Tiilikaista veikkailtiin ministeriksi jo ennakkoon. Vaali-iltana Tiilikainen kuitenkin toppuutteli puheita ministeripestistä.

Tiilikainen pyrki eduskuntaan ensimmäisen kerran sitoutumattomana vihreiden listoilta vuonna 1995 tulematta valituksi. Kansanedustajan paikka avautui Tiilikaiselle vasta kolmannella yrittämällä vuoden 2003 eduskuntavaaleissa keskustan riveissä.

Tiilikainen toimi Vanhasen toisessa hallituksessa ympäristöministerinä Paula Lehtomäen sijaisena syyskuusta 2007 huhtikuuhun 2008.

Tiilikainen valittiin keskustan eduskuntaryhmän puheenjohtajaksi keväällä 2011.

Oppositiossa Tiilikainen muun muassa penäsi pääministeri Jyrki Kataiselta (kok.) työllisyystoimia ja ryöpytti hallitusta huonosta työllisyyden hoidosta.

Viime kaudella oppositiossa Tiilikainen hiillosti silloista maa- ja metsätalousministeri Petteri Orpoa (kok.) ja puolusti viljelijöiden tukia.

Tiilikainen sai myös negatiivista julkisuutta ennen kevään eduskuntavaaleja, kun hänen asumisjärjestelynsä nousivat otsikoihin. Tiilikainen ilmoittaa kotipaikakseen Ruokolahden, vaikka hän perheineen asuu suurimman osan ajasta Helsingissä. Kohu nousi siitä, kun Vartti Etelä-Karjala uutisoi Tiilikaisen nostavan kansanedustajien palkkion päälle korotetun kulukorvauksen, 1 809,15 euroa verottomana. Helsinkiläisenä kulukorvaus olisi lähes tonnin vähemmän, 986,81 euroa.

Vielä vaali-iltana Tiilikainen peräänkuulutti kansaa kuohuttanutta ja myöhemmin kiville karahtanutta yhteiskuntasopimusta.

Kimmo Tiilikainen on ammatiltaan metsänhoitaja ja luomuyrittäjä. Koulutukseltaan hän on maatalous- ja metsätieteiden maisteri.

Keskusta on tehnyt ministerivalintansa. Hallitukseen nousee pääministeri Juha Sipilän lisäksi viisi keskustalaista ministeriä.

Elinkeinoministeri on Olli Rehn, maatalous- ja ympäristöministeri on Kimmo Tiilikainen, liikenne- ja viestintäministeriksi nousee Anne Berner, Juha Rehulasta tulee perhe- ja perusturvaministeri ja kunta- ja uudistusministeriksi nousee Anu Vehviläinen.

Rehulan pesti perhe- ja perusturvaministerinä kestää kaksi vuotta. Sen jälkeen tehtävää hoitaa Annika Saarikko.

Ministerit esittelyssä:

Juha Sipilä

54-vuotias Sipilä ehti istua eduskunnassa vain reilun vuoden ennen kuin hänet valittiin keskustan puheenjohtaksi kesällä 2012. Ennen poliittista uraansa Sipilä toimi yritysjohtajana ja sijoittajana ja keräsi mittavan omaisuuden erityisesti komponenttivalmistaja Solitran myynnillä.

Sipilä on viiden lapsen isä ja kuuden lapsen isoisä. Hän asuu Pohjois-Pohjanmaalla Kempeleessä ja on koulutukseltaan diplomi-insinööri. Hänellä on myös ansiolentäjän lupakirja.

Olli Rehn

53-vuotias Rehn teki huhtikuun vaaleissa paluun eduskuntaan parinkymmenen vuoden taon jälkeen. Viimeiset noin kymmenen vuotta hän toimi Euroopan komissiossa, jossa vastasi ensin teollisuudesta ja yrittäjyydestä, sen jälkeen laajentumisesta ja lopulta talous- ja raha-asioista.

Rehn on kotoisin Mikkelistä mutta asuu nykyään Helsingissä vaimonsa ja teini-ikäisen tyttärensä kanssa. Hän harrastaa jalkapalloa, jota pelasi aikanaan myös veikkausliigatasolla. Koulutukseltaan Rehn on valtiotieteen tohtori.

Anne Berner

Anne Bernerin tausta on yritysmaailmassa. Hän on ollut sukuyritys Vallila Interiorin pääomistaja ja hallituksen puheenjohtaja. Hän on ollut paljon julkisuudessa myös uutta lastensairaalaa ajaneen hankkeen vetäjänä ja sitä tukevan säätiön hallituksen puheenjohtajana.

Berner valittiin eduskuntaan Uudeltamaalta keskustan sitoutumattomana edustajana.

Anu Vehviläinen

51-vuotias Vehviläinen aloittaa jo toisen kerran ministerin tehtävässä: vuosina 2007-2010 hän toimi Vanhasen ja Kiviniemen hallituksissa liikenneministerinä. Eduskuntaan Vehviläinen nousi ensimmäisen kerran vuonna 1995, mutta putosi pois yhdeksi kaudeksi vuoden 2003 vaaleissa. Tuon ajan hän toimi muun muassa Joensuun Röntgenin toimitusjohtajana ja Mannerheimin Lastensuojeluliiton Pohjois-Karjalan piirin toiminnanjohtaja.

Vehviläinen asuu teini-ikäisen poikansa kanssa Joensuussa. Koulutukseltaan hän on filosofian maisteri. Keskustan varapuheenjohtajaksi Vehviläinen valittiin vuosi sitten.

Kimmo Tiilikainen

48-vuotias Tiilikainen istuu eduskunnassa neljättä kauttaan, ja viime kaudella hän johti oppositiossa ollutta keskustan eduskuntaryhmää. Kokemusta ministerin tehtävästä Tiilikaisella on vuodelta 2007, jolloin hän toimi ympäristöministerinä noin kuusi kuukautta Paula Lehtomäen ollessa äitiyslomalla.

Tiilikainen asuu Etelä-Karjalassa Ruokolahdella, jossa viljelee myös luomutilaa. Perheeseen kuuluvat vaimo ja kaksi lasta. Koulutukseltaan Tiilikainen on maatalous- ja metsätieteiden maisteri.

Juha Rehula

51-vuotias Rehula on istunut eduskunnassa yhtäjaksoisesti jo 18 vuotta. Viime vaalikaudella hän johti sosiaali- ja terveysvaliokuntaa ja osallistui tiiviisti silloiseen sote-vääntöön. Hän on toiminut noin vuoden ajan myös sosiaali- ja terveysministerinä vuosina 2010-2011. Keskustan varapuheenjohtajana Rehula on toiminut vuodesta 2012 lähtien.

Rehula asuu Hollolassa, ja hänen perheeseensä kuuluvat vaimo ja kaksi lasta. Hän harrastaa muun muassa raviurheilua ja on myös hevosen osaomistaja. Koulutukseltaan Rehula on sosionomi.

Annika Saarikko

31-vuotias Saarikko valittiin keskustan varapuheenjohtajaksi viisi vuotta sitten, jolloin hän toimi silloisen sosiaali- ja terveysministerin Juha Rehulan erityisavustajana. Seuravana vuonna Saarikko nousi ensimmäistä kertaa eduskuntaan, ja puolueensa varapuhenejohtajistossa hän on istunut valinnastaan lähtien.

Saarikko asuu miehensä ja poikavauvansa kanssa Turussa. Koulutukseltaan hän on filosofian maisteri, pääaineenaan mediatutkimus. Hänen gradunsa käsitteli Matti Vanhasen avioerojulkisuutta Ilta-Sanomissa.

Imatra

Autoalan perustutkinto, ajoneuvoasentaja

Aunola Paavo, Imatra, Immonen Jani, Imatra, Juvonen Jan, Lappeenranta, Karjalainen Emilia, Imatra, Kokkonen Pasi, Imatra, Makkonen Jan, Imatra, Neuvonen Jani, Lappeenranta, Parkkinen Niko, Imatra, Partanen Ville, Lappeenranta, Pirinen Riku, Imatra, Pääkkönen Toni, Imatra, Tassia Markus, Lappeenranta, Turunen Atte, Imatra.

Hotelli-, ravintola- ja catering-alan perustutkinto, kokki

Dillström Nonna, Imatra, Hinkkanen Toni, Lappeenranta, Honkasalo Ninna, Imatra, Istala Josefiina, Lappeenranta, Juuti Katja, Imatra, Kaipiainen Henri, Lappeenranta, Kauppinen Tiina, Imatra, Leskelä Elina, Ruokolahti, Melartin Jenni, Ruokolahti, Metsi Hinna, Ruokolahti, Mikkola Mira, Lappeenranta, Myllärinen Jenna, Lappeenranta, Nevalainen Jesse, Lappeenranta, Pohjalainen Jouni, Imatra, Sinkko Linda, Imatra, Veijalainen Riina, Imatra, Vertanen Mila, Imatra.

Hotelli-, ravintola- ja catering-alan perustutkinto, tarjoilija

Fennander Iida, Imatra, Hämäläinen Heini, Parikkala, Janhunen Hanna, Imatra, Kettunen Niko, Imatra, Korjula Suvi, Imatra, Kukkonen Kaisa, Imatra, Kyllönen Irmeli, Lappeenranta, Kytösalmi Nea, Imatra, Laakkonen Jessica, Imatra, Lahenmies Anna, Imatra, Lappalainen Jenny, Ruokolahti, Miettinen Terhi, Imatra, Paavilainen Satu, Puumala, Peltonen Tinja, Imatra, Purujoki Mira, Imatra, Suutari Elina, Lappeenranta, Vehkamaa Janika, Rautjärvi.

Hotelli-, ravintola- ja catering-alan perustutkinto, vastaanottovirkailija

Inkinen Emma-Lyydia, Imatra, Jääskeläinen Anni, Imatra, Karjalainen Jenna, Imatra, Kautonen Noora, Imatra, Kolehmainen Joonas, Imatra, Korjula Katariina, Imatra, Lemmetty Henna, Imatra, Parviainen Noora, Imatra, Petrova Anastasia, Imatra, Rautio Riina, Imatra, Rautio Tinja, Imatra, Taskula Jani, Imatra, Vento Maija, Rautjärvi.

Kauneudenhoitoalan perustutkinto, kosmetologi

Kinnunen Jelena, Ruokolahti, Pellikka Katja, Lappeenranta, Suikka Stephani, Lappeenranta, Vepsäläinen Tiia, Imatra

Kone- ja metallialan perustutkinto, koneistaja

Ahtiainen Arttu, Imatra, Avelin Aleksi, Ruokolahti, Lapakko Arttu, Ruokolahti, Laukkanen Tuomas, Imatra, Matikainen Joni, Imatra, Matikainen Topi, Imatra, Munukka Juuso, Imatra, Partanen Jari, Ruokolahti, Peltonen Joona, Ruokolahti, Pukki Timo, Imatra, Rautalahti Jarkko, Imatra, Tuominen Elias, Imatra.

Kone- ja metallialan perustutkinto, levyseppähitsaaja

Hokkanen Niko, Imatra, Kamunen Eetu-Veikko, Lappeenranta, Kehrävuo Julian, Imatra, Koskimäki Nuutti, Imatra, Loikkanen Riku, Imatra, Luukkonen Atte, Imatra, Myller Erkko, Imatra, Paavilainen Rami, Lappeenranta, Piiparinen Arttu, Lappeenranta, Purho Tino, Imatra, Päivinen Jere, Lappeenranta, Suutarinen Aapo, Lappeenranta, Tanskanen Eemil, Imatra, Vilhola Jere, Lappeenranta, Zitting Joonas, Imatra.

Laboratorioalan perustutkinto, laborantti

Hannola Jyri, Lappeenranta, Javan Bakhti Nahid, Lappeenranta, Korhonen Teemu, Imatra, Kulomaa Verna, Imatra, Mölsä Hannamari, Vantaa, Oksman Valtteri, Lappeenranta, Tähtinen Miira, Lappeenranta, Vepsäläinen Mira, Imatra.

Liiketalouden perustutkinto, merkonomi

Aineslahti Milla, Imatra, Harmainen Taru, Imatra, Hyytiäinen Kirsi, Imatra, Ikonen Aleksi, Imatra, Leinonen Mira, Imatra, Liang Venla, Imatra, Nokelainen Minna, Imatra, Nygrén Birgitta, Imatra, Peltonen Veera, Imatra, Penttilä Hanna, Imatra, Pitkonen Nina, Imatra, Putto Jessika, Imatra, Suutari Henri, Imatra, Valtonen Maiju, Imatra, Viljamaa Tuuli, Imatra, Ylönen Tuija, Imatra.

Logistiikan perustutkinto, autonkuljettaja

Koivistoinen Jani, Imatra.

Logistiikan perustutkinto, yhdistelmäajoneuvonkuljettaja

Hytti Juuso, Lappeenranta, Julin Noora, Ruokolahti, Konneh Felix, Kouvola, Konttinen Tero, Imatra, Kudjoi Niko, Imatra, Kuusitunturi Eemeli, Ruokolahti, Laamanen Oskari, Lappeenranta, Nenonen Jere, Rautjärvi, Nyrkkö Tiia, Imatra, Suni Mikko, Imatra.

Prosessiteollisuuden perustutkinto, prosessinhoitaja

Lattu Jarkko, Imatra, Laukkanen Timo, Imatra, Löppönen Ville, Lappeenranta, Martikainen Antti, Savitaipale, Mustonen Mira, Lappeenranta, Niemi Jutta, Imatra, Niinimäki Niilo, Imatra, Roiha Ari, Parikkala, Sahlman Toni, Imatra, Salakka Hanna-Leena, Imatra.

Puualan perustutkinto, puuseppä

Ahlqvist Aleksi, Imatra, Eloranta Nina, Imatra, Hulkkonen Topi, Lappeenranta, Husu Markku, Imatra, Hämäläinen Teemu, Imatra, John Nuutti, Lappeenranta, Järviharju Maarit, Imatra, Kaisanlahti Anselmi, Lappeenranta, Kajaste Roope, Lappeenranta, Lehesaho Jori, Imatra, Lipatenko Aleksandr, Imatra, Rautio Eetu, Imatra, Sairanen Lauri, Lappeenranta, Tarvainen Samu, Imatra.

Rakennusalan perustutkinto, talonrakentaja

Ahokainen Niko, Imatra, Bali Miska, Imatra, Haakana Samu, Rautjärvi, Hautala Severi, Lappeenranta, Hulkko Jani, Imatra, Hämäläinen Tino, Rautjärvi, Kemiranta Lari, Imatra, Kolehmainen Niko, Imatra, Könönen Arttu, Imatra, Lajunen Nico, Lappeenranta, Loikkanen Tino, Parikkala, Lukkarinen Topi-Matti, Imatra, Majuri Mikko, Imatra, Markkula Joonatan, Imatra, Martikainen Miska, Imatra, Matilainen Ville, Imatra, Muhli Joonas, Imatra, Munukka Antti, Imatra, Nurmi Konsta, Imatra, Paajanen Ilkka, Imatra, Pekkinen Atte, Rautjärvi, Salo Riku, Imatra, Suikkanen Valtteri, Ruokolahti, Toikka Iiro, Lappeenranta, Toivanen Juho, Imatra, Vanhatalo Akseli, Rautjärvi, Warin Aleksi, Imatra, Vehviläinen Niko, Imatra, Vesterinen Tuomas, Rautjärvi, Wilska Jesse, Imatra.

Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto, lähihoitaja

Kettunen Kari, Imatra, Kokko Taru, Imatra, Mäkelä Minna, Imatra, Nevalainen Marge, Imatra, Pellinen Marjo, Imatra, Peltonen Ulla, Imatra, Pitko Piia, Ruokolahti, Putto Jenni, Imatra, Vaittinen Sirpa, Imatra, Vesikko Teija, Imatra.

Sähkö- ja automaatiotekniikan perustutkinto, sähköasentaja

Pöyhönen Niko, Imatra.

Sähkö- ja automaatiotekniikan perustutkinto, sähköasentaja ja automaatioasentaja

Hallahuhta Erno, Ruokolahti, Jaatinen Miika, Ruokolahti, Japola Juho, Lappeenranta, Jylhä Miikka, Imatra, Kekkonen Ville, Ruokolahti, Kekäläinen Lassi, Imatra, Kyyrö Toni, Imatra, Liira Mikko, Imatra, Liukkonen Timo, Imatra, Luukkonen Tero, Ruokolahti, Mylläri Jukka, Imatra, Parviainen Joona, Imatra, Peippo Jussi, Imatra, Piepponen Taru, Imatra, Puurtinen Joona, Imatra, Ranta Toni, Imatra, Rantalainen Jutta, Lappeenranta, Rönkkö Antti, Imatra, Shubin Valentin, Imatra, Tella Eetu, Imatra, Thanveera Romeo, Imatra, Ukkonen Leevi, Ruokolahti, Vaittiniemi Katri, Imatra, Zharkikh Ivan, Imatra.

Talotekniikan perustutkinto, putkiasentaja

Ahonen Jesse, Imatra, Akkanen Lauri, Ruokolahti, Antikainen Konsta, Parikkala, Forsberg Patrick, Imatra, Jääskeläinen Santeri, Ruokolahti, Kakko Joonas, Imatra, Kankare Jere, Rautjärvi, Laukkanen Miika, Imatra, Miettinen Karri, Imatra, Mäkelä Lauri, Imatra, Repo Miro, Imatra, Savolainen Joonas, Imatra, Tynkkynen Santeri, Imatra.

Tieto- ja viestintätekniikan perustutkinto, datanomi

Hellstén Luukas, Ruokolahti, Kontiainen Esa, Imatra, Luukkainen Nico, Imatra, Markkanen Antti, Ruokolahti, Markkanen Kristian, Imatra, Mälkiä Jere, Imatra, Niemelä Henri, Imatra, Pulkkinen Lauri, Rautjärvi, Tujula Jari, Ruokolahti.

Lappeenranta

Autoalan perustutkinto, ajoneuvoasentaja

Aalto Eemeli, Lappeenranta, Auvinen Sini, Lappeenranta, Eteläpää Ida, Lappeenranta, Hietala Aleksi, Luumäki, Hämäläinen Janne, Luumäki, Hämäläinen Tatu, Lemi, Karhulahti Juho-Pekka, Lappeenranta, Karhunen Riku, Lappeenranta, Kaukonen Patrik, Lappeenranta, Kavala Anton, Lappeenranta, Kekki Julius, Lappeenranta, Kihlström Tuomas, Lemi, Kiuru Timo, Luumäki, Koponen Sonja, Lappeenranta, Korhonen Erkka, Lappeenranta, Kosonen Joona, Lappeenranta, Kotilainen Joni, Luumäki, Laakkonen Matias, Lemi, Metsämuuronen Roni, Lappeenranta, Meuronen Miro, Lappeenranta, Mononen Henna, Lappeenranta, Nisonen Jari, Lappeenranta, Ovaska Ville, Luumäki, Pajari Samu, Lappeenranta, Pekki Riku, Lappeenranta, Rinne Matti, Taipalsaari, Rumpu Matias, Lappeenranta, Salmela Matti, Lappeenranta, Sara-aho Panu, Lappeenranta, Silvennoinen Sakari, Lappeenranta, Sorsa Janne, Lappeenranta, Tiussa Saku, Lappeenranta, Tuuliainen Joonas, Lappeenranta, Varganov Denis, Lappeenranta, Vidman Jere, Lappeenranta

Elintarvikealan perustutkinto, leipuri-kondiittori

Barck Jenna, Lappeenranta, Inkeröinen Maiju, Lappeenranta, Karevaara Tuula, Lappeenranta, Kontunen Elias, Lappeenranta, Liukkonen Hanne-Mari, Lappeenranta, Nykänen Hanna-Riikka, Lappeenranta, Papinniemi Emeliina, Imatra, Pettinen Lilja, Lappeenranta, Pettinen Saara, Lappeenranta, Räsänen Satu, Lappeenranta, Taina Reetta, Lappeenranta, Taitonen Ossi, Lappeenranta, Talonpoika Topi, Lappeenranta, Tikka Linnea, Lappeenranta, Tsykarev Maria, Lappeenranta.

Hiusalan perustutkinto, parturi-kampaaja

Heikkonen Satu, Lappeenranta, Husu Jonna, Lappeenranta, Ikonen Ronja, Lappeenranta, Ilmoni Tiia-Leena, Lappeenranta, Kettunen Katariina, Helsinki, Leivonen Riikka, Imatra, Paavilainen Janina, Lappeenranta, Pount Anna, Lappeenranta, Pöyhönen Henna, Lappeenranta, Taipale Satu, Lappeenranta, Ukkonen Henrika, Lappeenranta, Ulvinen Jenni, Lappeenranta, Virtanen Marja, Lappeenranta, Väätäinen Vilma, Taipalsaari

Hotelli-, ravintola- ja catering-alan perustutkinto, kokki

Honka Aki, Imatra, Huuhtanen Juho, Lappeenranta, Häyrynen Sanna, Lappeenranta, Kaarna Miika, Lappeenranta, Kankaanranta Heidi, Lappeenranta, Karhu Justiina, Lappeenranta, Kiri Marjaana, Lappeenranta, Korhonen Iida, Lappeenranta, Korpela Heidi, Lemi, Liikka Juuso, Lappeenranta, Lindén Jani, Lappeenranta, Lyijynen Valtteri, Lappeenranta, Manula Lauri, Luumäki, Milistver Maria, Lappeenranta, Mäkelä Vili, Lappeenranta, Parviainen Essi, Taipalsaari, Pulkkinen Aatu, Lappeenranta, Pylsy Lauri, Lappeenranta, Qvist Tuuli, Lappeenranta, Sinkko Eveliina, Luumäki, Tiainen Nea, Lappeenranta, Tonteri Teija, Lappeenranta.

Hotelli-, ravintola- ja catering-alan perustutkinto, tarjoilija

Heikkinen Veera, Lappeenranta, Hyytiäinen Eve, Lappeenranta, Keronen Satu, Lappeenranta, Kontio Nikita, Savitaipale, Lötjönen Anniliina, Taipalsaari, Puustinen Taru, Lappeenranta.

Kone- ja metallialan perustutkinto, koneenasentaja

Abels Rowin, Lappeenranta, Arponen Joona, Lappeenranta, Haakana Atte, Lappeenranta, Heikkinen Arttu, Lappeenranta, Itkonen Janne, Lappeenranta, Junni Juuso, Taipalsaari, Niemelä Arttu, Lappeenranta, Ruokonen Tuomas, Lappeenranta, Saari Saku, Lappeenranta, Tuomenoksa Aleksi, Lappeenranta.

Kone- ja metallialan perustutkinto, levyseppähitsaaja

Hatinen Tuomas, Savitaipale, Hurme Simo, Lappeenranta, Jurvanen Joona, Lappeenranta, Kemppi Tuomas, Lappeenranta, Piiroinen Riku, Lappeenranta, Puranen Aku, Luumäki, Puuska Ville, Lappeenranta, Pönni Ilpo, Lappeenranta, Sihvo Swen, Taipalsaari, Simonen Jaakko, Lappeenranta, Sokura Ari, Lappeenranta, Sudensalmi Aleksi, Taipalsaari, Turkia Joose, Lappeenranta.

Käsi- ja taideteollisuusalan perustutkinto, artesaani

Holma Mikko, Lappeenranta, Karvanen Sara, Lappeenranta, Kortelainen Emmi, Imatra, Laakkonen Miikka, Lappeenranta, Lindfors Anniina, Lappeenranta, Oksman Maisa, Lappeenranta, Opalko Anna, Lappeenranta, Puuska Joonas, Lappeenranta, Saarno-Talka Tii, Lappeenranta, Tankka Renja, Lappeenranta, Teitto Soila, Lappeenranta, Wikström Emilia, Lappeenranta.

Liiketalouden perustutkinto, merkonomi

Ahola Pia, Imatra, Ahtola Tytti, Lappeenranta, Artell Sonja, Lappeenranta, Elo Jaana, Ruokolahti, Forsström Elina, Lappeenranta, Heikkinen Manu, Lappeenranta, Heikkinen Mathias, Lappeenranta, Heiska Ida, Lappeenranta, Hodza Silvana, Lappeenranta, Huoso Kimmo, Lappeenranta, Huttunen Oona, Lappeenranta, Hytti Tiina, Lappeenranta, Hyvönen Elina, Lappeenranta, Kaartinen Jenna, Lappeenranta, Karjalainen Henry, Lappeenranta, Kilpiä Maija, Lappeenranta, Koivula Jenna, Lappeenranta, Korhonen Marko, Lappeenranta, Kortelainen Miia, Lappeenranta, Kukka Meeri, Lappeenranta, Könönen Johannes, Lappeenranta, Lahtinen Mila, Lappeenranta, Laitinen Leila, Lappeenranta, Laitinen Roosa, Taipalsaari, Laukkarinen Henri, Lappeenranta, Launipuro Petra, Lappeenranta, Lemmetti Maija, Lappeenranta, Liimatainen Maria, Luumäki, Linnahalme Niklas, Lappeenranta, Linnavirta Juhana, Lappeenranta, Litmanen Timo, Lappeenranta, Maarnela Henry, Lappeenranta, Makkonen Reko, Lappeenranta, Mikeliaoban Mihriban, Lappeenranta, Mononen Ronn, Lappeenranta, Mustapää Pasi, Lappeenranta, Mäkelä Sini, Lappeenranta, Narinen Leevi, Lappeenranta, Nironen Emmi, Lappeenranta, Nupponen Rosa, Lappeenranta, Nurmi Santtu, Lappeenranta, Pakarinen Janina, Lappeenranta, Pasanen Riitta, Lappeenranta, Penttilä Mikael, Lappeenranta, Pesonen Marika, Lappeenranta, Pietiläinen Ari, Lemi, Poutanen Pasi, Lappeenranta, Pudas Sarah, Lappeenranta, Putkonen Reija, Lappeenranta, Puuska Sarian, Lappeenranta, Pylkkänen Ira, Lappeenranta, Pyykkö Jasmin, Lappeenranta, Rantanen Topi, Lappeenranta, Rauhamäki Tia-Doris, Lappeenranta, Rautio Tiia, Lappeenranta, Reponen Joel, Lappeenranta, Reponen Mira, Lappeenranta, Rossi Julie, Lappeenranta, Saarinen Joona, Lappeenranta, Sahari Laura, Lappeenranta, Serjomaa Sari-Anna, Lappeenranta, Siitonen Mari, Lappeenranta, Sipari Pekka, Lappeenranta, Solkias Emmi-Noora, Lappeenranta, Summanen Joonas, Lappeenranta, Takamäki Tommi, Taipalsaari, Temonen Mirka, Lappeenranta, Toivari Tiia, Lappeenranta, Toivola Santtu, Lappeenranta, Töyrylä Saku, Lappeenranta, Ukkonen Kirsi, Lappeenranta, Vanhanen Susanna, Lappeenranta, Vanhatalo Jan, Rautjärvi, Vitikainen Erika, Lappeenranta.

Pintakäsittelyalan perustutkinto, maalari

Hiiva Aki, Lappeenranta, Härkönen Joni, Lappeenranta, Kauvo Taina, Lappeenranta, Liimatta Sari, Lappeenranta, Penttilä Vilma, Lappeenranta, Poutanen Laura, Lappeenranta, Puroharju Niko, Lappeenranta, Rasa Sanna, Lappeenranta, Rokka Eveliina, Lappeenranta, Romppanen Toni, Imatra, Silvast Hanne Elise, Lappeenranta, Suutari Heta, Imatra, Suutari Sanna, Lappeenranta, Tikkala Jukka, Taipalsaari, Ukkola Otto, Lappeenranta, Väkevä Johanna, Lappeenranta, Ålander Neea, Lappeenranta.

Prosessiteollisuuden perustutkinto, prosessinhoitaja

Arola Severi, Lappeenranta, Hiltunen Joni, Lappeenranta, Hämäläinen Sami, Lappeenranta, Juvonen Janne, Lappeenranta, Kinnunen Sami, Lappeenranta, Kultanen Riku, Lappeenranta, Liukkonen Riku, Lappeenranta, Nordlund Sami, Lappeenranta, Parkko Kristian, Lappeenranta, Pussinen Jessika, Lappeenranta, Rehunen Valtteri, Lappeenranta, Tolonen Joona, Lappeenranta.

Rakennusalan perustutkinto, maarakentaja

Huuhilo Toni, Lappeenranta, Junnonen Topi, Lappeenranta, Paukkunen Visa, Savitaipale, Seppänen Joel, Lappeenranta, Sokura Tommi, Lappeenranta, Sparre Jimi, Lappeenranta.

Rakennusalan perustutkinto, talonrakentaja

Jokela Joona, Lappeenranta, Kekäle Toni, Lappeenranta, Kokko Patrik, Lappeenranta, Kotro Mikko, Lappeenranta, Kuolimo Henna, Lappeenranta, Käyhty Petra, Savitaipale, Laitinen Saku, Lappeenranta, Luukkonen Tomi, Lappeenranta, Manninen Patrik, Lappeenranta, Myllärinen Tuomas, Lappeenranta, Päivinen Miro, Lappeenranta, Saira Jaakko, Lappeenranta, Secomandi Mikael, Lappeenranta, Vainikka Tommi, Lappeenranta, Viitala Sami, Lappeenranta.

Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto, lähihoitaja

Ahokas Lilli, Miehikkälä, Alatalo Iina, Lappeenranta, Autio Lotta, Lappeenranta, Erling Anna, Lappeenranta, Eteläpää Heli, Savitaipale, Hagelberg Krista, Miehikkälä, Hauhia Elina, Lappeenranta, Herttuainen Niko, Lappeenranta, Hietanen Toni, Imatra, Hiveli Essi, Lappeenranta, Hjerppe Mira, Lappeenranta, Huttunen Sara, Lappeenranta, Häkkinen Maija, Lappeenranta, Häkämies Maya, Lappeenranta, Härö Mari, Lappeenranta, Ihalainen Jukka, Savitaipale, Ikävalko Otso, Lappeenranta, Immonen Arttu, Lappeenranta, Impola Oskari, Lappeenranta, Juusola Aino, Taipalsaari, Jäppinen Maiju, Lappeenranta, Karhu Anita, Lappeenranta, Karkhu Elena, Lappeenranta, Kinnunen Annika, Imatra, Koho Roosa, Imatra, Kõiv Birgit, Lappeenranta, Koivupalo Katja, Lappeenranta, Kontunen Eetu, Lappeenranta, Korhonen Emmi, Lappeenranta, Korhonen Sonja, Taipalsaari, Kotonen Samu, Lappeenranta, Kukkonen Ilona, Imatra, Kunnassalo Ulla, Lappeenranta, Kuutela Tuuli, Lappeenranta, Kymäläinen Linda, Lappeenranta, Kälviäinen Milla, Lappeenranta, Laakkonen Roosa, Lappeenranta, Laakso Amanda, Taipalsaari, Laamanen Iiris, Lappeenranta, Laine Annika, Kitee, Lamminpää Jenna, Lappeenranta, Lantta Petra, Savitaipale, Lavikka Jannika, Lappeenranta, Liukka Milla, Ruokolahti, Lyijynen Satu, Lappeenranta, Lämsä Hanna, Lappeenranta, Martikainen Jennina, Lappeenranta, Martin Paula, Lappeenranta, Miettinen Nina, Lappeenranta, Montonen-Kallio Irina, Lappeenranta, Mutanen Henna, Lappeenranta, Myllärinen Katri, Lappeenranta, Mäkinen Esa, Lappeenranta, Mäkinen Riikka, Lappeenranta, Mälkönen Laura, Lappeenranta, Paajanen Iina, Lappeenranta, Paavilainen Hanna, Lappeenranta, Partanen Leena, Lappeenranta, Patjas Cecilia, Lappeenranta, Pekonen Neea, Imatra, Pellinen Janika, Lappeenranta, Peltola Mira, Imatra, Peltola Riina, Lappeenranta, Perälä Sanni, Lappeenranta, Pesu Janette, Lappeenranta, Piepponen Hanna, Imatra, Piipari Anni-Elina, Lappeenranta, Pirhonen Nina, Lappeenranta, Pitkänen Iina, Imatra, Pulliainen Taru, Imatra, Putkonen Jenna, Lappeenranta, Puurtinen Jori-Petteri, Imatra, Raitanen Nina, Imatra, Ranni Tomi, Lappeenranta, Raunila Henna, Lappeenranta, Rautiainen Senja, Lappeenranta, Rautio Josefiina, Lappeenranta, Rautio Roosa, Lappeenranta, Reissell Jutta, Ruokolahti, Rikkilä Sonja, Imatra, Rouvari Jenni, Lappeenranta, Rouvari Jonna, Lappeenranta, Saastamoinen Tiina, Lappeenranta, Saikko Sari, Lappeenranta, Salonsaari Siru, Lappeenranta, Schemeikka Saima, Lappeenranta, Sihvo Satu, Lappeenranta, Sinersalmi Kaisa, Lappeenranta, Sinitalo Juulia, Lappeenranta, Sinkko Suvi Kristiina, Kirkkonummi, Suomalainen Anna-Sofia, Lappeenranta, Suppola Sallamari, Parikkala, Sydänmaa Anette, Lappeenranta, Särkkä Petra, Lappeenranta, Tanskanen Pete, Lappeenranta, Tarvaskari Lotta, Imatra, Tielinen Johanna, Lemi, Tiikasalo Ella, Lappeenranta, Tiittanen Soile, Lappeenranta, Toivanen Matti, Lappeenranta, Tomperi Milla, Lappeenranta, Torniainen Janiina, Lappeenranta, Tuyug Eini, Lappeenranta, Tyrisevä Sonja, Lappeenranta, Uski Erika, Lappeenranta, Valtonen Elina, Lappeenranta, Vesa Milla, Lappeenranta, Vidman Emilia, Lappeenranta, Viertola Sanna, Lappeenranta, Vieruaho Roosa, Taipalsaari, Villanen Noora, Taipalsaari, Väätänen Minna, Lappeenranta, Ylönen Teppo, Lappeenranta.

Sähkö- ja automaatiotekniikan perustutkinto, sähköasentaja

Haiko Henri, Lappeenranta, Hämäläinen Saku, Taipalsaari, Karppinen Santeri, Lappeenranta, Kettunen Kasperi, Taipalsaari, Kuisma Simo, Taipalsaari, Kärmeniemi Teemu, Luumäki, Laitinen Joonas, Lappeenranta, Luukkonen Heikki, Lappeenranta, Mikkola Nico, Lappeenranta, Myllärinen Joona, Lappeenranta, Pajunen Valentin, Lappeenranta, Sollo Niko, Lappeenranta, Tervo Joona, Lappeenranta, Tiittanen Teemu, Lappeenranta, Vento Simo, Lappeenranta, Viljakainen Joel, Lappeenranta.

Talotekniikan perustutkinto, putkiasentaja

Altun Vedat, Lappeenranta, Brisk Jose, Lappeenranta, Hiltunen Samuli, Lappeenranta, Jokelainen Lassi, Lappeenranta, Kiviniemi Tatu, Lappeenranta, Kolehmainen Juho, Lemi, Matikainen Aleksi, Lappeenranta, Purtilo Jani, Lappeenranta, Rasa Teemu, Lappeenranta, Salomaa Daniel, Lemi, Sirviö Arttu, Lappeenranta, Tuomiheimo Miki, Luumäki, Viinanen Miro, Lappeenranta, Viitala Teemu, Lappeenranta.

Tieto- ja tietoliikennetekniikan perustutkinto, ICT-asentaja

Heinonkoski Onni, Lappeenranta, Hölsä Tuomas, Lappeenranta, Junni Joni, Lappeenranta, Kaipainen Marko, Lappeenranta, Karppinen Petri, Lappeenranta, Korhonen Joonas, Lappeenranta, Kylliäinen Joona, Lappeenranta, Lipsanen Miko, Lappeenranta, Suokas Niko, Luumäki, Suutarinen Kasperi, Lappeenranta, Vilen Niko, Lappeenranta, Yläoutinen Miikka, Lappeenranta.

Tieto- ja viestintätekniikan perustutkinto, datanomi

Hintsanen Juuso, Lappeenranta, Honkanen Tuomas, Lappeenranta, Kareinen Markus, Lappeenranta, Kennedy Patrik, Lappeenranta, Kiianen Joona, Lappeenranta, Korhola Kalle, Lappeenranta, Käyhty Toni, Lappeenranta, Lassila Henri, Imatra, Purho Nea, Luumäki, Sokura Lauri, Lappeenranta, Suutari Olli, Lappeenranta, Talsi Jani, Lappeenranta, Tapio Henri, Lappeenranta, Vertanen Taina, Lappeenranta.

Ruokolahti

Metsäalan perustutkinto, metsuri-metsäpalvelujen tuottaja

Huhtanen Niko, Sulkava, Paajanen Aleksi, Lappeenranta, Rusthollkarhu Onni, Taipalsaari.

Lisäksi Ruokolahdelta valmistuu Tampereen seudun ammattiopisto Tredun opiskelijoita 10 metsäkoneenkuljettajaa.

Suomen liput nousevat monessa pihassa salkoon tänä viikonloppuna ylioppilaaksi tai ammattiin valmistuvien kunniaksi. Ennen lipun nostamista salkoon kannattaa varmistaa, että se on asemansa edellyttämässä kunnossa.

Suomen lippu ei saa olla repeytynyt ja värien täytyy olla kunnossa. Jos esimerkiksi lipun valkoinen osa on jo kellertynyt ja sininen haalistunut, kuuluu lippu hävittää asianmukaisesti.

Suomalaisuuden liitosta neuvotaan, että lipun oikeaoppinen hävittäminen tapahtuu joko polttamalla tai leikkaamalla lippu pieniksi palasiksi. Lippu täytyy leikellä niin, ettei sitä enää voi tunnistaa Suomen lipuksi. Palaset puolestaan kuuluu hävittää muutamassa erässä talousjätteen mukana. Näin pyritään estämään se, että roskia mahdollisesti kaiveleva henkilö voisi saada kaikki lipun osat käsiinsä ja yrittää kasata niitä jälleen yhteen.

Lippua ei saa haudata maahan eikä mereen.

Ammattiin opiskelevien työharjoittelun lisääminen on oikea suuntaus ammatillisten opintojen kehittämisessä. Työelämäyhteistyön lisäämiseen tarvittaisiin kuitenkin jopa noin 40 000 uutta työpaikkaa.

Saimaan ammattiopiston rehtori Antti Lehmusvaara pohtii kevään valmistuneita onnitellessaan, mistä löytyy tulevaisuudessa kaikille opiskelijoille työpaikka oppimiseen.

– Vaikka työssä oppiminen on äärimmäisen tärkeää, ei se ole vain koulun päätös tai hallituksen linjaus, että työpaikkoja opiskelijoille saadaan. Koko työelämän on oltava mukana, vaatii Lehmusvaara.

Hän myös muistuttaa, että jo nyt kaikissa ammatillisissa opinnoissa yli puoli vuotta on työssä oppimista.

Ammatillisiin opintoihin on ehdotettu niin sanottua 2+1 -mallia, jossa opiskelijat olisivat yhden vuoden työelämässä oppisopimuksella. Malli on jo käytössä joissakin oppilaitoksissa.

Sampo ollut edelläkävijä

Saimaan ammattiopiston rehtori Antti Lehmusvaara iloitsee, että nuorten aikuisten koulutus aiotaan jatkossa yhtenäistää koko valtakunnassa.

– Sampossa olemme toimineet juuri tähän suuntaan ja yhtenäistäneet koulutusta jo pari vuotta sitten, sanoo Sampon rehtori.

– Ei me ihan Suomen ensimmäisiä oltu, mutta kärkijoukoissa kuitenkin!

Hallitusneuvottelujen perusteella monet ammatilliseenkin koulutukseen liittyvät asiat ovat vielä auki. Toimilupien hakuprosessia ei tämän hetkisten tietojen mukaan kuitenkaan tarvita, sanoo Lehmusavaara.

Kaakkois-Suomen uusi vaalipiiri saa Juha Sipilän (kesk) uuteen hallitukseen kolme ministeriä.

Kokoomuksen Lenita Toivakka Mikkelistä, keskustan Kimmo Tiilikainen Ruokolahdelta sekä perussuomalaisten Jari Lindström Kouvolasta edustavat vaalipiiriä seuraavat neljä vuotta.

Vaalipiirin kaikki kolme maakuntaa saivat oman ministerin. Samalla myös kaikki hallituspuolueet ovat edustettuina.

Uusi hallitus ottaisi käyttöön tienkäyttömaksut raskaalle liikenteelle. Suomen Kuljetus ja Logistiikka yhdistys SKAL on ajanut maksuja jo useamman vuoden ajan. Kotimaiset kuljetusyrittäjät ovat syystäkin tyytyväisiä, sillä kotimaisille yrittäjille tienkäyttömaksut hyvitettäisiin.

– Tämä tietää meille parempaa kilpailukykyä ulkomaisten kilpailijoiden suhteen, jotka ajavat täällä sisäisiä kuljetuksia, perustelee Kaakkois-Suomen Kuljetusyrittäjien puheenjohtaja Tomi Roimola. 

Rahaa valtion kassaan kilahtaisi ulkomaisista kabotaasikuljetuksista eli kuljetuksista, joita ulkomaille rekisteröidyt autot tekevät kotimaan sisällä. Eurooppalaiset autot voivat ajaa oman kuormansa lisäksi kolme Suomen sisäistä kuormaa.

Lisäksi tiemaksuilla laittomat kabotaasikuljetukset jäisivät kiinni.

– Venäläiset autot eivät näitä saisi edes tehdä. Tiemaksuilla voitaisiin kontrolloida tätäkin, sanoo Tomi Roimola.

Ruokolahdelta kotoisin oleva Tiilikainen haluaa nostaa Suomen biotalouden ja puhtaan energian kärkimaaksi.

– Suomen metsien käyttöä tulisi lisätä tuntuvasti, jolloin saadaan vientituloja ja työpaikkoja. Myös kansainväliset ilmastoneuvottelut täytyy saada Suomen kannalta hyvään lopputulokseen, kertoo Tiilikainen.

Tiilikainen pitää erittäin tärkeänä hallituksen yhteistä tavoitetta nostaa Suomi biotalouden ja puhtaan teknologian kärkimaaksi. Hän haluaa edistää ympäristön kannalta kestävää luonnonvarojen käyttöä.

Tiilikainen haluaisi neuvotella Suomelle reilun taakanjaon EU:ssa. Tärkeäksi asiaksi hän nostaa viljelijöitä piinaavan byrokratian ja normituksen helpottamisen.

– Suomalaisen ruuan vaihtotasetta täytyy parantaa. Tarkoituksena on lisätä kotimaisuutta ja suomalaisten elintarvikkeiden vientiä ulkomaille, jolloin tuotantoedellytykset säilyvät Suomessa.

Helpotusta kaavoitukseen

– Kaavoituksessa ja rakentamisessa tulisi siirtää valtaa keskushallinnolta kunnille ja maakunnille. Myös pääkaupunkiseudulle tulisi saada kohtuuhintaisia asuntoja.

Raskaanliikenteen tienkäyttömaksuissa on vielä suuri käytännönongelma. Maksua ei voida kohdentaa pelkästään ulkomaalaiselle kalustolle, joten tarvittaisiin keino, jolla maksu kompensoidaan kotimaisille kuljetusyrittäjille. Kotimaista yrittäjyyttä ei haluta kuormittaa lisämaksuilla ja heikentää niiden kilpailukykyä.

– Siirtoihin on kaksi vaihtoehtoa. Joko alennetaan käytövoimaveroja tai luodaan dieselpolttoaineveroon palautusjärjestelmä. Molemmissa on kuitenkin määrätty EU-lainsäädännössä minimit, joten tarkistuslaskelmissa lasketaan liikkumavaraa, selventää hallitusneuvos Sanna Ruuskanen liikenne- ja viestintäministeriöstä.

Tienkäyttömaksut ovat ulkomailla käytössä useissa maissa. EU antaa maksuille rajat, jotka määräytyvät ajan ja päästöjen mukaan. Maksu olisi noin 1500 euroa/vuosi.

Maksun tarkoitus on saada ulkomainen raskasliikenne osallistumaan tienpidon kustannuksiin. Kustannusten suomalaisia suosivassa kompensaatiossa on kuitenkin vielä iso ongelma ratkaistavana.

– Palautusjärjestelmäkään ei saa olla syrjivä. Jos hyvitys tehdään dieselpolttoaineverosta, myös Suomessa tankkaavat ulkomaalaiset autot hyötyvät, pyörittelee hallitusneuvos Sanna Ruuskanen.

Millaiset vaikutukset tienkäyttömaksuilla on ulkomaisten kuljetusten määrään ja valtion kassaan, riippuu käyttöön otettavasta mallista.

– Mistä niille ulkoministeriön diplomaateille maksetaan palkkaa, puuskahtaa Etelä-Karjalan maakuntajohtaja Matti Viialainen. Hän hämmästelee, miksei ulkoministeriössä aiemmin tiedetty, että Venäjän pääministeri Dimitri Medvedev on päättänyt Suomen kanssa käytävistä neuvotteluista Parikkala-Syväoron rajanylityspaikan avaamiseksi kansainväliselle liikenteelle.

Pääministeri Dimitri Medvedev allekirjoitti päätöksen asiasta 13.5.2015 Venäjän ulkoasiainministeriön, muiden federaatiotason elimien sekä Karjalan tasavallan hallituksen ja Venäjän rajaviranomaisen Rosgranitsan aloitteesta.

Maakuntajohtaja Matti Viialainen kuuli Venäjän hallituksen päätöksestä vieraillessaan Petroskoissa tällä viikolla. Suomen ulkoministeriöstä kommentoitiin tiedon tulleen yllätyksenä.

Medvedevin päätös on merkittävä

Maakuntajohtaja Viialainen toivoo, että pitkään valmistellussa asiassa päästään nyt vihdoin eteenpäin. Rajanylityspaikan avaaminen hyödyttää Viialaisen mukaan paitsi Etelä-Karjalaa, myös koko Itä-Suomen taloutta, teollisuutta, kauppaa ja matkailuelinkeinon kehittämistä.

– Venäjän päätös on merkittävä. Kyllä tämä on se tapa, jolla muidenkin rajanylityspaikkojen, kuten Imatran, Kuusamon ja Sallan, kansainvälistäminen on lähtenyt liikkeelle.

Maanteiden kunnostus valmistuu

Matti Viialainen arvelee, että pääministeri Medvedevin päätöksenteon ajankohta liittyy tienparannushankkeiden valmistumiseen Karjalan tasavallassa.

– Maanteiden kunnostus Venäjän puolella rajaa on valmistunut. Sen vuoksi nyt oli oikea aika ottaa askel eteenpäin tässä asiassa.

Venäjä perustelee tarvetta Parikkalan rajan avaamiseen muun muassa ulkomaankaupan edellytysten parantamisella sekä matkailun kehittämisellä. Asiakirjan mukaan raja lisäisi kansainvälistä yhteistyötä. Venäjän päätöksessä todetaan, että asiaa on jo alustavasti valmisteltu Suomen osapuolen kanssa.

Etelä-Karjalan ja Etelä-Savon maakuntaliitot ovat ajaneet Parikkalan rajanylityspaikan avaamista kansainväliselle liikenteelle jo useiden vuosien ajan.

– Välitön aluetaloudellinen vaikutus on kymmeniä miljoonia euroja.

Sanomalehtien jakelun muutokset aiheuttavat närää Rautjärvellä. Kesäkuun alusta alkaen kaikki lehdet jaetaan Rautjärvellä niin sanottuihin heittolaatikoihin.

Osa asiakkaista on närkästynyt muutoksesta, koska matka postilaatikolle saattaa kasvaa muutamasta metristä satoihin metreihin.

Lehden jako tapahtuu myös aiempaa myöhemmin eli kello 7- 7.30. Aiemmin lehti jaettiin kello 6.30 mennessä. 

Kaakon Viestintä Oy on päätynyt heittolaatikkoratkaisuun, koska alueella on erittäin vähän tilauksia. Lisäksi kotitaloudet ovat kaukana toisistaan ja näin ollen jakelusta on syntynyt jatkuvasti taloudellista tappiota.

Jari Juutinen tuli Lappeenrantaan ryminällä. Näyttelijät eivät enää pysyneet teatterin seinien sisäpuolella ja seinistäkin tultiin kirveellä läpi – kuten onnistuneessa avauksessa Woyzeckissa.

Juutisen oma Minä olen Adolf Eichman herätteli katsojien omatuntoa, mutta ei saanut suurempaa yleisöä liikkeelle. Juutinen alettiin kokea teatterintekijäksi, jolla on paljon synkkää ja vaikeaa sanottavaa.

Kun yleisö janosi viihdettä, Juutinen kuitenkin yritti. Ohjelmistoon tulivat elokuvana suosiota kerännyt Kimpassa, menestysnäytelmä Päivänsäde minä ja menninkäinen, Riemurahat, Humppa-musikaali. Suurimmat yleisömäärät keräsivät musikaali Myrskyluodon Maija ja kesäteatterin Vodkaturistit.

Ohjelmistossa pysyi silti puhutteleva ja yhteiskunnallinen teatteri, joista osa oli täysosumia. Kun Juha Luukkosen ohjaama Punainen Viiva päätyi Tampereen teatterikesään, lappeenrantalaisyleisö taputti seisaallaan. Monologi Sad Songs of the heart of Europe keräsi pienelle puolelle katsojia ja vieraili ulkomailla.

Juutinen halusi ravistella ja sivistää tavallista katsojaa. Sivistysyritykset valuivat hanhen selkään – tapahtui pahin – yleisö hylkäsi teatterinsa.

Katsojakato, huono sisäilma ja tulehtuneet henkilösuhteet ajoivat teatterin katastrofaaliseen kevääseen vuosi sitten. Kolmannes näytöksistä peruttiin.

Tänä keväänä esitetty Neljäs tie tykitti Suomen poliittisen taloushistorian valtavalla vimmalla – vain reilut viisisataa katsojaa nautti näistä yhteiskuntaopin perusteista.

Juutinen lähti ilman jäähyväispuheita. Viimeisessä ohjauksessaan Woyzeck – kuoliaaksi kiusattu, vaimonsa murhannut päähenkilö päättää näytelmän sanomalla yleisölle uhmakkaasti: mitä te minua tuijotatte – katsokaa itseänne.

Rajavartiolaitos ei kannata Parikkalan rajanylityspaikan avaamista kansainväliselle liikenteelle. Kysymys nousi esiin, kun Suomessa uutisoitiin eilen Venäjän pääministerin Dimitri Medvedevin allekirjoittaneen raja-aseman kansainvälistämiseen tähtäävän päätöksen.

Suomen rajavartiolaitos pitää uuden kansainvälisen rajanylityspaikan avaamista itärajalle tarpeettomana.

– Olemassa olevilla rajanylityspaikoilla voidaan tarkastaa yli kaksinkertainen määrä matkustajia kuin mitä rajan yli tällä hetkellä kulkee, sanoo rajatarkastuspäällikkö Jaakko Ritola.

Itäliikenne oli huipussaan vuonna 2013, jolloin itärajan ylitti 13,5 miljoonaa rajanylittäjää. Viime vuonna rajanylittäjien määrä laski 2 miljoonalla ja tänä vuonna rajanylittäjien määrän on arvioitu laskevan lisää, noin 9 miljoonaan rajanylittäjään joulukuun loppuun mennessä.

Rajatarkastuspäällikkö Jaakko Ritolan mukaan itärajan nykyisillä rajanylityspaikoilla on valmius tarkastaa jopa 20 miljoonan vuosittaista rajanylittäjää.

– Rajavartiolaitoksen näkökulmasta uusille kansainvälisille rajanylityspaikoille ei ole tarvetta.

Ritola muistuttaa, että olemassa olevien rajanylityspaikkojen ylläpitokustannukset kasvavat jatkuvasti. Muun muassa tekniikka, tietoliikenneyhteydet ja kiinteistönhuolto vaativat lisää rahaa.

– Kun taloudesta on tiukkaa, niin kuin rajavartiolaitoksella ja muulla valtionhallinnolla nyt on, ei ole syytä lisätä kuluja. Varsinkaan kun ei ole sellaista potentiaalista asiakastarvetta, joka edellyttäisi rajanylityspaikkojen lisäämistä.

Uusi hallitus kannattaa alueellisia kielikokeiluja. Hallitusohjelman mukaan vieraan kielen opiskelu voisi alkaa jo ensimmäisellä luokalla. Lisäksi sallittaisiin alueellinen kokeilu, jossa ruotsin kielen sijaan voisi valita venäjän kielen.

Lappeenrannan perusopetusjohtaja Mari Routin mukaan kaupunkilaisten halukkuus kielikokeiluun pitäisi selvittää uudelleen, sillä sitä ei ole enää ollut puhetta sen jälkeen, kun opetusministeri Jukka Gustafsson, (sd) torppasi itäsuomalaisten kuntien aloitteen kielikokeilusta.

– Kiinnostus venäjän kielen opiskeluun on vähentynyt Lappeenrannassa tämän elinkeinopoliittisen tilanteen takia, sanoo perusopetusjohtaja Mari Routti.

Vapaaehtoisen venäjän valitsi viime talvena selvästi vähemmän koululaisia kuin aiemmin.

Imatralla huoltajien kanta on selvitetty vuosi sitten. Silloin suurin osa vanhemmista olisi valinnut venäjän ruotsin sijaan. Imatralla odotetaan nyt tarkempia linjauksia hallitukselta.

Aikuisten ohjauksella iso merkitys

Imatran kaupungin vs. palvelupäällikkö Minna Rovio ei ole huolissaan ruotsin kielen asemasta, jos alueellinen kielikokeilu sallittaisiin.

– Uskon, että sellaiset henkilöt, nuoret ja lapset, jotka hakeutuvat sellaisiin työtehtäviin tai yliopistotasolle, osaavat järkevästi ottaa ohjausta vastaaan ja osaavat miettiä mikä on ruotsin kielen merkitys. Sitten taas sellaiset nuoret, jotka jäävät alueelle, näkevät muiden kielten merkityksen esimerkiksi venäjän kielen, sanoo Rovio.

Rovio kuitenkin myöntää, että lapset eivät voi vielä varhaisessa vaiheessa tietää, millle kulmakunnalle sattuvat vanhempana asettumaan.

– Siinä meillä aikuisilla ja opintojen ohjauksella onkin suuri merkitys.

Lappeenrannan perusopetusjohtaja Mari Routti pitää tärkeänä, että vanhemmille tuodaan selvästi esille mihin kielikokeilu voi tulevaisuudessa johtaa.

– Jos oppilaan  peruskoulutodistukseen ei sisälly  toisen kotimaisen oppimäärää,  hänelle voi tulla opiskelun esteitä myöhemmin tai työpaikan saaminen voi olla mahdotonta, sanoo Routti.

Poju on kokeillut tablettitietokoneelle ladattavaa peliä noin kymmenisen kertaa. Pelaaminen luonnistuu pennulta jo hyvin.

Ensimmäisellä kerralla Poju ei kiinnostunut pelistä, mutta pienen houkuttelun jälkeen se tajusi jutun jujun. Pelistä kuuluva ääni kiinnosti selkeästi, mutta aluksi pentu ei tiennyt mistä ääni tulee. Mielenkiintoisen äänen lähdettä etsittiin kuonon kanssa laitteen takaa.

– Tällä hetkellä Poju osaa yhdistää pelin äänen ja tassun kosketuksen yhteyden, kertoo Pojun omistaja Lauri Huotarinen.

Pojun pelaamiselle on myös asetettu selkeät rajat. Se saa pelata korkeintaan viisi minuuttia kerrallaan. Luonteeltaan Poju on erittäin kiinnostunut kaikesta, joten omistajan mukaan pelaamistakin se jaksaisi rajattomasti.

Jatkuva pelaaminen voi koukuttaa koirankin

Kennelliiton viestintäjohtaja Kaija Unhola ei ole aikaisemmin törmännyt koirien pelisovelluksiin. Unhola muistuttaa, että koirakin voi koukuttua. Esimerkiksi jatkuvaa pallonheittoa ei suositella koirille.

– Todella aktiivinen pallonheitto voi aiheuttaa joillekin koirille stressiä. Pallonheittoon koukussa oleva koira käyttää kaiken energiansa pallon vahtimiseen.

Laumaeläin tarvitsee yhdessäoloa

Unhola muistuttaa, että paras virike koiralle on ulkoilu ja yhdessäolo.

– Pelisovellukset kuulostavat kiireisen ihmisen toiminnalta. Itse en käyttäisi tällaista pelisovellusta koirani kanssa.

Korkeasti verotetut tuotteet kiinnostavat salakuljettajia enemmän. Todennäköisesti myös tässä tapauksessa tupakan salakuljetukset lisääntyvät, toteaa Tullin valvontajohtaja Mikko Grönberg.

– Jos seitsemän euron tuotteen saa Venäjältä yhdellä eurolla, houkutus laittomaan toimintaan on erittäin suuri, kertoo Grönberg.

Tulli on jo panostanut aiempaa enemmän tupakan maahantuonnin valvontaan. Viime vuonna Tulli otti haltuun 4,9 miljoonaa salakuljetettua savuketta. Kasvua edelliseen vuoteen oli lähes miljoonan savukkeen verran. Eniten savukkeita salakuljetettiin henkilöautoilla. Savukkeita tuotiin piilotettuina muun muassa henkilöauton rakenteisiin, vararenkaaseen tai ajoneuvon oviin ja seiniin.

Tullin täytyy omalta osaltaan huolehtia, etteivät veronkorotuksen hyödyt valu laittomille markkinoille. Toistaiseksi Tullin tiedossa ei ole lisäresursseja tupakan salakuljetuksen valvontaan.

Suomi toimii tupakan salakuljetuksissa usein kauttakulkumaana. Yksi määränpäistä on Norja, jossa tupakkatuotteet maksavat huomattavasti enemmän kuin Venäjällä.

Tullin mukaan tupakkatuotteiden salakuljetuksen valvontaan täytyy panostaa yhä enemmän.

Viikonloppuna Lappeenrannassa riittää nähtävää ja koettavaa jälleen koko perheelle.

Karjalan ilmailumuseolla on avoimet ovet sunnuntaina kello 10-15. Kaakkois-Suomen Ilmailumuseoyhdistys ry esittelee kalustoaan, joka on täydentynyt muun muassa MiG-21 (MK-106) suihkukoulukoneella, Folland Gnat (GN-106) torjuntahävittäjällä ja Fouga Magister (FM-42) suihkuharjoitushävittäjällä. Ohjelmassa myös lipunnosto kello 10.

Lappeenrannan Satamatorilla avataan kesäkausi sunnuntaina kello 11.30 alkaen.

Tapahtuman avaa tanssistudio TwoStepin lasten ja vanhempien esitys. Tanssiesitys on nimeltään ”Pieni tanssikimara kesälle”.

Päivä jatkuu kello 12 lasten kadunmaalaustalkoiden merkeissä, johon kannattaa varautua sopivalla vaatetuksella, pensselillä ja parilla tyhjällä purkilla.

Kesäkonserttikautta avataan Satamatorilla pitkin päivää kello 12-18. Kesäiset soinnut ilmoille kajauttavat Rakuunasoittokunta, Karjalan Laulu-Veikot, Trio Tumma Yö, Niilin Helmet, Viihdekuoro Carpe Diem ja Harry Kiianen Band.

Kesän mittaan konserteista voi nauttia Satamatorilla, Kauppatorilla sekä Joutsenon torilla. Satamatorilla konsertteja on tiistaisin, torstaisin ja lauantaisin klo 18−19.

Kauppatorilla konsertteja on lauantaisin klo 10−11. Kauppatorilla Konserttipaikaksi muuttuu kauppahallin päädyssä sijaitseva torivalvojan kopin edusta.

Joutsenon torilla konsertit ovat torstaisin klo 11−12.

Perjantaiyönä nuoret juhlivat kesäloman alkua maltillisesti Etelä-Karjalassa. Tänään lauantaina nuorison ja vähän vanhemmankin väen juhlat jatkuvat. Poliisi, Nuortenpalvelu ja seurakunta vapaaehtoisineen ovat kaikki valmiina vartioimaan illan juhlahumua.

Illasta odotetaan tavanomaista ja todennäköisesti yhtä kiireistä kuin viime vuonna mikäli säät suosivat illallakin.

Nuortenpalvelulla on käytössään auto, jolla juopuneita teinejä saadaan kuljetettua turvallisesti kotiin. Mikäli bileet etenevät tuttuun tapaan, puolenyön jälkeen alkaa ruuhka.

– Viime vuonna meni niin, että kun edellistä nostettiin autoon, niin puhelin soi jo seuraavalle keikalle, kertoo päivystysvastaava Anton Jäkälä Nuortenpalvelu ry:stä.

Älä välitä!

Poliisi muistuttaa, että alkoholin ostaminen alaikäiselle on kiellettyä ja poliisi valvookin mahdollista välittämistä tänä viikonloppuna erityisen tarkasti. Poliisi on korvat ja silmät auki myös huumausaineiden käytön varalta.

Lappeenrannan seurakuntayhtymän erityisnuorisotyönohjaaja Juho Karjalainen partioi kaupungilla nuorison suosimissa paikoissa vapaaehtoisten kanssa. Vapaaehtoisia on tänä vuonna ilmoittautunut parikymmentä.

– Joka vuosi soitamme nuorille muutaman ambulanssin. Nuoret liikkuvat lähinnä Linnoituksen alueella ja siellä mekin olemme. Aikuisten läsnäolo estää jo paljon hölmöilyä, mutta joudumme toisinaan selvittelemään tappeluita ja paikkaamaan pieniä haavoja, Karjalainen kertoo.

Alkuiltapäivällä pelastuslaitos sai tiedon palavasta ulkorakennuksesta Palonotkonkadulla Merenlahdessa. Palokunnan saavuttua paikalle asuinrakennuksesta erillinen rakennus oli ilmiliekeissä.

Palo sai alkunsa katoksessa olleen auton hitsaamisesta. Autoa hitsannut mies välttyi vammoilta, mutta auto paloi lunastuskuntoon ja autokatos vaurioitui pahasti.

Palosta nousseen savun saattoi nähdä kaukaa.

Korkokengät kruunaavat asun kuin asun. Mikäli kesän juhliin on lähdössä hiukan epävarmoin ja haparoivin askelin, kannattaa tarkistaa oma kävelytekniikka.

– Astu kannalla, ei ikinä päkiällä. Kyllä se korko kestää. Pidä jalat suorina ja aseta jalkaterät peräkkäin kävellessä. Astu siis suorin, siistein jaloin. Lisäksi polvien pitää hiukan joustaa, peppua pitää vähän heiluttaa ja täytyy olla itsevarma! Muuten korkoja ei voi edes laittaa jalkaan, ohjeistaa 16-vuotias malli Julia Pikkarainen.

Katso myös tämä video, jolla Pikkarainen näyttää kuinka korkeatkin korot otetaan haltuun.

Pikkarainen on tehnyt mallin töitä 8-vuotiaasta asti. Nuori nainen onkin ehtinyt harjoitella korkokengillä kävelyä jo yli kymmenen vuotta. Lisäksi Pikkarainen on käynyt mallitoimiston kävelykurssin, jossa opetettiin näytöslavoille sopivaa, näyttävämpää askellusta.

Korkkarit jalkaan myös ihan tavallisena koti-iltana

Vasta-alkajan kannattaa aloittaa matalista ja helpoista koroista. Esimerkiksi kiilakoroilla on turvallista opetella oikeaoppista askellusta ja hakea omaa kävelytyyliä.

– Valitse juhliin mukavat korkkarit. Ei mitään 15 sentin korkoja, joissa ei pysty kävelemään. Uusia kenkiä kannattaa lisäksi käyttää kotona hyvissä ajoin ennen juhlia. Kenkiä pitää testata ja samalla ne muovautuvat jalkasi mukaan, Pikkarainen lisää.

Pikkaraisen malliura on saanut viimeaikoina hiukan siirtyä ahkeran opiskelun ja meikkaajan töiden tieltä. Korkkarit eivät siitä huolimatta ehdi kerätä pölyä kaapin perällä.

– Lähes joka päivä tulee jossakin vaiheessa käytettyä korkokenkiä. Vaikkakin lukiossa olen tennari-ihmisiä, Pikkarainen nauraa.