Lappenrannan Pontuksen päiväkodin ja koulun rakentajaksi on valittu rakennusliike Skanska.

Mälkiän alueelle rakennettavaan rakennukseen tulee tilat kuudelle päiväkotiryhmälle ja kolmelle esiopetusryhmälle. Samassa talossa toimivaan kouluun tulee tilat noin 400 oppilaalle.

Päiväkotikoulussa käy päivittäin yhteensä noin 600 lasta.

Kaksikerroksisen rakennuksen suunnitellaan valmistuvan ensi vuoden kesällä. Talon rakentaminen alkaa heti.

Katolle aurinkopaneelit

Oppilaat siirtyvät Pontuksen kouluun Kanavansuun, Muukonniemen, Mustolan ja Partalan kouluista, jotka lakkautetaan.

Rakennuksen katolle sijoitetaan aurinkopaneelit, joilla tuotetaan osa päiväkotikoulun sähköstä.

– Alustavan arvion mukaan tuotettavan energian määrä on noin 50 000 kilowattituntia vuodessa, kertoo Lappeenrannan tilakeskuksen johtaja Katri Tolvanen.

Paperiliitto lähtee neuvottelemaan työmarkkinakeskusjärjestöjen sopiman kilpailukykysopimuksen soveltamisesta. Päätös oli liitolle erityisen vaikea.

– Olen ollut 30 vuotta näissä kuvioissa mukana, mutta en ole koskaan ollut näin vaikeassa tilanteessa, Paperiliiton valtuuston puheenjohtaja ja Stora Enson Imatran tehtaiden pääluottamusmies Ilkka Nokelainen sanoo.

Lopulliset päätökset kilpailukykysopimukseen lähtemisestä tekee Paperiliiton valtuusto toukokuun loppuun mennessä soveltamisneuvottelujen tuloksen pohjalta.

Ilkka Nokelainen uskoo, että sopimuksen sisältä löytyy tietty neuvotteluvara.

– Maan hallitus on antanut tietyt reunaehdot, jotka liittyvät työttömyysvakuutusmaksun ja eläkemaksun korotuksiin. Niitä ei varmaan pystytä muuttamaan. Työajan lisäyksen toteuttamisessa on varmasti erilaisia malleja ja vaihtoehtoja, Nokelainen sanoo.

Uusien televisioiden myynti on Suomessa laskenut jo useamman vuoden ajan. Kodinelektroniikkajätti Gigantin televisioiden myyntijohtaja Jarno Sainion mukaan myytävien televisioiden koko puolestaan kasvaa jatkuvasti.

– Meillä markkinoiden suosituin koko televisioissa taitaa olla 55 tuumaa. Selkeästi 65 tuumaisten myynti on kasvanut rajusti vuonna 2015. Osalla tulee jo kodeissa seinät vastaan, kommentoi Sainio.

Sainio ennustaa yli 75 tuumaisten televisioiden markkinoiden rajua kasvua lähivuosien aikana. Kokoa pystytään jatkuvasti kasvattamaan, sillä lähetysten laatu kehittyy.

Suurin osa myytävistä televisioista on älytelevisioita, joissa normaalien lähetysten lisäksi voi käyttää verkon kautta erilaisia suoratoistopalveluita.

Urheilutapahtumat lisäävät myyntiä

Suomessa televisioiden myynnissä on aina kaksi selvää sesonkia. Tärkein myyntiaika on jouluna ja myös kesäale saa ihmiset liikkeelle. Sainion mukaan tämä vuosi tulee olemaan televisioiden myynnissä hyvä, sillä urheilutapahtumat ajaa ihmiset televisio-ostoksille.

– Tänä vuonna urheilua tulee paljon. Nyt tulee ensin lätkää, jalkapalloa ja sitten olympialaiset elokuussa. Olympialaiset iskevät perinteisesti koko kansaan, joten parempien ja isompien televisioiden myynti kasvaa, sanoo Sainio.

Televisio tulevaisuudessa pelkkänä näyttönä

Lappeenrannan Expertin myyjän Eppu Raution mukaan television ostajat ovat nykyisin hyvin tietoisia televisioiden tekniikasta ja ominaisuuksista. Raution mukaan vanhempi polvi hankkii television edelleen perinteisen television katseluun, mutta nuorempi ikäpolvi käyttää usein televisiota pelkkänä näyttönä.

– Suoratoistopalvelut ovat yleistyneet ja niiden kuvanlaatu on huomattavasti parempi kuin perinteisten televisiokanavien kuvanlaatu. Kaikki nuoret eivät haluaisi edes älytelevisiota, koska monella on siihen tarvittavat lisälaitteet jo olemassa, kertoo Rautio.

Raution mukaan 3D-televisio ei missään vaiheessa ottanut kunnolla tuulta alleen, eikä se vaikuta asiakkaan ostopäätökseen, vaikka ominaisuus lähes kaikista tuotteista löytyykin.

– Tällä hetkellä OLED-tekniikka on uusinta uutta. OLED-paneelissa värintoisto on ihan ykkösluokkaa, sanoo Rautio.

Nuoret katsovat yhä harvemmin sisältöjä perinteisestä tv-ruudusta.

– Nuorten osalta videosisältöjen katselu on siirtynyt digitaalisiin kanaviin, erityisesti mobiiliin, joka on alkanut kilpailla perinteisen tv:n kanssa tai jopa mennyt ohi, mediatoimialan konsultti Jussi Järvinen Accenturesta sanoo.

Nuoret eivät enää seuraa ohjelmia tiettyyn esitysaikaan. Kaikki halutaan heti nyt.

– Katsotaan putkeen sisältöjä, ei enää odoteta tiettyä sarjaa tiettynä päivänä. Nuoret haluavat kaiken heti. Vanhemmat ikäluokat vielä noudattavat tv-ohjelmakarttaa ja ajastettua television katselua, mutta nuoret etsivät sisällöt itselleen ja haluavat ne heti käyttöön, Järvinen luonnehtii.

Kuukanniemeläinen nuori Janni Vesala kertoo katsovansa paljon perinteistä televisiota, mutta käyttävänsä myös uudempia katselumuotoja.

– Tulee katsottua aika paljonkin Netflixiä ja Yle Areenaa, hän kertoo.

Vesala kertoo katsovansa videoita myös YouTubesta. Hän kertoo suoratoistopalveluiden käytön lisääntyneen uuden älypuhelimen myötä.

–  Olen saanut vähän paremman puhelimen, jolle olen pystynyt lataamaan enemmän sovelluksia.

Nuoria kiinnostavat monikanavaiset tuotannot

Silti perinteistäkin televisiota katsotaan yhä. Sisältöjä seurataan yhä useammin eri laitteilla samanaikaisesti.

– Perinteinen tv on jäänyt enemmän tiettyjen live-lähetysten seuraamiseen. Pöhinä on myös muualla kuin televisiossa, mutta usein konsepti sisältää muutakin: siellä on herätteitä verkkosivuilla, jälkilähetys, julkkisten haastatteluita, käydään ehkä keskustelua sosiaalisessa mediassa. Ne formaatit, jotka nuoria yhä tv:ssä kiinnostavat ovat aidosti monikanavaisia tuotantoja, Järvinen summaa.

Lemiläinen Sohvi Muhli kertookin toimivansa juuri näin. Telkkaria katsoessa kädessä on myös puhelin, joka vie hänen mukaansa tv:tä suuremman osan keskittymisestä.

– Kyllä se keskittyminen menee enemmän puhelimeen, Instagramiin, Fecebookiin, WhatsAppiin, Muhli luettelee.

Asiantuntija ei povaa television kuolemaa

Perinteisten mediatalojen rinnalle on noussut myös muita kilpailijoita.

– Suomessa on se mielenkiintoinen tilanne, että kotimaiset tv-kanavat ovat avanneet perinteiset tv-kanavat katsottaviksi nettiin live-lähetyksinä, joita nuoret katsovat myös, Järvinen sanoo.

Katselutottumukset muuttuvat hiljalleen myös vanhemmilla ikäpolvilla, mutta asiantuntija ei vielä ennusta perinteisen television kuolemaa.

– Uskon, että perinteinen televisio on 10 vuoden päästä vielä merkittävässä roolissa, Järvinen sanoo.

Tv-ruudun Järvinen uskoo pitävän pintansa myös jatkossa.

– Katsotaanko sitä enää antennin kautta vai niin, että kuluttajat liittävät omat laitteensa niihin, tullaan varmasti näkemään hyvin erityyppisiä malleja.

Näin tehdään jo Imatralaisen nuoren Kasperi Kolehmaisen perheessä, jossa Netflixiä katsellaan tv-ruudulta. Silti Kolehmainen kertoo katsovansa paljon myös perinteistä televisiota. Mitkä sitten ovat ne ohjelmat, jotka kiinnostavat?

– Simpsonit ja Family Guy, Kolehmainen sanoo.

Maaliskuun alussa on tappioita ja kitkeriä tappioita. SaiPa haki Hakametsän Tappara-ottelusta kolmea pistettä mutta joutui tyytymään yhteen. Aloituksen tahmeuteen nähden sekin oli ihan arvokas piste mutta mutta...

- Ilman muuta harmittaa, kolmea pistettä haettiin, päävalmentaja Pekka Tirkkonen kertoi.

- Ensimmäinen erä oli meiltä todella huono, ei oltu pelissä paikalla eikä työmäärä ollut sellainen, mitä jääkiekkopelin voittaminen vaatii. Nousujohteinen peli oli, Tirkkonen jatkoi.

Saipalla on vielä kaksi ottelua runkosarjaa jäljellä, maanantaina edessä on visiitti Bluesin vieraaksi. Ottelun alkua SaiPan pitää tsempata, Tirkkonen toivoo niin maanantaista kuin jatkosta.

- Meillä on kaksi peliä aikaa ennen kuin pleijarit alkaa. Kaksi peliä aikaa saada pelin alku kuntoon, Tirkkonen jatkoi.

SaiPan sairastuvan tilannetta katsotaan jälleen alkuviikosta. Ville Kohon ja Kevin Henderssonin tilannetta seurataan päivä kerrallaan, myös Kim Strömbergiä Tirkkonen odottaa takaisin riviin. Lauantain otteluun saatiin Kalle Maalahti, puolentoista kuukauden toipilasjakson jälkeen.

- Puolustuksessa kierrätettiin miehiä tänään, Maalahdelle on tarkoitus saada peliä ja pelituntumaa nyt viimeisissä otteluissa. Alussa oli hakemista mutta loppua kohden hän paransi, Tirkkonen arvioi seiskapakkina pelanneen Maalahden näyttöjä.

Kuuselan kiekko talteen

Tapparan lauantai-ilta alkoi nätisti, erityisesti Veli-Matti Savinaisen otteluuntulo ilahdutti kotikatsomoa. Tappara johti avauserän jälkeen 2-0 ja Savinaisen osumalla toiselle erätauolle lähdettiin vielä 3-1-johdossa.

Kolmannessa erässä SaiPa pääsi otteluun kiinni ja videotarkistuksen jälkeen hyväksytty tasoitus tiesi pitkää iltaa Tampereella.

- Videolta tarkistettiin, oliko kyseessä korkea maila, myös käsiohjausta selvitettiin. Tilanne on kuvanauhallakin epäselvä, tällaisessa tilanteessa edetään sen mukaan, mitä tuomari on jäällä ensin näyttänyt. Siksi se oli maali, kertoi otteluvalvoja Miikka Mäkelä Tapparaa harmittaneesta SaiPa-tasoituksesta.

Kristian Kuusela jahtaa runkosarjassa paitsi Tapparan voittoja myös pistepörssin kärkisijaa. Ketjukaveri Jani Lajunen nappasi illan avausosumasta kiekon talteen. Se ei ollut älykiekko vaan jälleen yksi merkkipaalu Kuuselan kaudessa.

- Kahdeskymmenes maali, se se oli, Kuusela myönteli lehdistön edessä.

Kuuselalla on ennen runkosarjan päätösviikkoa mukava etumatka SaiPan David McIntyreen, toki on muistettava, että lappeenrantalaisten kultakypärä voi intoutua Blues-ottelussa pistetehtailuun.

Imatran Ketterä varmisti paikkansa jääkiekon Suomi-sarjan loppuotteluun. Ketterä voitti sunnuntaina toisen välieräottelunsa Kalajoen JHT:tä maalien 0–1. Lauantain ottelu päättyi Ketterälle selvästi lukemin 4–1.

Vastustajaksi loppuotteluun tulee Iisalmen Peli-Karhut. Ottelu alkaa Imatralla lauantaina 12.3. kello 16.

Loppuottelun voittaja nousee Mestikseen. Häviäjä joutuu pelaamaan karsintaottelun Mestisjoukkuetta vastaan. Mahdollinen vastustaja on vielä epäselvä, sillä Mestiksen runkosarja on vielä tämän kevään osalta kesken.

Mestis on Suomen toiseksi korkein jääkiekkosarja. Mestiksestä ensi kaudeksi Liigaan nousee Mikkelin Jukurit. 

Luumäen terveysaseman vuodeosaston toiminta Taavetissa päättyy tänään maanantaina. Vuodeosaston henkilökunta ja potilaat muuttavat päivän aikana tehostetun palveluasumisen yksikköön Vallikotiin.

Taavetin linnoituksen kupeessa sijaitseva palvelukoti on valmistunut kahdessa vaiheessa. Viime syksynä avattiin uudisrakennus ja nyt avataan Luumäen vanhainkotiin saneeratut tilat.

Kaikkiaan Vallikodissa on tilaa 66 asukkaalle. Osa asunnoista on tarkoitettu tilapäiseen, lyhytaikaiseen ja kuntouttavaan asumiseen esimerkiksi omaishoidettaville vuorohoidossa käyville asiakkaille.

Rakennuksen omistaa Luumäen kunta. Palvelutalon toiminnasta vastaa Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri, joka toimii tiloissa vuokralla.

Taavetin vuodeosaston lakkauttaminen on osa Eksoten suunnitelmaa vähentää vuodeosastopaikkoja.

Maataloustukien viivästymiset aiheuttavat ongelmia Kaakkois-Suomen maatiloilla. Laskujen ja lainanlyhennysten maksamista on lykättävä, koska maataloustuet eivät tule ajallaan. Maatilojen taloutta kiristävät myös Venäjän pakotteiden takia alentuneet tuottajahinnat.

– Tilanne Kaakkois-Suomessa on hyvin samanlainen kuin koko maassa. Tiloilla on tiukkaa tuotantosuunnasta riippumatta, sanoo MTK Kaakkois-Suomen vt. toiminnanjohtaja Vesa Kallio.

Maksatusaikataulut pettäneet kerta toisensa jälkeen

Tukien maksamisesta vastaavan Maaseutuviraston käyttämä "tavoitteellinen maksuaikataulu" ei Kallion mukaan tarkoita yhtään mitään. Aikataulut ovat pettäneet monta kertaa.

– Tässä on nyt käynyt niin, että velvoitteet täytetään toiselta puolelta ja toiselta ei. Viljelijöiltä kuitenkin vaaditaan, että asiat pitää olla pilkulleen oikein, sanoo Kallio.

Hän arvioi, että Maaseutuviraston resurssit eivät ole kohdallaan tai sitten vika on johdossa.

MTK Kaakkois-Suomen toimistoon ei toistaiseksi ole tullut tietoja tiloista, joita uhkaisi konkurssi tai esimerkiksi sähköjen katkaiseminen maksamatta jääneiden laskujen takia. Pohjois-Savossa sellaistakin on tapahtunut.

"Ruokapuuhastelu" jyrää alkutuotannon

Tuottajien kärsivällisyys alkaa loppua.

– Kyllä ministeriössäkin olisi jo aika katsoa peiliin, Kallio sanoo.

Hänestä maa- ja metsätalousministeriö on unohtanut perustehtävänsä.

– Koko ministeriön touhu on mennyt viime vuosina siihen, että tehdään kaikkea kivaa ja puuhataan ruuan ympärillä, koska ruoka on kiva juttu. Samalla on unohdettu huolehtia alkutuotannosta, jotta sitä suomalaista ruokaa pystyttäisiin tekemään, Kallio sanoo.

SaiPan pelaajan kauden aikana tehty maaliennätys on 29 tehtyä maalia runkosarjassa. Tuo ennätys on ehtinyt jo murrosikään, sillä sen saavutti tsekkiläinen hyökkääjä Vladimir Machulda kaudella 2000 - 2001.

Tällä kaudella SaiPan yhdysvaltalainen hyökkääjä Chad Rau on ollut kovassa maalintekovireessä. Kun runkosarjaa on SaiPalla pelaamatta kaksi ottelua, on Rau yhden maalin päässä Machuldan ennätyksestä ja kahdella maalilla Rau kirjaisi ennätyksen nimiinsä.

– Mikäli hyökkäysketjun peli kulkee, kuten viime aikoina on kulkenut, tuo ennätys menee rikki, sanoo SaiPan entinen valmentaja, nykyään pelaajatarkkailijana toimiva Petri Skriko.

Machulda teki maaleja, mutta myös syötti paljon

Skriko valmensi SaiPaa vuosituhannen alussa, kun Vladimir Machulda pelasi huippukausia.

– "Vallulla" oli paljon taitoa. Hän pystyi yksin ratkaisemaan pelejä ja tekikin muistaakseni paljon voittomaaleja.

Skrikon mukaan Machulda oli myös hyvä pelintekijä.

– Hän pystyi omalla oveluudellaan luomaan maalipaikkoja myös ketjukavereilleen ja hän oli hyvä luistelija, Skriko muistelee.

Rau laukoo paljon

Pelaajatarkkailija Petri Skrikon mukaan hyökkääjä Chad Rau on luonteeltaan ampujatyyppi. Rau ei tarvitse kiekkoa ja saattaa olla usein pelissä aika näkymätön, vaikka tekeekin jäällä paljon töitä.

Skrikon mukaan hyökkäysketjun keskushyökkääjä David McIntyre pitää taas kiekkoa ja rakentaa maalipaikkoja. Rau omaa erittäin hyvän laukauksen ja tykkää ampua aina heti, kun on paikka.

– Rau odottaa oikeaa aikaa. Omalla liikkumisellaan ja paikanhakukyvyllä jäällä Rau osaa olla oikeassa paikassa oikeaan aikaan, sanoo Skriko.

Rau laukoo paljon suoraan syötöstä ja laukaus tulee usein maalivahdista katsottuna oikealta puolelta. Rau ei kaihda fyysisyyttä, sillä toissa pelissä hän iski maalivahdin torjuman kiekon verkkoon aivan maalin edestä.

Raun jäähytilasto – 0 minuuttia

Vladimir Machulda pelasi SaiPassa viidellä eri kaudella. Hän otti 10 - 24 minuuttia jäähyjä per kausi. Chad Rau ei ole istunut rangaistusta tällä kaudella minuuttiakaan. Tilasto vaikuttaa uskomattomalta.

– Minusta se tilasto on yllättävä. Rau pelaa fyysisesti ja taklaa. Hän menee tilanteisiin, missä yleensä sattuu paljon ja sattuu vahinkojakin, ihmettelee Skriko.

Machulda vai Rau?

Lappeenrantalaisen pelaajatarkkailijan Petri Skrikon mukaan ennätystä edelleen nimissään pitävä Vladimir Machulda oli kokonaisuudessaan kuitenkin parempi pelaaja.

- Machulda oli parempi. Näin häntä niin monta vuotta ja hän on tehnyt monena vuonna peräkkäin paljon maaleja. Chad Rau on tehnyt paljon maaleja vasta yhden vuoden ja saa nähdä tekeekö lisää. Jos tekee, niin voin muuttaa mielipidettäni, sanoo Skriko.

Imatran Selmankadulla syttyi tänään aamulla ennen kymmentä tulipalo omakotitaloon. Palon sytytti pesuhuonetiloissa sijainneesta kuivausrummusta.

Talon asukas suoritti alkusammutuksen vaahtosammuttimella, mutta ei saanut paloa sammumaan. Pelastuslaitoksen mukaan pesuhuonetilat kärsivät palossa vahinkoja. Muihin tiloihin levisi savua.

Asukas oli hengittänyt savua suorittaessaan alkusammutusta, mutta pystyi omin avuin hakeutumaan tarkistutettavaksi. Muita henkilövahinkoja ei sattunut.

Järven tarina teki elokuvahistoriaa eilen sunnuntaina 6. maaliskuuta, kun elokuva nousi Suomen kaikkien aikojen katsotuimmaksi dokumenttielokuvaksi. Järven tarinan on nähnyt yhteensä 131 745 katsojaa.

Järven tarina on myös tällä hetkellä vuoden 2016 kotimaisten elokuvien toiseksi menestynein. Dokumenttielokuvan ovat ohjanneet Marko Röhr ja Kim Saarniluoto.

Suomen tilastokakkosena on Teemu Selänteestä kertova dokumentti, jota on käyty katsomassa yhteensä 130 530 kertaa.

Järven tarina -elokuvassa on kuvamateriaalia myös Etelä-Karjalasta.

Imatran kaupunki suunnittelee yhteensä kuuden kaupungille tarpeettomaksi käyneen rakennuksen purkamista.

Purettavien rakennusten listalla ovat muun muassa Teppanalan kivikoulu, Savikannan pääkoulu, Tainionkosken entinen päiväkoti, entinen Rantasairaala, Vuoksenniskan saunapesula ja Vuoksenniskan entinen ala-aste. Rakennukset ovat erikokoisia ja muutamassa on sisäilmaongelmia.

Kaupunkikehitysjohtaja Topiantti Äikkään mukaan rakennuksia ei ole saatu myytyä, joten rakennukset kannattaa purkaa.

Kaupunki on varannut rakennusten purkamiseen 740 000 euroa. Rakennusten myymisestä tehtiin kuntalaisaloite, jota käsitellään tänään maanantaina kaupunginhallituksessa. Aloitteessa esitetään, että purkukustannusten välttämiseksi kaupunki möisi rakennukset korkeimman tarjouksen tekevälle taholle.

Museoesineiden hoito ja säilytys satetaan keskittää yhteen paikkaan Kaakkois-Suomessa. Kymenlaakson museon johtama selvitys yhteisen kokoelmakeskuksen perustamisesta on alkanut, ja selvityksen pitäisi valmistua kesällä.

Alueen museoilla on yli 200 000 esinettä, tuhansia taideteoksia sekä yli miljoona valokuvaa. Kaikilla museoilla ei kuitenkaan ole riittäviä tiloja esineiden hoitamiseen ja säilyttämiseen. Kokoelmakeskuksen uskotaan myös helpottavan museokokoelmien saattamista digitaaliseen muotoon, jolloin niihin voisi tutustua myös internetissä.

Tiloja yhdistämällä haetaan myös taloudellisia säästöjä. Hankkeen aikana selvitetään, millaisissa tiloissa museoesineitä säilytetään Kaakkois-Suomessa ja arvioidaan tilojen soveltuvuutta tarkoitukseen. 

Kaakkois-Suomen keskustalainen kansanedustaja Markku Pakkanen vaatii, että Maaseutuviraston maksupolitiiikka pitää laittaa kuntoon pikimmiten. Pakkanen ihmettelee, kuinka tietojärjestelmän tekninen ongelma ei voi olla nykyisessä tietoyhteiskunnassa syynä siihen, ettei maanviljelijöiden tukia pystytä maksamaan ajallaan.

Pakkanen huomauttaa, että viljelijät ovat syyttömiä vallitsevaan tilanteeseen ja päättäjien on korjattava asia. Viljelijät ovat järjestämässä perjantaina traktorimarssin Helsinkiin tukien maksatusten viivästymisen vuoksi.

– Olen erittäin huolissani viljelijöiden toimeentulosta. Tulevana perjantaina on ensimmäinen mielenosoitus, johon minäkin aion osallistua tavalla tai toisella. Tämä on oikeutettu mielenilmaus viljelijöiltä muun muassa maan hallitusta ja toimenpiteitä varten.

Maataloustukien viivästymiset aiheuttavat ongelmia myös Kaakkois-Suomen maatiloilla, joissa joudutaan lykkäämään laskujen ja lainanlyhennysten maksamista.

– On todella valitettavaa, että viljelijät ovat tällaisessa tilanteessa johtuen valtion ja viranomaisten toimenpiteistä. Kyllä tämä asia pitäisi pystyä oikaisemaan. Se olisi nopea konsti ja antaisi viljelijöille uskoa, että järjestelmä toimii ja heille luvatut ja oikeutetut tuet tulevat ajallaan maksetuksi.

Luottamusta pitää parantaa puolin ja toisin

Yhteiskuntasopimus eteni maanantaina ison askelen eteenpäin, kun SAK:n hallitus näytti sopimukselle alustavasti vihreää valoa äänestyksen jälkeen. Myönteiselle kannalle asettui 60 prosenttia SAK:n jäsenistä. Kaikista palkansaajista mukana on 80 prosenttia.

Keskustan kansanedustaja Markku Pakkasen mukaan SAK:n myönteinen kanta on erittäin mukava ja huojentava uutinen, ja mahdollistaa kaikille osapuolille edellytykset edetä.

– Kaikkien on nyt tehtävä työtä ja pidettävä lupauksensa.

Pakkanen harmittelee, että Palvelualojen ammattiliitto PAM jäi yhteiskuntasopimuksen ulkopuolelle, mutta tärkeintä on kuitenkin, että enemmistö on hyväksynyt sopimuksen. PAM:n mukaan syynä ulos jäämiselle on se, että luottamusta maan hallitukseen ei ole.

– Luottamus on kaiken kaikkiaan a ja o yleensäkin suomalaisessa politiikassa. Totta kai jos ammattiliitot näin kokee, niin hallituksen pitää katsoa silloin myös peiliin, mistä se johtuu, etteivät ammattiliitot tällä hetkellä luota hallitukseen. Myönnän tilanteen olevan niin vaikea, että luottamusta pitää parantaa puolin ja toisin.

Imatran Mansikkalan yläkoulu ja samassa rakennuksessa toimiva Imatran yhteislukio suljetaan mahdollisimman nopeasti sisäilmaongelman vuoksi.

Osa luokista suljetaan heti, kun korvaavia tiloja löydetään muualta kiinteistöstä. Koulutyö loppuu kiinteistössä viimeistään vuoden 2016 syyslukukauden alussa. Ensiapuna kiinteistöön toimitetaan heti ilmanpuhdistajia.

Imatran YH Rakennuttajat alkaa myös etsii sopivia väistötiloja koulun oppilaille Imatralta.

Koulun sulkemiseen päädyttiin sisäilmatutkija Tuula Putuksen alustavien tietojen perusteella. Sisäilmakyselyn mukaan sisäilman haittoja koetaan kiinteistössä yleisesti.

Imatran sisäilmatyöryhmä on käsitellyt alustavia tuloksia kokouksessaan 4. maaliskuuta ja tehnyt yksimielisen päätöksen koulun sulkemisesta.

Matkatoimisto Matka-Vekka lakkauttaa Suomessa viisi kivijalkamyymäläänsä. Suljettavat toimistot ovat Lappeenrannassa, Seinäjoella, Hämeenlinnassa, Jyväskylässä ja Joensuussa.

Työntekijöitä irtisanotaan yhteensä 20. Ensimmäisenä, kesän alussa, sulkeutuu Lappeenrannan toimisto, jonka neljästä työntekijästä kaksi irtisanotaan ja kaksi jää hoitamaan ryhmämyyntiä. Matka-Vekka jatkaa toimiston sulkemisesta huolimatta lomalentoja Lappeenrannasta.

Kivijalkamyymälöitä jää Suomeen enää Turkuun, Poriin ja Kuopioon. Muut myymälät muuttuvat niin sanotuiksi ryhmämyyntipisteiksi ja sen lisäksi Jyväskylässä ja Joensuussa säilyy puhelinmyynti.

Myymälät suljetaan kesän loppuun mennessä. Yksittäisten asiakkaiden palvelut näissä kaupungeissa siirtyvät ja ovat jo siirtyneet pitkälti verkkoon.

– Ihmiset käyvät nykyään vain tiedustelemassa asioita myymälässä ja varaavat matkat netin kautta. Chattipalvelu on lisääntynyt tosi paljon, sanoo Primera Holidays Oy:n toimitusjohtaja Minna Tuorila.

Verkkokauppaa stopover matkustajille

Matka-Vekka ja matkanjärjestäjä Lomamatkat yhdistyvät vuoden 2016 alussa. Fuusioituneet yritykset muodostavat Primera Holidays Oy:n.

Yhtiö tavoittelee toimiston sulkemisilla merkittäviä säästöjä, mutta myös uudenlaista, stop over -tyyppistä liiketoimintaa.

– Lähdemme tekemään sähköistä verkkokauppaa yksittäisille matkustajille, jotka pysähtyvät Helsingissä matkalla Aasiasta Eurooppaan.

Verkkokauppa aasialaismatkustajille aukeaa 21. maaliskuuta.

Yhteiskuntasopimuksen synty olisi erityisen tärkeä yrittäjille kilpailukyvyn vuoksi, sanoo Suomen yrittäjien varapuheenjohtaja, imatralaisyrittäjä Tommi Matikainen.

– Saataisiin ehkä pikkaisen kilpailijamaita kiinni, vaikka takamatka ainakin vientiteollisuudella on pitkä.

Suomen suurin palkansaajajärjestö SAK hyväksyi tänään alustavasti yhteiskuntasopimuksen, jonka jälkeen puheenjohtaja Lauri Lyly kertoi, että yrityksiltä odotetaan nyt vastuunkantoa investointeina ja valtiolta tukea niiden saamiseksi liikkeelle.

Matikainen toivoo, että yrittäjille annettava tuki olisi sopimuksen syntyessä verotuksellinen, koska silloin paljon edellä olevia kilpailijamaita tavoitettaisiin entistä vahvemmin.

– Kun verotus olisi kohtuullinen ja kilpailukykyinen, niin sillä saavutettaisiin kaikista eniten, sanoo Matikainen.

Kilpailukyvyn kehittäminen myös yritysten vastuulla

SAK:n päätöksen jälkeen yrittäjissä oli jo helpotusta ja työrauhan tuntua ilmassa, kunnes tilanne taas mutkistui. Elinkeinoelämän keskusliitto ilmoitti, että se ei olekaan valmis sopimukseen ennen kuin SAK:n liittoja tulee lisää mukaan.

Matikaisen mukaan kysymysmerkkejä on vielä paljon ilmassa, mutta hän haluaa kannustaa yrityksiä silti jo itse panostamaan kilpailukyvyn parantamiseen.

– Haluan viedä sitä viestiä yritysten suuntaan, että rohkeasti pitäisi investoida tulevaisuuden teknologiaan. Eihän kilpailukyky pelkästään palkoista lähde, vaan kaikesta yritystoiminnan kehittämisestä, toteaa Matikainen.

Blues-fanien tifossa oli dramaattinen teksti ennen ottelua: "Kunnes kuolema meidät erottaa". Ja jos pani joukkue kaiken likoon viimeisessä kotiottelussa niin samaa voi sanoa espoolaisten kannattajista. Bluesin taisteluvoiton jälkeen fanit hoilasivat vielä yli puolituntia ottelun päättymisen jälkeen. Blues-pelaajat palkitsivat kannattajansa ja palasivat pukukopista vielä kerran jäälle.

- Oli tunteet pinnassa. Oli taas pirun hienoa pelaa tuolla. Tuli taas kylmät väreet pelin aikanakin. Iso tuki taas faneilta. Pitää olla kiitollinen siitä, miten hekin on tätä hommaa jaksanut, tehot 1+1 saalistanut puolustaja Jere Seppälä sanoi.

Heti ottelun jälkeen Seppälä nappasi megafonin ja piti lyhyen, mutta tunteellisen puheen Blues-faneille.

- Kiitin koko joukkueen puolesta tästä kaudesta ja siitä tuesta, mitä he ovat antaneet.

Seppälä on espoolaisen kiekkokoulun kasvatti. Lahjakas puolustaja liittyi Bluesin rinkiin C-junioreissa. Rankka kausi ja viimeinen kotiottelu sai tunteet pintaan.

- Pelattiin toisillemme, faneille ja koko Espoolle. Haluttiin lyödä ihan kaikki tuonne jäälle. Tosi hienoa, että se riitti tänään voittoon. Odotin jo eilen, että pääsen pelaamaan tämän ottelun.

Maanantain ottelussa Blues nousi takaa-ajoasemasta voittoon. Nuori ja kokematon joukkue pelasi jälleen ennakkoluulottomasti ja kuten Seppälä totesi, suurella tunteella. Seppälä ohjasi Bluesin avausmaalin ja alusti joukkueensa 2-1 voittomaalin. Jäällä hän viihtyi yli 24 minuuttia.

- Meillä ei ole paineita. Olen saanut pelata paljon ja vastuuta on tullut. Tietysti on pettymys, että emme ole menestyneet. Ollaan kuitenkin pyritty siihen, että taistellaan joka ilta. Pystymme kaikki katsomaan matsin jälkeen peiliin ja todeta, että annoimme kaikkemme, Seppälä lopetti.

Haaveet pudotuspelien kotiedusta JYPiä vastaan menettänyt SaiPa sairastui puolestaan tyypilliseen jääkiekkotautiin, joka iskee erityisesti johtoasemassa.

- Kävi tyypillisesti. Joukkueeseen iski luulotauti 1-0 johdossa. Luultiin, että homma hoituu puolivaloilla. Ruvettiin neppailemaan ja kikkailemaan, päävalmentaja Pekka Tirkkonen totesi.

UPM julkaisi maaliskuun 8. päivä 2006 pysäyttävän pörssitiedotteen. Yhtiö kertoi tavoittelevansa noin 200 miljoonan säästöjä.

Säästöt olivat iskemässä rajusti Kymenlaaksoon ja Kuusankoskelle, jotka olivat olleet metsäteollisuuden vahvaa ydinaluetta Suomessa. Yhtiö aikoi lakkauttaa Voikkaan tehtaan ja sulkea yhden paperikoneen Kymin tehtaalla. Lisäksi supistuksia oli luvassa Valkeakosken ja Jämsänkosken yksiköihin.

Noin tuhat työntekijää menettäisi työpaikkansa.

Vaikeaa oli ollut jo pitkään. UPM:n Voikkaan tehtaanjohtaja Raimo Särkelä oli tullut tehtäväänsä Kuusankoskelle kuutisen vuotta ennen massiivista säästöilmoitusta.

– 2000-luvun pari ensimmäistä vuotta paperin kysyntä oli erinomaisen kova. Sitten se muuttui aika nopeasti, Särkelä muistaa.

Uppoava laiva yritettiin pelastaa

Tilanteeseen reagoitiin Voikkaalla laittamalla toinen koneista pienelle tilauskannalle.

– Alussa ajateltiin, että tässä on pari vuotta hiljaisempaa ja sitten taas lähdetään. Yllätys olikin melkoinen, kun sitä niin sanottua parempaa aikaa ei meinannut tulla millään eikä tullutkaan.

Tehtaanjohtaja muistaa, että jo vuonna 2005 Voikkaan tilanne oli herättänyt pääkonttorissa huomiota.

– Tehokkuus ei ollut hyvä ja kustannuksia oli liikaa. Puhuttiin vakavasti, että jos tilanne ei parane, kaikille käy tässä huonosti. Meille voikkaalaisille kyllä kerrottiin, että tilanteen pitäisi parantua.

Särkelä sanoo, että erilaisia keinoja tahdin parantamiseen tehtiin ja pohdittiin johdon sekä henkilöstön kesken.

– Syksyllä 2005 oli neuvotteluja Helsingin kanssa. Henkilöstö oli hyvin joustavaa ja tuli monenlaisia ehdotuksia. Esimerkiksi ehdotus, että luovutaan ylimääräisistä ekstroista palkoissa, kuvailee Särkelä.

Takapakki koko alueelle

Maaliskuun 8. päivänä vuonna 2006 suunnitelma Voikkaan tehtaan lakkauttamisesta kerrottiin ensin henkilöstölle, jota oli 670. Lakkautussuunnitelmasta pidettiin samana päivänä myös tiedotustilaisuus medialle.

– Kyllä sen näki, että tämä on iso takapakki Kuusankoskelle ja sen ympäristölle, mutta siinä piti pystyä näkemään myös isompia ympyröitä eli mihin tämä päätös liittyy, sanoo Särkelä.

Yt-neuvotteluiden jälkeen toukokuussa UPM kertoi väenvähentämisten tarkat luvut. Yhtiö irtisanoisi kaikkiaan 672 työntekijää, joista voikkaalaisia oli 575. Voikkaan tehdas tultaisiin lopettamaan vuoden 2006 viimeisellä neljänneksellä.

Yhtiö kertoi myös aloittavansa irtisanotuille suunnatun Työstä työhön -ohjelman.

Sähköinen media tuli ja jäi

Voikkaan tehtaanjohtajan Raimo Särkelän maisema vaihtui yhtiön Lappeenrannan Kaukaan tehtaan johtajaksi.

Särkelä myöntää, että aika Kuusankoskella on jäänyt mieleen.

– Voikkaa oli ensimmäinen paikka, jossa toimin tehtaanjohtajana. Siellä näki myös homman raadollisimman puolen eli kun rahat eivät riitä, niin silloin laitetaan pillit pussiin.

Paperin kysynnän hiljenemisen syyt mietityttivät Särkelää tuolloin ja osittain vieläkin.

– Näkisin, että sähköinen media otti oman osansa painetusta viestinnästä. Sitä ei vaan heti oikealla tavalla ymmärretty, että näin tässä nyt tapahtuu. Myöhemmin oivallettiin, että tilanne on muuttunut.

Kymmeniä tehtaita suljettu

Voikkaan lakkautus oli lähtölaukaus koko Suomen metsäteollisuuden murrokselle. Kymmeniä paperi-, sellu- ja jalostustehtaita on lakkautettu kevään 2006 jälkeen.

Stora Enso sulki Summan tehtaan Haminassa vuonna 2008. Yli 400 menetti työnsä. Vielä samana vuonna UPM lakkautti paperi- ja sellutehtaansa Kajaanissa ja yli 500 työntekijää irtisanottiin.

UPM teki myös viimeisimmät jätti-irtisanomiset. Myllykosken tehdas suljettiin vuonna 2011. Noin 550 henkilöä irtisanottiin.

Opetus- ja kulttuuriministeri Sanni Grahn-Laasonen jakoi urheilija-apurahoja maanantaina yhteensä 1 050 000 euroa. Apurahoja sai 102 kesälajien urheilijaa.

Apurahat ovat suuruudeltaan 20 000, 10 000 tai 5 000 euroa.

Kävelijä Veli-Matti "Aku" Partanen sai 10 000 euron apurahan ja juoksija Alisa Vainio 5 000 euron apurahan. Apurahat ovat verottomia.

Aku Partanen on jo valmittu mukaan Rion ensi kesän olympialaisiin.