä lääkärin luokse. Jos tarvetta on, hakee Päivi potilaalle kipulääkettä.

Etelä-Karjalan keskussairaalaan perustettiin viime talvena uusi, päivystyksen aula-avustajan virka. 60-vuotias Päivi Puroharju valikoitui uuteen työhönsä 161 hakijan joukosta. Työnsä hän aloitti vakituisesti maaliskuussa 2017.

Päivi Puroharju muutti seitsemän vuotta sitten takaisin Suomeen asuttuaan sitä ennen lähes 30 vuotta Ruotsissa ja Tanskassa. Takaisin kotikonnuilleen Lappeenrantaan nainen tuli nuoruuden rakkautensa perässä.

Töitä ei löytynytkään. Ruotsissa ja Tanskassa Päivi oli työskennellyt kotisairaanhoitajana.

– Osasin paluumuuttajana enää kielen. Kaikki muu oli muuttunut, miettii Päivi Puroharju.

Luopui lähes toivosta ja työllistyi

Rakkaudesta huolimatta paluumuutto Suomeen vuonna 2010 oli vaikea ja iso muutos. Suomi oli muuttunut yhteiskuntana melkoisesti vajaassa 30 vuodessa. Suomeen muutto toi mukanaan myös täysin uuden asian, työttömyyden.

Kaikkiaan Päivi oli työttömänä kuusi vuotta. Sairaanhoitajana moinen on perin erikoista.

– Olen ihan laillistettu sairaanhoitaja Ruotsissa, Tanskassa ja Suomessa, mutta työ on muuttunut täällä niin paljon, ettei siihen voi hypätä mukaan tuosta noin vaan monen vuoden tauon jälkeen.

Nainen teki kaikkensa, että töitä löytyisi. Paluumuuttajana hän otti kiitollisena kaiken avun vastaan TE-toimistolta. Hän suoritti työttömyysaikanaan myynnin ammattitutkinnon, lähetti työhakemuksia ja kävi haastattelussa.

– Kyllä työttömyys alkoi masentaa ja nakertaa itsetuntoa todella pahasti. Välillä siihen auttoivat kurssitukset, joita työkkäri järjesti. Ne auttoivat eteenpäin, mutta oli kyllä vaikea pysyä optimistisena ja positiivisena. Olin valmis tekemään mitä töitä vain!

Kiitoksia TE-toimistolle

Päivi alkoi luopua toivosta. Hän ajatteli hakevansa eläkettä, kun täyttää 60 vuotta.

– Mie olin alkanut luovuttaa, ettei tästä mitään tule, mutta en ihan kerennytkään, nainen nauraa.

Hän antaa tunnustusta TE-toimistolle ja ennen kaikkea tehostetulle työnhaulle. Päivin mukaan se teki paljon hänen työllistymisensä eteen. Tehostettu työnhakua nainen kiittelee juuri siitä, että se etsi virkeälle kuusikymppiselle oikeasti sopivia töitä.

– Kaikille kursseille lähdin mukaan ja sanoin kyllä kaikkeen, naurahtaa positiivinen sairaanhoitaja.

"Ihana, aivan ihana työ!"

Elokuussa 2016 Lappeenrannassa päätettiin kokeilla, millaisia tuloksia saadaan, jos Etelä-Karjalan keskussairaalan päivystyksessä olisi aula-avustaja. Päivi työllistyi siihen. Kokeiluvaiheessa Lappeenrannan kaupunki maksoi palkan Päiville.

– Mie ajattelin silloin, että jippii! Se olen just minä! Mie tykkään ihmisistä ja puhumisesta!

Puolivuotisen kokeilun jälkeen Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri Eksote päätti perustaa viran Etelä-Karjalan keskussairaalan päivystyksen aula-avustajaksi. Virka meni julkiseen hakuun.

Hakijoita virkaan oli kaikkiaan 161, mutta Päiviä ei valittu ykkösenä töihin. Hän ei ollut edes sijalla kaksi. Mutta onni onnettomuudessa, nainen oli työnantajan kolmas valinta, ja kahden ensimmäisen kieltäytyessä hänet valittiin virkaan 60 vuoden iässä.

– Minä olen sellainen jokapaikan höylä. Mie autan potilaita, omaisia ja hoitajia. Ihana työ. Mie viihdyn hirveen hyvin, kertoo Päivi Puroharju työstään tyytyväisellä äänellä.

Virka on aivan uusi, joten Päivin on pitänyt itse luoda työnkuvansa. Hän pitää huolen potilaista ja heidän omaisistaan.

– Käyn kysymässä, onko kaikki hyvin potilailta, välillä syötän ja juotan. Välillä vien hoitohenkilökunnan viestiä potilaille, eli viestit kulkevat kauttani molempiin suuntiin, Päivi Puroharju kertoo työstään.

"Ikäihmisestä saa uskollisen työntekijän"

Päivi Puroharju yllättyi, että Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri eli Eksote valitsi juuri hänet aula-avustajan tehtävään.

– Ikäihmisestä saa uskollisen työntekijän, naurahtaa Päivi Puroharju.

Ikärasismia Päivi tunnustaa kokeneensa. Hän uskoo, että häntä ei kutsuttu kuin yhteen työhaastatteluun hakemuksessa näkyvän syntymävuoden takia. Hänen mielestään ikäihmisten palkkaaminen hyödyttää työnantajaa.

– Usein varttuneimmilla ihmisillä on korkea työmoraali, laaja-alainen näkökulma ja ymmärrys elämään. Ja lapset ovat usein jo lentäneet pesästään, miettii sairaanhoitaja Päivi Puroharju.

Usein varttuneimmilla ihmisillä on korkea työmoraali, laaja-alainen näkökulma ja ymmärrys elämään aula-avustaja Päivi Puroharju

Eksotessa työuran loppupäässä olevien palkkaaminen ei ole harvinaista. Parhaillaan Eksote esimerkiksi etsii esimiestöihin rautaista ammattilaista, jolla on vahvaa esimieskokemusta.

– Kaikki neljä haastateltavaa ovat yli 50-vuotiaita. Itse asiassa nuorin haastateltava on 53-vuotias, kertoo Marika Spencer Eksoten henkilöstöpalveluista.

Marika Spencer kertoo itsekin juuri työllistyneensä Eksoteen lähes 50-vuotiaana.

Kuinka vaikeaa sitten yli 50-vuotiaan on työllistyä TE-toimiston näkökulmasta?

– On se vaikeaa. Olitpa sitten 20-, 30-, 40-, 50- tai 60-vuotias, niin se on vaikeaa. Työttömiä on niin paljon, että ei se työnsaanti helppoa ole, huokaisee TE-toimiston asiantuntija Pirkko Korhonen.

Päivi Puroharju antaa neuvon työttömille.

– Ota vastaan kaikki apu mitä tarjotaan. Työkkärillä on paljon erilaisia keinoja, tee ne kaikki! Mene mukaan kaikkiin ryhmiin ja kursseille. Älä eristäydy! Pyydä apua perheeltä ja ystäviltä. Mene ulos ja pysy aktiivisena. Ja sano kyllä.

Heinäkuussa Lappeenrannan kaupungin vesihuollosta vastaava Lappeenrannan energiaverkot oy kertoi, että Saimaaseen on päässyt Luukkaan jätevedenpuhdistamolta noin 2,8 miljoonaa litraa jätevettä. Syynä olisi ollut pumppaamolla ollut toimintahäiriö, minkä seurauksena pumppaamo ei olisi toiminut normaalisti ja yhdyskuntajätevettä olisi päässyt ylivuotoviemärin kautta vesistöön.

Lappeenrannan Energiaverkkojen tekemien selvityksien mukaan jätevesipäästöä ei olekaan tapahtunut. Pumppaamon ja valvontakeskuksen välillä oli ollut toimintahäiriö, mutta itse pumppaamo oli toiminut normaalisti.

– Pumppaamosta ei tullut mitään merkkejä valvomoon, jolloin epäiltiin ylivuodon tapahtuneen, kertoo Lappeenrannan energiaverkkojen toimitusjohtaja Arto Taipale.

Pumppaamon sähkönkulutus oli pysynyt koko ajan normaalilla tasolla ja ketjun seuraavan pumppaamon jäteveden määrä ei ollut vähentynyt.

– Asia varmistettiin vielä sukeltamalla ja putkiston kuvaamisella. Mistään päästöstä ei ole mitään merkkejä, kertoo Lappeenrannan energiaverkkojen toimitusjohtaja Arto Taipale.

Epäilyt siitä, ettei vuotoa ollutkaan tapahtunut heräsivät, kun Saimaasta ei havaittu tavanomaista suurempia bakteeriarvoja.

Suuri haloo

Kun Lappeenrannan Energiaverkot heinäkuussa kertoi epäilystä jätevesivuodosta, alkoi kritiikki Lappeenrannan Energiaverkkoja kohtaan. Vuodon epäiltiin tapahtuneen 13.7.2017, mutta yhtiö kertoi siitä vasta neljä päivää myöhemmin.

– Meidän osalta tässä käyttäydyttiin tökerösti. Kyllä siellä pumppaamossa olisi pitänyt käydä tarkistamassa, onko siellä ylivuodon merkkejä. Ne oli jääneet tarkistamatta, sanoo Taipale.

Taipale harmittelee, että asiasta on tullut turhaa vaivaa asukkaille, Lappeenrannan ympäristötoimelle ja muille ihmisille.

Kouvolan keskusta sai yhdeksän kuukauden odotuksen jälkeen vihdoin uuden Alkon. Edellinen sulki ovensa viime vuoden marraskuussa.

Kouvolan myymälä on hyvin tyypillinen Alko. Sen valikoimassa on noin 1100 tuotetta, joista noin 650 on viinejä ja panimotuotteita 125. Viiniä myymälästä ostanut Matti Vesala toivoo enemmän valinnan varaa.

– Löysimme sen, mitä haimme, mutta ei siellä kovin iso valikoima ole. Voisi se isompikin olla, Matti Vesala kommentoi.

Matti ja Raili Vesala asuvat Australiassa ja saapuivat kaupunkilomalle vanhoihin kotimaisemiin Kouvolaan. Pariskunta kiitteli uuden Alkon sijaintia, sillä lähimmät Alkon myymälät ovat noin kolmen kilometrin päässä keskustasta.

– Viinipullo pitää saada silloin, kun sen tarvitsee, ettei tarvitse lähteä autolla hakemaan, Raili Vesala toteaa.

Ihan tavallinen Alko

Suomessa on noin 270 Kouvolan keskustan Alkon kaltaista "lähimyymälää". Aluepäällikkö Jari Hiekkataipaleen mukaan tarjolla on tuttu perusvalikoima sekä vaihtuvia sesonkituotteita.

– Alkolla on kolmea erilaista myymälätyyppiä: lähimyymälät, erikoismyymälät ja huippumyymälät. Erikoismyymälöitä on 65 ja huippumyymälöitä 10. Myymälätyyppi määrittää muun muassa myymälän tuotevalikoiman, Hiekkataipale kommentoi.

Huippumyymälöissä on tarjolla ketjun laajin valikoima. Niihin toimitetaan kaikkein harvinaisimmat juomalöydöt, joita saadaan Suomeen joskus jopa vain yksi pullo kerrallaan.

Alko määrittää uuden myymälän tyypin kylmästi numeroiden perusteella. Jos asiakkaita ei ole tarpeeksi, hienoa erityismyymälää ei rakenneta. Huippumyymälöitä on vain suurimmissa kaupungeissa, sillä tällaisen myymälän rakentaminen ja ylläpitäminen on kalliimpaa, kuin tavallisen myymälän.

Jari Hiekkataipale kertoo, että liikkeiden valikoimaa ei myöskään päätetä yksittäisiä asiakkaita analysoimalla.

Se on Kouvolalle positiivinen asia, että liikkeillä menee hyvin. Katri Lammi

– Emme käy kadulla katsomassa, että täällä asuu tuollaisia ihmisiä, joten tänne laitetaan tällaisia tuotteita. Myyjiämme kuitenkin koulutetaan huomioimaan erilaiset tilanteet. He osaavat ennakoida hiukan sitä, miten erityyppiset ihmiset voisivat ajatella ja mitä he haluavat, Hiekkataipale selittää.

Kouvolan uusi Alko ei siis ole kovin erityinen, mutta kaupunkilaisilla on sille jo suuret odotukset. Luumäkeläinen Katri Lammi toivoo, että Kouvolan keskustan Alko piristäisi kauppakeskus Valtaria ja koko keskusta-aluetta.

– Se on Kouvolalle positiivinen asia, että liikkeillä menee hyvin ja se tuo meille kaikille lisää hyvinvointia, Lammi kommentoi.

Alkon uusi myymälä Kouvolan kauppakeskus Valtarissa on 250 neliömetrin kokoinen. Aiempi Kouvolan keskustan myymälä suljettiin marraskuussa 2016 ja Alko etsi myymälälle uuden paikan.

Säässä näkyy jo syksyisiä muutoksia. Viime yönä Ylä-Lapissa oli syksyn ensimmäinen pakkasyö.

Mittari meni miinuksen puolelle usealla eri paikkakunnalla. Ylen meteorologi Kerttu Kotakorpi kertoo, että myös edellisyönä Lapissa oli hallaa.

Viime yö oli kylmä koko Suomessa.

– Etelässäkin oli paikkakuntia, jossa lämpöä oli vain muutama aste, Kotakorpi sanoo.

Etelästä kuitenkin virtaa lämmintä ilmaa, minkä vuoksi tulevat yöt lämpenevät. Kotakorven mukaan etelässä voi tulevina öinä olla 15 astetta, pohjoisessa taas 10 asteen yölämpötiloja.

Illat pimenevät nopeasti, aamulla voi olla sumua

Syksyn alkaminen näkyy myös pimenevinä iltoina. Päivän pituus lyhenee etelässä 35 minuuttia viikossa. Pohjoisessa päivä lyhenee jo tunnin viikossa.

Kotakorven mukaan tahti on sen verran nopea, että pimenemisen huomaa helposti.

– Etelän ja pohjoisen päivän pituudet alkavat lähentyä toisiaan, Kotakorpi sanoo.

Loppuviikosta syksyisen sään tuntua lisäävät sateet, joita tulee monin paikoin. Sateiden lisäksi sää on tällä viikolla tuulinen.

– Myös sumuiset aamut ovat mahdollisia suuren kosteuden vuoksi, Kotakorpi lisää.

Päivälämpötilat edelleen kesäisiä

Vaikka säässä näkyykin jo syksyn merkkejä, päivälämpötilat ovat edelleen kesäisiä.

Kotakorven mukaan keskiviikkona suuressa osassa maata on parikymmentä astetta. Torstai on koko maassa kesäisen lämmin, ja kaakkoon ennustetaan jopa 24 astetta.

Perjantaina maan etelä- ja keskiosaan saapuu lisää lämmintä ja kosteaa ilmaa.

Saimaan kanavan ihmissalakuljetustutkinta ei ota päättyäkseen. Tapaus on jo nyt yksi Suomen rikoshistorian suurimmista lajissaan, mutta siitä paljastuu jatkuvasti lisää.

Ihmisiä on salakuljetettu Venäjältä Suomeen Saimaan kanavaa pitkin huviveneen kyydissä lukuisia kertoja. Rikoksista epäillään ammattimaista kansainvälistä rikollisryhmää.

– Tämä on paljastunut huomattavasti luultua suuremmaksi kokonaisuudeksi. Homma on räjähtänyt käsiin, sanoo tutkinnanjohtaja luutnantti Jyri Siitari Suomenlahden merivartioston rikostorjunnasta.

Selvitystyössä on mukana useamman maan viranomaisia. Rajavartiolaitos tekee yhteistyötä Europolin ja Venäjän federaation turvallisuuspalvelu FSB:n kanssa.

Laivan matkassa tulleet ovat olleet vaarassa

Ihmissalakuljetusvyyhti alkoi purkautua, kun Rajavartiolaitos takavarikoi ihmissalakuljetuksessa käytetyn 12-metrisen huviveneen Lappeenrannan vierasvenesatamasta kesäkuun alussa. Veneen kolmihenkinen venäläismiehistö pidätettiin.

Veneessä piilotteli 17 ihmistä, joiden epäillään olevan kotoisin Jemenistä. Heidät oli kätketty osittain päällekkäin ja muun muassa veneen lattian alle.

– Nämä ihmiset ovat olleet vaarassa. Matkoja on tehty myös talvella, Jyri Siitari sanoo.

Siitarin mukaan Saimaan kanavan kautta ihmissalakuljetettujen kokonaismäärä lasketaan kymmenissä. Kaikkia ei ole tavoitettu.

– Missä nämä ihmiset ovat? Se kiinnostaa täällä ja muualla Euroopassa, mutta jälki kylmenee nopeasti, Siitari pohtii.

Siitari kertoo, että kesäkuussa paljastuneen tapauksen esitutkinta on jo valmis, mutta aiemmissa tapahtumissa riittää edelleen perattavaa. Tämän vuoksi tapauksen esitutkintaan haetaan lisäaikaa.

Suomessa on tänä kesänä tehty kaksi havaintoa erittäin haitallisesta aasianrunkojäärästä. Heinäkuun loppupuolella aasianrunkojäärän elävä toukka löytyi Uudeltamaalta kiinalaisten kivien maahantuojan varastolta. Huhtikuussa Lappeenrannassa kivien pakkausmateriaalin seassa oli aasianrunkojäärän kuollut aikuinen.

Paha tuholainen lehtipuille

Aasianrunkojäärä on lehtipuiden paha tuholainen, joka on Aasian maista levinnyt jo useisiin Euroopan maihin. Se kulkeutuu Aasiasta tuotavien kivimateriaalien aluspuiden mukana.

– Aasianrunkojäärän toukka iskee lehtipuihin katujen varsilla ja rakennustyömailla. Se voi vaurioittaa koko kadun ja tietyn alueen lehtipuustoa, kertoo ylitarkastaja Juho Kokkonen Elintarviketurvallisuusvirasto Evirasta.

Juho Kokkosen mukaan aasianrunkojäärä näyttää menestyvän Suomessakin, ja ilmaston lämpiminen voi ensitestään parantaa sen elinmahdollisuuksia.

– Vantaalla vuonna 2015 tehty esiintymä on toistaiseksi maailman pohjoisin esiintymä.

Aasiasta tuontikiven mukana

Heinäkuun lopulla Uudellamaalta löydetty elävä toukka oli kiinalaisen kivitavaran aluspuun sisällä. Toukkaa ruvettiin etsimään, kun epäilyttävää purua oli kivitavaran suojana olleen puun pinnalla. Toukan löytämisessä apuna oli myös aasianrunkojäärän tunnistamiseen koulutettu hajukoira.

Lappeenrannassa aikuinen aasianrunkojäärä tavattiin huhtikuussa Lappeenrannan kaupungin kivivarastolta. Yksilö oli löydettäessä kuollut.

Lappeenrannassa aasianrunkojäärän havaitsi Eviran tarkastaja, joka oli tekemässä varastossa valvontaa. Hän havaitsi, että puupakkausmateriaaleissa oli ulostuloreikiä. Sieltä löytyi aikuinen kuollut aasianrunkojäärä.

– Puumateriaalin joukossa toukka oli todennäköisesti kehittynyt aikuiseksi ja kuollut joko käsittelyn tai kylmyyden takia, sanoo ylitarkastaja Juho Kokkonen Evirasta.

Metsästetään ansoilla

Evira on aloittanut aasianrunkojäärien metsästämisen erityisillä feromoniansoilla. Niitä on Helsingissä, Kotkassa, Lappeenrannassa, Oulussa, Raumalla, Turussa ja Vaasassa.

– Ne ovat suppilomaisia ansoja, joissa käytetään feromonia houkuttelemaan aasianrunkojääriä ansoihin, kertoo ylitarkastaja Juho Kokkonen.

Ansoja on laitettu paikkoihin, joihin aasianrunkojäärä todennäköisimmin tulisi. Tällaisia ovat esimerkiksi satamat, varastointialueet ja rakennustyömaat, joissa käsitellään Aasiasta tulevaa kivitavaraa.

– Lappeenranta valikoitui yhdeksi ansapaikaksi, koska siellä tehtiin aasianrunkojäärähavainto huhtikuussa, sanoo Kokkonen.

Toukat tekevät tuhoa

Aasianrunkojäärien toukkien havaitseminen pakkausmateriaaleista on melko vaikeaa. Ne elävät, kasvavat ja syövät aluspuiden sisällä.

– Ne havaitaan yleensä vasta sitten, kun puupakkauksesta tulee tikkupurua ulos. On aika pieni mahdollisuus, että toukkaa silmin havaitsisi, sanoo ylitarkastaja Juho Kokkonen Evirasta.

Puun varsinainen tuholainen on aasianrunkojäärän toukka.

– Ne järsivät puun sisässä puuainesta. Kun on paljon toukkia, niin ne vaurioittavat puun nestevirtauksia ja lopulta voivat aiheuttaa koko puun kuoleman.

Aikuinen aasianrunkojäärä ei eläviä lehtipuita juurikaan tuhoa.

– Naaras järsii puun runkoon munintasuppilon. Siihen naaras asettaa munan, joka puun pinnalla kehittyy toukaksi. Toukka sitten porautuu puun sisään ja on siellä turvassa ulkoisilta tekijöiltä, kuten pedoilta ja kylmyydeltä aikuisikään saakka, kertoo Juho Kokkonen.

Puun sisässä toukka aikanaan koteloituu ja porautuu ulos puusta.

– Ulostuloreikä on noin 10 millimetriä leveä, täysin pyöreä reikä. Samassa puussa voi olla useita reikiä.

Havainnoista tiedot Eviralle

Aikuinen aasianrunkojäärä on pituudeltaan 2,5–3,5 cm. Sen ruumis on musta, mutta siinä on valkoisia pilkkuja. Jäärällä on erityisen pitkät tuntosarvet.

Mikäli olettaa löytäneensä aasianrunkojäärän tai sen aiheuttamia tuhoja lehtipuissa, siitä tulee ylitarkastaja Juho Kokkosen mukaan ilmoittaa Eviralle.

– Kannattaa ottaa kuva ja lähettää se sähköpostilla osoitteeseen kasvinterveys@evira.fi. Eviraan voi myös soittaa numeroon 029 530 0400.

Rikossarja Sorjosen toisen kauden kuvaukset ovat parhaillaan käynnissä Lappeenrannassa. Ykköskautta kuvattiin osaksi myös Liettuassa, jossa tuotanto sai tukea noin 260 000 euron edestä. Tänä vuonna Suomen valtio tukee elokuva- ja tv-tuotantoja entistä paremmin.

– Onneksi Suomeenkin tuli cash rebate (kannustinjärjestelmä). Nyt voimme tehdä koko sarjan Suomessa, Sorjosta tuottavan Fisher King Productionin toimitusjohtaja Matti Halonen iloitsee. Osa kohtauksista sijoittuu silti ulkomaille.

Cash rebate on uusi kannustin Suomessa. Tuotanto voi saada takaisin enimmillään 25 prosenttia kuluista, joita tuotannolle on syntynyt kuvausalueella esimerkiksi palkoista ja palveluiden ostamisesta. Tämän vuoden valtion budjetissa kannustinjärjestelmään on varattu 10 miljoonaa euroa.

Sorjosen tuotantobudjetti on kasvanut ykköskaudesta 3,3 miljoonasta eurosta neljään miljoonaan euroon. Puolet rahoituksesta tulee ulkomaisilta sijoittajilta.

– Sijoittajat haluavat saada vastineensa, se on hyvin tärkeää. Sitten he saattavat rahoittaa seuraavia kausia tai tuotantoja, Halonen kiteyttää ja lisää, että rahojen tuloutumiseen voi mennä muutama vuosi.

Sorjosesta on kaavailtu ainakin kolmen kauden mittaista. Halosen mukaan kakkoskausi tulee leviämään ainakin 40 maahan. Suomessa kausi nähdään mahdollisesti vuoden päästä syksyllä.

Tappio syveni edellisvuoteen nähden

Samaan aikaan Sorjosta tuottava Fisher King Production painii taloudellisten vaikeuksien kanssa.

Vuonna 2016 tuotantoyhtiö teki yli 700 000 euron tappiollisen tuloksen. Vuotta aiemmin tappiota tuli 200 000 euroa usean voitollisen vuoden päätteeksi. Viime vuonna yhtiön liikevaihto supistui kymmenesosaan vuoden 2015 yli 3 000 000 euron liikevaihdosta.

Fisher King Production hyväksyttiin yrityssaneeraukseen viime tammikuussa. Nordealle, Ilmariselle ja Verohallinnolle velkaa oli kertynyt lähes 900 000 euroa.

Fisher King Productionin toimitusjohtaja Matti Halonen ei kommentoi yrityssaneerausasiaa.

Tuotantoyhtiö uskoo tulevaan, verottaja ei

Verohallinto vastusti yhtiön yritysaneerausta, sillä se ei uskonut, että tuotantoyhtiön maksukyvyttömyyttä pystytään poistamaan saneerausohjelmalla muuten kuin lyhytaikaisesti. Tuotantoyhtiöllä oli verovelkaa yli 240 000 euroa, ilmenee Helsingin käräjäoikeuden tammikuisesta päätöksestä.

Verohallinto oli tehnyt vuosina 2013–2016 Fisher King Productionin kanssa kolme eri maksujärjestelyä. Lisäksi se oli perinyt yhtiöltä veroja neljällä konkurssiuhallisella maksukehotuksella.

Tuotantoyhtiö Fisher King Production on kertonut saneeraushakemuksessaan, että yhtiön tulevaisuus näyttää valoisalta. Tekeillä on neljä usean miljoonan euron tuotantoa.

Taloudellisten ongelmien se kertoo selittyvän Sorjosen tuotantobudjetin ylittymisellä 350 000 eurolla, alan laskusuhdanteella sekä luvattujen rahoitusten maksuviiveellä.

Yrityssaneerauksen selvittäjän on määrä toimittaa ehdotuksensa maksusuunnitelmasta Helsingin käräjäoikeudelle lähiaikoina.

Pietarissa vierailee tänä vuonna vajaat puoli miljoonaa kiinalaisturistia, ja kaupungin ulkomaalaisista matkailijoista joka neljäs on jo kiinalainen.

Turistien mukana kaupunkiin ovat tulleet myös kiinalaiset liikemiehet, jotka muuttavat entisiä arvokiinteistöjä kiinalalaisten omiksi ravintoloiksi ja myymälöiksi. Ne maksavat matkanjärjestäjille tuntuvia korvauksia siitä, että oppaat tuovat kiinalaisryhmiä asiakkaiksi. Palkkiobisneksessä liikkuu vuosittain kymmeniä miljoonia euroja.

Ilmiön taustalla on pienten kiinalaisten matkanjärjestäjien tulo markkinoille. Ne myyvät valmismatkoja lähes tappiolla, sillä varsinainen tuotto saadaan ravintoloiden ja matkamuistomyymälöiden maksamasta komissiosta. Palkkiot ovat myös tärkeä osa oppaiden palkkaa.

Samalla paikalliset yritykset hyötyvät entistä vähemmän kasvavasta kiinalaisturismista.

– Nämä kiinalaisten uudet kaupat vievät meiltä asiakkaita, harmittelee matkamuistomyymälä Art Housen myymäläpäällikkö Ksenia Galkina.

– Kiinalaisyritykset pyrkivät kotiuttamaan suurimman osan saamistaan tuloistaan takaisin Kiinaan. Me käytämme paikallisia yrityksiä ja tuemme siten venäläistä taloutta, sanoo kiinalaisturisteja Venäjälle tuovan matkatoimiston Fremad Russian osastonjohtaja Elena Potapenko.

Massaturismin sijaan varakkaampia matkailijoita ja ryhmiä

Pietarilainen Parklane Resort & Spa on vuosi sitten valmistunut kylpylähotelli, jonka asiakkaista merkittävä osa tulee Aasiasta.

– Odotimme, että jalkapallon Confederations Cup olisi täyttänyt hotellit, mutta näin ei käynyt. Hotellit toivottavat aasialaiset ryhmät tervetulleiksi, sanoo toimitusjohtaja Blake Andersson.

Aasialaiset täyttävät nyt huoneita, jotka alunperin oli varattu keskieurooppalaisille jalkapallofaneille.

– Kiinalaisten osalta kyse on nyt ensivaiheen massaturismista, jolloin turistit on saatu liikkeelle halvoilla hinnoilla. Toivomme, että pystymme pian siirtymään enemmän premium-luokan asiakkaisiin, mikä tarkoittaa pienempiä ryhmiä ja yksittäisiä turisteja, pohtii toimitusjohtaja Blake Andersson.

Parempaa laatua vaativat premium-asiakkaat käyttävät enemmän paikallisia palveluita ja ovat valmiita myös maksamaan niistä.

Tämä olisi myös keino torjua torjua kiinalaisten matkailubisnekseen kuuluvaa palkkiokulttuuria. Vastaavasta ilmiöstä on viitteitä myös Suomesta, kun matkaoppaat vaativat pääkaupunkiseudun kultasepänliikkeiltä palkkioita liikkeisiin tuomistaan ryhmistä. Sama voi toistua myös muualla Suomessa, kun kiinalaisten matkailu lisääntyy esimerkiksi Lapissa tai Saimaan alueella.

Ex-kansanedustaja ja huippu-urheilija Arto Bryggare kertoo, että hän harkitsee asettuvansa ehdolle tulevissa maakuntavaaleissa.

– Olen miettinyt sitä vakavasti, Bryggare kertoo.

Puolue on edelleen SDP, mutta vaalipiiri on vielä auki.

– Pidän mahdollisena, että jos Etelä-Karjalan demarit hyväksyvät, olen ehdolla Karjalassa, jonka koen henkiseksi kodikseni, Bryggare kertoo.

Toisena vaihtoehtona on Uusimaa, jonka politiikka on ex-kansanedustajalle tuttua. Jos Bryggare päättää valita Etelä-Karjalan, hänen täytyy muuttaa.

– Olen aina kokenut olevani lappeenrantalainen ja elämäntilanteeni on sellainen, että muutto on mahdollista. Veri vetää Lappeenrantaan jatkuvasti.

Tällä hetkellä Bryggaren kirjat ovat Helsingissä ja mökki Luumäellä. Lisäksi hänen toinen kotipaikkansa on Berliinissä.

Kaksi kautta kansaa edustanut Bryggare putosi Arkadianmäeltä vuonna 2007, eikä paluu onnistunut viime eduskuntavaaleissa. Helsingin valtuuston ex-kansanedustaja hyvästeli vuonna 2012.

Noihin aikoihin Bryggare ajautui Helsingin Sanomien mukaan myös riitoihin Helsingin demareiden valtuustoryhmän kanssa.

Vihreiden nousu "pikkuisen pelottaa"

Puolueen vaihto ei ole käynyt Bryggaren mielessä. Ei, vaikka SDP:n kannatuslukemat kyntävät syvällä. Bryggare suorastaan kiihtyy, kun asiasta kysyy.

Muut poliittiset ryhmittymät joutuvat myllytykseen, kun Bryggare avaa suunsa. Osansa saavat niin kokoomuksen oikea laita, perussuomalaiset kuin puolueeksi pyrkivä sininen tulevaisuuskin.

– En voi kuvitella olevani perussuomalainen, Bryggare sanoo viitaten puolueen maahanmuuttopolitiikkaan.

Vihreiden menestyskään ei ex-kansanedustajaa lämmitä.

– Pikkuisen pelottaa, samalla tavalla kuin aikoinaan persujen noustessa. Siellä on populismia riittämiin. Entisen puheenjohtajan (Ville Niinistö) aikana oltiin haukkumassa joka kohdassa.

Miten vihreiden populismi sitten Bryggaren mielestä tulee esiin?

– Vihreiden energiapolitiikka on täysin kestämätöntä. Samaan aikaan kun tiedetään, että sähköautot kehittyvät, huudetaan perusenergiaa vaihtoon. Tuulimyllyjä ja sitä ja tota. Tuntuu ja kuulostaa hauskalta, mutta ei se sitten viime kädessä toimi.

"Rinteen pitää petrata"

Bryggare suomii myös oman puolueensa johtoa ja puheenjohtaja Antti Rinnettä.

– Ainainen valittaminen kaikesta ei oikein toimi. Hallitus on tehnyt paljon väärää, mutta on siellä myös sellaisia asioita, joista olen samaa mieltä.

– Kärjen pitäisi esiintyä niin, että meidän linjavetomme tulee paremmin esiin. Rinteen pitää petrata, niin kuin jokaisen kansanedustajan, paikallisen edustajan ja sosiaalidemokraattisen henkilön eri puolilla Suomea, Bryggare sanoo.

Vaikka Bryggare näkee SDP:n nykylinjassa petrattavaa, kokonaisuus on hänen mielestään kuitenkin "kestävin ja parhain".

Mielipidemittaukset eivät Bryggaren mielestä ole tärkein mittari, ja toisaalta hän luottaa siihen, että syksyn tullen gallupitkin alkavat näyttää demareiden kannalta paremmalta.

– Gallupit ovat vähän kuten tilastoja urheilussa. Äänestyspaikalla nähdään sitten se tilanne.

Lappeenrannan ortodoksinen seurakunta on jo vuosia kamppaillut Lappeenrannan Linnoituksessa sijaitsevan kirkkonsa ulkomaalauksen kanssa. Kirkkoon tehtiin 1980-luvun puolessa välissä mittava peruskorjaus, minkä jälkeen maali ei kirkon seinässä ole kunnolla pysynyt.

– Koko ulkorappaus uusittiin, ja siitä lähtien maalaus on ollut ongelmallinen. Sitä on yritetty korjata usean otteeseen, mutta lopputulos ei ole ollut onnistunut, kertoo Lappeenrannan ortodoksisen seurakunnan kirkkoherra Timo Tynkkynen.

Timo Tynkkysen mukaan ongelmaa on selvitetty muun muassa VTT:n kanssa. Yhdeksi syyksi maalin varisemiseen on paljastunut rappauksen pinta, joka on hiottu liian tiiviiksi. Pinta on osittain lasimainen, mikä estää kalkkimaalauksen sitoutumisen hyvin alustaansa.

– Kalkkimaalaus on tekniikkana hyvin vaativa. Yksinkertaiset aineet ja yksinkertaiset välineet, mutta vaativat toteuttaa, sanoo Tynkkynen.

Uusintamaalus varisee alas

Kirkkoherra Timo Tynkkynen ei lähde ketään syyttämään esimerkiksi 1980-luvun peruskorjauksen rakennusvirheestä.

– Siinä on monen yksittäisen asian yhteensattuma, joka on heikentänyt lopputulosta.

Kirkon seinästä on maalia karissut lukuisista kohdista ja isoiltakin aloilta. Seinää on yritetty maalata rapisseista kohdista uudelleen, mutta laihoin tuloksin.

– Kestävää lopputulosta ei paikkauskorjausten kanssa ole löytynyt.

Tynkkysen mukaan paikkauskorjaustenkin epäonnistuminen viittaa siihen, että varsinaiset syyt ovat pinnassa, johon maalia on yritetty laittaa.

Arvokirkkoon uusi yritys

Parhaillaan Lappeenrannan ortodoksisen kirkon seinää soodapuhalletaan. Kirkkoon tehdään parhaillaan julkisivuremontti, jonka toivotaan jättävän maaliharmin historiaan.

– Siinä käsitellään seinien maalauspinnat ja ne uusitaan samalla, kertoo kirkkoherra Timo Tynkkynen.

Lappeenrannan ortodoksinen kirkko on Suomen vanhin edelleen toiminnassa oleva ortodoksikirkko. Se on valmistunut Lappeenrannan Linnoitukseen vuonna 1785.

Nyt arvorakennuksen korjaaminen vaatii erityistä huolellisuutta. Suunnittelua on tehty yhdessä Museoviraston kanssa.

– Yhdessä Museoviraston kanssa on tehty väritutkimukset kirkon vanhoista värivaiheista. Lisäksi seurakunta on teettänyt rakennushistoriallisen tutkimuksen.

Tynkkysen mukaan tarkoitus on, että kirkko saa sen värisävyn, mikä kirkolla on 1800-luvulla ollut. Mahdollisista aikaisemmista sävyistä ei ole tutkimuksessa saatu varmuutta.

Karhea pinta

Nyt tehtävässä julkisivuremontissa ortodoksisen kirkon pinta tehdään nykyistä huokoisemmaksi ja karheammaksi. Sen toivotaan auttavan hyvään lopputulokseen pääsemisessä.

Kirkon julkisivuremontin pitäisi olla valmis lokakuun loppuun mennessä. Remontti maksaa seurakunnalle 80 000–90 000 euroa.

– Kalkkimaalaus tehdään tarkoituksella nyt loppukesällä, koska ilman kosteus on tärkeä kalkkimaalaukselle, kertoo Timo Tynkkynen.

Kokoomus vie puolueen Kaakkois-Suomen piirin entisen toiminnanjohtajan Paula Kylä-Harakan rahankäytön viranomaistutkintaan. Kaakkois-Suomen piirin piirihallitus teki asiasta päätöksen keskiviikkona.

– Piiri on havainnut piirin varojen käytössä puutteita ja epäselvyyksiä. Varoja on käytetty muihin kuin piirin menoihin. Tämän vuoksi piirihallitus on katsonut, että asia on parasta antaa viranomaistutkintaan, Kaakkois-Suomen piirin puheenjohtaja Pekka Selenius kertoo.

Selenius ei halua tarkkaan kertoa kuinka suurista rahoista on kysymys.

– Meidän piirin kantokykyyn verrattuna kysymys on hyvin merkittävistä summista, Selenius kuitenkin täsmentää.

Kaakkois-Suomen Kokoomus ry:n vuoden 2015 tasekirjan mukaan piiri sai vuosien 2015 ja 2014 aikana yhteensä noin 170 000 euroa pelkästään puoluetukia. Tämän lisäksi yhdistys on samojen vuosien aikana kerännyt kymmeniätuhansia euroja muita tuloja.

YLe ei tavoittanut Paula Kylä-Harakkaa kommentoimaan piirin päätöstä viedä asia poliisitutkintaan.

Kuntien noin 400 000 työntekijän etuja ajavat järjestöt puhuvat painokkain sanakääntein lomakorvauksen leikkausten perumisesta. Hallitus päätti kuntatyöntekijöiden lomakorvauksen 30 prosentin suuruisesta leikkauksesta kilpailukykysopimuksen yhteydessä viime vuonna.

Leikkaus toteutettiin ensimmäisen kerran tämän kesän palkkoihin. Nyt syksyn palkkaneuvottelujen edellä työntekijäjärjestöt nostavat esiin ajatuksen, että kahdelle seuraavalle vuodelle sovitut lomarahojen leikkaukset jätettäisiin tekemättä.

Työntekijäjärjestöjen edustajat nostavat aiheen esille vuotuisessa kunta-alan kehittämistapahtumassa Lappeenranta-seminaarissa. Merkittävä verkostoitumis- ja koulutustapahtuma järjestetään nyt 40. kertaa.

– Nyt kun lomarahan leikkaus ensimmäistä kertaa todella toteutui, on huomattu, että se on paljon suurempi kuin ennakolta arveltiin, sanoo Lähi- ja perushoitajaliitto SuPerin puheenjohtaja Silja Paavola.

– Leikkaus on useita satoja euroja per henkilö. Superilaisella se oli noin 600 euron vähennys heinäkuun palkkaan, Paavola sanoo.

Lomakorvausleikkaus pelinappulana

Kunta-alan pääsopijajärjestöjen edustajien puheissa suunnitelma lomakorvausleikkauksen perumisesta on jo pitkällä. Järjestöjen puheenjohtajien mukaan tieto lomakorvausleikkauksen perumisesta on tullut valtiovarainministeriöstä.

– Lomarahaleikkauksen peruminen siten kuin valtiosihteeri Hetemäki sen sanoo, on lähestulkoon lupaus. Hän on niin iso virkamies, että se on lupaus, SuPerin puheenjohtaja Silja Paavola sanoo.

Kunta-alan työntekijöiden etujärjestöt lähtevät syksyn palkkaneuvotteluihin vaatimuksella selkeistä palkankorotuksista. Palkankorotus olisi puheenjohtajien mukaan pidettävä tiukasti erillään lomakorvausleikkausten poistumisesta.

Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO:n puheenjohtaja Olli Luukkainen painottaa, että lomarahojen leikkauksen peruminen vaikuttaa ansiotasoon vain kahtena seuraavana vuonna. Järjestön tavoitteena on palkankorotus, joka kirjataan sopimukseen useammalle vuodelle.

– Vaikka hallitus peruisi lomarahojen leikkauksen kahdelta tulevalta vuodelta, se ei kelpaisi vastineeksi palkankorotuksille työmarkkinaneuvotteluissa, Olli Luukkainen sanoo.

Kuntatyönantajien työmarkkinajohtaja Markku Jalonen esittää kannanotossaan tulevan neuvottelukierroksen tavoitteiksi työllisyyden parantamista ja maltillista kustannuskehitystä. Hän kiistää kuulleensa mitään mahdollisesta lomakorvausleikkauksen perumisesta.

– Leikkauksesta sovittiin noin vuosi sitten yhdessä palkansaajakeskusjärjestöjen ja julkisen sektorin ammattijärjestöjen kanssa osana kilpailukykysopimusta. Lomarahojen säästöillä rahoitetaan kaikkien työnantajien sosiaaliturvamaksujen alentamista, Jalonen sanoo.

Ohitustie on ollut eteläkarjalaisen pienen kylän haave jo vuosikymmenten ajan. Valtatie 6 on halkonut Luumäellä sijaitsevan Jurvalan kylän. Poikkeuksellisen vilkas rekka- ja henkilöautoliikenne on aiheuttanut Jurvalassa vuosien aikana lukuisia onnettomuuksia ja vaaratilanteita.

Kylän läpi kulkevan valtatien meluhaitat ovat olleet käsinkosketeltavat. Asian tiimoilta on järjestetty vuosien varrella mielenilmauksia ja liikenneministereihin on oltu aktiivisesti yhteydessä, kun ohitustietä kylän ohi on vaadittu

– Kyllähän sitä puukkoa tuli selkään siitä, että tapan täällä kuulemma yrityksiä. Lopulta on kuitenkin kiitelty, että ihan hyvin teit, muistelee kyläyhdistysaktiivi Vesa Piitulainen ohitustien saamista.

Lappeenrannasta Luumäelle alettiin pari vuotta sitten tehdä nelikaistaista valtatietä.

Torstaina aamupäivällä kaikki muuttui, kun uusi ohitustie avautui liikenteelle. Jurvalan läpi Kuutostietä Lappeenrannasta Kouvolaan kulkevat eivät enää aja.

"Työmiehet ovat olleet hieno lahja!"

Toisen onni on toisen epäonni. Kylällä sijaitsevat tanssiravintola, ruokapaikka ja kauppa. Pienet yritykset voivat kärsiä, kun valtatie siirtyy kauemmaksi.

Osa kyläläisistä pelkää, että kylällä oleva kauppa ja kahvila-ravintolatoiminta hiipuvat, kun asiakaskunta pienenee.

– Uuden tien myötä tietysti toiminta hiljenee jonkun verran. Odotellaan ja katsellaan tässä pari kuukautta mihin kaikki kääntyy, miettii tien siirtymistä yrittäjä Tuula Kuningas Kahvi-Pakarista.

Uuden tien rakentaminen on tuonut paikallisille yrityksille rahaa. Työmiehet ovat käyttäneet paikallisia palveluita ja vuokranneet tyhjillään olevia asuntoja.

– Kyllä työmiehet ovat olleet meille hieno lahja, kun he kävivät meillä niin paljon syömässä. Ihan uskomatonta, kahvilayrittäjä Tuula Kuningas kiittelee.

"Nyt voi jäädä eläkkeelle"

Torstaiaamuna Jurvalan asvalttia kuluttivat isot rekat, bussit ja vilkas henkilöautoliikenne. Kun liikenne ohjattiin uudelle nelikaistatielle, hiljeni liikenne Jurvalan kohdalla lähes täysin.

Entinen vilkasliikenteinen väylä oli melkoinen vaaranpaikka lapsille.

– Koulukyydit jättivät lapset tienvarteen ja lapset juoksivat vilkkaan tien yli. Kyllähän se vaarallista oli, kertoo kyläläinen Vesa Piitulainen.

Piitulainen muistelee kuolonkolareja, joita Jurvalan kohdalla miehen muistin mukaan on sattunut yhdeksän vuosien 2008–2014 aikana.

– Nyt voi jäädä sitten eläkkeelle, kun ohitustie on saatu, naurahtaa kyläyhdistyksen puheenjohtaja Vesa Piitulainen.

Kipot ja kupit pysyvät paikallaan

Vuonna 2008 Jurvalan asukkaat järjestivät traktorimarssin, johon osallistui lähes puolet kyläläisistä. Marssilla haluttiin viedä päättäjille tieto siitä, että 1200 asukkaan kylä on rauhoitettava ja valtatie on siirrettävä pois kylää halkomasta.

Nyt toive on toteutunut. Haaveena on, ettei kylänraitti silti autioidu. Vanhasta Kuutostiestä tulee Itsenäisyydentie, josta muokataan matkailunähtävyyttä. Tien varressa sijaitsevat muun muassa presidentti P.E Svinhufvudin kotimuseo Kotkaniemi sekä historiallisesti merkittävä Salpalinja.

Asukkaat ovat innoissaan hiljenneestä tiestä. Nyt heidän on turvallisempi kulkea kylänraitilla.

– On tätä odotettu! Jatkossa kuullaan pihalla mitä toinen juttelee. Rekat ovat aiheuttaneet myös tärinää ympäristön taloihin. Tästä lähtien pysyvät kipot ja kupit hiljaa kaapissa, naurahtaa tien varressa asuva perheenäiti Mari Valtonen.

Puukkoa tuli selkään siitä, että tapan täällä kuulemma yrityksiä. kyläaktiivi Vesa Piitulainen

Myymättömät asunnot nyt kaupaksi?

Rakennusliike Jopracon on rakentanut Luumeän Kivijärven rantaan Pihlajaniemeen rivitalon vuonna 2013. Sitä ei kuitenkaan ole saatu kaupaksi, vaikka sijainti kuulostaa suomalaiselta unelmalta: oma uimaranta, kaupunkiin matkaa 20 minuuttia, Kivijärvi näkyy sekä etu- että takapihalta.

Rakennuttaja uskoo, että lama ja lähellä sijainnut valtatie ovat jarruttaneet myyntiä. Nyt uudesta nopeammasta tiestä toivotaan potkua myös asuntokauppaan.

– Kyllä se voi vaikuttaa. Kulkuyhteydet paranevat ja meluhaitat vähenevät. Kyllä melu on pelottanut joitakin ihmisiä pois, toteaa rakennuttaja Olli-Pekka Olkkonen Jopraconista.

Lähes tyhjillään olleen rivitalon asuntoja on uuden tien rakentamisen ajan vuokrattu Skanskalle, mutta tien valmistuttua myös vuokralaiset poistuvat.

Uusi nelikaistainen valtatie valmistuu Lappeenrannan ja Luumäen Taavetin välille lopullisesti lokakuun 2017 loppuun mennessä. Kaikkiaan nelikaistaiseksi muuttui 28 kilometriä. Jurvalan uuden ohitustien pituus on 12 kilometriä.

Metsäkanalintujen metsästykseen on tulossa rajoituksia syksyn metsästyskaudella. Maa- ja metsätalousministeriö on laitattanut tänään lausuntokierrokselle Suomen riistakeskuksen tekemän esityksen metsästysajoista.

Esitys perustuu heinä-elokuussa ympäri maata tehtyihin riistakolmiolaskentoihin. Mukana on 966 laskettua riiistakolmiota.

Riistakolmio on tasasivuinen kolmio, jonka sivu on neljä kilometriä. Laskijat kulkevat kolmion sivua kolmen henkilön rintamana ja linnut lasketaan 60 metrin kaistalta.

Laskentojen mukaan metsäkanalintujen pesinnät onnistuivat vaihtelevasti tänä vuonna. Isossa osassa Suomea lintukannat ovat yhä lähellä aallonpohjaa.

Paikoin lintukannat ovat heikentyneet, mutta osalla alueista pesinnät ovat onnistuneet tänä vuonna keskimääräistä paremmin. Maa- ja metsätalousministeriö esittää, että metsästystä on edelleen rajoitettava osassa Suomea. Joillakin alueilla rajoituksia voidaan kuitenkin keventää viime vuodesta.

Teeren metsästysaikoihiin kiristyksiä Lapissa

Esityksessä ehdotetaan, että metso on rauhoitettu Varsinais-Suomessa ja osassa Uudenmaan kunnista. Metson metsästysajaksi esitetään kuukauden jaksoa alkaen 10. syyskuuta muun muassa Kanta-Hämeessä, Keski-Pohjanmaalla, Pohjanmaalla, Pohjois-Savossa ja Päijät-Hämeessä.

Kuukauden metsästysjakso metsolle on myös osassa Keski-Suomea, Kainuuta, Pohjois-Karjalaa, Pohjois-Pohjanmaata ja Uuttamaata. Teeren rauhoitukseen esitetään tiukennuksia Lappiin. Teeri halutaan rauhoittaa Keski- ja Pohjois-Lapissa.

Osassa maata teeren metsästysajaksi esitetään kuukauden jaksoa alkaen 10. syyskuuta muun muassa Etelä-Pohjanmaalla, Kainuussa, Kanta-Hämeessä, Keski-Pohjanmaalla, Pirkanmaalla, Pohjanmaalla, Pohjois-Karjalassa, Päijät-Hämeessä, Satakunnassa sekä osassa Lappia ja Pohjois-Pohjanmaata. Muualla maassa teeren metsätysajaksi on kaavailtu 10.9.–31.10.

Pyy on täysin rauhoitettu osassa Lappia. Pyyn metsästyksessä esitetään kuukauden metsästysaikaa 10. syyskuuta alkaen Kainuuseen, Pohjois-Karjalaan, Pohjois-Pohjanmaalle ja Pohjois-Savoon sekä osaan Lappia. Muualla maassa pyytä saa metsästää lokakuun loppuun.

Riekon metsästykseen ei ole tulossa muutosta. Riekkojahti on salllitua vain Lapissa Enontekiön, Inarin ja Utsjoen kunnissa. Muualla maassa riekko on rauhoitettu.

Muun muassa riistanhoitoyhdistykset antavat nyt lausuntoja asetusluonnoksesta. Maa- ja metsätalousministeriön tavoitteena on antaa lopullinen asetus metsästysrajoituksiin syyskuun alussa. Asetus tulee viimeistään 6. syyskuuta.

Metsäkanalintujen tarkat metsästysajat ovat luettavissa asetuksen vahvistamisen jälkeen riista.fi-sivustolla.

Helsingin pelastuslaitos varoittaa rajusta ukonilmasta Uudellamaalla iltapäivästä alkaen.

Ilmatieteen laitoksen mukaan iltapäivällä ja illalla maan etelä-ja keskiosan yli itään kulkee kylmä rintama, jonka yhteydessä esiintyy sade- ja ukkoskuuroja. Kuuroihin voi liittyä vahinkoa aiheuttavia tuulenpuuskia ja paikallisia rankkasateita.

Rintama painottuu maan etelä- ja itäosiin. Ilmatieteen laitoksen mukaan kuurot voivat olla voimakkaita etenkin Uudenmaan, Kymenlaakson ja Etelä-Karjalan alueella.

Viime viikonloppuna Kiira-rajuilma aiheutti myrskutuhoja Etelä-Suomessa. Ilmatieteen laitoksen mukaan tämän hetken ennusteen mukaan lauantain ukkosmyräkkä ei vaikuta yhtä rajulta kuin Kiira-rajuilma. Ilmatieteen laitos kuitenkin toteaa, että ennusteita ja tilannetta koskevia varoituksia on syytä seurata.

Suomen länsipuolella oleva matalapaine syvenee sunnuntain aikana ja liikkuu kohti pohjoista. Sateiden painopiste siirtyy tällöin pohjoiseen. Vuorokauden sademäärät ovat Lapissa paikoin 20–30 millimetriä.

Matalapaineen myötä tuulet voimistuvat Pohjanlahdella mahdollisesti myrskyksi. Pohjanlahden rannikolla sekä maan pohjoisosassa esiintyy laajalti voimakkaita tuulenpuuskia jopa 20 m/s, jotka voivat aiheuttaa paikoin myrskytuhoja.

Ylen meteorologi Toni Hellinen kertoo, että rajuilma alkaa lauantaina noin kello 15, mutta tarkkaa ajankohtaa on vaikeaa ennustaa. Se kulkee itään iltapäivän ja illan aikana.

– Irtotavarat kannattaa ottaa pois ulkoa sisätiloihin, Hellinen sanoo.

Myös huomiseksi on luvassa voimakasta tuulta.

– Huomenna keskituuli on voimakasta etenkin Pohjois-Suomessa.

Juttua päivitetty 19.8. kello 13.03. Lisätty Toni Hellisen kommentit ja muokattu otsikkoa.

Lappeenrannan lähellä Vainikkalassa asuva eläkeläinen Kari Repo on tyytyväinen mies. Viipurin tuomioistuin on äskettäin antanut päätöksen, jonka mukaan hän on voittanut kiistan Venäjän tullin kanssa Venäjällä varastetusta autostaan.

– Venäjän oikeus oli oikeudenmukainen, Repo kiittelee Vainikkalan rautatieaseman lähellä sijaitsevassa kodikkaan omakotitalonsa pihamaalla.

Revon kiista Viipurin tullin kanssa lähti käyntiin puolitoista vuotta sitten, kun suomalaisen auto varastettiin Venäjällä Kamennogorskissa Karjalankannaksella.

Tulli vaati tullimaksua

Venäjälle saa tuoda suomalaisen auton tietyksi ajaksi, jos sitoutuu tuomaan sen takaisin. Jos autoa ei tuo takaisin, joutuu maksamaan tullimaksun.

Revon auto oli kuitenkin Kamennogorskissa varastettu. Tällöin tullia ei olisi pitänyt maksaa. Tästä huolimatta Viipurin tulli vaati 5 000 euron tullimaksua.

Asiaa ei auttanut edes se, että Venäjän poliisi oli rekisteröinyt autovarkauden, ja myös tullille oli kerrottu asiasta heti tapahtuneen jälkeen.

– Venäjän poliisi tutki asiaa ja otti valokuvia auton paikasta. Poliisi totesi, että auto on varastettu. Sen jälkeen käytiin tullissa selvittämässä asiat, Repo kertoo.

Tulli ei uskonut

Kari Revon mukaan tulli ei kuitenkaan lopuksi uskonut suomalaisen selitystä varkaudesta. Myöhemmin miehelle alkoi tulla maksuvaatimuksia tullita.

– Tulli katsoi, että minä en ollut vartioinut autoa tarpeeksi hyvin.

Repo valitti oikeuteen tapauksesta.

– Kävin kolme kertaa oikeudessa Viipurissa. Viimein viime viikolla tuli vapauttava päätös, Repo kertoo.

Tonnin kustannukset

Vuoden 2011 katumaasturilla oli täyskaskovakuutus. Auton hinnan Repo sai siis takaisin vakuutuksesta. Kustannuksia miehelle kuitenkin tuli.

– Kaikkiaan tämä prosessi tuli maksamaan minulle noin tuhat euroa, Repo kertoo.

Venäläisen asianajajan kulut olivat noin 30 000 ruplaa eli vajaa 500 euroa.