Stora Enson Imatran tehtailta Kaukopäässä on päässyt vesistöön hieman pesuvettä, jossa oli jäämiä lateksista. Päästö tapahtui juuri ennen puolta yötä eilen.
Stora Enson mukaan kartongin päällystyksessä käytettävä lateksi ei ole vaarallista ympäristölle. Se näkyy kuitenkin pieninäkin pitoisuuksina valkoisena värinä vedessä.
Aine on luokiteltu vesieliöille haitattomaksi.
Eduskunta hyväksyi uuden kalastuslain sisällön maaliskuussa. Uusi kalastuslaki tulee voimaan vuoden 2016 alussa. Kalastuslakiin liittyvä esitys kalastusasetuksesta palasi lausuntokierrokselta 15. toukokuuta. Kalastusasetus sisältää lakia täsmentäviä säännöksiä ja esimerkiksi pyyntimitat.
Saimaan lohikalayhdistyksen mukaan rasvaeväleikatun taimenen alamitta tulee olla 60 senttimetriä. Tutkimustiedon mukaan taimen lähes kaksinkertaistaa painonsa kasvaessaan 50:stä 60 senttimetriin, joten alamitan pienentäminen heikentää selvästi istutusten tuottoa.
Verkkokalastus ei erottele uhanalaisia luonnonkaloja eväleikatuista istukkaista, joten rasvaeväleikatulle taimenelle ei yhdistyksen mukaan voida sallia erillistä alamittaa.
– Alamitta määrittää minkälaisilla välineillä kalaa pyydetään. Esimerkiksi pyydyksen alhaisempi silmäkoko aiheuttaa sen, että uhanalaiset luonnonkalat kuolevat ennen kuin ehtivät kudulle, toteaa Saimaan lohikalayhdistyksen puheenjohtaja Juha Köresaar.
Köresaaren mukaan alamitan laskeminen pienentää motiiveja passiivivälinekalastuksen kehittämiseen, joka kohdistuu myös uhanalaisiin rasvaevällisiin taimeniin ja lohiin.
Talvitoiminnan saaminen Lappeenrannan satamaan edistyy nihkeästi. Kaupunki on käynyt paljon keskusteluja matkailuyrittäjien kanssa. Kannattavan liiketoiminnan malleja ei ole vielä juurikaan löytynyt.
– Yrittäjillä on liikaa epävarmuutta turistien ja paikallisten asiakasmäärien suhteen. Toinen rajoittava tekijä on ollut sopivan ja edullisen toimitilan löytyminen liiketoimintaan riittävän keskeiseltä paikalta, sanoo kehitysyhtiö Wirma Lappeenrannan vt. toimitusjohtaja Johanna Väyrynen.
Toiminnan laajentuminen satamassa ympärivuotiseksi vaatii yrittäjävetoisuutta. Ensimmäiset askeleet palvelun tarjoamiseen talvella on ottamassa kahvila Kafiinan yrittäjä.
Suunniitteilla olevan sataman asemakaavan muutoksen jälkeen Kafiina voisi rakentaa ja avata lämpimät sisätilat asiakkaille jo ensi kevättalvella.
– Toiveajatus olisi, että hiihtolomien aikaan voitaisiin avata jo kokonaan ja ehkä jo aiemminkin viikonloppuisin. Ensin se vaatii sen, että saadaan lämmin tila myös asiakkaille, sanoo Kafiinan yrittäjä Jyri Hänninen.
Hännisen mukaan satamassa on juuri siksi hiljaista talvella, koska palveluita ei ole. Satamaa voitaisiin elävöittää talvisaikaan pienilläkin toimilla.
– Esimerkiksi leikkipuisto voisi olla ympärivuotinen. Jos on palveluja, niin voidaan luoda uuttakin, sanoo Hänninen.
Satamaniemen kärkeen on myös ollut suunnitteilla ympärivuotista toimintaa. Hiekkalinnan yrittäjän mukaan paikka on otollinen talviseen toimintaan, mutta toistaiseksi mitään ei ole vielä päätetty asian suhteen.
– Työpöydällä on paljon suunnitelmia, mutta ei mitään varmaa vielä, sanoo Hiekkalinnan yrittäjä Kreature Oy:n Jukka Lakela.
Työttömyys rassaa edelleen Etelä-Karjalaa. Työttömyys lisääntyi edelleen huhtikuussa viime vuoteen verrattuna, mutta suhteellisesti vähemmän kuin maassa keskimäärin. Esimerkiksi Luumäellä ja Savitaipaleella työttömiä oli vähemmän kuin vuosi sitten.
Vähäisintä kasvu oli Lappeenrannan seudulla. Myös Imatran seudulla kasvu on maltillisempaa koko maahan verrattuna, vaikkakin reippaampaa kuin Kaakossa muutoin.
Maakunnan korkeimmat työttömyysprosentit olivat huhtikuun lopussa Imatralla (16,2%), Rautjärvellä (14,9%) ja Lappeenrannassa (14,6%). Matalin työttömyysprosentti on Lemillä (10,7%).
Maakunnan työttömyysprosentti on 14,4, kun koko maassa se on 12,9 prosenttia.
Koivuallergikot voivat pian hengittää vapaammin. Siitepölyä on ilmassa enää vähäisiä tai kohtalaisia määriä. Koivun kukinta jäi ennusteiden mukaisesti lyhyeksi ja vaatimattomaksi.
Heinänuhaiset saavat puolestaan olla Kaakkois-Suomessa jo varuillaan. Heinien kukinta on alkamassa lämpimillä paikoilla. Siitepölyn määrät ovat vielä vähäisiä ja rajoittuvat vain kukkivien kasvustojen lähelle.
Heinien siitepölykausi on ennalta-arvaamattomampi ja pidempi kuin esimerkiksi lepän ja koivun. Ennustaminen on mahdotonta, koska se on säästä riippuvaista. Sopivan kosteassa ja lämpimässä säässä heinien siitepölyä on ilmassa enemmän.
– Heinät pölyttävät mielellään aurinkoisessa ja tyynessä kesäsäässä, selventää Etelä-Karjalan Allergia- ja Ympäristöinstituutin johtaja Kimmo Saarinen.
Heinien pääkukintakausi on juhannukselta heinäkuun jälkipuolelle. Heinien lisäksi myös männyn kukinta on alkamassa.
Luonnonvarakeskus selvittää Saimaalla tapahtuvaa vapaa-ajankalastusta. Asiaa selvitetään postikyselyllä, joka lähetetään satunnaisesti poimituille Saimaan seudun asukkaille ja mökkiläisille.
– Postiluukusta pitäisi näinä päivinä tipahtaa kysely. Osa on jo lähtenyt ja osa varmaan matkalla. Noin joka kymmenes on valittu, tutkija Irma Kolari kertoo.
Kyselyllä pyritään saamaan kokonaiskuva Saimaalla vapaa-aikanaan kalastavien määrästä sekä pyynnin ja saaliin määrästä. Tuloksia hyödynnetään saimaannorpan suojelutoimien päivittämisessä ja kalakantojen hoidossa.
– Tarkoitus on, että tuloksia käytetään kalastusrajoitusten uusimisen taustatietona. Lisäksi tästä saadaan tietoa kalastuksen merkityksestä ja saadaan tietoja kalakannoista, kun uusi kalastuslakikin ensi vuonna astuu voimaan, Kolari sanoo.
Saimaannorpan suojelutoimia uusitaan vuosina 2015 ja 2016.
Keskustan puheenjohtaja Juha Sipilä kertoo, että hallituksen sote-ratkaisu perustuu itsehallintoalueisiin eli maakuntamalliin. Sipilän mukaan kolmen miljardin euron paketista, johon sote-uudistus sisältyy, on sovittu hyvin konkreettiset askelmerkit.
Sipilä kertoo myös, että hallituspuolueet ovat löytäneet ratkaisun, jolla karsitaan kuntien velvoitteita noin miljardilla eurolla.
– Sinne tehdään väljennyksiä. Puhutaan tällaisista vapaakuntaideoista, joissa kunnat saavat yhä enemmän päättää, miten kukin päätöksensä tekee, Sipilä sanoo.
Kuntien tehtävien karsimisesta on Sipilän mukaan tehty neljä sivua pitkä lista, joka sisältää tehtäviä, joihin puututaan ja toimia joita tehdään.
Lappeenrannan kaupunginjohtaja Kimmo Jarva tutustui Juha Sipilän hallituksen malliin sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämisestä tuoreeltaan. Rahoituksen kertyminen oli yksi ensimmäisistä kysymyksistä.
– Mallia ei sen enempää avattu, mutta ensimmäisenä tulee mieleen tuleeko malliin verotusoikeus ja vaalit, Jarva pohtii.
Jarva ei tuoreeltaan ole innostunut verotusoikeudesta. Hänen mukaansa uhkana on kokonaisveroasteen nouseminen jos maakunnat saavat oman verotusoikeuden.
Jarva sanoo, että Etelä-Karjalassa on ollut koko maakunnan kattava Etelä-Karjalan Sosiaali- ja terveyspiiri. Nyt varmasti eri vaihtoehdot tarkentuvat.
– Jo nyt meillä on tarpeeksi vaaleja, eli tuleeko tähän nyt sitten vielä yhdet lisävaalit päälle. Miten kansa jaksaa äänestää, se on jo toinen kysymys, Jarva kysyy.
Uuden hallitusohjelman leikkauslista oli Jarvan mukaan odotettavissa.
– Leikkauksiin ei voi olla tyytyväinen, mutta ymmärrän että valtion ja kansantalouden velkaantuminen tulee pysäyttää. Tässä puhutaan nyt vapaakunnista ja se on ainoa oikea tapa leikata kuntapalveluista, Jarva pohtii.
Hnen mukaansa on hyvä, että kunnat voivat aikaisempaa vapaammin miettiä palveluiden järjestämistä.
Uudessa hallitusohjelmassa tarjotaan korkeakouluihin kolmatta lukukautta. Saimaan ammattikorkeakoulun rehtori Anneli Pirttilä on ilahtunut. Hän on kirjoittanut jo vuosia sitten artikkelin yhdessä Haaga-Helian rehtorin Ritva Laakso-Mannisen kanssa, jossa ehdotettiin ympärivuotista lukuvuotta.
– Käytännössä toiminta ei katkeaisi kesäksi, eikä olisi tällaista kesätaukoa kuin nykyään. Kolmas lukukausi tarkoittaisi kesäopetusta, josta osa voisi olla myös verkko-opetusta, sanoo rehtori Anneli Pirttilä
– Tällä hetkellä on aika pitkä se aika jolloin opiskelijat eivät opiskele tai heillä ei ole mahdollisuutta opiskella, Pirttilä jatkaa.
Saimaan ammattikorkeakoulussa lähdetään kolmanteen lukukauteen hyvästä lähtötilanteesta. Ammattikorkeakoulu on kehittänyt kesäopetustaan jo neljä vuotta ja Saimaa ammattikorkeakoulussa on kansainvälinen kesälukukausi sekä Karelia ammattikorkeakoulun ja Savonia ammattikorkeakoulun kanssa yhteistä kesätarjontaa.
Kulttuurimuutos tulee todennäköisesti olemaan suurempi opetushenkilöstölle kuin opiskelijoille. Opiskelijoiden arvioidaan olevan jopa tyytyväisiä opiskelumahdollisuuksien lisääntymiseen.
– Jotkut opiskelijajärjestöt ovat jopa halunneet kesäopetusta, koska kesätöitä ei ole ollut tarjolla sillä tavalla kuin aikaisemmin, korostaa Saimaan ammattikorkeakoulun rehtori Anneli Pirttilä.
Lappeenrannan teknillisellä yliopistolla vararehtori Jari Hämäläinen suhtautuu kolmanteen lukukauteen varauksellisemmin.
– En näe, että ihan heti alettaisiin kesäkaudella luennoimaan normaalilla tavalla. Henkilökuntakin tarvitsee oikeuden kesälomaansa, sanoo vararehtori Jari Hämäläinen.
Kotimaisten opiskelijoiden uskotaan haluavan mennä kesätöihin tienaamaan rahaa seuraavalle talvelle. Ulkomaisille opiskelijoille kesäopinnot voisivat olla hyvinkin houkuttelevia ja he saisivat tutkinnon nopeammassa tahdissa.
Kolmas lukukausi nopeuttaisi valmistumista merkittävästi, jos vain opiskelijat opiskelevat.
Etelä-Karjalan sairaanhoitopiirin toimitusjohtaja Pentti Itkonen on tyytyväinen tänään hallitusneuvottelijoiden kertomiin tietoihin.
– Eksotessa ei tässä alkuvaiheessa muuttuisi mikään muu kuin se, että päättäjät valittaisiin vaaleilla, Itkonen sanoo.
– Näyttää nyt alkuvaiheessa siltä, että tämä rahoituskin edelleen perustuisi kunnilta ja valtiolta tulevaan rahoitukseen.
Itkonen sanoo kiinnittäneensä huomioita siihen, että sotelta odotetaan todella isoa säästöpanosta ja kärkihankkeissa ovat toiminnan muutokset, jotka tullaan tekemään digitalisaatiolla.
– Nämä asiat ovat olleet esillä meillä Eksotessa koko ajan. Me olemme panostaneet paljon tähän sähköiseen palveluun ja saaneet sitä tosi hyvin käyntiin.
Itkonen sanoo uskovansa, että miljardista, joka on varattu kärkihankkeiden rahoitukseen, osa suunnataan soten tietotekniikkaan ja sen edistämiseen ja selkiyttämiseen.
– Tämä on Eksotelle todella hyvä päätös, koska se, mitä me olemme nyt tehneet ja mitä meidän henkilökuntamme tekee arjessa, sitä voidaan jatkaa edelleen, eikä se, että valtuutetut valitaan vaaleilla vaikuta siihen mitenkään.
– Tässä tavoitellaan sitä maakunnallista integraatiota, joka meillä on jo toteutettu eli siinä mielessä voi olla oikein tyytyväinen tähän ratkaisuun, Itkonen toteaa.
– Vastuu painaa hartioita. Ennen kaikkea se, että on valtioneuvoston jäsen tällaisena aikana 14 porukassa, kun pitää isoja päätöksiä tehdä.
Näin kokoomuksen Lenita Toivakka kommentoi ministerivalintaansa tuoreeltaan keskiviikkoiltana.
Toivakka valittiin uuden hallituksen ulkomaankauppa- ja kehitysministeriksi. 53-vuotias Toivakka aloitti valtioneuvostouransa vuosi sitten Stubbin hallituksen eurooppa- ja ulkomaankauppaministerinä. Silti uusi salkku tuli yllätyksenä.
– Eihän tällaiset asiat voi koskaan tulla muuta kuin yllätyksenä. On pitkät hallitusneuvottelut, joihin osallistuu kymmeniä ihmisiä ja sen jälkeen usean puolueen kesken sovitaan salkkujaosta. Koskaan ei voi tietää etukäteen miten salkut jaetaan, koska valintoihin vaikuttavat niin monet tekijät. Mutta iloinen yllätys tämä oli, Toivakka kertoo.
Viimeiset 11 kuukautta Toivakka on hoitanut eurooppa- ja ulkomaankauppaministerin tehtäviä. Uudessa hallituksessa myös tehtävänkuva muuttuu.
– Siitä olen iloinen, että saan jatkaa sitä ulkomaankaupan edistämistä, joka pääsi viimeisen 11 kuukauden aikana hyvään vauhtiin. Uutena asiana tulee kehitystyö. Suomi on ollut aktiivinen kehitysyhteistyössä ja meillä on hyvä maine maailmalla. Nämä kaksi tehtävää, ulkomaankauppa ja kehitystyö, nivoutuvat mielestäni hyvin yhteen, ja on mielenkiintoinen tehtävä saada yhdistää nämä kaksi asiaa.
Toivakka lähtee uutta tehtävää hoitamaan innokkaana. Juha Sipilän lanseeraama avokonttori on oletettavasti se työhuone, mihin tuleva ulkomaankauppa- ja kehitysministerikin istahtaa.
– Nyt istutaan porukalla alas ja ryhdytään luomaan luottamuksen ja yhteistyön henkeä valtioneuvoston kesken, Lenita Toivakka kuittaa.
Uuden hallitusohjelman myötä tuli esille, että hallitus tavoittelee edelleen yhteiskuntasopimuksen aikaansaamista.
Hallitusneuvottelijan, tulevan pääministerin Juha Sipilän ehdollisten muutosten listalla on, että jos yhteiskuntasopimus saadaan aikaan, niin hallitus on valmis tulemaan vastaan noin miljardin euron veronkevennyksillä. Ehdollisia 1,5 miljardin säästöjä voidaan siirtää.
Entinen imatralaiskansanedustaja, nykyinen SAK:n elinkeinopoliittinen asiantuntija Jukka Kärnä pitää ehdotusta puun ja kuoren väliin pistämisenä.
– Onhan se kova paketti. Että jos ette sovi, niin sitten lähtee 1,5 miljardia lisää sopeutusta, sanoo Kärnä.
Täysin yllätyksenä asia ei kuitenkaan Kärnälle tullut.
– Itseasiassa minä odotin kyllä, että joku tollainen sieltä tulee, mutta kyllä se jonkinasteinen kiristyspaketti on.
Kärnän mukaan ehdotus luo painetta kaikkiin keskusjärjestöihin. Paljon riippuu siitä, mitä neuvottelupaketissa on ehdollisena.
– Hyvältähän tuo kuulosti siltä osin, että pieni- ja keskituloiselle tulisivat veronkevennykset.
Kärnä pitää hintalappua yhteiskuntasopimuksen syntymiselle silti kovana.
– Se on iso raha oikeasti. Tietysti sitten on tämä palkankorotuspuoli vielä erikseen ja mitä työnantajajärjestöt sitten siihen sanovat, miettii Kärnä.
Yhteiskuntasopimus voidaan silti hyvin vielä saada solmittua.
– Niin kauan kun neuvottelupöydästä ei lähdetä pois, niin kaikki on aina mahdollista, sanoo Kärnä.
Tuleva työ- ja oikeusministeri Jari Lindström (ps.) joutui heti ministerivalinnoista kertomisen jälkeen perustelemaan vanhaa kantaansa, joka liittyy kuolemanrangaistukseen.
Sanoman maakuntalehdet uutisoivat tekemänsä kyselyn perusteella lokakuussa 2011, että mm. Lindström olisi valmis jossain tapauksessa hyväksymään kuolemanrangaistuksen. Eilen keskiviikkona Lindström täsmensi kantaansa.
– Vastaukseni oli, että voisin harkita. Se on sitten jostain käsittämättömästä syystä kirjoitettu, että olin tappaja ja murhaaja ja vaikka mitä, hän sanoi perussuomalaisten tiedotustilaisuudessa.
– Mietin lähinnä semmoista tilannetta, että jos omalle läheiselleni, vaikka lapsenlapselle tekisi joku jotain, niin "voisin harkita" oli minun vastaukseni, jatkoi puolueensa eduskuntaryhmän puheenjohtajana työskentelevä Lindström.
Perussuomalaisten kansanedustaja Sampo Terho kommentoi Lindströmin näkemyksiä Ylen aamu-tv:n haastattelussa. Hän sanoo, että kuolemanrangaistuksen palauttaminen ei ole millään tapaa ajankohtainen kysymys.
– Eihän se ole edes teoriassa mahdollista, koska EU:ssa ei ole kuolemanrangaistusta ja se on yhteinen päätös, Terho totesi.
Hänen mukaansa asia ei ole myöskään ollut mitenkään esillä hallitusneuvotteluissa.
Säästöpaineet, jotka kohdentuvat pienituloisiin, lapsiperheisiin, eläkeläisiin ja sairaisiin, ovat SDP:n kansanedustaja Anneli Kiljusen mielestä kohtuuttomia.
– Hallitusohjelmaan tehdyt linjaukset lisäävät eriarvoisuutta, sanoo Kiljunen.
Erityisen huolestunut hän päivähoidon ja koulutuksen saatavuutta ja laatua heikentävistä leikkauksista sekä toisen asteen koulutukseen ja korkeakoulutukseen suunniteltuja muutoksia. Ihmestystä aiheuttavat myös opintotukeen suunnitellut säästöt.
Kiljunen muistuttaa, että kaikkein kipeimmin hallitusohjelmaan kirjatut leikkaukset osuvat työelämän ulkopuolella oleviin kansalaisiin.
– Säästöpaineet kumuloituvat sosiaalietuuksien varassa oleviin ihmisiin, kuten työttömiin, eläkeläisiin tai sairaisiin. Samalla kun indeksikorotukset jäädytetään, nostetaan erilaisia palvelumaksuja, mikä puolestaan lisää heidän kulujaan, Kiljunen muistuttaa.
Uusia hallinto-organisaatioita, kuten keskustan ajamaa sote-piirien itsehallintoa, ei Kiljusen mielestä tarvita. Sosiaali- ja teveyspiirien itsehallinto hankaloittaisi sote-piirien ja kuntien välistä yhteistyötä.
– 80 prosenttia lapsiperheiden tarvitsemista palveluista on kunnan järjestämiä palveluja. Jos kunnallishallinto ja soten hallinto irrotetaan toisistaan, niin samalla rakennetaan uusia hallinnon rajoja, vaikka niitä pitäisi purkaa, jotta palvelukokonaisuuksien kehittäminen sujuisi entistä joustavammin, Kiljunen perustelee.
– Jos ja kun hallitus vielä yksimielisesti hyväksyy hallitusohjelmassa esitellyt linjaukset, on niihin oppositiosta käsin vaikeaa tehdä muutoksia, sanoo Kiljunen.
Ei siitä ole kuin reilut parikymmentä vuotta, kun minä ja ikätoverini naureskelimme hopeaseksille. Hopeaseksihän on sitä, että maataan käsi kädessä sängyssä vierekkäin yöpuvut päällä ja mielellään peiton alla.
Vielä kaukaisemmalta vaikutti ajatus erillisistä makuuhuoneista. Joidenkin vanhemmilla oli sellaiset, mutta että omalle kohdalle – ei nyt sentään!
Vaan niin se vaan menee, että venyvistä välimatkoista tulee iltapuulle vääntäytyvien yli viisikymppisten todellisuutta. Omalle petipuoliskolleen köllähtänyt vaimo haroo illasta toiseen tyhjää, ja ihmettelee, onko sängyn toiselle puoliskolle muuttanut näkymätön mies.
Ei ole muuttanut. Se oma, näkyvä puoliso on sen sijaan löytänyt mukavamman makuupaikan jostain muualta samasta rakennuksesta.
Tuttavapiiristä koottujen havaintojen perusteella aviomiesten suosikkinukkumapaikka on olohuoneen sohva. Sen mukavuus voittaa parisängyn anatomisesti oikein muotoillun tai painon mukaan valitun patjan. Sohvan vetovoiman kruunaa televisiovastaanotin, josta kuuluvaan tasaiseen papatukseen on mukava nukahtaa.
Ja mitä isompi huusholli, sitä enemmän näkymättömät miehet löytävät vaihtoehtoja. Yksi jos toinenkin uuvahtaa takkahuoneen varavuoteeseen tai autotallin nurkassa lötköttävään sohvanraatoon. Ääritapauksissa makuupaikaksi kelpaa jopa saunan pukuhuoneen penkki.
Kun vaimo sitten ääneen ihmettelee, että mikä siinä omassa sängyssä on vikana, niin tässäpä yleisimmät selitykset:
• vuorotyöläinen ei halua herättää vaimoa töihin lähtiessä/ töistä tullessa
• makuuhuoneessa ei ole telkkaria
• sohvalla nukuttaa paremmin
• sie kuorsaat/ mie kuorsaan
• sie pyörit/ mie pyörin
• en jaksa könytä unissani yläkertaan/alakertaan
• pitää saada nukkua siinä, mihin nukahtaa
Viimeisten tietojen mukaan Matti Nykänenkin on liittynyt näkymättömien miesten alati laajenevaan joukkoon. Syynä on kuulemma kipeästä kädestä johtuva oikean asennon hakeminen. Ja se, ettei hänkään halua häiritä vaimon yöunta.
Uusi hallitusohjelma rokottaa työttömiä. Ansiosidonnaisesta päivärahasta aiotaan leikata noin 200 miljoonaa euroa ja ehdollisena lisätoimena 120 miljoonan euron. Summat ovat isoja ja tulivat työttömille työnhakijoille yllätyksenä.
– Kuulostaa todella huolestuttavalta. Työllisyysrahoja pitäisi korottaa vastaavasti, että ne olisivat tasapainossa, Lappeenrannan seudun työnhakijoiden puheenjohtaja Sami Hongisto.
Työttömien Valtakunnallisen Yhteistoimintajärjestön puheenjohtaja Jukka Haapakoski aikoo olla yhteydessä oikeus- ja työministeriksi valittuun Jari Lindströmiin ja pyytää tapaamista, jotta rahaa tulisi jotain muuta kautta.
Työttömiin kolahtaa myös päivähoito-oikeuden rajaaminen puolipäiväiseksi vanhemman ollessa kotona työttömänä. Tämä heikentää mahdollisuuksia työllistyä tai ottaa vastaan epäsäännöllistä työtä.
– Varsinkin jos tehdään keikkaluontoista työtä esimerkiksi vuokrafirmojen kautta, niin ei ihmiset eivät enää niitä töitä vastaan välttämättä, arvelee Lappeenrannan seudun työnhakijoiden puheenjohtaja Sami Hongisto.
Suomen ja Venäjän välinen rajaliikenne saattaa jatkossa kulkea myös Parikkalan rajanylityspaikan kautta. Venäjän hallitus on käsitellyt Parikkalan rajanylityspaikan avaamista ja esittää Syväoron rajanylityspaikan avaamista myös henkilöliikenteelle.
– Venäjän hallitus on 13. toukokuuta tehnyt päätöksen esittää Suomelle Parikkalan Syväoron rajanylityspaikan avaamista kansainväliselle henkilöliikenteelle tai siihen liittyvien neuvotteluiden aloittamista Suomen kanssa, Parikkalan kunnanjohtaja Vesa Huuskonen sanoo.
Huuskosen mukaan Venäjän kannanotto merkitsee sitä, että kaikki kaavoitukselliset ja yritystoimintaan liittyvät hankkeet saavat uutta pontta. Myös Euroopan Unionin rahoituksen Huuskonen näkee nyt todennäköisenä.
Parikkalassa toivotaan Huuskosen mukaan myös, että valtion tulevissa budjeteissa varataan rajaviranomaisille riittävät resurssit.
– Tämä on vasta alkua, mutta nämä toimenpiteet kestävät useamman vuoden. Toiveissa on, että kansainvälinen liikenne saadaan avattua vuosikymmenen loppuun mennessä, Huuskonen sanoo.
Parikkalan Syväoron rajanylityspaikan avaaminen henkilöliikenteelle on ollut esillä jo pitkään. Esimerkiksi Etelä-Karjalan ja Etelä-Savon maakuntaliitot ajavat Parikkalan rajanylityspaikan kansainvälistämistä voimakkaasti.
Rajanylittäjien määrä Suomen ja Venäjän raja-asemilla on viime vuosina kuitenkin vähentynyt ja samalla myös uuden henkilöliikenteen rajanylityspaikan tarve on pienentynyt.
Suomen ulkoministeriölle Venäjän päätös ottaa kantaa Parikkalan rajanylityspaikkaan tulee yllätyksenä.
– Minun tiedossani ei ole mitään viranomaistapaamista missä asiaa olisi käsitelty, toteaa ulkoasiainsihteeri Anu Apo.
Helmikuussa sisäministeriön työryhmä julkisti Parikkalan rajanylityspaikkaa koskevan raportin helmikuussa. Raportti ei luvannut Parikkalan rajanylityspaikalle mitään konkreettista. Tuolloinen sisäministeri Päivi Räsänen asetti avaamisen ehdoksi henkilöliikenteen kasvamisen.
– Uuteen rajanylityspaikkaan tulee investoida sitten, kun sitä tarvitaan rajaliikenteen tarpeisiin. Tämä edellyttää itäliikenteen voimakasta kasvua, sisäministeri Päivi Räsänen ilmoitti lehdistötiedotteessa helmikuussa.
Suomen ja Venäjän rajalla vilkkain rajaliikenne virtaa Vaalimaan, Nuijamaan ja Imatran rajanylityspaikkojen läpi. Rajavartiosto ei kuitenkaan ole toistaiseksi lämmennyt uuden rajanylityspaikan avaamiselle henkilöliikenteelle.
Syynä ovat uuden rajanylityspaikan kustannukset ja olemassa olevien rajanylityspaikkojen laajentamistarpeet.
Korjattu 28.5. 2015 klo 15:35: Lisätty linkki alkuperäiseen päätöstekstiin.
Yle Etelä-Karjala on seurannut päivän aikana kevään etenemistä Parikkalan Siikalahdella.
Pääset mukaan lähetykseen Yle Areenassa.
Lappeenrannan kaupunginorkesterin johtajaksi on valittu liettualainen Vytautas Lukocius. Kaksivuotinen kausi alkaa vuodenvaihteen jälkeen.
Lukocius on suorittanut loppututkinnot kotimaassaan Liettuassa kapellimestarina ja pianistina. Hän on myös valmistunut Sibelius-Akatemian kapellimestariluokalta, jossa hän oli muun muassa Jorma Panulan oppilaana. Lisäksi Lukocius on opiskellut Moskovan Tshaikovski-konservatoriossa.
Vuonna 2006 Lukocius voitti 3. kansainvälisen Jorma Panula -kapellimestarikilpailun. Mies on johtanut lähes kaikkia maamme ammattiorkestereita sekä toiminut Liettuan valtiollisen sinfoniaorkesterin ja Klaijpeidan teatterin kapellimestarina.
Lappeenrannan kulttuurilautakunta kiitteli valintapäätöksessään Lukociuksen kokemusta eri kokoisten orkesterien ja teatterien kanssa tehdystä työstä sekä laajoja kansainvälisiä kontakteja.
Nykyinen taiteellinen johtaja, kapellimestari Tibor Bogányi nähdään Lappeenrannassa tulevaisuudessakin. Hän siirtyy orkesterin päävierailijaksi.Bogányi aloitti Lappeenrannan kaupunginorkesterin taiteellisena johtajana syksyllä 2008.
Uusi Kaakkois-Suomen vaalipiiri keräsi kevään eduskuntavaaleissa jättipotin. Vaalipiiristä uuteen hallitukseen nousee peräti kolme ministeriä. Yksi ministereistä on Kymenlaaksosta, yksi Etelä-Savosta ja yksi Etelä-Karjalasta.
Perussuomalaiset nimesi eilen tulevaksi oikeus- ja työministeriksi kouvolalaisen Jari Lindströmin. Lindström valittiin eduskuntaan ensimmäisen kerran vuonna 2011.
Kokoomus puolestaan valitsi ulkomaankauppa- ja kehitysministeriksi mikkeliläisen Lenita Toivakan. Hän hoiti tehtävää myös viime hallituskaudella, hän nousi tehtävään kesken kauden.
Keskusta kertoi tänään, että Ruokolahdelta kotoisin oleva kansanedustaja Kimmo Tiilikainen on tuleva maatalous- ja ympäristöministeri.
Kevään 2015 eduskuntavaaleissa otettiin käyttöön uusi Kaakkois-Suomen vaalipiiri, joka käsittää Kymenlaakson, Etelä-Karjalan ja Etelä-Savon maakunnat.