Lappeenrannan koiranäyttelyn suosio tekee ennätyksiä. Näyttelyyn on ilmoittautunut yhteensä 3500 koiraa, joka on näyttelyn kaikkien aikojen suurin määrä koiria. Lappeenrannan koiranäyttely on 70-vuotisjuhlanäyttely, joka on avoin kaikille koiraroduille.
Lappeenrannan koiranäyttely järjestetään nimestään huolimatta Imatralla Aviasport Areenalla pääsiäisenä 26. ja 27. 3.
Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus Fimea selvittää, pitäisikö apteekkipalveluita lisätä.
Fimea toivoo, että kunnat ottaisivat yhteyttä, mikäli ne kokevat että apteekkipalvelut ovat liian kaukana. Fimea aikoo myös lähestyä itse kuntia, joissa apteekkeja on harvassa.
Kaakkois-Suomessa apteekkien määrä on Fimean mukaan väestömäärään nähden kattava.
– Kymenlaaksossa ja Etelä-Karjalassa ei ole sellaisia kuntia, joissa apteekkipalveluita olisi väestömäärään nähden vähän. Kunnissa voi silti olla alueita, joissa apteekkipalvelut koetaan riittämättömiksi, Fimean lääkealan toimijoiden valvontayksikön päällikkö Eeva Leinonen toteaa.
Keskimääräinen apteekkitiheys koko maassa on yksi apteekki noin 6 700 asukasta kohden. Apteekkitiheydessä on kuitenkin alueellista vaihtelua.
Suomessa on tällä hetkellä 816 apteekkitoimipistettä, joista 612 apteekkia ja 204 sivuapteekkia. Näiden lisäksi apteekkien alaisuudessa toimii 93 palvelupistettä ja 10 lääkekaappia.
Hopeinen ja kultainen harmonikka -kilpailujen semifinaali kisailtiin viikonvaihteessa Itämerellä perinteisellä harmonikkaristeilyllä. 14 semifinalistin joukosta varsinaiseen Hopeinen harmonikka -loppukilpailuun selvitti tiensä lappeenrantalainen 7-vuotias Eelis Vuorela.
Eelis on soittanut harmonikkaa vasta reilun vuoden. Hänen opettajansa on Sirpa Kainulainen.
Tuomariston Eelis Vuorela vakuutti kappaleilla Ellin polkka ja Minä soitan harmonikkaa.
Finaaliin pääsi seitsemän nuorta soittajaa. Hopeinen harmonikka -kilpailun soittajat saavat olla korkeintaan 10-vuotiaita.
Hopeisen ja kultaisen harmonikan finaali järjestetään Ikaalisissa Sata-Häme Soi -tapahtumassa 5.–10.7.2016. Kilpailun on maamme suurin harmonikan soiton kilpailu.
Raskaan liikenteen taukopaikkojen määrä Kaakkois-Suomessa on riittävä, Liikenneviraston selvitys osoittaa.
Liikennevirasto tutki raskaan liikenteen pääreitit ja niiden varsilla olevat taukopaikat. Yksi tutkituista pääreiteistä oli Haminan ja Oulun välillä, ja sen varrella oli taukopaikkoja riittävästi.
Liikenneviraston mukaan myöskään Venäjän-liikenne ei tällä hetkellä aiheuta ongelmia.
Liikenneviraston mielestä taukopaikkojen sijaan Kaakkois-Suomessa raskaan liikenteen ongelmana on ollut ennemminkin tiestön huono kunto. Siihen on kuitenkin tulossa kohennusta muun muassa hallituksen korjausvelkarahoilla.
Suomen metsäteollisuus elää suuren murroksen aikaa. Putkessa on paljon investointeja, jotka tuovat markkinoille aivan uusia metsäteollisuuden tuotteita.
– Nyt ollaan juuri siinä kohdassa, jossa tämä murtuma tapahtuu. Useat metsäteollisuusyhtiöt ovat tekemässä investointeja, jotka mahdollistavat huomattavan uudenlaisten tuotteiden tuotantokapasiteetin, metsäteollisuuden tulevaisuutta selvittäneen Lappeenrannan teknillisen yliopiston professori Esa Vakkilainen sanoo.
Kysymys on niin sanotuista biotuotetehtaista, joita perustetaan sellutehtaiden yhteyteen. Niissä valmistetaan uudenlaisia tuotteita, jotka voivat luoda huomattavasti nykyisiä tuotteita enemmän lisäarvoa.
Professorin mukaan Suomessa on tehty jo pitkään kehitystyötä uudenlaisten tuotteiden luomiseksi. Nyt tuotteet ovat valmiita tulemaan markkinoille.
– Puukuidulle saadaan uusia käyttökohteita, jotka ovat merkittävästi arvokkaampia kuin esimerkiksi hienopaperi. Puukuitua voidaan käyttää esimerkiksi uudenlaisten pakkausten ja biomuovien raaka-aineena, Vakkilainen sanoo.
Metsäteollisuudessa ollaankin uudenlaisessa tilanteessa jo lähivuosina.
– Luulisin, että viimeistään viiden vuoden sisällä ollaan jo aivan eri tilanteessa ja muutaman vuoden sisällä nähdään jo iso muutos. Tuolloin tällaisia biotuotetehtaita on jo useamman suomalaisen tehtaan kyljessä, Vakkilainen sanoo.
– Mansikkalan koulua on tutkittu usean vuoden ajan ja pyritty löytämään syitä siihen, miksi yhä enenevä määrä henkilöstöä ja oppilaita on ruvennut oireilemaan, kertoo Imatran kaupungin hyvinvointikoordinaattori Arja Kujala.
Kaupunki teetti helmikuussa sisäilmakyselyn.
– Alustavien tuloksien perusteella ei tässä enää muuta vaihtoehtoa enää jäänyt kuin koulun sulkeminen, sanoo Kujala.
Lähes tuhannen ihmisen sijoittaminen uusiin tiloihin on kaupungille mittava prosessi.
– Tällä hetkellä kartoitetaan väistötiloja hyvin tiiviillä aikataululla eli kaikki mahdollinen jo olemassa oleva tila, jota voitaisiin hyödyntää ja sen lisäksi myös mahdollisia moduuliratkaisuja (parakkeja).
Imatran muiden koulujen luokilla ei ole tilaa, mutta kaupungilta voi löytyä muita mahdollisia tiloja oppilaille. Yhtä yksittäistä suurta tilaa ei Kujalan mukaan kuitenkaan ole tiedossa, jonne kaikki oppilaat voitaisiin sijoittaa.
Uudet tilat oppilaille on tarkoitus löytää syyslukukauden alkuun mennessä eli noin viiden kuukauden kuluessa.
– Joitakin lukion tiloja pystytään jo hyödyntämään, siellä tilanne on vähän parempi kuin yläkoulun puolella.
Nykyisen koulurakennuksen kohtalosta ei ole vielä tietoa. Kaupunki toivoo, että koulun keittiö voisi jatkaa toimintaansa nykyisissä tiloissa. Kaupunki järjesti asiasta tiedotustilaisuuden henkilöstölle.
– Siellä vallitsi täysi hiljaisuus sen jälkeen, kun tulokset käytiin läpi ja päätös koulun sulkemisesta kerrottiin. Osalle henkilöstöstä se tuli ehkä helpotuksena ja osalle se oli jopa tietynlainen shokki. Vanhemmilta on tullut muutamia yhteydenottoja ja ne ovat olleet positiivisia, Kujala kertoo.
SaiPan haave kotiedusta Liigan puolivälieriin kariutui, kun JyP voitti Oulun Kärpät eilen tiistaina maalein 2–4. SaiPa jää runkosarjassa viidenneksi, eikä torstaina SaiPan viimeisellä runkosarjaottelulla Helsingin IFK:ta vastaan ole sarjasijotuksen kannalta enää merkitystä.
Saipa aloittaa puolivälieräottelunsa perjantaina 18.3. Jyväskylässä. Toinen ottelu on Lappeenrannassa lauantaina 19.3. Jatkoon pääsee neljällä voitolla. Kotiotteluiden liput tulevat myyntiin ylihuomenna perjantaina.
SaiPan välierien ottelupäivät:
18.3. kello 18.30 JyP –SaiPa
19.3. kello 17.00 SaiPa–JyP
22.3. kello 18.30 JyP–SaiPa
24.3. kello 18.30 SaiPa –JyP
Tarvittaessa:
26.3. kello 17.00 JyP–SaiPa
28.3. kello 17.00 SaiPa–JyP
29.3. kello 18.30 JyP–SaiPa
Otteluita voi seurata suorana Yle Puheen taajuudella.
Poliisin päivitys 83-vuotiaan naisen auttamisesta lumipyryssä kerää kiitosta Facebookissa.
Kaakkois-Suomen poliisi kertoo, kuinka poliisipartio huomasi helmikuussa 83-vuotiaan naisen kävelevän ajoradan reunassa sankassa lumipyryssä Lappeenrannan Lauritsalassa.
– Hänen havaitsemisensa pyryssä oli vaikeaa ja tien vieressä oli kevyenliikenteen raitti, jota pitkin mummo olisi voinut kävellä, päivityksessä kerrotaan.
Partio pysäytti autonsa ja kysyi naiselta syytä ajoradalla kävelyyn.
– Mummo kertoi syyksi auraamattoman jalkakäytävän. Vanhan ihmisen oli liian vaikea kävellä lumisella raitilla.
Nainen kertoi myös, että oli tulossa Skype-kurssilta. Poliisit päättivät ottaa hänet kyytiin ja viedä kotiin, joka sijaitsi muutamien kilometrien päässä. Perillä poliisit huomasivat, että mummo asui yksin omakotitalossa, jonka piha oli lumen peitossa.
He kysyivät naiselta, kuka tekee hänen pihansa lumityöt.
– Sisukas vanhus vastasi, että hän tekee ne ihan itse.
Kun nainen seuraavan kerran lähti ulos, hän yllättyi. Joku oli käynyt tekemässä lumityöt. Nainen arvasi, että asialla olivat olleet poliisit.
Hän otti yhteyttä tuntemaansa rouvaan, jonka poika on poliisi. Näin nainen sai välitettyä kiitokset lumityöt tehneille poliiseille.
Parocin kivivillatehtaalla Lappeenrannassa syttyi yöllä tulipalo. Pelastuslaitos sai hälytyksen palosta yhden aikaan keskiviikon vastaisena yönä.
Parocin isossa suodatinhallissa syttyi valmistuksessa suodatettava materiaali, eli kivivilla.
Pelastuslaitos sammutti noin kymmenen neliömetrin kokoisen paloalueen. Palomiehet joutuivat tekemään paljon töitä, jotta suodattimen seinille kertynyt villa saatiin sammutettua kokonaan.
Yhteensä suodatinhalli on noin 60 neliömetrin kokoinen. Sammutus- ja raivaustyöt saatiin päätökseen hieman kahden jälkeen yöllä.
Metsä Boardin Simpeleen tehtaan yhteistoimintaneuvottelut päättyivät 42 henkilön irtisanomiseen, kertoo sanomalehti Etelä-Saimaa.
Irtisanottavista yhteensä 35 henkilöä irtisanotaan työntekijäpuolelta ja seitsemän toimihenkilöpuolelta. Osa irtisanomisista toteutetaan eläkejärjestelyin.
Irtisanomiset tehdään tämän vuoden aikana.
Metsä Boardin Simpeleen kartonkitehtaan yhteistoimintaneuvotteluiden tuloksena tehtaalta irtisanotaan 42 henkilöä. Työntekijöitä irtisanotaan yhteensä 35 ja toimihenkilöitä seitsemän.
Pääluottamusmies Mika Viskarin mukaan tunnelmat ovat tällä hetkellä todella huonot. Irtisanomisilmoitukset jaetaan työntekijöille tällä viikolla.
– Työntekijöiden osalta yli puolet tulee olemaan kovia irtisanomisia. Työntekijöiden kannalta neuvottelut eivät sujuneet hyvin. Neuvotteluja ei varsinaisesti käyty, sillä emme päässeet sanomaan omaa näkökantaamme asiaan. Työnantajan aikomukset jäivät myös epäselviksi, kertoo Viskari.
Metsä Boardin Simpeleen tehdas valmistaa kartonkia. tehdas sijaitsee Etelä-Karjalassa Rautjärvellä. Tällä hetkellä tehtaalla on runsaat 300 työntekijää.
Metsäyhtiö Tornator on aloittamassa laajoja hakkuita Lappeenrannassa. Tornator hakee maisematyölupaa puiden kaatamiseen yhteensä 51,9 hehtaarin alueelle.
Suurin osa eli runsaat 42,8 hehtaaria haetusta hakkuualueesta sijaitsee Saimaalla Muukonsaaressa ja Sotsaaressa. Vajaan kymmenen hehtaarin hakkuita on suunniteltu myös Saimaalle Vehkasalon saareen.
Tornator tekisi ensihakkuita, harvennushakkuita sekä uudistus- ja siemenpuuhakkuita. Harvennushakkuissa on tarkoitus poistaa 40 prosenttia puustosta.
Hakkuulupien myöntämisen ehtona on muun muassa se, että hakkuutähteiden kulkeutuminen vesistöön tulee estää. Myös metsälehmuslehtoalueet tulee rajata ulos hakkuista myös suojelualueiden ulkopuolella. Lisäksi maisema-arvojen suojelemiseksi hakkuu ja vesirajan väliin tulisi jättää 10 metrin kasvipeitteinen suojavyöhyke.
Lappeenrannan tekninen lautakunta käsittelee hakkuulupien myöntämistä keskiviikkona.
Poliisi sai viime sunnuntaina aamuyöllä ilmoituksen Imatrankosken uudella torilla tapahtuneesta pahoinpitelystä. Ilmoituksen mukaan kolme miestä pahoinpiteli kahta miestä.
Pariskunta oli riitautunut läheisessä ravintolassa. Poistuttuaan ravintolasta pariskunnan miehen epäillään läppäisseen puolisoaan, minkä jälkeen kolme miestä oli alkanut pahoinpitelemään pariskunnan miestä lyömällä häntä kasvoihin. Samojen miesten epäillään pahoinpidelleen myös paikalla vapaa-ajallaan ollutta järjestyksenvalvojaa. Kaikki tapauksen osapuolet ovat kantasuomalaisia.
– Pidän tätä grillitappeluna, joita sattuu joka kaupungissa, kun ihmiset ovat humalassa, sanoo rikoskomisario Jyrki Hänninen.
Poliisi tiedotti, että pahoinpitelystä epäillyillä kaikilla kolmella miehellä oli yllään takit, joiden selässä oli Soldiers of Odinin tunnukset. Miehet eivät olleet harjoittamassa katupartiointia.
Poliisipartio tavoitti lähistöltä kolme Jyväskylän seudulta kotoisin olevaa yli 20-vuotiasta miestä. Miehet olivat Imatralla ystävänsä luona kylässä. Yksi heistä on otettu kiinni ja kuulusteltu epäiltynä pahoinpitelyyn. Myös kahta muuta miestä epäillään pahoinpitelystä.
Poliisi jatkaa rikoksen tutkintaa. Alkoholilla epäillään olleen osuutta asiaan.
12:41 juttua on täydennetty poliisin lisätiedoilla tapahtumien kulusta.
Lappeenranta aikoo kokeilla katuvalojen sammuttamista valoisimmaksi kesäajaksi. Valot sammutettaisiin 6. kesäkuuta ja 19. heinäkuuta väliseksi ajaksi kokonaan.
Sammutettavat alueet koskevat kaupungin katuvalaistuksen ohjausjärjestelmien aluetta eli suurin piirtein Saimaan kanavasta Ruoholammelle ulottuvaa aluetta. Valojen sammutus koskisi myös Ylämaan, Nuijamaan sekä maaseututaajamien valaistuskohteita.
Sammutuskokeilu ei koske Lappeenrannan kaupungin ydinkeskustaa, venesatamaa, Joutsenon Kolmen sukupolven puiston ympäristöä eikä Linnoitusta.
Kokeilulla pyritään selvittämään sähkönkulutuksen ja siitä aiheutuvien kustannusten vähenemistä. Tavoitteena on saavuttaa myös ympäristövaikutuksia, kuten hiilijalanjäljen pienentämistä. Valaistuksen ohjausjärjestelmä on tarkoitus uusia Lappeenrannassa lähivuosina.
Lappeenrannan tekninen lautakunta päättää valojen sammuttamisesta keskiviikkona.
Imatran kaupunginjohtaja Pertti Lintusella on yli 20 vuoden henkilökohtainen kokemus yhteistyöstä Venäjän kanssa. Lintunen vierailee säännöllisesti Venäjällä. Hän on sekä hyvinä että huonoina aikoina ollut tuttu näky niin naapurikaupungissa Svetogorskissa kuin vähän kauempana Viipurissa ja Pietarissa.
– Ne suhteet, jotka silloin 90-luvun alkupuolella syntyivät, ovat edelleen olemassa.
Venäjä on Lintusen mielestä edelleen suuri mahdollisuus.
– Jos meillä on 200 kilometrin päässä viisi miljoonaa ihmistä, niin eihän se voi olla huono asia.
Lintunen ei anna valtioiden välisten ongelmien haitata. Hän muistuttaa, että itärajalla yhteistyö on ihmisten välistä.
– Jos ylätason politiikassa on vaikeuksia, niin ne on niin kuin ne on. Venäläiset muistaa aina sen, että jos heillä menee huonosti ja silloin on ystävä, niin hyvinäkin päivinä on ystävä.
Vaikka valtioiden väliset suhteet Suomen ja Venäjän välillä ovat viime aikoina viilenneet, ei se Lintusen mielestä saa vaikuttaa alemman tason yhteistyöhön.
Imatran naapurikaupunki Lappeenranta ei ole pitänyt aivan yhtä tiiviitä suhteita Venäjälle kuin Imatra.
– Se on minusta virhe. Ei voi ajatella, että me voitaisiin suhdanteiden mukaan pitää yhteyksiä. Eli ikään kuin silloin, kun kaverilla menee hyvin, niin olet kiinnostunut. Mutta kun kaverilla ei mene hyvin, niin sitten et ole kiinnostunut.
Luumäen Pärsäniemessä sijainneen Kuutoskartanon tulipaloa epäillään tahallaan sytytetyksi. Poliisi on käynnistänyt asiassa esitutkinnan.
– Poliisi epäilee asiassa rikosta, sanoo rikoskomisario Teemu Liikkanen Kaakkois-Suomen poliisista.
Poliisi ei ota kantaa siihen, minkä asian tai havainnon takia tuhopolttoa epäillään.
– Tutkinta on aivan alussa ja asiasta ei voida kertoa vielä enempää, sanoo Liikkanen.
Luumäellä sijaitseva iso hirsirakennus, Kuutoskartanona tunnettu entinen motelli paloi maan tasalle karkauspäivänä aamuyöllä.
Palokunta ei ehtinyt tehdä mitään rakennuksen pelastamiseksi, mutta sai pelastettua vieressä sijaitsevan toisen suuren puurakennuksen.
Palanut motellirakennus oli peruskorjauksessa. Tulipalossa ei sattunut henkilövahinkoja.
Tuhopolttoepäilystä kertoi ensin Etelä-Saimaa.
Imatran kaupunginjohtaja Pertti Lintusen mielestä ei voi olla niin, että yhteistyötä rajanaapurin kanssa tehdään vain silloin, kun menee hyvin.
– Kyllä me mielestämme olemme pitäneet suhteita Venäjään yllä. Olemme panostaneet takavuosina taloudellisesti tähän, mutta nyt on tietysti suhdanne eri. Meillä on toimisto Pietarissa, mutta siellä on vain kaksi työntekijää, kun parhaina aikoina oli erilaisia projekteja ja varmaan kymmenen kertaa enemmän työntekijöitä, Jarva vastaa kritiikkiin.
Yhteistyö jatkuu yhä Pietariin ja Viipuriin.
– Pidämme Pietariin yhteyttä ammatillisesti ja Viipurin kanssa on naapurikaupunkisopimuksen ylläpitoa jatkuvasti vuosisuunnitelman mukaisesti.
Lappeenranta yrittää nyt monipuolistaa kansainvälisyyttä.
– Suunnittelemme yhteyksiä Kiinaan ja Aasiaan. Tietenkin lentokentän kautta toivomme, että myös Keski-Eurooppaan tulee yhä enemmän yhteyksiä, mutta sekään ei tarkoita, että venäläisiä oltaisiin millään tavalla hylkäämässä.
Jarva korostaa, että Venäjä on Lappeenrannalle hyvin tärkeä sekä hyvinä että huonoina aikoina.
– Meillä on tämä maantieteellinen sijainti ja tämä on lähin länsimainen kaupunki Pietarista katsottuna ja tulemme sen asian kyllä säilyttämään jatkossakin, Jarva sanoo.
Lappeenrannassa vältytään nähtävästi opiskelija-asuntojen vuokrankorotukselta ensi vuonna korkeimman oikeuden päätöksen ansiosta.
Korkein oikeus on päättänyt, että Svenska Handelsbankenilla ei ollut oikeutta korottaa yksipuolisesti Lappeenrannan seudun opiskelija-asuntosäätiön vuonna 2002 ottaman lainan korkomarginaalia.
Pankki korotti marginaalia vuonna 2009 vedoten yleisiin sopimusehtoihin ja varainhankintakulujen nousuun.
Lappeenrannan seudun opiskelija-asuntosäätiö LOAS saa Svenska Handelsbankenilta takaisin noin 100 000 euroa.
– Se on meille suuri raha. Näyttääkin siltä, että meidän ei tarvitse tehdä vuokrankorotusta ensi vuonna tämän vuoksi, Lappeenrannan opiskelija-asuntosäätiön toiminnanjohtaja Joonas Grönlund sanoo.
Metsä Groupin Joutsenon sellutehtaalla syttyi keskiviikkoiltana noin puoli yhdeksän aikaan tulipalo.
Pieneksi jäänyt tulipalo syttyi kuoren kaasutuslaitoksella. Tehtaan henkilökunta sai palokunnan tuella palon hallintaan.
Tulipalossa ei sattunut henkilövahinkoja. Tehtaan tuotanto ei pysähtynyt palon vuoksi.
Lappeenrantalaisten keskuudessa elää vahvana huhuja, joiden mukaan Nordkalkin avolouhokselta kulkee useita tunneleita syvällä maan alla moniin eri paikkoihin, jopa kaupungin keskustan alle. Lappeenranta-Louhen yksikönpäällikkö Jouni Heinoselle nämä ovat tuttuja huhuja.
– Olen kuullut, että jopa vanhan Chymoksen tehtaan viinikellariin pääsisi meidän tunnelia pitkin, mutta asia ei ole niin.
Myöskään lentokentälle ei tunnelia ole. Sen sijaan yksi tunneli johtaa louhokselta pohjoiseen Kuutostien ali.
– Vanha kaapelitunneli menee Lappeenrannan Energian muuntokentälle. Se on noin neljä metriä leveä ja kolme metriä korkea, mikäli oikein muistan. Se on ollut pois käytöstä jo viimeiset 30 vuotta, sanoo Heinonen.
Pisin louhoksella oleva tunneli on vuonna 2002 valmistunut noin 700 metrinen tutkimustunneli. Tunneli on noin 120 metrin syvyydessä, ja se on noin viisi metriä leveä ja korkea. Tutkimustunnelista porataan timanttiporauksella muutaman sadan metrin pituisia koeporauksia.
– Yritämme saada ehjiä ja puhtaita kivinäytteitä, joiden avulla suunnittelemme tulevien vuosikymmenten louhintoja, Heinonen kertoo.
Louhoksen tuotantotiloja on paljon maan alla. Nämä tilat ovat pääosin 1960-luvulla rakennettuja. Noin 70 metrin syvyydessä ovat karkeamurskaamo ja siitä lähtevä hihnatunneli, seulahalli ja lajittelulaitos, missä kalkkikivestä puhdistetaan mustat kivet pois.
– Maan alla on myös 12 kappaletta siiloja, välimurskaamo ja sieltä maan pinnalle nouseva tunneli, missä on kuljetin, kertoo Heinonen.
Lappeenrannan Nordkalkin louhoksen erikoisuus on wollastoniitti-mineraali. yksikönpäällikkö Jouni Heinosen mukaan Lappeenranta on tällä hetkellä ainut paikka Euroopassa, mistä wollastoniittia louhitaan.
– Sitä käytettään maailmalla pääasiassa keramiikkaan, lasitteisiin ja muovien lujitukseen, muun muassa aitojen kojetauluihin.
Avolouhoksen syvin kohta on tällä hetkellä noin 165 metrissä. Louhoksen levein kohta on 800 metriä ja pituutta kuopalla on noin 1300 metriä. Kun louhoksessa toimitaan reilusti vedenpinnan alapuolella, on vettä myös pumpattava koko ajan pois.
– Vuodessa pumppaamme louhoksesta noin 1,6 miljoonaa kuutiota vettä pois. Vedenpumppaus vaatii meillä valtavasti sähköä, sanoo kaivospäällikkö Ulla Salmela.
Nordkalk saa Lappeenrannassa vuoden aikana noin kymmenen yhteydenottoa louhoksen naapureilta tärinästä. Yhtiö tarjoaa mahdollisuutta, että he tuovat tärinämittarit asukkaalle ja tärinän syy yritetään selvittää.
– Usein ainut kiinteistössä tuntuva tärinä, mitä mittari päivän aikana havaitsee, on se, kun asukas laittaa oven kiinni, sanoo Heinonen.
Ikkunoiden täriseminen on kuitenkin eri asia, ja se ei ole harhaluulo. Syy on louhoksella tehtävässä räjäytyksessä ja säässä.
– Vahvan matalapaineen aikana räjähdyksen äänenpaine ei pääse paksun pilvikerroksen läpi, vaan palaa takaisin maata kohti. Tämä äänenpaine aiheuttaa ikkunoiden tärinää, selittää Heinonen.
Nordkalkin Lappeenrannan louhoksella räjäytetään yleensä aina samaan aikaan kello 13.34. Räjäytyksen hälytysääni alkaa soida kello 13.30.
– Nykyään ei räjäytetä joka päivä. Joskus räjäytys tehdään vain kerran viikossa. Tämä on muutettu sen vuoksi, että työt on aina keskeytettävä räjäytyksen ajaksi. Pyrimme kuitenkin pysäyttämään tuotantoa mahdollisimman vähän. Joskus räjäytämme samaan aikaan kahdessa eri paikassa, sanoo Lappeenranta-Louhen yksikönpäällikkö Jouni Heinonen.
Nordkalkin avolouhos sijaitsee lähellä Lappeenrannan kaupungin keskustaa. Matkaa torille on noin kaksi kilometriä.