Viime päivinä poliisin tietoon on tullut, että useiden autojen ikkunoita on rikottu Sammonlahden ja Skinnarilan alueella.
Poliisi pyytää tapauksien mahdollisia silminnäkijöitä ilmoittamaan havainnoistaan arkisin virka-aikana Lappeenrannan poliisiaseman palvelupäivystykseen numeroon 0295 414 600.
Lappeenrannan kauppakeskus Iso-Kristiinan parkkihallin automatisoitu puomi on ihmetyttänyt autoilijoita. Parkkihallissa on käytössä automaattinen rekisterikilven tunnistuslaite, jonka takia lipuketta ei tarvitse syöttää puomiin poislähtiessä.
Automaattinen parkkipuomi toimii kuvaamalla autoilijan rekisterikilven. Sisääntullessa puomilta saa pysäköintilipukkeen, joka avaa puomin. Poislähtiessä lippu maksetaan automaatilla mutta sitä ei tarvitse näyttää enää portilla. Q-Park Finland Oy:n kohdevastaava Antti-Tuomas Pylkkö selventää tekniikkaa.
– Sisääntulopuomilla on rekisteritunnistus, joka tunnistaa sisäänajavan auton. Se yhdistää rekisterinumeron puomilaitteesta tulevaan lipukkeeseen. Kun lipuke on poislähtiessä maksettu maksuautomaatilla, puomi aukeaa automaattisesti, sanoo Pylkkö.
Automaattisista tunnistuspalvelua käyttää myös EuroPark Finland, joka on käyttänyt tekniikkaa parkkihalleissaan jo vuodesta 2005. EuroPark Finland Oy:n toimitusjohtaja Christer Hede sanoo, että automatiikka lisääntyy mutta täysin ongelmatonta tekniikka ei ole.
– Ei ole rekisteritunnistusjärjestelmää joka toimisi sata prosenttisesti: esimerkiksi loska ja pyrykelit vaikuttavat. Meillä lippu on aina päätuote.
Myös Q-Park Finlandin kohdevastaava Antti-Tuomas Pylkkö sanoo, että jossain tilanteissa rekisteritunnistus saattaa olla ongelmallinen.
- Tekniikka on tekniikkaa ja häiriötä voi tulla jopa sumuvaloista. Enimmäkseen laitteet toimivat hyvin ja edelleen maksetulla lipukkeella pääsee puomilaitteesta pois myös vanhanaikaisesti.
Pohjois-Karjalassa ei riemuita Parikkalan mahdollisesta avaamisesta kansainväliselle liikenteelle. Huolta on niin Tohmajärvellä kuin muuallakin maakunnassa.
– Meillä suhtautuminen on sangen kielteinen, koska Parikkalan avaaminen haittaisi paitsi Tohmajärveä, niin myös koko maakuntaa.
– Rajaliikenneselvitys osoittaa selvästi, että Niiralan rajanylityspaikalta siirtyisi huomattava määrä liikennettä Parikkalaan, jos se avattaisiin nykyisillä liikennemäärillä, kertoo Tohmajärven kunnanjohtaja Olli Riikonen.
Tohmajärven kunnan alkuvuodesta Sisäministeriölle toimittamassa lausunnossa todetaan, että Parikkalan rajanylityspaikka kilpailisi Niiralan kanssa Petroskoista, Sortavalasta ja muualta Karjalan tasavallasta tulevien matkustajien suosiosta. Sillä olisi vaikutuksia raja-alueen ja maakunnan yritystoiminnalle.
Myöskään Pohjois-Karjalan maakuntaliitossa ei oteta Parikkalan avaamista avosylin vastaan. Maakuntaliitossa todetaan, että vaikka Parikkalan avaaminen voisi vaikuttaa myönteisesti maakunnan ja Pietarin väliseen yhteyteen, niin Niiralan matkustajamäärät olisivat merkittävästi uhattuina.
– Tehtyjen selvitysten mukaan Niiralasta saataisi siirtyä kulkemaan Parikkalan kautta vuosittain 400 000 rajanylittäjää, toteaa yhteyspäällikkö Sami Laakkonen Pohjois-Karjalan maakuntaliitosta.
- Meidän kantamme on jo pitkään ollut Niiralan rajanylityspaikan kehittämisessä se, että Niiralan kehittäminen on Pohjois-Karjalan kärkihanke, joten jatkossakin pitäisi keskittyä jo olemassa olevien kansainvälisten ylityspaikkojen kehittämiseen, lisää Laakkonen.
Yhteyspäällikkö Sami Laakkonen muistuttaa myös siitä, että maakunnan tavoitteena on ollut kehittää valtatie 9:n yhteyttä Onkamon ja Niiralan välillä.
Parikkalassa on tällä hetkellä tilapäinen rajanylityspaikka.
Lappeenrannan Joutsenossa, Hongistontien ja Versontien risteyksessä, henkilöautoilija ajoi tytön päälle ja pakeni paikalta. Tapaus sattui lauantaina iltapäivällä noin kello 15.
Poliisi pyytää tapauksen mahdollisia silminnäkijöitä olemaan yhteydessä Lappeenrannan poliisiaseman palvelupäivystykseen numeroon 0295414600.
Poliisi otti lauantaina kiinni kaksi törkeistä rattijuoppolukemista epäiltyä kuljettajaa.
Parikkalan Särkisalmella poliisi pysäytti Kuutostiellä kulkeneen kuorma-auton tarkastusta varten. Poliisin huomion kiinnitti kuljettajan epävarma ajotyyli. Kuljettaja, vuonna 1963 syntynyt parikkalalainen, puhalsi poliisin alkometriin lauantaina iltapäivällä 3.04 promillea.
Myös Lappeenrannassa humalainen kuljettaja jäi kiinni lauantaina noin kello 22.45. Poliisi pysäytti auton tarkistusta varten Pajarilankadulla.
Kuljettajalla, vuonna 1967 syntyneellä lappeenrantalaismiehellä, ei ollut ajokorttia. Hänen alometriin puhaltamansa lukema oli 1.35 promillea.
Rantamökkien hinnat ovat tulleet alas takavuosista Etelä-Karjalassa. Keskihinnat ovat pudonneet parissa, kolmessa vuodessa kahdeksan prosenttia eli tuhansia euroja.
Maanmittauslaitoksen kauppahintatilaston mukaan omarantaisesta mökistä joutui vuonna 2011 maksamaan haja-asutusalueella 79 000, kun viime vuonna keskihinta oli 72 500 euroa.
– Hinnat ovat todella tulleet alaspäin. Odotukset myyntihintojen suhteen eivät ole enää niin korkealla, vahvistaa myyntijohtaja Jukka Rusanen Lappeenrannan Huoneistokeskuksesta.
Maanmittauslaitoksen tilastojen mukaan rantamökin hinta kaava-alueella olisi noussut Etelä-Karjalassa 10 prosenttia. Kaava-alueelta mökkikauppaa tehdään kuitenkin niin vähän, että kyse voi olla tilastoharhasta.
– Kaava-alueella rantamökkejä on vähän myynnissä. Yksittäinen kauppa saattaa laskea tai nostaa keskihintaa roimasti, täsmentää myyntijohtaja Jukka Rusanen.
Etelä-Karjalassa rannalla olevien mökkien hinnat vaihtelevat noin 50 000 – 150 000. Hintaan vaikuttaa vesistön koko ja kirkkaus sekä mökin mukavuudet.
– Vanhat 60-70 -lukujen lautakopit, joista pyydetään liikaa, ei oikein kiinnosta ketään, paljastaa myyntijohtaja Jukka Rusanen Huoneistokeskuksesta Lappeenrannasta.
Kun loma-asunnon hinta ja laatu on kohdallaan, niin mökit tekevät kauppansa.
Saimaan ammattiopisto Sampon opiskelijat perustavat tänään ensimmäisen oppilasosuuskunnan Imatralle.
Osuuskunta Imakoksi ristitty yritys tarjoaa opiskelijoille mahdollisuuden totutella yrittäjyyteen ja työelämälähtöiseen ammattityöskentelyyn. Perustajajäseniä on 21, joukossa muun muassa kudonta-artesaani-, sisustaja-, ompelija- ja merkonomiopiskelijoita sekä kolme opettajaa.
Opiskelijat suorittavat osan opinnoistaan harjoittamalla itsenäistä yritystoimintaa. Osuuskunnan jäsenet tekevät asiakastöitä ja hoitavat itse muun muassa sopimukset ja laskutukset.
Opiskelijat oppivat ottamaan vastuun osuuskuntansa toiminnasta, siihen liittyvistä rutiineista, mahdollisuuksista ja myös riskien hallinnasta.
Opiskelijat voivat jatkaa osuuskunnassa myös valmistumisensa jälkeen. Osuuskuntaan voi perustamisen jälkeen liittyä uusiksi jäseniksi Imatralla toimivien koulutusalojen opiskelijoita.
Etenkin yli 55-vuotiaita houkutellaan tällä viikolla liikkumaan golfkentille.
Kansallisen golf-viikon teemana on lisätä varttuneen väen liikunnallisuutta. Esimerkiksi Viipurin Golf Lappeenrannassa järjestää maksuttomia tutustumistuokioita Kahilanniemen kentällä tällä viikolla joka päivä sekä päivällä (kello 10-13) että illalla (kello 17-20). Tapahtuma järjestetään myös lauantaina ja sunnuntaina (kello 10-15).
Lajista kiinnostuneet saavat ohjauksessa ja lainavälineillä kokeilla golfia harjoitusalueilla. Tutuksi tulevat puttiviheriöt ja vesiranget, joilla kelluvia harjoituspalloja saa lyödä puomitetulle alueelle Saimaaseen ja ottaa näin pienestä pallosta kaikki ilo irti.
Innokkaimmat pääsevät myös lyhyelle opastetulle pelikierrokselle Kahilanniemen kentällä.
Kaakkois-Suomen poliisi on saanut tietoonsa useita tapauksia, joissa ihmisiä on pysäytetty tai yritetty pysäyttää moottoritiellä joko kaupustelu- tai huijaustarkoituksessa. Ryövärit ja kaupustelijat huijaavat ihmisiä pysähtymään moottoritien varteen esittämällä apua tarvitsevaa.
Vastaavia tapauksia on sattunut erityisesti valtatie 7:n varrella, mutta huijareita liikkuu myös Kuutostiellä välillä Luumäki-Lappeenranta ja jopa Lappeenranna kaupungin alueella.
Erityisen suuren riskin aiheuttavat ne tapaukset, joissa huijarit hyppäävät ajoradalle häiritsemään ohi ajavia autoja.
– Tämä on jokavuotinen riesa ja se alkaa aina näihin aikoihin. Toiminta lisääntyy ja siitä tulee aggressiivisempaa kesän edetessä, kertoo ylikomisario Ilkka Pöyhiä Kaakkois-Suomen poliisista.
Poliisin saamien tietojen mukaan huijarien autoissa on ulkomaalaiset rekisterikilvet. Moottoritiellä apua tarvitsevaa pitää lähestyä pienellä varauksella, mikäli kukaan ei vaikuta olevan hengenhädässä.
– Kannattaa tarkkailla sitä tilannetta hetki omasta autosta. Näissä tapauksissa tekijöitä on ollut useampia ja yksinäinen auttaja jää nopeasti alakynteen, jos siinä on jotain hämärää, Pöyhiä huomauttaa.
Jokaisella kansalaisella on oikeus ja velvollisuus pysähtyä auttamaan tien varteen jäänyttä kanssaihmistä. Poliisi onkin huolissaan niiden puolesta, jotka joutuvat oikeasti kiipeliin keskellä moottoritietä.
– Sehän on todella ikävää jos tämä häiritsee oikeasti hädässä olevien ihmisten avun saantia. Toivottavasti näin ei käy, Pöyhiä sanoo.
Karjalaisten laulu -kilpailun voitto matkaa Etelä-Karjalaan. Imatralainen yhtye Osmo's Cosmos on maanantaina julistettu Karjalaisten laulu -kilpailun voittajaksi.
Tuomariston mukaan voittajaesitys on toimiva rokkibiisi, jossa on ylväyttä ja huumoria.
Toteutus on vekkuli ja kappale lähtee mukavasti lentoon. Sovitus on ylpeä karjalaisuudesta. Siinä on mukana ripaus karjalaista hulluutta, energiaa, positiivisuutta ja joukkovoimaa. Kuorot ovat osa moniulotteista kokonaisuutta, joka tekee kunniaa alkuperäiselle sävelelle ja sanoille.
Kilpailun palkinnot jaettiin 1. kesäkuuta ravintola Kerubissa Joensuussa. Voittajatyöstä tehdään musiikkivideo vielä kuluvan vuoden aikana.
Pohjois-Karjalan maakuntaliitto ja Etelä-Karjalan liitto käynnistivät tammikuussa kilpailun Karjalaisten laulun uudelleen sovittamisesta. Tavoitteena oli positiivinen, virkistävä ja tulevaisuuteen suuntaava versio Karjalaisten laulusta, jonka tulee olla selvästi tunnistettavissa. Kilpailuun saatiin määräaikaan mennessä 15 osallistujaa.
Kilpailun ensimmäinen palkinto oli 5 000 euroa, toinen palkinto 2 000 euroa ja kolmas palkinto 1 000 euroa.
Karjalaisten laulun on säveltänyt ja sanoittanut Nurmeksesta lähtöisin oleva P. J. Hannikainen. Vuonna 1899 ensimmäisen kerran esitetty Karjalaisten laulu päättää edelleen monet tilaisuudet Pohjois- ja Etelä-Karjalassa.
Aalto-yliopiston palvelu perustuu nettiyhteyden nopeuden mittaamiselle ja tiedon jakamiselle. Mittaustiedot päivittyvät kartalle, josta kuka tahansa voi käydä tarkastamassa nettiyhteyden toimivuuden.
Kaikki mittaustulokset löytyvät täältä. 4G-tulokset löytyvät oheista kartasta.
Kolmisen vuotta sitten aloittaneessa palvelussa oli viime vuoden lopulla reilut neljä miljoonaa mittaustulosta. Puoli vuotta myöhemmin kuuden miljoonan mittauksen raja meni rikki.
– Palvelu on sitä parempi mitä enemmän siellä on mittaustuloksia, Aalto-yliopiston tietoliikenne- ja tietoverkkotekniikan professori Jukka Manner iloitsee.
– Toivoisin, että entistä useampi myös mittaisi, eikä pelkästään katsoisi tuloksia. Meillä riittää kapasiteetti vaikka kymmenkertaiseen mittausten määrään, Manner sanoo.
– Kartta kertoo jo aika kattavasti Suomen mobiilien nettiyhteyksien laadusta, mutta etenkin kesämökkialueilta kaivattaisiin lisää tuloksia, Manner muistuttaa.
Suomalaisten käyttämien mobiilien nettiyhteyksen nopeudet ovat kasvaneet lujaa vauhtia vuoden 2015 puolella. Syynä on 4G- eli LTE-yhteyksien yleistyminen. Tänä vuonna jo yli 43 prosentilla mittaajista on käytössä nopea 4G.
Vielä vuonna 2013 tuloksista 7,5 prosenttia ja viime vuonna 16,9 prosenttia mittauksista tuli LTE-verkoista.
Suomessa on lähes 10 miljoonaa mobiililiittymää. Operaattorit eivät kilpailusyistä kerro nopeiden liittymien osuutta. 3G-liittymiä on määrällisesti vielä enemmistö, mutta dataliikenteestä suurin osa kulkee jo LTE-verkkoa pitkin.
– Kyllä tämä meidän tulos selvästi kertoo LTE-yhteyksien yleistymisestä. Meidän käyttäjistä yli 40 prosentilla on LTE-verkko ja -laite käytössä, mutta varmaan he ovat keskimääräistä enemmän teknologia-orientoituneita, Jukka Manner arvelee.
Suomeen on rakennettu 4G-verkkoa nopeaan tahtiin. Viestintäviraston viime vuoden lopulla tekemän selvityksen mukaan 95 prosentilla suomalaisista asuu nopean, vähintään 30 Mbit/s, mobiiliverkon alueella.
Nettitutkalla on tehty alkuvuodesta noin 200 000 mittausta 4G-verkoissa. Latausnopeuksien keskiarvo on hieman yli 30 Mbit/s.
Uusimmasta tekniikasta huolimatta kuluttaja voi huippunopeuksien lisäksi törmätä hitaisiin ja pätkiviin yhteyksiin. Syynä voi olla sijainti kaukana tukiasemista tai kokonaan verkon ulkopuolella, ruuhkainen liikenne eli paljon käyttäjiä saman tukiaseman alueella.
Myös laitteen ominaisuudet ovat yllättävän usein kehnojen yhteyksien taustalla.
– Niissä on yllättävän paljon eroa. Osa laitteesta kykenee vain 5-7 megabitin latausnopeuteen, jos niissä on vanha radiopiiri. LTE-laitteet pääsevät jopa 200 megabitin nopeuksiin, Jukka Manner kertoo.
Laitteen antenni vaikuttaa yhteyden laatuun sitä enemmän mitä kauemmas tukiasemasta mennään.
– Kaikki laitteet toimivat suhteellisen hyvin, jos signaali on hyvä, mutta huonommassa kentässä eroja tulee.
* Lataa Nettitutka laitteesi sovelluskaupasta
* Mittaa nopeus. Tulos kertoo lataus- ja lähetysnopeuden kilobitteinä sekunnissa. 1 Mbit/s = 1 000 kbit/s.
* Näet oman ja muiden tekemät mittaustulokset kartalta. Kaikki mittaustulokset löytyvät täältä. 4G-verkot mittaustulokset näkyvät yllä olevasta kartasta. Tiedot päivittyvät tunnin välein.
* Erinomaisen nettiyhteyden rajana pidetään 10 Mbit/s.
Parikkalalaisen Veijo Rönkkösen elämäntyö, satojen betonista valettujen ihmishahmojen täyttämä patsaspuisto, on nyt maailmakuulu.
Amerikkalainen Condé Nast Traveler -lehti on verkkosivuillaan nostanut Parikkalan Koitsanlahdessa sijaitsevan patsaspuiston maailman pelottavimpien matkailukohteiden joukkoon.
Jutun kirjoittanut suomalainen toimittaja kuvailee Rönkkösen teoksia "karmiviksi" ja varoittaa niiden mahdollisista vaikutuksista yöuniin.
Vuonna 2010 kuollut Veijo Rönkkönen valoi ja muovaili aidon kokoisia ihmishahmoja kotitalonsa pihapiiriin. Erilaisiin asentoihin taipuneet hahmot muun muassa joogaavat joukolla, tanssivat, tekevät arkisia askareita ja poseeraavat silmät hurjasti tuikkien ja hampaat hohtaen. Myös kuolema vierailee Rönkkösen puutarhassa.
Veijo Rönkkösen elämäntyötä vaalii Parikkalan patsaspuiston kannatusyhdistys.
Nuijamaan rajanylityspaikalla tulli juhlii pyöreitä vuosia. Nyt jo keski-ikään ehtinyt Nuijamaan tulli avattiin kansainväliselle liikenteelle kesäkuun ensimmäisenä päivänä vuonna 1975.
Neuvostoliiton tiukan kurin aikaan liikenne rajalla oli hiljaista ja kaistojakin oli vain muutama. Tulli oli auki vain tiettyyn aikaan vuorokaudesta ja passintarkastuksen hoiti tullin virkailijoiden sijaan poliisi.
Nykyään Nuijamaan rajanylityspaikka käsittää 15 saapuvaa ja 14 lähtevää kaistaa.
Rajanylityspaikan "hulluna vuonna" eli 2008 rajan ylitti jopa 300 000 rekkaa. Tuolloin valtavat rekkajonot ylittivät uutiskynnyksen ympäri Suomen.
Vuoden 2009 notkahduksen jälkeen raskas liikenne ei ole enää ollut entisensä. Uudet talouspakotteet ovat vähentäneet rekkojen lukumäärää rajalla entisestään. Vuonna 2014 Nuijamaan rajanylityspaikan läpi kulki 177 000 rekkaa. Nyt ollaan jääty jo noin 30 prosenttia jälkeen viime vuoden rekkamäärästä.
Henkilöliikenteen matkustajamäärät ovat kasvaneet tasaisesti viime vuosina. Vuonna 2008 yksittäisiä matkailijoita tuli rajan yli vajaat kaksi miljoonaa. Matkustajamäärä on noussut tasaisesti ja vuonna 2013 saavutettiin huippulukema eli 3,6 miljoonaa matkustajaa.
Viime vuoden matkustajamäärää verotti rajanylityspaikan remontti.
– Tuleva kesä näyttää paljon. Ruplan kurssi vaikuttaa aina selvästi matkailijoiden määrään, mutta Nuijamaa nähdään silti käytännöllisenä rajanylityspaikkana ja Kaakkois-Suomessa on panostettu paljon matkailijoiden viihtyvyyteen, kertoo Nuijamaan tullin varapäällikkö Kimmo Lakka.
Lappeenrantalainen muusikko Lasse Hyytinen kiersi 12 vankilaa kolmessa viikossa. Alun perin hän oli menossa keikalle yhteen vankilaan, mutta kun Rikosseuraamuslaitos irtosi lupa ja Kulttuurirahastokin myönsi avustusta, heitti Hyytinen toukokuussa kunnon kiertueen.
Hyytinen esitti konserteissa omia sävellyksiään ja tuttuja covereita.
– Mies ja kitara upposi yleisöön hyvin, kiteyttää Hyytinen.
– Coverit valitsin sillä perusteella, että ne istuivat teemaan. Johnny Cashin Walls of Prison oli varmaankin se pakollinen, kertoo Hyytinen.
Vankilat – sekä avolaitokset että ns. kovat talot – olivat Hyytiselle uusia tuttavuuksia. Ensimmäisen keikan hän muistaa lopun ikäänäsä.
– Kyllähän se kylmäsi, kun 50 tatuoitua karpaasia tuijotti kädet puuskassa. Piti siinä nielaista pari kertaa ennen kuin aloitin, kertoo Hyytinen.
Kontakti yleisön kanssa syntyi nopeasti; parin lämmittelykappaleen jälkeen jengi eli jo mukana. Ja vaikka yleisö kuunteli paikoillaan istuen, aisti Hyytinen musiikin aiheuttaman mielihyvän estradille asti.
– Kiertue vain parani vanhetessaan. Ja mitä "kovempi" talo, sitä parempi vastaanotto, sanoo Hyytinen.
Oulun lähellä Pelsossa hän pääsi keikan jälkeen juttelemaan parin elinkautisvangin kanssa.
– Paras palautehan oli tietenkin se, kun äijät keikan jälkeen taputtelivat olalle tai tulivat kättelemään, Hyytinen sanoo.
Kiertueen aikana muusikolle selvisi myös se, miten rajoitettua elämää vangit viettävät. Kitaran kanssa esiintyneen muusikon vierailu on jo aikamoinen tuulahdus siviilielämästä.
Uutta Hyytiselle olivat vankien opiskelumahdollisuudet ja vangeille järjestettävä kuntouttava toiminta.
– Ei se ole enää "reppu selkään ja ulos" –meininkiä, vaan siviiilin palaamista tuetaan monin tavoin. Tuomion loppuaikana ainakin avolaitoksissa rangaistustaan suorittavat voivat opiskella esimerkiksi ammattitutkintoja, kertoo Hyytinen.
Vesijohtovuodon korjaustöistä johtuen Mäntylän alueen vedenjakelussa on tämän illan aikana useamman tunnin katkos. Vuoto paikallistettiin Leppäkertuntielle ja korjaustyöt aloitettiin välittömästi.
Lappeenrannan energiaverkkojen mukaan veden laatu saattaa poiketa totutusta vesikatkoksen jälkeen, mutta haitta poistuu vettä juoksuttamalla.
Lappeenrannan kaupunginvaltuutetut jättivät tänään taakseen hämärän valtuustosalin ja riensivät kohti kesälaitumia iltapäivällä pidetyn valtuuston kokouksen jälkeen. Kevään viimeisessä kokouksessa esillä olivat muun muassa vuoden 2014 tilinpäätös, tilintarkastuskertomus sekä henkilöstökertomus.
Lappeenrannan kaupungin henkilöstölle tehdyn kyselyn mukaan henkilöstö on pääosin tyytyväinen työnantajaansa, mutta hyvästä keskiarvosta huolimatta kaikkien osalta tulokset eivät olleet yhtä hyviä. Lappeenrannan kaupungin säästökurilla on ollut tuntuvia vaikutuksia myös kaupungin henkilöstöön.
Vaikka viime vuosi menikin kaupungin talouden osalta ilman suurempia karikoita, on Lappeenranta yhä liian velkainen kunta. Lappeenrannan Energian osalta viime vuosi sujui hyvin. Eniten pyyhkeitä valtuutetuilta sai Lappeenrannan kaupunginteatteri, jonka katsojamäärät jäivät katastrofaalisen pieniksi.
Monet valtuutetut kantoivat huolta kaupungin henkilöstön jaksamisesta muutosten ja säästöpaineiden keskellä. Eniten puheenvuoroissa esiin nousi kuitenkin Etelä-Karjalan museon kokoelmatilojen henkilökunta, joka työskentelee museokokoelmien parissa. Heidän työtilansa ovat homeitiöiden pilaamia, jossa he saavat työskennellä suojavarustukseen pukeutuneena vain pari tuntia kerrallaan. Myös museon esineille on aiheutunut haittaa.
Kokouksessa jokaisen valtuustoryhmän puheenjohtaja piti oman puheenvuoronsa. SDP:n Päivi Kukkonen kiitteli kaupunkia hyvästä taloudenpidosta, mutta ilmaisi samaan hengenvetoon huolensa palveluiden mahdollisesta heikentymisestä.
– Etenkään Eksoten palveluita ei saa heikentää, Kukkonen totesi.
Kukkonen myös sanoi, että kaupungin pitää pyrkiä kasvattamaan asukasmääräänsä vetovoimaisuuden avulla, mitä kautta myös verotulot voisivat lisääntyä.
Kokoomuksen Joonas Grönlund sanoi puheenvuorossaan, että kaupungin täytyy vähentää omistamiensa kiinteistöjen määrä ja lisätä tilojen yhteiskäyttöä. Grönlund iloitsi kaupungin keskustan kehittymisestä kauppakeskus Ison-Kristiinan ja rakenteilla olevan City-korttelin myötä.
– Kaupunkiin on avautunut lyhyen ajan sisällä myös paljon uusia kahviloita ja ravintoloita, Grönlund riemuitsi.
Grönlund sanoi, että kaupungin tulee jatkossa lisätä uusiutuvan energian käyttöä, vaikka se onkin hetkellisesti tuntuva investointi, niin uusiutuvan energian käyttö tuo säästöjä pitkällä aikavälillä ja säästää myös ympäristöä.
Kokoomuksen valtuustoryhmän puheenjohtaja Joonas Grönlund myös peräänkuulutti kaupungin rakennusten talotekniikan nykyaikaistamista.
Keskustan valtuustoryhmän puheenjohtaja Jouni Kemppi kiitteli puheenvuorossa toivottuja tuloksia tuonutta kaupungin säästöohjelmaa. Heti perään hän kuitenkin muistutti, että myös jatkossa talous tulee olemaan haasteellinen. Kemppi huomautti, että matalat lainojen korot ovat helpottaneet talousahdinkoa, mutta tämän varaan ei jatkossa voi laskea.
– Kiinteistöjen korjauksista tulee kuluja, koulujen ja päiväkotien tulee olla etusijalla, Kemppi painotti.
Hän myös toivoi, että Ikea vahvistaisi päätöksen liikkeen rakentamisesta Lappeenrantaan.
Perussuomalaisten valtuustoryhmän puheenjohtaja Ilpo Heltimoinen muistutti, ettei kaupungin taloustilanne ole ruusuinen.
Lappeenrannassa täytyy tehdä rakenteellisia muutoksia, ettei kaupunki ajaudu kriisikunnaksi, Heltimoinen sanoi.
Heltimoinen ilmaisi tyytymättömyytensä Lappeenrannan kaupunginteatterin katsojalukuihin. Samaan asiaan ottivat kantaa myös monet muut valtuutetut puheenvuoroissaan todeten, että teatterin katsojaluvut olivat viime kaudella paljon alhaisemmat kuin monen pikkukaupungin teatterin.
Heltimoinen painotti, että nyt kun teatteriin on tehty mittavia satsauksia ja se saa uudet tilat kaupungin paraatipaikalle, on menon muututtava. Useat valtuutetuista loivatkin painetta ja toiveita elokuussa työnsä aloittavan uuden teatterinjohtajan Timo Sokuran harteille.
Myös perussuomalaisten ryhmänjohtaja nosti esiin museon kokoelmatilojen ala-arvoisen kunnon.
– Työntekijöille on taattava kunnon työtilat, Heltimoinen vetosi.
Myö-ryhmän Leena Kohvakka-Turja kiitteli puheenvuoronsa aluksi hyvästä tilinpäätöksestä. Hän kuitenkin muistutti, että kaupunkilaiset ja kaupungin työntekijät ovat olleet lujilla kaupungin tekemien säästöjen ja leikkausten vuoksi.
Hän huomautti, että vaikka kaupungin työntekijöiden työtyytyväisyyttä mitanneessa kyselyssä saatiin hyvä keskiarvo, oli hajontaa paljon, eivätkä kaikki voi työssään yhtä hyvin.
Vihreiden valtuustoryhmää luotsaava Virpi Junttila sanoi, että muutos johdettiin kaupungin henkilöstön keskuudessa hyvin ja henkilökunta otettiin huomioon. Junttila huomautti, ettei kaupungin henkilöstöä kuitenkaan tule vähentää niin, että tilalle ostetaan ulkopuolisia konsulttipalveluita.
Junttila muistutti, että kaupungin kiinteistöistä tulee huolehtia. Ja vaikka kaupungin kiinteistöjen vuokria on nostettu, ei tämä saa ajaa vuokralaisia ahdinkoon.
– Kaupungin kiinteistöjen vuokrat eivät saa nousta vapaita markkinoita korkeammiksi, tämä ei ole tarkoituksenmukaista, Junttila huomautti.
Vihreiden Junttila näpäytti, että Lappeenrannan tavoitteet ovat yhä liian maaseutumaisia, mikä on johtanut siihen, että kerrostaloasuminen on kaupungissa erittäin kallista. Hän peräänkuulutti tiiviimpää kaupunkirakentamista ja kerrostalojen kaavoittamista uusille tonteille, jotta kaupungin rakennetta saadaan tiivistettyä.
– Tiiviissä kaupunkirakenteessa on edullisempaa ylläpitää esimerkiksi tieverkkoa ja se on myös luonnolle parempi vaihtoehto, Junttila huomautti.
Kristillisdemokraattien Juha Rantalainen painotti rakennusten terveellisyyden ja turvallisuuden tärkeyttä. Rantalainen myös vaati kiireesti rakennusvalvonnan resurssien lisäämistä. Hän myös kantoi huolensa kekoon kaupungin henkilöstön jaksamisen ja työkyvyn säilymisen osalta.
Kevään viimeisessä kokouksessa kuultiin myös kutsu kesäiseen rantasaunaan, kehotettiin kuuntelemaan linnun laulua ja toivoteltiin hyvää kesää.
Lappeenrannan keskustaa halkovan pistoraiteen liikenneturvallisuutta ryhdytään vihdoin parantamaan. Lappeenrannan Pallossa pistoraiteen ja Satamatien tasoristeyksestä puuttuu yhä valo-ohjaus.
Myös Mustolan satamassa pistoraiteen liikenneturvallisuus on puuttellinen. Liikennevirasto on jo pari vuotta halunnut asentaa varoituslaitteistoja vaarallisiin tasoristeyksiin. Valtio on kuitenkin viime vuosina nipistänyt väylien kunnossapitoon tarkoitettuja määrärahoja.
Nyt uusi hallitus on luvannut lisätä määrärahoja väylien kunnostamiseen ja liikenneturvallisuuden kohentamiseen. Liikenneviraston kunnossapito-osaston Itä-Suomen aluepäällikkö Seppo Mikkonen on toiveikas, että tasoristeysten turvalaitteita päästään asentamaan lähiaikoina.
Mikkonen pitää turvalaitteiden tarvetta ilmeisenä, koska liikenne sekä pallossa että Mustolassa lisääntyy jatkuvasti.
Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin tarkastuslautakunta moittii vuoden 2014 arviointikertomuksessaan Eksotea huonosta raportoinnista. Puuttellisen raportoinnin takia tarkastuslautakunta ei ole voinut arvioida kaikkien sitovien tavoitteiden toteutumista. Arvioimatta jäivät muun muassa asiakastyytyväisyys, sähköisten palvelujen käyttö ja monipalvelupisteiden toiminta.
Arviointikertomuksessa edellytetään nykyistä täsmällisempää raportointia. Esimerkkinä mainitaan, että jos tavoitteeksi on asetettu sähköisen portaalin käyttäjien määrä, ei sen sijaan tule raportoida kirjautumiskertojen määrää, koska kyseessä on eri asia.
Sähköisten palvelujen kehityksestä huolimatta tarkastuslautakunta kehottaa Eksotea parantamaan puhelinpalvelujaan, jotka valtakunnallisen vertailunkin perusteella ovat huonoissa kantimissa.
– Puhelin on edelleen yleisin yhteydenottoväline, todetaan arviointikertomuksessa.
Kiitosta Eksote saa korjausliikkeestä, jolla sote-piirin talous on saatu tasapainoon.
Eksotelle laadittiin vuonna 2013 palvelurakennemuutossuunnitelma, jonka mukaisesti on muun muassa avattu hyvinvointiasemat Lemille, Ruokolahdelle ja Lauritsalaan, vähennetty laitoshoidon vuodepaikkoja ja lisätty liikkuvia palveluja.
Kuntien rahoituksen lisäämisen ja toiminnan tehostamisen ansiosta Eksotelle jäi vuonna 2014 niin paljon toimintakatetta, että sillä pystyttiin rahoittamaan poistot ja rahoituskulut ja kattamaan edellisten vuosien alijäämiä suunniteltua enemmän.
Eksote kestää kustannustehokkuusvertailun suurten kuntien kesken. Sote-menot ovat Etelä-Karjalassa asukasta kohden noin 2 900 euroa, kun ne esimerkiksi Kuopiossa ovat 3 100 euroa/asukas.
Tarkastuslautakunnan näkökulma Eksoten toimintaan on sama kuin kuntalaisen. Tarkastuslautakuntaa kiinnostaa, miten hyvin Eksote on onnistunut järjestämään ja tuottamaan sote-palvelut.
Jotta sisäiseen valvontaan saataisiin ryhtiä, kehottaa tarkastuslautakunta Eksoten valtuustoa ottamaan toimivaltansa takaisin ja asettamaan verovarojen käytölle selvät rajat.
Kuntayhtymän valtuuston on päätettävä sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteista. Tarkastuslautakunnan mukaan Eksoten hallituksen on laitettava asia kuntoon välittömästi, sillä tilintarkastaja on huomauttanut puutteesta jo aikaisemmin.
Suomen uusi hallitus on luvannut suuria satsauksia biotalouteen.
Parikkalassa hallituksen linjaukset on otettu innolla vastaan. Kunnassa on valmisteltu oma biotalousohjelma, jonka uskotaan nyt saavan vauhtia hallituksen toimista.
– Hallitusohjelmasta löytyy tähän hyviä viittauksia. Fossiilisille polttoaineille asetetaan todennäköisesti haittaveroja ja kotimaiselle energialle luvataan tukea, Parikkalan kunnan bioenergiastrategiaa työstänyt projektipäällikkö Anniina Kontiokorpi sanoo.
Kotimaisen puuenergian kannattavuutta on nakertanut erityisesti halvan kivihiilen käyttö Suomessa. Hallituksen mukaan Suomessa pyritään kokonaan pois kivihiilen käytöstä ensi vuosikymmenellä
Parikkalassa on jo tehty laskelmat mahdolliselle tuotantolaitokselle.
– Täällä on puhuttu biojalostusterminaalista, joka lähtisi käyntiin useassa eri vaiheessa. Ensin olisi haketusta, joka mahdollisesti edistyisi hakkeen kuivaamiseen ja sitä kautta korkeampilaatuisen hakkeen tuottamiseen.
Lopullisena tavoitteena on biohiililaitos, jossa tuotettaisiin puusta hiilta, jolla voitaisiin korvata kivihiiltä.
Kunnassa etsitään nyt yrittäjää, joka lähtisi vetämään hanketta.
Parikkalassa on seurattu muiden suurten biojalostushankkeiden etenemistä eri puolella Suomea. Hankkeet vaativat suuria puumääriä.
Kontiokorpi vakuuttaa, että puuraaka-ainetta riittäisi Parikkalan hankkeelle.
- Sijainniltaan olemme ihan hyvässä paikassa. Tämä on sellainen alue, jossa puuta riittäisi tällaiselle hankkeelle.
Myönnän, olen vähän koukussa self help -kirjoihin ja elämäntaitovinkkeihin. Hetkellinen oivaltamisen ja samaistumisen tunne on kuin huumetta.
Onnellisuusoppaiden annin voi mielestäni tiivistää helposti: nuku, syö, liiku, ole läsnä, hidasta, ajattele positiivisesti äläkä vaadi itseltäsi liikoja.
Sama syvällisemmin: kuuntele sisäistä lastasi, käsittele menneisyytesi, hyväksy se sekä opettele rakastamaan itseäsi ja muita. Ja tärkeimpänä: olet itse vastuussa omasta onnestasi. Vain sinä voit saada aikaan muutoksen!
Kutsun ohjeita onnellisuushöpöhöpöksi. Mikään kirja ei nimittäin ole vielä ollut tarpeeksi hyvä, jotta en olisi tarttunut seuraavaan.
Self help -oppaiden ja elämäntaitovalmennusten suosio ei näytä laantumisen merkkejä. Self help -bisnes toimii kuten nikotiinivalmisteet, jotka tarvitsevat paradoksaalisesti tupakkateollisuutta pärjätäkseen: self help tarvitsee tyytymättömiä ihmisiä.
Itsestäänselvyyksiä latelevat luennoitsijat ja blogistit menestyvät, koska pysyvä onnellisuus on harha.
Kokemukseni mukaan onnelliselta vaikuttavat ihmiset ovat raskaana, rakastuneita tai hurahtaneet johonkin lahkoon. Ei siis liene ihmeellistä, että suurin osa ajasta menee tämän huuman ulkopuolella.
Onnellisuuden tavoittelusta on tullut monelle elämäntapa. Itsensä etsiminen käy työstä ja voi olla jopa ahdistavaa.
Olemme unohtaneet, ettei koko ajan tarvitse olla onnellinen. Paras keino lisätä tyytyväisyyttä on hyväksyä se, että elämä on välillä rankkaa.
Mitä tulee self help -kirjoihin, suosittelen niitä kaikille. Tasapainoiseksi ihmiseksi ei ehkä tule Paulo Coelhon sitaatteja somessa jakamalla tai elämäntaito-oppaita lukemalla, mutta niistä saa nautintoa vähintään ironisesti. Etsiminen on hienoa ja perille pääseminen tylsää.
Ihminen on onneton, koska hän ei tiedä olevansa onnellinen. – Fjodor Dostojevski
Ovako Imatran tehdas täyttää sata vuotta. Tehtaan terästuotannolla on kohtuullisen hyvä menekki.
– Kysyntä ja toiminta on vakaata ja vankkaa, toimitusjohtaja Heikki Nyholm sanoo.
Euroopan teräsmarkkinoilla on kuitenkin jouduttu sopeutumaan uuteen hitaamman kasvun vaiheeseen vuoden 2008 talouskriisin jälkeen.
– Kasvua voisi olla enemmänkin, mutta tämä on ehkä se uusi normaalitila, johon pitää sopeutua. Kasvua luodaan sitten omilla toimenpiteillä, Nyholm sanoo.
Ovako Imatran tehdas on osa suomalalais-ruotsalaista Ovako-teräskonsernia, joka valmistaa erilaisia koneenrakennusteräksiä.
Nyholmin mukaan Imatran tehdas on luonteva osa kokonaisuutta.
– Konsernissa meillä on merkittäviä asiakkaita ja tärkeä osuus kokonaisuudessa. Silläkin on vaikutusta, että olemme Suomessa ainoa tämän alan valmistaja, Nyholm sanoo.
Ovakolla on kolme terästehdasta, joista kaksi on Ruotsissa samoin kuin myös pääkonttori. Nyholmin mukaan yhtiön kolme tehdasta ovat suuntautuneet hyvin omille tuotealoilleen.
Yhtiön omistaja on ollut vuodesta 2010 pääomasijoittaja Triton.
Ovako Imatran terästehtaalla työskentelee 600 henkilöä.