Luumäki rajoittaa subjektiivista päivähoito-oikeutta. Koululautakunta päätti asiasta keskiviikkona.

Luumäki teki Etelä-Karjalan kunnista ensimmäisenä päätöksen, että subjektiivinen päivähoito-oikeus on elokuun alusta lähtien varhaiskasvatuslain mukaisesti 20 tuntia viikossa.

Perheet voivat valita, onko lapsi hoidossa neljä tuntia kaikkina arkipäivinä vai kokopäivähoidossa kolmena päivänä viikossa.

Muut Etelä-Karjalan kunnat päättävät asiasta kevään aikana. Kuntaliiton kunnille lähettämän kyselyn mukaan Etelä-Karjalan kunnista Luumäen lisäksi ainoastaan Imatra on edes käsitellyt asiaa vielä.

Eduskunta hyväksyi joulukuussa lain, jonka mukaan lapsen oikeutta varhaiskasvatukseen voidaan rajoittaa, mikäli molemmat vanhemmat eivät työskentele tai opiskele päätoimisesti.

Etelä-Karjalan maataloustuottajat järjestävät huomenna oman traktorimarssin vastalauseena taloustilanteensa heikentymiselle.

Kuljettajat ajoneuvoineen kokoontuvat kello 12 Mikkelintielle, Kuutostielle nousevan rampin alle. Sieltä matka jatkuu letkassa Kuutostietä pitkin Luumäelle. Takaisin käännytään joko Jurvalassa tai Pitkällä Shellillä.

Paikallisella traktorimarssilla tuetaan Helsingissä  samaan aikaan järjestettävää viljelijöiden suurmielenosoitusta.

Joutsenon Parjalassa lypsykarjatilaa pitävä Pasi Parvinen lähtee viljelijöiden perjantaiseen suurmielenosoitukseen omalla Valmetillaan. Hän toivoo, että viljelijöiden Helsingissä järjestämä mielenilmaus laittaisi vauhtia maataloustukien maksatukseen.

Kuluvan vuoden tukien lisäksi Parvisen tilalla on noin kolmasosa vuoden 2014 tuista saamatta.

– Kyykyttämisen makua, toteaa maitotilallinen.

Tukien tärkeyttä Parvinen kuvailee kommentoimalla, että pelkillä tuotteista saatavilla hinnoilla maatalousyrittäjä "ei saisi omiaan pois".

Traktorimarssille osallistuminen oli Parvisesta itsestään selvää.

– Tämä viimeinen vuosi on ollut tosi tiukka niin maidontuottajille kuin kasvinviljelijöillekin. Siihen vaikuttavat maailmanpoliittiset myllerrykset, maidon hinta on laskenut eikä surullisenkuuluisa Maaseutuvirasto saa tietokoneitaan kuntoon, Parvinen sanoo.

– Valion tilitykset meijeriin toimitetusta maidosta tulevat onneksi ajallaan kerran kuussa, hän sanoo.

Halpuuttaminen laskee maidon tuottajahintaa

Maidon tuottajahinta on kuluvan vuoden aikana pudonnut neljänneksen. Sen päälle tulevat vielä kauppojen halpuuttamiset.

– Koska kauppa kilpailuttaa meijerit, niin meijereiden on pudotettava tuottajahintaa, että pärjäävät kilpailussa, kertoo Parvinen.

Parvisen tilalla on kuutisenkymmentä lypsävää. Tilaa Parvinen hoitaa puolisonsa kanssa.

– Eläinten hyvinvoinnista ei tingitä, sillä nehän tuovat leivän pöytään, Parvinen sanoo.

Hän ei ole kuullut, että keneltäkään olisi sähköjä katkaistu maksamattomien sähkölaskujen takia. Ymmärrystä tiukkaan taloudelliseen tilanteeseen löytyy myös rehumyyjiltä ja pankeilta.

– Sen sijaan on tiloja, jotka harkitsevat tuotannon lopettamista. Niin tiukaksi tämä on mennyt, sanoo Parvinen.

Kymmenkunta viljelijää lähdössä omilla traktoreilla

Viljelijöiden suurmielenosoitukseen osallistuvat eteläkarjalaiset maataloustuottajat lähtevät perjantaiaamuna noin kymmenellä traktorilla ja kahdella bussilla kohti Helsinkiä.

Viljelijät eri puolilta Suomea kokoontuvat Senaatintorille. He vaativat hallitukselta ja eduskunnalta pikaisia keinoja maatilojen taloustilanteen parantamiseksi.

THL:n tilastojen mukaan nuorten 15-19 -vuotiaiden naisten saamien klamydiatartuntojen määrä on vähentynyt huomattavasti Etelä-Karjalassa viime vuosina.

Viime vuonna nuorten naisten klamydiatartuntoja oli 34 kun vielä vuonna 2008 tartuntoja oli 85.

Eksoten mukaan samaan aikaan sairauden toteaminen on parantunut ja testiin hakeutuminen helpottunut. Testiin voi nyt hakeutua esimerkiksi verkossa hyvis.fi-palvelun kautta.

Eksoten infektioylilääkäri Pekka Suomalainen uskookin, että tilastotiedot vastaavat hyvin todellista infektiotilannetta.

Valistus saattaa purra

Tartuntojen laskun syy ei ole kuitenkaan täysin selvillä.

– Koululaisten neuvonta ja valistus saattaa olla parempaa kuin ennen, Suomalainen arvailee.

Kokonaisuudessaan Etelä-Karjalassa seksin välityksellä leviävää klamydiaa havaittiin laboratoriotutkimuksissa edellisvuosien verran. Klamydiatapauksia oli viime vuonna 240.

Yleisesti sukupuolitautien määrä oli viime vuonna Eksoten alueella edellisvuosien tasolla.

Yksi ihminen on kuollut influenssaan Etelä-Karjalassa tänä talvena. Menehtynyt oli keski-ikäinen henkilö. Hänellä oli Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin infektioylilääkärin Pekka Suomalaisen mukaan perussairauksia.

Influenssan huippu nähtiin Etelä-Karjalassa pari viikkoa sitten. Kuluneella influenssakaudella tautiin sairastuivat Eksoten mukaan erityisesti nuoret ja keski-ikäiset.

Koko maassa virustartuntaan on kuollut toistakymmentä ihmistä.

Ikäihmisten tehostettu palveluasuminen Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin Eevalan yksikössä Imatralla päättyy tämän kevään aikana.

Eksoten mukaan kiinteistössä on sisäilmaongelmia sekä puutteita palo- ja pelastusturvallisuudessa. Tilat eivät myöskään rakenteeltaan vastaa tämän päivän toiminnan tarpeita.

– Sisäilmaongelmia on ollut jo pidempään. Kiinteistössä on tehty korjauksia ja tiloja on ollut pois käytöstä, Eksoten hoivajohtaja Taina Jaako kertoo.

Sisäilmasta on Jaakon mukaan oireillut pääsääntöisesti henkilökunta.

Asukkaille uudet asumispaikat toiveita kuunnellen

Eevalassa on tällä hetkellä 24 asukasta ja 14-15 työntekijää. Eksote kertoo etsivänsä asukkaille uudet asumisyksiköt asukkaiden ja omaisten toiveiden mukaisesti.

Tarvittaessa on asukkailla ja omaisilla mahdollisuus toivoa siirtoa myös toisen kunnan alueelle Eksoten sisällä, esimerkiksi lähemmäs omaisia.

Myös Eevalan työntekijät pyritään sijoittamaan heidän toiveidensa mukaan muihin Eksoten yksiköihin. Jaako vakuuttaa, että kaikille työntekijöille löytyy töitä.

– Meillä on myös eläköitymisiä, Jaako sanoo.

Eksote pitää omaisille tiedotus- ja keskustelutilaisuuden maanantaina 21. maaliskuuta. Henkilökunnalle pidetään kuulemis- ja keskustelutilaisuus ensi keskiviikkona.

Lappeenrannan Kisapuiston jäähallin ja tekojääradan kylmätekniikan uusiminen alkaa näillä näkymin toukokuussa. Tekninen lautakunta hyväksyi rakentamisurakan keskiviikkona.

Jäähallissa sijaitseva vanha laitteisto puretaan kokonaan. Uusi laitteisto sijoitetaan tekojääradan ja harjoitushallin väliin kontteihin.

Kylmäkoneiden siirtyessä jäähalliin tulee lisää tilaa kuntosalia varten.

– Vapaata tilaa jää reilut sata neliötä. Jonkin verran laitteita hankitaan. Rahoitus ei riitä kokonaisen salin tekemiseen, liikuntatoimenjohtaja Ilkka Oksman selventää.

Remontin on tarkoitus valmistua syyskuussa.  Kylmätekniikan uusiminen maksaa noin 1,4 miljoona euroa.

Huoltokuluihin vähennystä ja energiankulutusta pienemmäksi

Jäähallin ja tekojääradan nykyinen kylmätekniikka on jo osittain vanhentunutta ja kuluttaa paljon energiaa. Laitteiston akuutteihin korjauksiin on vuosina 2009-2015 kulunut keskimäärin noin 110 000 euroa vuosittain. Viime vuonna korjauksiin meni 133 000 euroa.

Kaupunki on laskenut, että uusi laitteisto maksaa itsensä takaisin noin kymmenessä vuodessa.

– Säästämme huolto- ja korjauskuluissa sekä sähkökuluissa, Oksman summaa.

Kylmätekniikan uusiminen on ensimmäinen vaihe jäähallin remontissa. Muualle jäähalliin on määrä tehdä remontti vuonna 2018.

Oksman kertoo, että muualla jäähallissa tehtävän peruskorjauksen kustannusarvio selviää ensi vuonna. Suunnitelutyö alkaa tänä vuonna.

Tällä hetkellä budjetissa on remonttia varten 1,5 miljoonan euron varaus.

Sunnuntaiyön tapahtumat Imatrankosken torilla ovat herättäneet keskustelua sosiaalisessa mediassa. Poliisia on arvosteltu Soldiers of Odin -järjestön asiattomasta kytkemisestä tapahtumiin.

Poliisi tiedotti keskiviikkona, että kolmella miehellä olisi ollut järjestön merkit takissaan, ja että heitä kaikkia epäiltäisiin pahoinpitelystä Imatralla sunnuntai aamuyöllä.

Poliisin mukaan järjestön mainitseminen tapauksen yhteydessä oli perusteltua silminnäkijätietojen saamiseksi.

– Poliisin alkutietojen eli rikosilmoitustietojen mukaan epäillyt henkilöt olisivat pukeutuneet vaatteisiin, joissa oli tunnuksena Soldiers of Odinin merkit selässä. Tämä vuoksi tieto on pistetty tiedotteeseen. Silminnäkijät pystyvät tällöin kohdentamaan havaintojaan, ylikomisario Juha Junkkari perustelee. 

Poliisin mukaan pariskunta oli riitautunut läheisessä ravintolassa. Poistuttuaan ravintolasta pariskunnan miehen epäillään läppäisseen puolisoaan, minkä jälkeen kolme miestä oli pahoinpidellyt pariskunnan miestä lyömällä häntä kasvoihin. Samojen miesten epäillään pahoinpidelleen myös paikalla vapaa-ajallaan ollutta järjestyksenvalvojaa. Kaikki tapauksen osapuolet ovat kantasuomalaisia.

Tiedot täydentyvät

Junkkarin mukaan poliisin aluksi antamat tiedot eivät aina pidä täysin paikkaansa vaan niitä täydennetään myöhemmin tutkinnan edetessä.

Poliisilla on kuitenkin velvollisuus tiedottaa asioista.

– Poliisin velvollisuus on tutkinnan edetessä ja tapahtumien kulun tarkentuessa kertoa tarkemmin mitä on selvennyt.    

Junkkarin mukaan vielä tutkitaan myös sitä, kuinka monella miehellä oli järjestön vaatteet päällään Imatran tapahtumissa.

Järjestön johtomies epäilee poliisin tietoja

Kemiläisen Soldiers of Odinin perustajan Mika Rannan mukaan vain yhdellä torilla ollleista miehistä oli järjestön takki päällään ja hän ei osallistunut tappeluun.

Ranta kertoo olleensa puhelimitse yhteydessä mieheen, joka oli paikalla Soldiers of Odin -takissa.

Ranta ei osaa sanoa, miksi poliisi on kertonut toisenlaisia tietoja tapahtumien kulusta. Hänen mukaan poliisilla on tilanteesta valokuva, josta käy ilmi, että vain yhdellä oli Soldiers of Odinin tunnukset.

– Olemme puhuneet, ettei pidetä tunnuksia vapaa-ajalla. Siitä tulee vain tyhjää uutisointia, Ranta linjaa.

– Kyllä yhdellä kaljalla voi käydä, mutta jos juhlimaan lähtee, tunnukset tulee jättää kotiin.

Ennakkoliput Imatralla pelattavaan jääkiekon Suomi-sarjan finaaliotteluun myytiin tunnissa. Liput suorastaan revittiin käsistä.

– Ketterän toimiston ulkopuolelle alkoi muodostua jonoa jo kaksi tuntia ennen lipunmyynnin aloittamista, kertoo Ketterän toiminnanjohtaja Tomi Sillanvuo.

Sadat Ketterä-fanit jäivät ilman lippuja, sillä kaikkia Suomi-sarjan finaaliottelun lippuja ei laitettu ennakkomyyntiin.Lippuja on saatavilla vielä ennen ottelua.

– Lipunmyynti jatkuu lauantaina kello 15:ltä eli tuntia ennen ottelun alkua jäähalilla. Jätimme myyntiin useita satoja lippuja, kertoo Sillanvuo.

Hän kehottaa lipunostajia saapumaan ajoissa paikalle.

Katsomo täyttyy viimeistä paikkaa myöten

Imatralla tullaan lauantaina tekemään kauan odotettu yleisöennätys eli jäähalli täyttyy viimeistä paikkaa myöten.

Sillanvuo lupaa, että ilman lippua jääneetkin tulevat näkemään ottelun tavalla tai toisella.

Jääkiekon Suomi-sarjaa pelaava Imatran Ketterä kohtaa lauantaina kotihallissaan Iisalmen Peli-Karhut.  Mikäli Ketterä voittaa, se nousee suoraan Mestikseen.

Joukko länsialueen vanhempia ja vanhempainyhdistyksen jäseniä oli kutsunut Lappeenrannan kaupunginvaltuutetut iltakävelylle Sammonlahteen tutustumaan liikennejärjestelyihin. Paikalle saapui kolme valtuutettua.

– Arjen toimivuus huolestuttaa, jos suunniteltu kouluratkaisu toteutuu, sanoo Skinnarilan päiväkodin vanhempainyhdistyksen jäsen Johanna Naukkarinen.

Naukkarisen mukaan asukkaita huolestuttaa eniten se, ettei Sammonlahden liikennejärjestelyihin ole suunniteltu juurikaan muutoksia, vaikka liikennemäärät lisääntyvät, jos 1300 oppilaan suurkoulu rakennetaan.

– Tämä on tehty alueeksi, jossa kaikki liikkuminen tapahtuu jalan ja täällä on vähän pysäköintipaikkoja ja ajotiet ovat sokkeloisia, sanoo Naukkarinen.

Monen alakoululaisen koulumatka pitenee, jos läheiset  Kuusimäen, Lavolan ja Skinnarilan alakoulut lakkautetaan. Suurimmalla osalla oppilaista koulumatkan pituus olisi kuitenkin alle kolme kilometriä. 

Eniten saattoliikennettä lisäisi Kourulan ja Kuusimäen suunnalta tuleva saattoliikenne.

– Ei tarvitse pelätä, että Sammonlahden koulun ympäristöstä tulee liikennesumppu, vakuuttaa suunnittelupäällikkö Timo Kalevirta Lappeenrannan kaupungilta.

Uusimpien suunnitelmien mukaan Sammonlahden suurkoululle ja päiväkodille on tulossa neljä paikkaa saattoliikenteelle.

– Pirkonlähteenkadun päähän on tulossa yksi kääntöpöapikka, toinen Saunakivenkadulle ja päiväkodin liikenne järjestetään erikseen, vakuuttaa Kalevirta.

Osa liikennejärjestelyistä on tarkoitus toteuttaa, vaikka mahdollista suurkoulua ei rakennettaisi Sammonlahteen.

Kristian Kuusela voitti jääkiekon SM-liigan runkosarjan pistepörssin kaudella 2015–16. Tappara-hyökkääjä teki 56 ottelussa tehot 30+39=59. Kakkoseksi tuli SaiPan David McIntyre 56 pisteellään ja kolmanneksi HIFK:n Teemu Ramstedt 52 pisteellään.

Maalipörssissä ykkönen oli 28 maalia 59 ottelussa tehnyt SaiPa-hyökkääjä Chad Rau, joka taisteli tittelistä tiukasti Tomas Zaborskyn kanssa. HIFK-laituri jäi maalin päähän viisi ottelua vähemmän pelanneena. Kolmossijan nappasi Lukon Aaron Gagnon 25 osumalla.

Neljännen sijan jakoi neljä pelaajaa, Ässien Aleksi Saarela, HPK:n Otto Paajanen, pistepörssin voittaja Kuusela ja nuorten MM-kisojen kultasankari Kärppien Sebastian Aho.

Tulokkaiden pistepörssin voitti toinen Nuorten Leijonien sankari Patrik Laine tehopisteillä 17+16=33 yhteensä 46 ottelussa.

Yle Puheen Urheiluillassa perataan mennyt runkosarja ja alkavat pudotuspelit maanantaina klo 18.30-20.00.

Runkosarjan viimeinen ottelu SaiPan ja Helsingin IFK:n välillä Kisapuistossa ei liiemmin jännitystä pelillisesti tarjonnut, kun IFK haki 3-1-vierasvoiton.

Sen sijaan Aarne Honkavaaran palkinto liigan parhaalle maalintekijälle ratkesi SaiPan Chad Raulle, sillä pahin uhkaaja HIFK:n Tomas Zaborsky (SVK) ei saanut maaliakaan aikaan ottelussa, jonka HIFK voitti. Rau teki kauden aikana 28 maalia, Zaborsky yhden vähemmän.

Runkosarjan voittajalle ojennettava Harry Lindbladin muistopalkinto sen sijaan pysyi visusti koskemattomana, koska sen taika oli hyvin voittajien tiedossa.

- Ilmeisesti sellainen myytti on olemassa, että siihen ei kosketa lainkaan, joten tyydyimme vain ihailemaan sitä, sanoi 1+1 tehot kerännyt Juuso Puustinen.

Puustisella oli selvä toive puolivälierävastustajasta, joka on selvillä ensi viikon alussa. 

- Kyllähän se KalPa olisi toivevastus, koska itsekin olen Kuopiosta kotoisin. Nyt keskitymme niihin asioihin joihin itse pystyy vaikuttamaan ja muihin asioihin tässä vaiheessa on turha puuttua, hän sanoi ajatellen pudotuspelejä.

HIFK vetää ensi viikon sopivassa suhteessa treeniä ja lepoa ennen seuraavia pelejä.  Puustinen mukaan runkosarjan voitto oli vain yksi steppi, joka tosin oli iso juttu.

- Nyt odotamme pitkää kevättä ja uskon että saamme hienoja tapahtumia eteen, sillä joukkueen terveystilanne on nyt todella hyvä ja viime keväästä jäi paljon hampaankoloon Tapparan mentyä välieriin.

SaiPan Ville Hämäläinen antoi joukkueelleen positiivisen arvosanan runkosarjan päättyessä.

- Olimme asettaneet tavoitteen kuuden parhaan joukkoon ja siellä olemme.

Hämäläisen mukaan SaiPa lähtee JYPiä vastaan pelaamaan hyvistä asemista, vaikkakin kolme viimeisintä ottelua päättyi tappioon.

- Paljon on toki parannettavaa, mutta paljon on asioita jotka toimivat, hän sanoi.

SaiPa huilaa nyt kolme päivää ja sitten alkaa keskisuomalaisten pureksinta. JYP on tuttu vastus parin kevään takaa. Kotiedulla ei Hämäläisen mukaan ole juurikaan etua, koska nyt pelataan vain voitosta.

- Meillä on useita vuosia yhdessä ollut joukkue joka ei kuitenkaan ole vielä saavuttanut mitään. Siinä on meidän suurin himo, päätti Hämäläinen.

Juhani Lahti Lappeenranta

Jääkiekon SM-liigaan pitkän tauon jälkeen palanneen KooKoon kausi päättyi torstaina runkosarjaan.

Joukkuetta sarjajumboksi veikkanneet lätkätietäjät saivat seurata, kuinka kouvolalaiset jättivät sarjassa taakseen muun muassa Ilveksen ja HPK:n.

KooKoo linjasi ennen kautta, että se haluaa osoittaa olevansa uskottava liigajoukkue.

Rakkaan vastustajan, lappeenrantalaisen SaiPan, toimistossa kouvolalaiset keräävät kehuja.

–  KooKoo oli hyvin kasattu ja valmennettu jengi, jolla vaikutti olevan selkeä identiteetti. Ilman muuta joukkueelta uskottava sisääntulo tähän liigaan, sanoo Liiga-SaiPa Oy:n toimitusjohtaja Riku Kallioniemi.

KooKoo pääsi ainakin vähän myös yllättämään Kallioniemen.

–  Menin siihen halpaan, mihin moni on mennyt takavuosina esimerkiksi SaiPaa arvioidessaan. Odotin, että KooKoo tulee hyvällä sykkeellä liigaan, mutta se, että joukkue oli ihan viimeisille kierroksille asti vielä pudotuspelipaikassa kiinni, oli positiivinen yllätys minulle.

Kaakon herruus Lappeenrannassa

KooKoon palattua liigaan saatiin myös halleihin kaakon paikallispelejä, derbyjä. Kouvola otti yhden voiton ja loput kuittasi SaiPa.

– Me ollaan kaakon herroja nyt, mutta ensi kausi on taas toinen tarina. Matsit olivat tiukkoja, vaikka pari peliä tuloksissa repsahtikin, selittää Liiga-SaiPan toimitusjohtaja Riku Kallioniemi.

Kallioniemi suitsuttaa pitkään kaakon pelejä ja erityisesti faneja.

– Halleissa molemmissa päissä oli hyvä tunnelma. Vaikka KooKoo ja SaiPa ovat toistensa tärkeimmät sekä rakkaimmat vastustajat, niin minusta tässä on poikkeuksellinen asetelma. Jos olen yhtään oikein ymmärtänyt, niin silloin kun KooKoo pelaa muuta joukkuetta kuin SaiPaa vastaan, niin meidän fanit ovat KooKoon puolella ja päin vastoin.

SaiPan toimistossa merkille pantiin myös otteluiden hyvähenkinen tunnelma

– Eihän tämä (jääkiekko) elämää suurempaa tai maailman vakavinta hommaa ole. Joka pelissä toinen joukkue häviää ja toinen voittaa. Se, että voidaan yhdessä nauttia tapahtumasta ja luoda fiilistä, niin nämä derbyt olivat malliesimerkkejä siitä.

"Ensi kaudella derbyjen kiimaa tasaisemmin jakoon"

Liigan tilastojen mukaan KooKoon kotipelejä kävi katsomassa katsomassa tällä kaudella runsaat 111 000 katsojaa. Ottelukeskiarvoksi tulee yli 3700.

– Se on todella kova suoritus. Osoittaa, että Kouvola on palloilukaupunki ja sillä on vahvat kiekkoperinteet. KooKoo toi liigaan tätäkin kautta oman panoksensa eli fanit, arvioi Liiga-SaiPan toimitusjohtaja Riku Kallioniemi.

Ensi kaudella Kallioniemen mielestä kannattaisi esimerkiksi miettiä, miten järkevää on pelata kaakon derbyt peräkkäisinä päivinä.

– Kansa vaeltaa paikkakuntien väliä. Kannattaisiko niitä otteluita vielä tasaisemmin hajottaa, jolloin pystyttäisiin vielä sitä kiimaa jakamaan.

Imatran Mansikkalan koululle etsitään väistötiloja pika-aikataululla. Imatran YH-Rakennuttaja kartoittaa ensi torstaihin mennessä vaihtoehtoiset tilat, joihin Mansikkalan koulun toiminta voidaan syksyllä siirtää.

Pidemmälle menevät suunnitelmat esitellään maaliskuun viimeisenä päivänä, jolloin Mansikkalan koulun sisäilmaraporttia käydään yksityiskohtaisesti läpi.

Hajasijoitus edessä

Yhtä, lähes tuhannelle hengelle soveltuvaa tilaa, ei ole. Koulun toiminta hajasijoitetaan useampaan paikkaan, jotka eivät voi sijaita kovin kaukana nykyisestä koulusta. Lukio ja yläkoulu sijoitetaan eri tiloihin.

Tilakartoituksen yhteydessä selvitetään, voidaanko keittiön, ruokasalin ja liikuntasalin käyttöä jatkaa. Mansikkalan koulun keittiössä valmistetaan ruokaa muun muassa päiväkoteihin.

Mansikkalan koulu suljetaan kevätlukukauden lopussa sisäilmaongelmien vuoksi.

Imatra uudistaa markkinointiaan vahvasti. Esimerkiksi tytäryhtiöiden ja kaupungin markkinointi yhdistetään.

– Kuntapuolen työkalut ovat aikaansa jäljessä ja ne on tarkoitus saada ajanmukaiselle tasolle. Tässä on myös kysymys siitä, että ei haluta tehdä samoja asioita enää moneen kertaan, sanoo Imatran kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Tiina Wilén-Jäppinen.

Tarkoituksena on, että eri palveluissa esiin tuleva markkinointi osattaisiin yhdistää Imatraan ja myös koko Etelä-Karjalaan.

Digitalisaatio mukaan palveluihin

Markkinointiuudistus totetutetaan osana koko kaupungin organisaatiomuutosta. Kaupunginvaltuusto keskustelikin organisaation uudistuksesta, toimintatavoista sekä aikatauluista toissapäiväisessä seminaarissaan.

Imatran kaupunki irtisanoi helmikuussa kahdeksan työntekijää organisaation uudistuksen käynnistyttyä. Wilén-Jäppisen mukaan yt-neuvotteluja ei ole enää luvassa.

– Väen vähennys on tehty. Nyt lähdetään kehittämään toimintaa.

Uudenlaiseen Imatraan liittyvätkin tuoreet ideat ja nykypäiväisten palveluiden tavoittelu.

– Kaikki vanhanaikainen toiminto pitää saada nyt pois. Digitalisaatio tulee olemaan kaikessa mukana ja niitä toimintoja lähdetään kehittämään, sanoo Wilén-Jäppinen.

Lappeenrannan poliisin ongelmat Mustolan evakkotiloissa kanavakonttorissa jatkuvat. Evakkotilat remontoitiin sisäilmaongelmien vuoksi ja remontti valmistui keväällä 2014.

Remontin jälkeen työntekijöiden oireilu on jatkunut. Kaakkois-Suomen poliisijärjestöjen liiton aluetoimikunnan puheenjohtaja Kalle Saarelan mukaan noin kymmenellä työntekijällä on havaittu hengitystie-, iho- tai silmäongelmia.

Toistaiseksi ei ole tiedossa aiotaanko kanavakonttorin sisäilmaongelmia tutkia.

Liikenteen turvallisuuskeskus Trafin tilastojen mukaan Suomessa muutoskatsastetettiin viime vuonna yli 6 200 henkilöautoa pakettiautoksi. Esimerkiksi Etelä-Karjalassa pakettiautoksi muutettiin yhteensä 71 henkilöautoa vuonna 2015. Yleisin muutettava auto on dieselfarmari, josta poistetaan takaistuimet.

Muutoskatsastuksen taustalla on verojen pienentäminen, sillä pakettiautoilla on henkilöautoa pienempi käyttövoimavero. Dieselautosta täytyy Suomessa maksaa autoveron perusosan lisäksi myös käyttövoimavero, joka määräytyy ajoneuvon painon mukaan.

Trafin liikennekelpoisuusyksikön päällikkö Otto Lahden mukaan käyttövoimavero voi muutoksella pudota kuudesosaan.

– Tyypillinen keskikokoinen farmariauto painaa noin 2 000 kiloa. Käyttövoimavero on tällaisessa henkilöautossa keskimäärin 400 euroa vuodessa. Pakettiautoksi muutettaessa vero laskee noin 65 euroon, kommentoi Lahti.

Henkilöautosta pakettiautoksi pienellä muutoksella

A-Katsastuksen neuvontainsinööri Jyrki Laurilan mukaan farmari-mallinen henkilöauto muutetaan pakettiautoksi poistamalla takapenkit kokonaan. Samalla istuinten kiinnityspaikat täytyy peittää esimerkiksi hitsaamalla niihin suojalevyt. Muutosten jälkeen autolle tehdään muutoskatsastus, jonka jälkeen siitä tulee pakettiauto.

Henkilöauto saatetaan muuttaa pakettiautoksi myös yrityksen käyttöön, sillä verottaja hyväksyy yritykselle helpommin pakettiauton.

Trafin Otto Lahti muistuttaa, että muutoskatsastuksen myötä myös perusvero ja vakuutusmaksut saattavat muuttua.

– Vuosina 2001–2007 käyttöönotetuissa autoissa myös perusveron osuus muuttuu. Tuolloin käyttöönotetun henkilöauton perusvero määräytyy hiilidioksidipäästöjen mukaan, mutta pakettiautojen osalta vero lasketaan kokonaismassan mukaan. Useimmassa tapauksessa perusvero kasvaa hieman, muistuttaa Lahti.

Lappeenrannan kaupunginteatterin pienellä näyttämöllä nähdään perjantaina uuden teatterin kolmas ensi-ilta. Mika Myllyahon komedia Paniikki - miehiä hermoromahduksen partaalla on kertomus hissi-insinööri Leosta, jonka vaimo kehottaa miestään "miettimään vähän asioita" työmatkansa ajan. Hämmentynyt Leo päätyykin ystäviensä luokse pohtimaan parisuhdettaan ja miehenä olemisen vaikeutta.

Paniikki sai kantaesityksensä vuonna 2005 Ryhmäteatterissa. Sitä on esitetty sen jälkeen useissa teattereissa Suomessa ja ulkomailla. Vieraileva ohjaaja Seppo Honkonen ei ole nähnyt alkuperäistä esitystä, mutta kiinnostui käsikirjoituksesta jo kymmenen vuotta sitten.

Honkosta puhutteli jo tuolloin tekstin keski-ikää lähestyvän miehen pohdinta onnellisuudesta ja elämän suunnasta.

– Lähempänä neljääkymppiä unelmat eivät ole välttämättä samoja kuin nuorempana. Osa haaveista ja tunteista on haalistunut. Näytelmässä pysähdytään miettimään, mikä on tärkeää, Honkonen avaa.

Komediaa vakavasta asiasta

Paniikissa kriisiä läpi käyvä Leo kärsii paniikkikohtauksista. Honkosen mielestä komedia on hyvä tapa käsitellä vakavaa asiaa.

– Jos joku saa paniikkikohtauksia, hän kokee tarpeettomuuden tunnetta. Hän saattaa eristäytyä ja hänet jätetään ulkopuolelle, kuvaa Honkonen.

Näytelmässä kannustetaan pitämään läheisistä huolta.

Paniikkihäiriöstä kärsivää Leoa näyttelevä Tommi Kekarainen näkee, että yleisö pystyy samaistumaan hänen tavallisen miehen hahmoonsa.

– Vaikka ei varsinaista paniikkikohtausta olisikaan itse kokenut, meillä jokaisella on joskus mennyt huonosti, ja olemme kokeneet vastaavia tunteita, sanoo Kekarainen.

Vihdoin vapaana kolmea salskeaa miestä

Ohjaaja olisi halunnut tarttua näytelmään jo aiemmin, mutta harvassa teatterissa on vapaana 30–40-vuotiaita miehiä, koska he ovat yleensä varattuja suuren näyttämön "salskeisiin rooleihin". Nyt Lappeenrannasta löytyivät Tommi Kekarainen ja Turo Mattila (Max). Lisäksi Seppo Merviä (Joni) saapui kaupunginteatteriin vierailijana.

Honkosen mukaan tekstiä on hieman muutettu alkuperäisestä näytelmästä, joka sijoittui Helsinkiin. Esimerkiksi metro on korvattu hissillä. Yksi rekvisiitta, kahvinkeitin, on kuitenkin kulkeutunut Ryhmäteatterin versiosta Lappeenrantaan asti.

– Se ei kylläkään toimi, valo vain palaa, Honkonen naurahtaa.

Imatra on pitänyt taloutensa tasapainossa nousseista sosiaali- ja terveyskuluista huolimatta. 

Kaupunki käytti viime vuonna eniten rahaa sosiaali- ja terveyspalveluihin. Erikoissairaanhoidon kulut ylittivät talousarvion, määrärahan lisäyksenkin jälkeen 1,2 miljoonalla eurolla.

Alustavan tilinpäätöksen mukaan tulos on jäämässä poistojen jälkeen kuitenkin 4 miljoonaa euroa plussalle.

Positiivinen tulos selittyy muun muassa kulujen alituksilla palkkamenoissa.

– Teimme viime vuodeksi säästövelvoitteen palkkamenoissa ja siinä onnistuttiin, sanoo Imatran talousjohtaja Kai Roslakka.

Myös verotulot olivat Imatralla viime vuonna 2,2 miljoonaa euroa ennakoitua suuremmat, noin 107,6 miljoonaa euroa.

– Veroprosentin korotus viime vuodelle ja kiinteistöverotulojen kasvu isojen kauppojen takia oli arvioitua suurempaa, sanoo Roslakka.

Talous vakaana jo pitkään

Investointeja Imatra teki viime vuonna noin 17 miljoonalla eurolla, joka muodostui lähinnä kunnallisteknisistä menoista, kuten viemäri- ja vesiverkostoista sekä tiestön peruskorjauksista.

Kaupunkikonsernin puolella investoitiin eniten koulurakennuksiin, vähän yli 10 miljoonaa euroa. Rahaa kului Imatrankosken lyseon ja Vuoksenniskan koulun peruskorjauksiin sekä harjaantumiskoulun rakentamiseen.

Imatra on tekemässä ylijäämäisen tuloksen jo kahdeksannen perättäisen kerran. Nyt tilanne on talousjohtaja Roslakan mukaan vakaa ja hallittu, mutta eurojen kanssa on oltava jatkossakin tarkkana.

– Suuri haaste on työttömyys eli mitä veronmaksukyvylle tapahtuu.

Lappeenrannan kaupunki aikoo rajoittaa subjektiivista päivähoito-oikeutta.

Kasvatus- ja opetustoimenjohtaja Tuija Willbergin ehdotuksen mukaan subjektiivinen päivähoito-oikeus olisi elokuun alusta lähtien varhaiskasvatuslain mukaan 20 tuntia viikossa.

Perheet voisivat päättää, olisiko lapsi hoidossa neljä tuntia viitenä päivänä viikossa vai kaksi ja puoli päivää viikossa.

– Kannatamme sitä, että olisi viitenä päivänä, koska silloin hän olisi päivittäin samassa ryhmässä ja ryhmän kokoonpano pysyisi vakaana, sanoo Willberg.

Kasvatus- ja opetuslautakunta päättää asiasta maanantaina.