Maasotakoulussa Haminassa on todettu 42 koronavirustartuntaa. Tartunnoista valtaosa on todettu Reserviupseerikoulun varusmiehillä ja loput Maasotakoulun opiskelijoilla.

Positiivisen tuloksen saaneet ovat erillään muista varuskunnassa. Pieni osa on sairastunut lomillaan, ja he pysyvät toistaiseksi kotona.

Sairastuneiden kanssa tekemisissä olleita ja mahdollisesti altistuneita varusmiehiä oli 111. Heidät on eristetty muista ja jaettu pieniin osastoihin, joissa he jatkavat palvelustaan.

Kaikille mahdollisesti altistuneille tehtiin myös koronatesti ja kaikki testitulokset ovat valmistuneet.

Palvelusta porrastettu

Maasotakoulu on ohjeistanut varusmiehiä, opiskelijoita ja henkilökuntaa noudattamaan koronavarotoimia tarkasti, tarkkailemaan vointiaan ja hakeutumaan koronatesteihin matalalla kynnyksellä. Varuskuntaan ei saa tulla, jos on edes vähäisiä oireita.

Maasotakoulun henkilöstö ja asevelvolliset on jaettu osastoihin, jotka eivät kohtaa toisiaan. Esimerkiksi ruokailuajat ja -paikat sekä varusmiesten palvelus- ja vapaa-aikarytmi on järjestetty siten, että palveluksessa ollaan osastoittain porrastetusti.

Näin väljennetään tilojen käyttöä ja pyritään estämään koronan leviämistä. Yhteistiloja siivotaan ja desinfioidaan tehostetusti. Opiskelijat suorittavat opintojaan osin etänä.

Henkilökunta tekee pääosin etätyötä tehtävien niin salliessa.

3.4. kello 10.05 päivitetty uusimmat tiedot koronatestitulosten valmistumisesta ja koronatartuntojen määrästä.

Vuosia jatkunut virkamiesten ja poliitikkojen keskinäinen epäluottamus ja tyytymättömyys päätöksentekokulttuuriin on johtanut itärajan pienessä maalaiskunnassa järeään päätökseen.

Etelä-Karjalan Parikkalassa koko kunnanhallitus päätti alkuviikosta erota. Eroa ehdotti kunnanhallituksen puheenjohtaja Ari Berg (kesk.), ja ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Kunnanhallituksen jäsenten mukaan syynä ei ollut mikään yksittäinen tapahtuma tai tekijä, vaan pitkään jatkunut tilanne laukesi lopulta eron muodossa.

– Olimme pakotettuja tällaiseen päätökseen, toteaa kunnanhallituksen toinen varapuheenjohtaja, Uus-Parikkalan sitoutumattomien Maija Valkeapää.

Lue lisää: Parikkalan kunnanhallitus erosi – taustalla Parikkalan Raja Oy:n perustamiseen liittyvä epäluottamus

Valkeapää peräänkuuluttaa kunnan päätöksenteolta avoimuutta. Hänen mielestään päätöksenteossa ei ole noudatettu yhteisiä pelisääntöjä. Kunnanhallitus on hänen mielestään usein ollut pimennossa.

– Asioita ei ole tuotu kunnanhallituksen tietoon niin kuin olisi pitänyt. Myöskään hallituksen sisällä viesti ei ole aina kulkenut. Vaikka asioita kysytään ja selvitetään, vastauksia ei aina saa. Usein tuntuu, ettemme istu samalla puolen pöytää. On kummallista, että yhteistyö on näin kankeaa.

Taustalla tulehtunut työilmapiiri ja muita sotkuja

Vaikka yksittäistä syytä eroon ei löytynytkään, Parikkalassa keskinäistä kinaa on aiheuttanut muun muassa Parikkalan rajanylityspaikan kansainvälistämisen suunnittelu. Parikkalan entinen elinkeinojohtaja Pekka Reiman perusti yhtiön tukemaan kansainvälistymistä ilman kunnanjohtaja Vesa Huuskosen eli esimiehensä lupaa.

Parikkalan kunnanhallitus piti yhtiön perustamista kunnan etujen vastaisena ja yhtiön perustaminen peruttiin.

Kunta irtisanoi Pekka Reimanin keväällä 2020. Irtisanomisen syyksi kerrottiin muun muassa tehtävien laiminlyönnit. Reiman vei asian eteenpäin ja eroa käsitellään parhaillaan Itä-Suomen hallinto-oikeudessa.

Parikkalan Raja Oy:n sotku on kuitenkin vain jäävuorenhuippu. Vuonna 2020 kunnan työntekijät kertoivat pahasti tulehtuneesta työilmapiiristä. He vaativat jo vajaa vuosi sitten parempaa tiedonkulkua, avoimuutta ja työntekijöiden ajatusten ja ehdotusten huomioon ottamista.

Kunnan toimintakulttuuriin liittyvät ongelmat ovat jatkuneet jo pitkään.

Vuonna 2013 Parikkala ryvettyi kunnanjohtajakohussa, kun Hans Olander ajettiin pois kunnanjohtajan paikalta. Sotkua ruodittiin runsaasti mediassa, ja lopulta julkinen riitely halvaannutti kunnan.

Lue lisää: Pieni kunta tuhosi yhden miehen uran ja oman maineensa – näin Parikkalan kunnanjohtaja hävisi taistelun vallasta

Hans Olanderin jälkeen kunnanjohtajan tuoliin istahti pitkän upseerinuran tehnyt Vesa Huuskonen. Usean kuntalaisen mielestä valinta osui nappiin, sillä jämäkkään johtamiskulttuuriin tottunut Huuskonen ei ole juuri kuvia kumartanut.

Vuosia kohun jälkeen Vesa Huuskonen sanoo, että päätöksenteon avoimuudessa olisi pientä parantamisen varaa.

– Kunnanjohtajalla on lakisääteiset tehtävät noudattaa kunnan hallintosääntöä, mutta myös kunnanhallituksen on sitä noudatettava. Muuten kokonaisuus ei toimi. Ei täällä mitään jyräämistä ole, mutta kieltämättä jotkut asiat saattavat tulla yllätyksenä kunnanjohtajalle, joka kuitenkin valmistelee ja esittelee asioita kunnanhallitukselle, Huuskonen sanoo.

Muitakin mielipiteitä riittää.

Eron taustalla vaalitemppu

Kunnahallituksen jäsenen, keskustan Timo Neuvosen mielestä kunnanhallituksen eron taustalla on vaalitemppu. Hänen mukaansa Pekka Reimanin tapausta käytetään nyt lyömäaseena.

– Tämän Reimanin tapauksen pohjalta lähdettiin rakentamaan epäluottamusta. Tilanne on hankala, sillä oikeudessa kuullut todistajanlausunnot ovat salaisia eikä siellä esiin tulleita asioita vastaan voi mitenkään puolustautua.

Myös Neuvosen mukaan kunnahallituksessa on pitkältä ajalta huomattavissa kahtiajakautuneisuutta, joka näkyy käytännön asioiden hoidossa. Hänen mukaansa kunnassa vähemmistö myötäilee kunnanjohtajaa, ja sitten on enemmistö.

Neuvosen mielestä kunnanjohtaja ja häntä kannattava vähemmistö ovat jarruttaneet kunnan elinvoimaisuuden kehittämistä.

– Esimerkiksi Parikkalan rajanylityspaikan kehittäminen on aina pysähtynyt kunnanjohtajaan.

Kunnanjohtaja Vesa Huuskonen ei löydä perusteita Neuvosen väitteille.

– Parikkalan rajanylityspaikan hanketta ovat keskeisimmin edistäneet kunnanjohtaja ja kunnanhallituksen puheenjohtaja. He ovat kunnasta ainoat henkilöt, jotka ovat tätä työtä tehneet viime vuodet tiiviisti yhteistyössä maakuntajohtajan kanssa.

Huuskosen mukaan se, ettei kansainvälistäminen ole edennyt, johtuu osin koronakriisin aiheuttamista järjestelyistä valtioneuvostossa. Lisäksi nyt useita diplomaattiasioita tarkastellaan sekä Suomen ja Venäjän kesken ja jossakin määrin myös EU:n ja Venäjän välillä.

– Osa Parikkalan kuntapäättäjistä ei tunne näitä kansainvälistämiseen liittyviä käytäntöjä ja suhtautuu asiaan huomattavan yksinkertaisena tien ja rakenteiden rakentamisena, ottamatta huomioon sitä, että kahden eri valtion on asiasta sovittava ja sovitettava vielä rakentaminen yhteen.

Huuskonen toivoo, että keskustelu Parikkalan tilanteesta saa jatkossa rakentavia näkemyksiä ja ehdotuksia tilanteen parantamiseksi, eikä niissä kohtuuttomasti heijastuisi kuntapolitiikka ja kuntavaalien läheisyys.

Muutamia tapauksia valtuustokaudessa

Koko kunnanhallituksen eroaminen ei ole pikkujuttu. Kuntaliiton lakiasiainjohtajan Juha Myllymäen mukaan se ei ole Suomessa kovin yleistä.

– Neljän vuoden valtuustokauden aikana tulee muutamia tapauksia. Toisaalta Suomessa on paljon kuntia, joissa ei ole koskaan tullut tällaisia asioita esille, Myllymäki sanoo.

Hänen mukaansa kunnanhallitusten erot painottuvat usein juuri valtuustokausien lopulle.

– Usein vuosien kuluessa on kehittynyt syitä, joiden takia yhteistyö ei enää suju. Joskus myös vaalien lähestymisen takia näkemyseroilla on suurempi merkitys ja päädytään tällaiseen ratkaisuun.

"Kamelin selkä katkesi"

Parikkalan kunnanhallituksen toinen varapuheenjohtaja Maija Valkeapää(sit.) kertoo, että sitoutumattomat, kokoomus ja kristillisdemokraatit toivoivat ongelmiin toisenlaista ratkaisua kuin eroaminen. He olisivat toivoneet, että yksittäiset ihmiset olisivat osanneet tehdä oikeita johtopäätöksiä.

Näin ei kuitenkaan tapahtunut, joten ero oli ainoa vaihtoehto.

– Kamelin selkä katkesi ja nyt ollaan tässä pisteessä. Se osoittaa, että kunnanhallituksessakin on tehty virheitä, Valkeapää sanoo.

Valkeapää kertoo ehdottaneensa useaan otteeseen kunnanhallitukselle itsearviointia ja jopa työnohjausta. Ehdotukset eivät ole saaneet juuri vastakaikua.

– Luottamuksen rakentaminen on keskeistä. Lisäksi kunnanjohdon ja työntekijöiden välistä vuoropuhelua pitää parantaa, sitä ei ole ollut tarpeeksi.

Moni kaipaa avoimuutta

Kokoomuksen Markku Uimonen ei halua tuoda tarkemmin esiin, keitä kohtaan epäluottamusta on. Hänenkin mukaansa epäluottamus on kuitenkin tullut esiin useammassa tilanteessa.

– Ei ole esimerkiksi toimittu yhteisten pelisääntöjen mukaisesti tai on menetelty niin, ettei kunnanhallitus ole sitä voinut hyväksyä. Meidän esityksessämme oli kyse tuon epäluottamuksen esilletuonnista, mutta se kääntyikin niin, että koko hallitus otti siitä vastuun, selittää Uimonen.

Uus-Parikkalan sitoutumattomien valtuustoryhmän puheenjohtajanJouni Kiviahon mukaan kunnanhallitus ei ole pystynyt tuomaan tarpeeksi selkeästi esiin tyytymättömyyttään esimerkiksi kunnanjohtajaa kohtaan.

– Kunnanjohtajaa on näennäisesti tuettu, mutta sitten koko ajan on oltu taustalla tyytymättömiä. Keskusta on vaatinut Huuskosen eroa selkeästi. En pidä kaksinaamaisesta pelistä, tyytymättömyys pitäisi tuoda esille selkeämmin, niin että viesti menee perille.

Kiviaho toivookin päätöksenteolta jatkossa lisää avoimuutta.

– Varmasti kaikkien, niin kunnanjohtajan, johtavien virkailijoiden ja poliitikkojen kuin työntekijöidenkin olisi syytä käydä peilin edessä.

Antti Paajanen (kesk.) toivoo, että toimintakykyinen kunnanhallitus saadaan kasaan, vaikka muutoksia ei heti syntyisikään.

– Se on kaikkien kuntalaisten etu.

Parikkalan kunnanvaltuuston on määrä valita uusi kunnanhallitus kokouksessaan 8. huhtikuuta.

Kun et jaksa enää esittää mitään

Kun et suuta pysty supussa pitää

Tule luoksemme

Pöytä on jo katettu

Tampereen seurakuntien YouTube-kanavallaan julkaisema Syntisten pöytä on katettu -video on noussut pääsiäisen puheenaiheeksi. Keskiviikkona julkaistu video lähti leviämään sosiaalisessa mediassa nopeasti, ja lauantai-iltapäivään mennessä sille on ehtinyt kertyä jo yli 133 000 katselukertaa.

Video on neljän evankelisluterilaisen papin tribuutti Erika Vikmanin Syntisten pöytä -kappaleelle.

– Ehdottomasti on kyllä yllättänyt, miten paljon kiinnostusta se on herättänyt. Tietenkin onhan tämä tosi hyvä kappale, itsekin olen sitä kuunnellut. En ajatellut, että se herättäisi näin suurta huomiota, kertoo videolla esiintyvä Imatran seurakunnan seurakuntapastori Kaisa Kontiainen.

Videolla nähdään muun muassa ehtoollisen jakamista ja kielletyn hedelmän tarjoilua.

Tuttua kappaletta huulisynkkaa videolla kolme muutakin seurakuntapastoria: Jenni Kallio Herttoniemen seurakunnasta, Anniina Salminen Harjun seurakunnasta ja Jenny Merimaa Ikaalisten seurakunnasta.

Video syntyi nopeasti

Kaikki lähti liikkeelle Erika Vikmanin kappaleesta.

– Kappale kosketti Jenni Kalliota niin paljon, että hän ajatteli, että tästä lähdetään tekemään tällaista herättävää ja kutsuvaa videota, sanoo Kontiainen.

Videon eri osuudet kuvattiin neljän mukana olevan seurakunnan kirkoissa. Seurakunnilta on saatu lupa videolla esiintymiseen.

Kontiaisen osuudet toteutettiin Imatralla Tainionkosken kirkossa.

– Aika pienellä porukalla ja nopealla aikataululla tehtiin, kertoo Kontiainen.

Koska aikataulu oli niin nopea, videoon löytyi esiintymään pelkästään naisia.

Moni voi löytää itsensä sanoituksista

Janne Rintalan ja Kaisa Korhosen sanoittamassa kappaleessa on mukana paljon uskonnollista termistöä. Muun muassa kielletty hedelmä ja murrettu leipä mainitaan. Sanoitukset puhuttelevat muutenkin:

Jätettyjä, petettyjä, eronneita, karanneita

Langenneita, ratkenneita, sisimpänsä salanneita

Kontiainen kokee, että kappale kuvaa elämää ja meitä ihmisiä.

– Jos mietimme vaikka alkuperäistä ehtoollispöytää, jossa Jeesus oli opetuslapsiensa kanssa, samalla tavalla siellä oli varkaita, kieltäjiä ja pettureita, hän sanoo.

– Jokaisesta meistä löytyy aivan varmasti joku noista pöydän ihmisistä: pettäjä, jättäjä, eronnut ja karannut. Kuka meistä voi sanoa, että ei sopisi yhteenkään noista luetelluista?

Video jakaa mielipiteitä

Etenkin positiivisten kommenttien määrä on yllättänyt Kontiaisen.

– Olen saanut sellaistakin palautetta, että kirkko on tullut 600 vuotta lähemmäs nykyaikaa, kertoo Kontiainen.

Palautteissa on tullut esille myös se, että voisi harkita liittyvänsä takaisin tällaiseen kirkkoon, joka tulee ulos tällaisella kappaleella ja videolla. Kaikkien mieleen video ei kuitenkaan ole.

– On tietenkin myös niitä, jotka ovat pahoittaneet mielensä. He ovat kokeneet, että video on rienaava ja sillä halutaan halventaa näitä pyhiä asioita, mitä ehtoollinenkin on kirkossamme.

Tasapainoilu perinteisen ja modernin välillä ei ole aina helppoa.

– Oikeastaan, tekee niin tai näin, aina joku loukkaantuu ja pahoittaa mielensä.

Kontiainen on ratkaissut asian omalta osaltaan näin:

– Pitää olla rehellinen omalle kutsulleen ja tehdä asioita täydellä sydämellä.

Moottorikelkka upposi tiistaina jäihin Saimaan Piiluvanselällä Lappeenrannassa.

Kelluntapukuun pukeutunut kuljettaja selvisi osittain uponneen kelkan päältä kuivana jäälle. Hän ei uskaltanut lähteä kävelemään pois, vaan soitti hätäkeskukseen.

Vähän myöhemmin moottorikelkka upposi järveen.

Etelä-Karjalan pelastuslaitos kävi hakemassa kuljettajan hydrokopterilla pois jäältä ja merkitsi poijulla moottorikelkan uppoamispaikan.

Moottorikelkan nostaminen on omistajan vastuulla.

Meren jäät lähes sulaneet

Pelastuslaitokset ja Suomenlahden merivartiosto varoittavat heikoista jäistä ja kehottavat ihmisiä pysymään poissa jäältä. Jään paksuus vaihtelee tällä hetkellä suuresti.

Merivartiostolla oli useita pelastustehtäviä pääsiäisen aikana Suomenlahdella. Helsingissä Vuosaaressa pelastettiin veden varasta lauantaina hiihtäjä. Jäihin uppoamisen oli havainnut läheisen kerrostalon asukas, joka ilmoitti tapauksesta hätäkeskukseen.

Merivartiostolla oli vastaavanlainen pelastustehtävä aamulla myös Pyhtäällä. Tuolloin veden varaan oli joutunut jäällä kävelemässä ollut henkilö. Kymenlaakson pelastuslaitoksen pintapelastajat nostivat ylös jäihin uponneen, ja hänet toimitettiin hoitoon Kymenlaakson keskussairaalaan.

Kotkan merivartioaseman merivartiomestari Matti Manninen sanoo, että jäätilanne on erittäin heikko itäisellä Suomenlahdella.

– Jäitä on pääasiassa sisälahdilla ja ne ovat heikkoja, sinne ei pidä mennä. Pelastajien on vaikea tai jopa mahdoton päästä paikalle. Näissä tuuliolosuhteissa ei voi käyttää ilmatyynyalusta, talviveneillä ei voida ajaa matalaan ja peltiveneellä ei voi ajaa jäissä, sanoo Manninen.

Talven jääpeite kesti Suomenlahdella muutaman kuukauden.

Yhteensä noin 260 Eksoten työntekijää on nostanut Eksotea vastaan kaksi kannetta. Työntekijät vaativat korvauksia työaikamuutoksen takia.

Vuonna 2016 toteutetussa työaikamuutoksessa palkalliseen työaikaan kuuluneesta puolen tunnin ruokatauosta tuli työntekijän omaa aikaa.

Jaksotyöaika muutettiin työehtosopimuksen mukaiseksi yleiseksi työajaksi, ja se koski noin tuhatta työntekijää.

Palkattoman ruokatauon lisääminen keskelle työpäivää ei lisännyt työaikaa eikä muuttanut palkkaa.

Suurin osa työntekijöistä oli sopinut työaikamuodon muuttamisesta

Eksoten henkilöstö- ja viestintäjohtaja Santtu Niemen mukaan suurin osa työntekijöistä sopi työaikamuodon muuttamisesta työnantajan kanssa. Osa työntekijöistä siirrettiin toiseen työaikamuotoon työnantajan päätöksellä.

Toisen kanteen ovat jättäneet työaikamuutoksesta sopineet ja toisen ne, jotka siirrettiin toiseen työaikamuotoon työnantajan päätöksellä.

Asiasta ensin kertoneen Etelä-Saimaan mukaan Eksoten maksettavaksi saattaa tulla jopa miljoonien eurojen korvaukset. Niemi ei tässä vaiheessa ryhdy arvioimaan mahdollisten korvausten määrää.

Eksoten lakimies laatii parhaillaan vastineita kanteisiin.

Palkkarästeihin paloi 30 miljoonaa euroa

Henkilökunnan palkkaerimielisyyksistä syntyneet vaatimukset ovat rasittaneet Eksoten taloutta aikaisemminkin.

Syksyllä 2020 Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri Eksoten valtuusto hyväksyi palkkojen yhdenmukaistamisesta syntyneen palkkariidan sovintoratkaisun.

Sen perusteella noin 4 500 työntekijälle maksettiin yhteensä 30 miljoonaa euroa maksamatta jääneitä palkkoja.

Eksoten työntekijöiden palkkasaatavat syntyivät 10 vuoden aikana, kun palkkaharmonisointi jäi Eksoten johdolla aikanaan tekemättä.

Kaupunkien käytännöt alakoululaisten kasvomaskien käytöstä vaihtelevat. Esimerkiksi Lappeenrannassa maskit ovat jo rutiinia monille pienille koululaisille, mutta Helsingissä ja Vantaalla niitä ei toistaiseksi ole pidetty tarpeellisena.

Lappeenrannan Kaukaan koulun Saiman ja Väinön mielestä kasvomaskit tuntuivat aluksi oudoilta. Nyt he ovat jo tottuneet maskien käyttöön.

– Pestään ekaksi kädet ja laitetaan maskit, Saima kertoo.

Lappeenrannan kaupunki on suositellut kasvomaskin käyttöä kaikille alakoululaisille maaliskuun viimeisestä viikosta alkaen. Maskisuositus otettiin käyttöön, koska koronavirukselle altistumisista johtuneiden karanteenien määrä lappeenrantalaiskouluissa alkoi nopeasti kasvaa maaliskuussa.

Suositus koskee koulua ja iltapäivätoimintaa, ja se on voimassa sisätiloissa: esimerkiksi omassa luokassa ja ruokalan jonossa.

Lappeenrannan tavoin Turun kaupunki suosittelee kasvomaskia ekaluokkalaisista alkaen, ja ainakin Imatralla on käytössä maskisuositus alakoulun kolmannelta luokalta alkaen.

THL suosittelee 12-vuotiaille

Kaupunkien omat suositukset ovat tiukempia kuin Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen maskisuositukset, joiden mukaan kasvomaskia pitäisi käyttää 12-vuotiaasta alkaen.

THL sanoo ohjeissaan, etteivät kasvomaskit "sovellu pikkulapsille, sillä maskin ohjeiden mukainen käyttö onnistuu vasta hieman vanhempana".

THL:n ylilääkäri Emmi Sarvikivi kertoo, että suosituksen taustalla on maailman terveysjärjestön WHO:n maskisuositus, jonka takana seisoo myös Euroopan tautienehkäisy- ja valvontakeskus ECDC.

Hänen mukaansa ECDC korostaa, että maskien hyöty riippuu niiden oikeasta käytöstä ja muista käytössä olevista toimenpiteistä, joita maskit voivat täydentää.

– Mitä nuoremmista lapsista on kyse, sitä epävarmempi on maskista saatava lisähyöty, Sarvikivi kirjoittaa.

Hänen mukaansa alueelliset ja paikalliset viranomaiset voivat tehdä harkintansa mukaan myös kansallisista suosituksesta poikkeavia suosituksia omille alueilleen.

THL on tilastoinut elokuusta 2020 lähtien varhaiskasvatuksessa ja eri kouluasteilla tapahtuneita korona-altistumisia ja sitä, kuinka suuri osa niistä on johtanut tartuntaan.

Maaliskuun loppuun mennessä oli tilastoitu yhteensä 62 584 altistumista, ja altistuneista 1,5 prosentilla oli todettu myöhemmin koronavirustartunta. Tartunnan saaneiden osuus vaihtelee kouluasteittain: ammatillisessa koulutuksessa osuus on korkein eli 2,6 prosenttia ja lukiossa matalin eli 0,4 prosenttia.

– Kouluihin laadittujen tartunnantorjuntaohjeiden noudattaminen vaikuttaisi ehkäisevän tartuntoja nykyiselläänkin varsin hyvin, Sarvikivi sanoo.

Helsinki noudattaa nyt THL:n linjaa

Uudenmaan kuntien koronakoordinaatioryhmä on kuitenkin nyt päätynyt suosittelemaan, että alueen kunnat harkitsevat kasvomaskin käyttöönottoa myös esi- ja alakouluissa.

Suosituksesta huolimatta kunnat tekevät päätöksensä koulujen maskikäytännöistä itse.

Esimerkiksi Helsingin oppilaitoksissa noudatetaan THL:n kansallista linjaa, eli maskisuositus alkaa 12-vuotiaista.

– Arviomme toistaiseksi on, että nuoremmilla maskeja ei tarvita. Olemme toki keskustelleet asiasta ja tiedämme, että joillakin paikkakunnilla pienemmilläkin on maskeja, kertoo Helsingin kasvatuksen ja koulutuksen toimialajohtaja Liisa Pohjolainen.

Hänen mukaansa ohjeistus muuttuisi, jos THL tai kaupungin epidemiologinen toiminta suosittelisi maskia myös pienemmille koululaisille. Epidemiologinen toiminta on Helsingin kaupungin yksikkö, joka hoitaa tautiepidemioita ja antaa tartuntatauteihin liittyvää neuvontaa.

Pääkaupunkiseudun koronaryhmä pohtii lasten maskien käyttöä

Vantaalla kaupunginjohtaja Ritva Viljanen uskoo, että maskilinjausta käsitellään tällä viikolla pääkaupunkiseudun koronakoordinaatioryhmän kokouksessa. Helsingillä, Espoolla ja Vantaalla on oma koronanyrkkinsä, jonka päätökset ovat samassa linjassa. Ne saattavat toisinaan myös poiketa muiden Uudenmaan kuntien ohjeistuksista. Näin siksi, että pääkaupunkiseutu on tiheimmin asuttua aluetta, mikä vaikuttaa epidemiatilanteeseen.

Pohjolaisen mukaan pääkaupunkiseudulla on pyritty siihen, että käytänteet ovat mahdollisimman pitkälle yhtenäiset.

Alakoululaisille maskeja suositteleva Lappeenranta on pääkaupunkiseudun tavoin koronavirusepidemian leviämisvaiheessa. Koronavirustartuntojen ilmaantuvuusluku eli tartuntamäärä 100 000 asukasta kohden on Helsingin ja Uudenmaan alueella tällä hetkellä noin 260 ja Etelä-Karjalassa noin 139.

Lapeenrannassa harjoiteltiin yhdessä

Jos pääkaupunkiseudun kouluissa päädyttäisiin lasten maskien käyttöön, se saattaisi alkaa myös sujumaan, mikäli Lappeenrannan esimerkkiä on uskominen.

Ensimmäisen luokan opettaja Annika Lönnroth Lappeenrannan Kaukaan koulusta kertoo, että oppilaat ovat ottaneet kasvomaskit hyvin vastaan.

Maskien käyttö aloitettiin harjoittelemalla maskien oikeanlaista käyttöä. Osa oppilaista tarvitsee apua maskin laittamisessa, sillä maskit ovat aikuisten kokoa.

– Meillä on ilmeisesti ollut hankaluuksia saada lasten maskeja kouluille ja käytössä on ollut aikuisten maskeja, jotka ovat aika isoja ekaluokkalaisille. Moni oppilas tarvitsee apua siinä, että saa maskin sopivasti kasvoilleen, Lönnroth kertoo.

Ekaluokkalaisen Väinön mukaan maskin saa pysymään kasvoilla, kun maskin lenkkejä kiertää ennen kuin ne laittaa korvan taakse.

– Ne kierretään sieltä, Väinö sanoo.

Ei maskipakkoa

Opettaja Annika Lönnrothin mukaan ekaluokkalaiset jaksavat yleensä pitää maskeja hyvin koko päivän ajan. Jos maskia ei jaksa enää pitää tai tulee huono olo, maskin saa ottaa pois.

– Jos vaikuttaa siltä, ettei oppilas pysty maskin kanssa olemaan, olen ohjannut, että vie se roskiin lopputunnin ajaksi. Ei kuitenkaan ole tarkoitus kärsiä sen kanssa, Lönnroth kertoo.

Luokassa on myös sovittu, ettei maskeilla pelleillä.

Lönnrothin oppilaista suurin osa oppilaista pitää maskia. Pakollista maskin käyttäminen ei kuitenkaan ole, ja mielipidettä maskin käytöstä on kysytty myös oppilaiden huoltajilta.

– Jos joku vanhempi on erikseen toivonut, ettei oma lapsi käyttäisi maskia, emme myöskään ohjaa tätä lasta ottamaan maskia vaan kunnioitamme vanhemman toivetta, Lönnroth kertoo.

Juttua on täydennetty 6.4.2021 klo 18.10 selventämällä pääkaupunkiseudun koronaryhmän roolia.

Lue myös:

Uusimmat tiedot koronaviruksesta

Uusimmat tiedot koronaviruksesta Etelä-Karjalassa

Koronatartuntojen määrä on lisääntynyt rajusti Maasotakoulussa Haminassa.

Pääsiäisen aikana on tullut ilmi seitsemän uutta tartuntaa, ja yhteensä tartuntoja on nyt todettu 49. Kaikki tartunnat viittä lukuun ottamatta on todettu Reserviupseerikoulun varusmiehillä. Loput tartunnoista on todettu Maasotakoulun opiskelijoilla.

Haminan varuskunnan terveysaseman päällikkölääkärin Ville Ronkaisen mukaan hiljattain koronavirustartunnan saaneista henkilöistä ensimmäinen alkoi oirehtia 22.3., jolloin hänet myös testattiin.

– Nyt todetuista ensimmäinen koronavirustartunta täällä Haminan päässä tuli tietoon 24.3. Toinen tuli tietoon seuraavana päivänä. Varuskunnan sisällä liikkuva tauti tuntuu olevan erittäin helposti tarttuvaa, sanoo Ronkainen.

Toimintatapoja tarkastellaan kriittisesti

Ronkaisen mukaan on epäilyjä siitä, että Maasotakoulussa kyseessä voisi olla koronaviruksen brittimuunnos, mutta siitä ei saa vielä varmuutta ainakaan muutamaan viikkoon. Ronkaisen mukaan ei ole täyttä varmuutta siitä, montako tartuntaketjua varuskunnan sisällä on.

Reserviupseerikoulun johtaja, eversti Vesa Helminen arvioi Maasotakoulun kasvaneen tartuntamäärän johtuvan monesta syystä.

– Eri tartuntaketjut varmaan osin rakentuvat vapailta ja se tulee varuskuntiin. Kaikkia toimintatapoja on kriittisesti tarkasteltava myöskin meidän itse tässä tilanteessa, jossa määrä on kasvanut, kertoo Helminen.

Kohtalokas metsäleiri

Yksi Haminassa palvelevista varusmiehistä kertoo olleensa mukana metsäleirillä, jolta RUK:n epidemia todennäköisesti sai alkunsa. Varusmies esiintyy jutussa anonyyminä asian arkaluonteisuuden vuoksi.

Hän kertoo, että leiriltä lähti yksi henkilö pois kesken leirin. Viimeisenä aamuna muille kerrottiin, että tällä henkilöllä oli todettu koronatartunta kasarmilla. Metsäleirillä olleet varusmiehet siirrettiin sen jälkeen toiseen rakennukseen erilleen muista. Ylen haastatteleman varusmiehen mukaan eristystoimet olivat varsin kyseenalaiset.

– Jaottelu meni ihan perseelleen siellä uudessa paikassa. Se porukka, joka oli ollut eniten tekemisissä tartunnan saaneen kanssa, ripoteltiin ympäriinsä. Melkein joka tuvassa oli jengiä, joka oli ollut tekemisissä tartunnan saaneen kanssa. Siitä tuli täydellinen koronalinko, kun pistettiin porukka ihan sekaisin.

Haminan varuskunnan terveysaseman päällikkölääkärin Ville Ronkaisen mukaan lähtökohta on se, että eristetään koronapositiiviset, altistuneet oireettomat ja myös altistuneet oireelliset eri paikkoihin. Ronkaisen mukaan altistuneet on jaettu mahdollisimman pieniin ryhmiin, jotta koronavirus ei pääsisi kiertämään pidempään heidän joukossaan.

– Ensisijaisesti pitää saada estettyä, ettei tällaisia altistumisia pääsisi tulemaan. Pitää varmistaa, että täällä on noudatettu kaikkia ohjeita, joita Puolustusvoimissa on koulutuksen ja muiden järjestelyiden osalta annettu, kertoo Ronkainen.

Varusmiehen mukaan oireettomat ja lievästi oireilevat joutuivat nukkumaan yhteistuvissa, koska eristykseen "oikeasti sairaiden joukkoon" ei päässyt kuin vakavista oireista.

– Meille sanottiin, että vain vakavista oireista saa lähteä. Se oli mielenkiintonen ratkaisu, kun normaalioloissa koronalle altistuneet eristetään vaikkei olisi mitään oireita. Nyt täälläkin saa vähän helpommin mennä eristykseen, mutta alussa vaan vakavaoireiset.

Oireista pitää kertoa

Päällikkölääkäri Ville Ronkainen ei kiistä yhteistuvissa nukkumista, mutta hänen mukaansa tässäkin on pyritty toimimaan ripeästi.

– Kyllä siinäkin on pyrkimys ollut se, että oireiset otetaan erilleen oireettomista, olivat he sitten altistuneita tai eivät. Tavoitteena on ollut aina, että oireiset saataisiin otettua erilleen oireettomista, kun siihen tilaisuus tulee, kertoo Ronkainen.

Kun varusmies kertoo oireistaan, hänelle järjestetään Ronkaisen mukaan ensin eristystila ja tehdään koronatesti. Testituloksen valmistumisessa menee pari päivää. Varusmiehen tulee odottaa testitulosta eristystilassa.

Ronkaisen mukaan eristys on ollut tapana järjestää heti, kun oireilu on tullut Maasotakoulun tietoon.

– Tietenkin se vaatii sen, että varusmies kertoo oireistaan, eikä vain pode niitä siellä omassa tuvassaan, sanoo Ronkainen.

Altistumiset on estettävä

Ylen haastattelema varusmies kertoo kärsineensä itse lievistä oireista. Hän on käynyt koronatestissä käynyt viikko sitten maanantaina ja tänään tiistaina uudestaan.

– Viime testissä ei näkynyt mitään. Sekin huono on juttu, että testien välissä on viikko. Siinä välissä ehtii tapahtua aika paljon. Vaikka eihän sillä enää paljon väliä ole, kun tauti jyllää jo. Heti alussa olisi pitänyt toimia paremmin.

RUK:n johtaja, eversi Vesa Helminen sanoo, että tautitapausten määrän kasvu selvitetään.

– Tavoitteemme on koko ajan se, että terveys säilyy mahdollisimman pitkälle. Analyysit siitä, mitkä tekijät ovat johtaneet tautimäärän kasvuun, valmistuvat ja ne huomioidaan jatkossa parempana toimintana, sanoo Helminen.

Palautetta muualta

Varusmiesliitosta kerrotaan, että sille on tullut koronaepidemian aikana palautetta Puolustusvoimien hitaasta reagoinnista koronatartuntoihin.

– Tällaista palautetta on aikaisemmin tullut joukko-osastoista, kun tartunnat ovat kääntyneet kasvuun. Olemme myös kuulleet sitä, että on tapahtunut liian hidasta reagointia eikä ole asetettu eristyksiin, kertoo Varusmiesliiton puheenjohtaja Atte Grönroos.

Haminasta Maasotakoulun eristyskäytännöistä ei kuitenkaan ole tullut liitolle viestiä. Grönroosin mukaan tapaukset voivat tulla Varusmiesliiton tietoon viiveellä.

Grönroosin mukaan Varusmiesliitolle tulee ympäri Suomea joukko-osastoista huolestuneita yhteydenottoja, mutta tähän mennessä ne eivät ole vaatineet suuria toimenpiteitä. Suurin osa yhteydenotoista tulee huolestuneilta vanhemmilta. Kysymyksiä tulee muun muassa lomakäytännöistä.

Moni ottanut yhteyttä Porista

Viime aikoina Varusmiesliittoon on otettu yhteyttä etenkin Porin prikaatin koronavirustartuntatilanteen tiimoilta. Porin prikaatissa oli pari viikkoa sitten yli 30 tartuntaa ja 300 henkilöä karanteenissa. Grönroosin mukaan Porin prikaatista on tullut esimerkiksi yksittäisiä yhteydenottoja siitä, että altistuneet varusmiehet ovat jatkaneet palvelustaan muiden kanssa.

– Hyvin harvoissa tapauksissa myös oli syöty samassa paikassa altistuneiden ja ei-altistuneiden kesken. Eristystoimenpiteet eivät olleet riittävät. Siellä oli käytetty samoja saniteettitiloja ja muita, koska tilojen riittävyys on tietenkin ollut ongelma.

Puolustusvoimista todetaan, että yleinen koronatilanne heijastuu myös sen toimintoihin.

– Joku varusmies, joka kahden viikon loman jälkeen palaa varuskuntaan, voi kantaa mukanaan oireetonta tartuntaa. Sitä ei pystytä välttämään. Puolustusvoimat on osa muuta yhteiskuntaa. Tilanne on kärjistynyt muussa yhteiskunnassa, se näkyy myös luvuissa Puolustusvoimissa, sanoo Puolustusvoimien tiedotuspäällikkö Max Arhippainen.

Arhippaisen mukaan varusmiesten eristäminen pienempiin ryhmiin, jotta saadaan mahdolliset tartuntaketjut eristettyä, on ollut yleisesti ottaen aika tehokasta.

Testeihin pitäisi päästä nopeasti

Puolustusvoimat on laajentanut testausta viime aikoina. Varusmiesliitto saa silti ympäri Suomea yksittäisiä viestejä, joissa ihmetellään, minkä takia altistumisesta riippumatta ei ole päässyt testiin.

– Näen, että tässä on joka paikassa huomattavasti parantamisen varaa. Mielestäni pitäisi automaattisesti olla niin, että kaikkien pitäisi päästä välittömästi testiin, kenellä on mitään mahdollisuutta siihen altistumiseen, sanoo Grönroos.

Viime viikolla Maasotakoulussa yli sata oireetonta kävi joukkotestissä.

Haminan varuskunnan terveysaseman päällikkölääkärin Ville Ronkaisen mukaan altistuneet olivat suurimmalta osin oireettomia.

– Käytäntö on, että jos on altistunut, viidennen ja kahdennentoista päivän kohdalla altistumisesta on testattu, oli oireita tai ei. Jos oireita tulee, niin testataan jo aikaisemmin.

Oireiset testataan Ronkaisen mukaan jo samana päivänä, kun he tulevat aamuvastaanotolle ilmoittamaan oireistaan.

– Meillä on testit käytössä maanantaista torstaihin. Perjantaina, lauantaina ja sunnuntaina emme ole pystyneet testaamaan, koska siinä on ollut ongelmia saada näytteet lähetettyä eteenpäin.

Jos varusmies alkaa oirehtia viikonloppuna, niin Ronkaisen mukaan heidät täytyy eristää varuskunnan sisällä muista ja arkena he pääsevät testiin.

– Pääsiäisen aikana järjestettiin poikkeusjärjestely, jolloin otettiin lauantaina testejä. Niitä otettiin runsain määrin altistuneilta.

Suurelta osin sujunut hyvin

Varusmiesliiton puheenjohtajan Atte Grönroosin mukaan koronaviruksen torjunta on hoidettu Puolustusvoimissa pääsääntöisesti oikein hyvin.

– Siellä on tehty radikaaleja toimia sen eteen. Puolustusvoimienkin etu on se, että koulutettavat pysyvät terveinä ja ketään ei aseteta vaaraan.

Parantamisen varaakin Grönroosin mukaan on. Varusmiesliitto on ehdottanut, että varusmiehet tulisi huomioida rokotusjärjestyksessä.

– Näemme, että tämä on viimeinen tikki, mitä tässä voidaan ottaa käyttöön. Pitäisi saada suurimääräisesti varusmiehille rokotteita saataville sen jälkeen, kun riskiryhmäläiset, terveydenhuollon henkilökunta ja muu välttämätön väestö on rokotettu.

Karjalan prikaatissa tilanne on vakaa

Karjalan prikaati on Suomen suurin yksittäinen yhdellä paikkakunnalla toimiva varuskunta. Karjalan prikaatista kerrotaan, että koronatilanne on pysynyt vakaana.

Kouvolassa Vekaranjärven varuskunnassa on tällä hetkellä 15 varusmiestä sairaana koronavirustartunnan vuoksi ja kahdeksan varusmiestä on sairaana kotona. Mahdollisesti altistuneita on 80, joista osa on eristyksessä kotona.

Karjalan prikaatissa on käytössä monia toimenpiteitä koronavirustartuntojen ehkäisemiseksi, ja niillä on ollut esikuntapäällikkö, everstiluutnantti Juhana Skytän mukaan vaikutusta.

– Näillä toimenpiteillä olemme pystyneet rajoittamaan koronavirustapauksia, vaikka tällaisia yksittäisiä tapauksia on tullut. Niistä ei ole sitten muodostunut ketjuja, jotka olisivat levinneet yksiköstä ja osastosta toiseen, sanoo Skyttä.

Erikoistoimenpiteet ovat Skytän mukaan edelleen käytössä hygieniatoimenpiteistä ja maskien käytöstä lähtien.

– Ennen kaikkea pyrimme pitämään kaikissa tapauksissa majoitusosastot ja joukot mahdollisimman erillään toisistaan ja omassa kokoonpanossaan niin, että eri osastojen väliset kontaktit minimoidaan.

Skytän mukaan koronavirustestaaminen Karjalan prikaatissa on sujuvaa ja säännöllistä. Testejä tehdään keskimäärin useita kymmeniä päivässä. Skytän mukaan testaaminen keskittyy ennen kaikkea oireellisiin ja altistuneisiin, mutta myös altistuneita oireettomia varusmiehiä testataan paljon.

– Olemme aika isoja määriä testanneet, sanoo Skyttä.

Luumäen kunnassa Etelä-Karjalassa luovuttiin maakaasun käytöstä lämmön tuotannossa viisi vuotta sitten. Taavetin kuntakeskukselle kaukolämpöä tuottavan lämpölaitoksen polttoaineeksi valittiin hake.

– Hintakysymys oli se suurin asia, kun tämä päätös tehtiin, lämpölaitosta pyörittävän Luumäen energian toimitusjohtaja Juha Inkilä kertoo.

Tilanne on nyt muuttumassa hinnan suhteen. Puuenergian hinta on ollut jo useamman vuoden kasvussa. Kasvua pönkittää entisestään odotettua nopeampi energiaturpeen käytöstä luopuminen. Sitä korvataan etupäässä hakkeella.

– Kyllä paineita hakkeen hinnannousuun on ollut ja se on hiukan noussut viime vuosina. Suhtaudumme kuitenkin edelleen luottavaisesti hakkeen tulevaisuuteen polttoaineena, Inkilä sanoo.

Hinta noussut

Tilastokeskuksen mukaan energiahakkeen hinta on noussut noin 8 prosenttia vuodesta 2017. Suurin osa hinnannoususta tapahtui viime vuonna.

Hakkeen hinnannousulla on laaja vaikutus, koska sitä käytetään monen kunnan lämpölaitoksen polttoaineena. Energiahakkeen hinnannousu asettaa näin nousupaineita myös kaukolämmön hinnalle näissä kunnissa.

Tuonti patoaa hintapainetta

Luumäen energialle haketta toimittavassa Metsänhoitoyhdistys Kaakossa on havaittu hakkeen kysynnän lisääntyminen. Toiminnanjohtaja Jarmo Haimilan mukaan kysyntä lähti nousuun jo ennen kuin energiaturpeen alasajo kiihtyi nykyiselleen.

– Tämä on vaikuttanut markkinatilanteeseen erityisesti valtakunnan tasolla jo jonkin aikaa. Haketta kysytään nyt yhä kauempaa, Haimila kertoo.

Energiahakkeen hinnannousua hillitsee tuonnin voimakas lisääntyminen. Haketta tuotiin viime vuoden tammi-syyskuussa noin 20 prosenttia edellisvuotta enemmän erityisesti Venäjältä.

Tuontihakkeen käyttö lämpö- ja voimalaitoksissa onkin yli nelinkertaistunut vuodesta 2015.

Tuontihakkeen osuus on nykyään jo yli 20 prosenttia voimaloiden polttamasta hakkeesta, kun se vuonna 2015 oli vain noin 6 prosenttia.

Kuljetuskustannukset hillitsevät hintoja

Myös kuljetuskustannukset hillitsevät energiahakkeen hintarallia. Kotimaista haketta ei kannata kumipyörillä kovin kauaksi kuljettaa.

– Meidän haketoimituksille kuljetussäde on noin kolmekymmentä kilometriä, Metsänhoitoyhdistys Kaakon toiminnanjohtaja Jarmo Haimilä sanoo.

Luumäen energia ei aio ainakaan näillä näkymin ostaa ulkomaista haketta. Hinnan lisäksi merkitystä on myös sillä, että lähimetsien hakkeen käyttö pistää rattaita pyörimään paikallistaloudessa.

– Se luo monenlaista taloudellista toimintaa paikallistalouteen. Lisätuloja tulee niin metsänomistajille kuin haketoimittajille että hakkuriyrittäjille ja kuljetusliikkeille toimitusjohtaja Juha Inkilä huomauttaa.

Monissa isoissa kaupungeissa penkkarit peruttiin tänä keväänä koronan takia, mutta Etelä-Karjalassa penkkarit päätettiin siirtää myöhempään kevääseen. Nyt penkkarit on tältä keväältä peruttu myös Lappeenrannassa ja Imatralla.

Tieto lopullisesta perumisesta tuli Lappeenrannan lyseon lukion abitoimikunnalle maanantai-iltana. Pettymystä oli ilmassa, vaikka tieto ei yllättänytkään abiturientteja.

– On se tietty ikävää, että tämä kokemus jää välistä, toteaa abiturientti Yasemin Gevanci Lappeenrannan lyseon lukiosta.

Gevanci oli odottanut penkkareita pitkään. Jo ennen lukiota hän mietti, että joskus pääsee itsekin auton lavalle juhlimaan ja heittelemään karkkeja. Pitkä odotus tekee pettymyksestä isomman.

– Onhan penkkareita odottanut koko lukion ajan. Ja monelle se on tärkeä kokemus, ja nyt se jää välistä. Ei se kivaa ole, mutta ei tilanteelle voi mitään.

Lähiopetus onnistuu, mutta ulkona juhlittavat penkkarit ei

Penkkareiden perumista perustellaan Lappeenrannan ja Imatran lukiossa sillä, että Etelä-Karjalan tilannekuvaryhmä ei suosita penkkareita pidettäväksi.

Vaikka ymmärrystä Yasemin Gevancilta ja muilta abeilta penkkareiden perumiseen löytyykin, silti tilanne ihmettyttää heitä. Samaan aikaan kun penkkarit perutaan, siirrytään eteläkarjalaisissa yläkouluissa, lukioissa ja ammattiopistoissa lähiopetukseen.

– On hyvä, että perutaan tällaisia isoja tapahtumia. Toisaalta sitten osassa lukioista siirrytään jo lähiopetukseen. Tuntuu se vähän hassulta, että muut oppilaat voivat olla lähiopetuksessa, mutta ulkona ei voida järjestää penkkareita.

Gevancin mielestä tärkeintä penkkareissa on yhteisöllinen juhlatunnelma.

– Tärkeintä on se yhdessä oleminen ja juhlafiilis, kun kaikki ovat samassa tilanteessa ja juhlivat samaa asiaa.

Virtuaalipenkkarit harkinnassa Lappeenrannassa

Lappeenrannan lyseon lukiossa mietitään nyt, voisiko perinteiset penkkariajelut korvata virtuaalisella juhlinnalla. Gevanci kannattaa ajatusta.

– Eihän se tietenkään sama ole, eikä virtuaalijuhliin voi osallistua samanlaisella hengellä kuin tavalliseen, mutta olisi edes jotain.

Gevanci toivoo, että vähintäänvirtuaalipenkkareiden järjestäjät pukeutuisivat penkkarihengessä. Lisäksi hän toivoo abeille osallistavaa ohjelmaa, ettei tapahtuma olisi pelkästään kotisohvalta katsottava juhla.

– Penkkariasut välittäisivät sitä fiilistä ja saisivat katsojat mukaan osallistumaan. Toivon, ettei tapahtumaa vain katsottaisi vaan siihen voisi jotenkin osallistua kotisohvalta käsin. Se toisi enemmän fiilistä, pohtii Yasemin Gevanci.

Imatralla ei järjestetä edes virtuaalista juhlaa. Abiturientit saivat äänestää viime viikolla, että siirretäänkö penkkarit toukokuulle, perutaanko kokonaan vai toteutetaanko jollain toisella tavalla. Enemmistö vastaajista oli sitä mieltä, että penkkarit perutaan.

– Näin ollen enemmistön kanta voitti. Tänä vuonna penkkarit jäävät pitämättä, toteaa rehtori Mika Strömberg Imatran yhteislukiosta.

Itärajalla sijaitsevan Parikkalan kunnan kunnanhallitus on pyörtänyt eropyyntönsä.

Kunnanhallitus päätti pyytää eroa viime viikon tiistaina. Tänään keskiviikkona se kuitenkin kokoontui käsittelemään esitystä, jonka mukaan kunnanhallitus ei eroakaan.

Lue lisää: Taistelu vallasta halvaannutti pienen rajakunnan vuosia sitten, eikä mikään muuttunut – nyt Parikkalan koko kunnanhallitus erosi

Sen sijaan kunnanhallituksen 1. varapuheenjohtaja Mirja Sikiö (sd.) pyysi eroa kunnanhallituksesta häneen kohdistuneen epäluottamuksen takia.

Esitykset menivät kokouksessa läpi, eli kunnanhallitus on jatkamassa toimintaansa ilman Mirja Sikiötä. Parikkalan kunnanvaltuusto käsittelee Sikiön eroa kokouksessaan huomenna torstaina.

Lisäksi kunnanhallitus esittää valtuustolle, että aiemmin valtuuston esityslistalle laitettu hallituksen eropyyntö otetaan pois listalta.

Sinnitellään vaaleihin

Parikkalan kunnanhallituksen toinen varapuheenjohtaja, Uus-Parikkalan sitoutumattomien Maija Valkeapää kuvailee tehtyä päätöstä kompromissiksi. Sillä sinnitellään kuntavaaleihin asti.

– Toivotaan, että saadaan hallitus pidettyä jollain lailla toimintakykyisenä, vaikka ideaaliratkaisu tämäkään ei ole. Eivät ne ongelmat tällä poistu eikä tämä vielä pöytää puhdista, mutta toivotaan, että uusi valtuusto pystyy toimimaan toisenlaisessa toimintakulttuurissa, Valkeapää sanoo.

Sikiö: Eron syynä rajanylityspaikan sotkut

Mirja Sikiö kertoi keskiviikkona ennen kokousta, että hänen eropyyntönsä taustalla ovat Parikkalan Raja oy:n perustamiseen liittyvät sotkut.

– Olen joutunut eroamaan Parikkalan Raja oy -asian takia, Sikiö kirjoittaa lähettämässään tekstiviestissä.

Kyse on yhtiöstä, jonka Parikkalan entinen elinkeinojohtaja Pekka Reiman perusti vuonna 2019 ilman esimiehensä eli kunnanjohtaja Vesa Huuskosen lupaa edistämään Parikkalan rajanylityspaikan kansainvälistymistä.

Parikkalan kunnanhallitus piti yhtiön perustamista kunnan etujen vastaisena. Yhtiön perustaminen peruttiin, ja Reimanin työsuhde päättyi keväällä 2020 irtisanomiseen.

Irtisanomisen syyksi kerrottiin muun muassa tehtävien laiminlyönnit. Reiman vei asian eteenpäin ja eroa käsitellään parhaillaan Itä-Suomen hallinto-oikeudessa.

Lue lisää: Parikkala päätti perustaa rajanylityspaikkaan liittyvän yhtiön – kunnanjohtajan mukaan hommat eivät ole sen jälkeen menneet ihan nappiin

Oikeuskäsittely nosti sotkun tapetille

Mirja Sikiön mukaan Parikkalan kunnanhallitus käsitteli Reiman-asiaa sisäisesti uudelleen nyt, kun asia nousi uudelleen ajankohtaiseksi oikeuskäsittelyn takia.

– Minulle ei annettu muita vaihtoehtoja kuin erota. Tässä Parikkala Raja oy -asiassa on Ari Bergillä osuutta asiaan, mutta epäluottamus kohdistuu vain minuun, Sikiö kirjoittaa.

Hän kuvailee tilannetta henkisesti raskaaksi ja toteaa, ettei pysty raskaassa tilanteessa kommentoimaan asiaa enempää.

Sikiön mainitsema Ari Berg (kesk.) on Parikkalan kunnanhallituksen puheenjohtaja ja kuntapolitiikan konkari, joka on johtanut kunnanhallitusta koko 2000-luvun.

Berg ei ota suoraan kantaa rooliinsa Sikiön mainitsemassa epäluottamuksessa mutta katsoo, että jokaisella kunnanhallituksen jäsenellä on tilanteessa osuutensa.

– Ei hallitus olisi muuten pyytänyt eroa. Niin puheenjohtajilla kuin kaikilla muillakin on ollut tällaisia keskinäiseen työskentelyyn liittyviä kysymyksiä, jotka ovat vaikuttaneet, Berg sanoo.

Bergin mukaan päätös eropyynnön pyörtämisestä oli valtuustoryhmien yhteinen. Hän katsoo sen myös luottamuksenosoitukseksi itselleen kunnanhallituksen puheenjohtajana.

Uhrattiinko Mirja Sikiö koko muun porukan puolesta?

– En tekisi sellaisia johtopäätöksiä. Minun mielestäni Mirja Sikiö on tehnyt henkilökohtaisen oman ratkaisunsa tässä. Hän on pyytänyt eroa ja toimittanut eropyynnön asianmukaisesti kuntaan, Berg sanoo.

Berg ei ole ehdolla tulevissa kesän 2021 kuntavaaleissa. Viime aikojen tapahtumat eivät hänen mukaansa ole vaikuttaneet asiaan, vaan päätös luopumisesta on syntynyt jo vuosia sitten.

Useita kähinöitä

Parikkalan rajayhtiöön liittyvät kiistat ovat vain osa kunnassa muhineita ongelmia.

Kunnanhallituksen jäsenet kertoivat viime viikolla, että – nyt jo peruuntunut – kunnanhallituksen ero johtui pitkään jatkuneesta epäluottamuksesta ja tyytymättömyydestä kunnan päätöksentekokulttuuriin.

Viime vuonna kunnan työntekijät kertoivat pahasti tulehtuneesta työilmapiiristä. He vaativat parempaa tiedonkulkua, avoimuutta ja työntekijöiden ajatusten ja ehdotusten huomioon ottamista.

Parikkala muistetaan myös vuoden 2013 kunnanjohtajakohusta, jossa Hans Olander ajettiin pois kunnanjohtajan paikalta. Olanderin jälkeen Parikkalaa on johtanut Vesa Huuskonen.

Lue lisää: Pieni kunta tuhosi yhden miehen uran ja oman maineensa – näin Parikkalan kunnanjohtaja hävisi taistelun vallasta

Bussiyhtiö Onnibus kertoo leikkaavansa merkittävän määrän vuorotarjonnastaan ensi viikosta alkaen. Syynä on koronatilanteen aiheuttama matkustajamäärien lasku.

– Matkustuskysynnän laskiessa entisestään vähennämme vuorotarjontaamme määräajaksi. Toivomme voivamme palvella asiakkaitamme laajemmalla reittiverkostollamme jälleen kesäliikenteen alkaessa 7.6., Onnibus kirjoittaa liikennetiedotteessa.

Maanantaista alkaen yhtiö pysäyttää kokonaan muun muassa liikennöinnin Helsingistä Lappeenrantaan ja Imatralle. Samoin käy reiteille Helsingistä Savonlinnaan ja Porista Vaasan kautta Ouluun.

Samalla monien kaupunkien välisestä liikenteestä vähennetään merkittävästi vuoroja.

Esimerkiksi Helsingistä Jyväskylään yhtiö ajaa enää kahdesta kolmeen päivittäistä vuoroa. Helsingistä Turkuun on vielä liikennöity suurelta osin päiväaikaan kerran tunnissa, pian enää viidestä kuuteen vuoroa päivittäin. Turun ja Tampereen välille jää yksi päivittäinen vuoro.

Maanantaista 19.4. alkaen yhtiö leikkaa myös monien yksikerrosbusseilla ajettavien Onnibus Flex -reittien liikennettä. Liikenne loppuu kokonaan muun muassa reiteiltä Lahdesta Turkuun, Helsingistä Jämsän kautta Jyväskylään ja Helsingistä Sysmään.

Samalla Helsingin ja Porin välisiä vuoroja vähennetään merkittävästi.

Bussialan tunnelmat olleet pitkään synkät

Bussiala on kärsinyt pahasti muun matkustuksen ohella koronatilanteesta. Joulukuussa Onnibusin toimitusjohtaja Lauri Helke arvioi Ylelle, että alkuvuosi on bussiliikenteelle vaikeaa.

– Liikennettä on karsittu, henkilöstöä lomautettu ja nekin vuorot, mitä ajetaan, ajetaan käytännössä puolityhjinä, eli varsin murheellinen tilanne on. Täytyy katsoa eteenpäin koronan jälkeistä aikaa, toivottavasti ensi kesä on jo paljon helpompi, Onnibusin Helke sanoi tuolloin.

Helke kommentoi kaukoliikenteen bussiyhtiöiden tehneen jättitappiot, sillä joukkoliikenteen koronatuki ei ole kohdistunut markkinaehtoiseen liikenteeseen.

Onnibusin ohella muut isot kaukoliikenteen bussiyhtiöt Paunu, Vainion Liikenne ja Savonlinja ovat karsineet ison osan tarjonnastaan. Myös VR on vähentänyt junavuoroja.

Marraskuussa Linja-autoliiton tekemän kyselyn mukaan tilausliikenne ja bussimatkailu olivat käytännössä pysähdyksissä kevään ja kesän aikana.

Tuolloin enemmistö kyselyyn vastanneista bussiyrityksistä kertoi tilausliikenteen ja -matkailun kysynnän olevan 0–10 prosenttia normaalista. 65 prosenttia yrityksistä ilmoitti, että uusia tilauksia ei käytännössä tule ollenkaan.

Maskipakko tullut laajasti julkiseen liikenteeseen

Julkisen liikenteen vahvat maskisuositukset muuttuivat maaliskuussa yleisesti maskipakoksi, jonka esimerkiksi Onnibus ja VR ottivat käyttöön.

Teknologian tutkimuskeskus VTT kertoi helmikuussa, että koronavirustartunnan riski joukkoliikenteessä vaikuttaa pieneltä, jos matkustaessa noudatetaan annettuja suojautumisohjeita, kuten maskin käyttöä ja hyvää käsihygieniaa.

Selvityksen mukaan myös suomalaisittain hiljaa matkustaminen auttaa ehkäisemään virustartuntoja. Äänekäs matkustaja erittää moninkertaisen määrän pisaroita ilmaan tavanomaiseen, hiljaa pysyttelevään matkustajaan verrattuna.

Lue myös

Bussiyhtiö Porin Linjat valmistautuu kymmenien ihmisten irtisanomiseen

Kysyimme, miten bussifirma järjestää naapurikaupungeista kyytejä Tykkimäen saunaan mitään rajoitusta rikkomatta: "Marketissa suurempi riski saada korona"

Savonlinnan seudulla vahvistui suuri määrä eteläafrikkalaista virusmuunnosta– Johtajaylilääkäri: "Tämä on ehkä selvin ketju Suomessa"

Rikkoutunutta tien pintaa, raiteita ja ajouria sekä raskaalta tuntuvaa ratin kääntelyä.

Sitä voi olla autolla ajaminen tähän aikaan vuodesta, jos reitin varrelle osuu valtaväylistä usein syrjässä oleva yksityistie.

Kyseessä on kelirikko, joka näihin aikoihin vuodesta koettelee tien kunnostajien ja tiellä liikkuvien hermoja.

Sen tietää myös kouvolalainen Tanja Mynttinen – sekä tienhoidon ammattilaisena että yksityistien yhtenä omistajana eli tiekunnan osakkaana.

– Routavaurioita alkaa näkyä, kuoppia ja reikiä on tullut tien pintaan. Kelirikosta varoittavia liikennemerkkejä varmaan tarvitaan kohta, sanoo Mynttinen Kouvolan pohjoisosassa sijaitsevalla Jaalan Ritaniementiellä, jonka osakas hän on.

Tieisännöitsijänä eli tieosakkaiden palkkaamana asioiden hoitajana Mynttinen toimii yli kymmenellä muulla yksityistiellä. Ne sijaitsevat eri puolilla Kymenlaaksoa.

Kulunut luminen talvi tietää sitä, että kelirikosta voi tulla vaikea. Tosin kevään säät vaikuttavat tilanteeseen paljon.

– Kuivat aurinkoiset päivät helpottavat tilannetta, mutta jos tulee pitkään jatkuvia sateita, sitten ollaan ongelmissa, luonnehtii Tanja Mynttinen.

Sääilmiöiden lisäksi yksityisteitä saattavat odottaa kunnostustarpeet, jotka syntyvät lisääntyvän likkenteen aiheuttamasta kulutuksesta.

Tästä antaa viitteitä koronapandemian aikana virinnyt innostus ulkoiluun ja retkeilyyn sekä lisääntyneeseen oleskeluun ja etätöiden tekoon vapaa-ajan asunnoilla.

Suomessa on vajaan puolen miljoonan kilometrin tieverkko, josta reilusti yli 300 000 kilometriä on yksityisteitä. Niiden varsilla asuu vakituisesti noin puoli miljoonaa suomalaista.

Vapaa-ajan asunnoista vajaa puolet sijaitsee yksityisteiden vaikutusalueella.

Maisemareitit houkuttelevat

Tanja Mynttinen sanoo, että viimeisen vuoden aikana on ilmaantunut merkkejä yksityisteillä lisääntyneestä liikenteestä. Tarkkoja laskelmia hän ei ole tehnyt, mutta varovaisen arvion mukaan liikenne on voinut lisääntyä parillakymmenellä prosentilla hänen isännöimmillään yksityisteillä.

– Vaikuttaa siltä, että liikutaan enemmän mökeille ja vietetään siellä aikaa esimerkiksi etätöissä.

Mutta muutakin liikennettä Mynttisen kokemuksen mukaan on. Vaihtoehtoiset ja järvien rantoja kiertelevät pikkutiet saattavat houkutella uusia viikonloppuajelijoita.

– Jotkut tulevat maisemia ihailemaan. Kyllähän täällä järviä riittää, Tanja Mynttinen toteaa havainnoistaan jo viime kesältä.

Hän kertoo esimerkin, jossa tapasi kaksi autollista Repoveden kansallispuistoon matkalla olleita retkeilijöitä.

– He kertoivat halunneensa etsiä matkalleen vaihtoehtoisen reitin.

Ritaniementieltä katsottuna kansallispuiston lähin sisäänkäynti on läheisen Vuohijärven vastakkaisella puolella. Matkaa tulee puolisen tuntia ja runsaat 20 kilometriä.

Yksityistielainsäädännön mukaan tiekunta voi ja saa kieltää liikennemerkillä ulkopuolisten moottoriajoneuvoliikenteen tiellään. Kieltomerkkiä on noudatettava siinä missä muitakin liikennemerkkejä. Tarvittaessa tiekunta voi puomittaa tiensä.

Kestävätkö tiet ulkoiluinnostusta?

Lisääntynyt vapaa-ajan liikenne on pantu merkille myös yksityisteiden omistajia edustavassa Suomen Tieyhdistyksessä.

Yksityistieasiantuntija Teuvo Tauran mukaan korona-ajan ulkoiluinnostus näkyy yksityisteillä varsinkin silloin, jos niiden lähellä oleville ulkoilualueille pääsy on mahdollista myös yksityistien kautta.

– Tiekunnissa on pelkona on se, että miten tiet kestävät nyt, kun kevät ja kelirikkoaika tulevat. Lisäksi parkkipaikat voivat ruuhkautua, jos ne on mitoitettu alunperin paljon pienemmälle käyttäjämäärälle, kertoo Taura.

Esimerkiksi Kouvolassa Repoveden kansallispuistoon johtavat tiet ja parkkipaikat kärsivät ruuhkista jo viime kesänä ja syksynä.

Lisääntynyt liikenne nousee esille myös silloin, kun yksityistien kunnostaminen tulee ajankohtaiseksi.

– Lisääntynyt vapaa-ajan asuntojen käyttö ja siihen liittyvä liikenne on lähes poikkeuksetta tullut esiin kaikissa yksityisteiden parantamishankkeissa, joita olen käynyt tarkistamassa viimeksi kuluneen vuoden aikana, sanoo yksityistieasiantuntija Jukka Tamminen Kaakkois-Suomen ely-keskuksesta.

Raskas liikenne kuormittaa eniten

Lisääntyvästä vapaa-ajan liikenteestä huolimatta raskaalla liikenteellä on edelleen suurin vaikutus yksityistiestön kunnolle.

Esimerkiksi Kaakkois-Suomessa merkittävä käyttäjäryhmä on metsäteollisuuden puutavarakuljetukset. Yksityisteillä kulkee myös muun muassa painavia murskekuormia.

– Sillä on iso merkitys, kun tiellä kulkee suuria tonnimääriä. Lisäksi on paljon sellaisia yksityisteitä ja metsäteitä, joilla ei ole lomaliikennettä lainkaan, muistuttaa Tieyhdistyksen Teuvo Taura.

Taura kuvailee Suomen yksityisteiden tämän hetken kuntoa sanalla "kohtuullinen".

Rahallisesti suurimmat kunnostustarpeet koskevat vanhoja siltoja. Yleisin parannustarve koskee tien kantavuuden parantamista.

Nämä ovat tuttuja asioita myös Tanja Mynttiselle. Hän katselee arvioivasti lyhyttä, puurakenteista siltaa, joka ylittää Ritaniementiellä Niskajärven ja Iso-Lempiä–lammen yhdistävän pienen Pirttiojan.

Sillan kaiteeseen on kaiverrettu valmistumisvuosi 1988.

– Onhan tämän kansi uusittu jossain vaiheessa, mutta lähivuosina silta jouduttaneen korvaamaan uudella. Se on jo yli 30 vuotta vanha.

Korjaus 8.4. kello 14.15: Korjattu tieto tekstiin ja alaotsikkoon tiekuntien oikeudesta kieltää ulkopuolisten liikkuminen moottoriajoneuvolla ja lisätty tekstiin linkki yksityistielakiin.

Jaro Karjalainen on ollut yön töissä, tai oikeastaan "kaksnelosessa". Se tarkoittaa, että takana on 24 tunnin työvuoro.

Kuulostaa kovalta rupeamalta, etenkin harjoittelijalle.

– On siellä vapaa-aikaakin. Ollaan silti koko ajan lähtövalmiudessa. Olemme katsoneet ohjaajien kanssa hoitotilanteita ja lääkkeitä, ja opiskelleet. Yöllä saa nukkuakin, kertoo Karjalainen.

Jaro Karjalainen tekee parhaillaan viimeistä työharjoitteluaan ennen valmistumistaan ensihoitoon erikoistuneeksi lähihoitajaksi.

Opiskelemaan Lappeenrannassa sijaitsevaan Saimaan ammattiopisto Sampoon hän päätyi kolme vuotta sitten vpk-taustansa innoittamana. Hän koki pelastuspuolen omakseen.

Opiskelemaan pääsy oli yhden unelman täyttymys.

– Kun pääsin sisään,käytiin oikein vetämässä kimiräikköset samppanjapullon kanssa jajuhlittiin kavereiden kanssa. Tosi hienoa, että pääsin sisään kouluun. Odotin sitä paljon, se oli iso juttu, kertoo Karjalainen.

Koulutus on myös lunastanut odotukset. Karjalaisen mielestä etenkin kolmas vuosi on ollut hieno.

– Viimeisen vuoden opinnot ovat olleet ihan mahtavia. Meillä on käynyt tosi paljon vierailijoita hätäkeskuksesta ja pelastustoimesta. Eksoten työntekijöitä on ollut paljonkin ohjeistamassa simulaatioharjoituksissa.

Jaro Karjalainen osaa arvostaa opiskelupaikkaansa myös siksi, että tietää monen muun jääneen viime vuosina sitä ilman.

Suosittu ala

Tämän kevään yhteishaussa ensihoitoa haki opiskelemaan pelkästään Saimaan ammattiopisto Sampoon 120 nuorta, mutta vain 11 saa paikan. Syksyllä Sampossa opiskelun aloittaa kuitenkin 22 ensihoitoon erikoistuvaa opiskelijaa, mutta puolet paikoista täytetään aikuisilla hakijoilla. Tulijoita on jonoksi asti.

– Osa aikuisista hakijoista on jo lähihoitajia tai muita alalla olevia. Tulijoita on kyllä paljon, toteaa ensihoidon lehtori Simo Saikko ammattiopisto Samposta.

Ensihoidon perustutkinto olikin Sampossa kevään suosituin koulutusohjelma aloituspaikkoihin nähden. Valintakokeet ovat edessä myöhemmin keväällä.

Ensihoitoon erikoistuva perustutkinto on alkanut Sampossa vasta nelisen vuotta sitten. Lehtori Simo Saikkoa ensihoidon suosio ei yllätä.

– Olen tehnyt pitkään töitä ensihoidon puolella ammattikorkeakoulussa. Sielläkin se on ollut suosituimpia koulutuksia. Nyt täällä ammattiopistonkin puolella saa ensihoidon koulutusta, ja trendi on sama. Ensihoito on ihan todella kiinnostava ja mielenkiintoinen ala, toteaa ensihoidon lehtori Simo Saikko.

Saikko uskoo, että suosiota on nostanut ainakin osittain alan näkyvyys mediassa ja monissa tv-sarjoissa. Useilla nuorilla on myös tuttuja ensihoidon opiskelijoita, joiden kautta sana alasta kiirii.

Todellisuus yllätti

Ammattiopistosta valmistuneiden tutkinto on sosiaali- ja terveysalan perustutkinto. Valmistuvat ovat lähihoitajia, jotka ovat saaneet perustason ensihoitajakoulutuksen. Koulutus kestää 1,5–3 vuotta.

Työllisyystilanne ammattiopistosta valmistuneille on lehtori Simo Saikon mukaan hyvä.

– Täältä ammattiopistosta työllistytään vähän eri tavalla kuin ammattikorkeakoulusta. Meidän opiskelijoista tulee myös lähihoitajia. Hyvin laajasti he työllistyvät esimerkiksi kotihoitoon, palveluasumiseen, keskussairaalaan tai ambulanssiin.

Jaro Karjalaisella on hyvä tilanne, sillä hän pääsee töihin päivystykseen heti valmistumisensa jälkeen. Myöhemmin hän aikoo jatkaa opintojaan ammattikorkeakoulussa.

Ensihoitajan on oltava rohkea ja ulospäin suuntautunut

Vajaan kahden kuukauden kuluttua Jaro Karjalainen valmistuu ammattiin. Kokemus karttuu työharjoittelussa. Myös käsitys ammatista on muuttunut.

Hän on yllättynyt, etteivät ensihoitotilanteet aina olekaan niin dramaattisia.

– Se olikin ihan erilaista. Toki pitää toimia silloin kun pitää toimia, mutta aina tähdätään siihen, mikä olisi potilaalle parasta. Mietimme esimerkiksi, että onko potilasta järkevää kuljettaa ja mihin, kertoo Karjalainen.

Jaro Karjalaisen ei tarvitse kauaa miettiä, miksi hänestä tulee hyvä ensihoitaja.

– Olen avoin ja reipas. Olen myös aika rauhallinen, enkä mikään äkkipikainen kaveri, Karjalainen tuumii.

Lehtori Simo Saikko lisää hyvän ensihoitajan ominaisuuksien listaan vielä halun hoitaa. Se on ensisijainen edellytys.

– On myös oltava tietyllä tavalla rohkea ja ulospäin suuntautunut. Tässä ammatissa tulee vastaan kaikenlaisia tilanteita. Tarvitaan myös hyvä tiimityökykyä ja vuorovaikutustaitoja.

Lue seuraavaksi: Hakijamäärä amiksiin ja lukioihin kasvoi tuhansilla – katso Ylen yhteishakukoneesta, kuinka moni kilpailee kanssasi samasta opiskelupaikasta

Lappeenrantalainen kirjailija, Saimaalla liikkuja ja norppalaskija Petter Sairanen on tänä talvena päässyt nauttimaan Suomen suurimman järven eli Saimaan jään kantavuudesta, mutta nyt se on loppu.

– Viime maanantaina eli toisena pääsiäispäivän kävimme vielä norppalaskennassa, mutta ei enää, kertoo Sairanen.

Maanantaina saimaannorppien pesistä löytyi hentoa norpan poikasen eli kuutin karvaa, mikä on osoitus onnistuneesta pesinnästä.

Matkalla ryhmä koki kuitenkin myös surullisen hetken, kun jäältä löytyi kuollut kuutti.

– Pari viikkoa sitten näimme juuri sen pesän lähellä ilveksen jäljet. Todennäköisesti ilves tai kettu on ollut asialla. Kuutti oli puoliksi syöty. Ne ovat surullisia näkyjä, mutta se kuuluu luonnon kiertokulkuun, sanoo Sairanen.

Saimaa on saimaannorpan ainoa asumisalue maailmassa. Niitä on elossa noin 420. Parhaimpina vuosina kanta voi kasvaa noin 20 yksilöllä.

Jää tummuu

Suomen suurin järvi Saimaa on jo hyvää vauhtia matkalla kohti kesää. Rannoilla ja vähän kauempanakin alkaa näkyä sulia paikkoja – jään olemus on muuttumassa.

Kun kokeneelta Saimaalta liikkujalta kysyy, kannattaako Saimaalle enää mennä, vastus on selvä.

– Ei missään tapauksessa. Lämpötila on vaihdellut, ja jään rakenne on heikentynyt. Se on ihan mössöä, kuvailee lappeenrantalainen Petter Sairanen.

Sairasen mukaan ei kannata luottaa edes siihen, että yöllä on ollut pakkasta ja jää siksi kestäisi.

– Vaikka jää on paksua, se on haurasta.

Kulunut talvi oli Sairasen mielestä Saimaalla perinteinen hyvä talvi.

– Oli hyvät pakkaset ja vahvat, todella hyvät jäät. Aivan huippujäät, hehkuttaa Sairanen.

Lappeenrantalainen kirjailija ja armoton luonnossa liikkuja Petter Sairanen aloittaa eteläisellä Saimaalla talvisen liikkumisen heti, kun jäät alkutalvesta alkavat kantaa. Ensin retkiluistellen ja sitten hiihtäen tai läskipyörällä ajellen.

Kesällä Sairanen liikkuu Saimaalla purjeveneellä tai kanootilla. Tietysti myös uiden.

– Saimaa on minun kotijärveni. Kun menen Saimaalle, on kuin olisin kotona.

Sairanen ei kuitenkaan harmittele, vaikka Saimaalle ei jäiden takia vielä vähään aikaa pääse. Melonta- ja purjehduskauteen on Sairasen arvion mukaan aikaa vielä ainakin pari viikkoa.

Sitä ennen Sairanen nauttii Saimaan rannoista niin kävellen kuin pyöräillen. Välillä kannatta pysähtyä katsomaan ja kuuntelemaan sulavaa jäätä.

– Ensin jää tummuu ja sitten se alkaa helistä. Tulee railoja, jäät liikkuvat, murskautuvat ja tulevat rannoille. Sitä ja muuttolintujen saapumista on äärettömän kiva seurata, kertoo Petter Sairanen.

Vesistöjen pinnat ovat tällä hetkellä koko maassa normaalilla tai normaalia korkeammalla tasolla, ilmenee Ympäristökeskuksen tiedoista. Lähipäivien sateet voivat vielä nostaa veden pintaa.

Lappeenrannassa vietetään kevään tähän mennessä lämpimintä päivää.

Lämpömittari on kivunnut Lappeenrannan Konnunsuolla ja Lepolassa 16,4 asteeseen, ja myös lentoasemalla 16 asteen raja on mennyt rikki. Kyseessä on Suomen kuluvan kevään lämpöennätys.

Ilmatieteen laitoksen päivystävän meteorologin Iiris Viljamaan mukaan yli 15 asteen lämpötiloja mitataan tähän aikaan vuodesta noin kerran viidessä vuodessa ja yli 16 asteen lämpötiloja tavallisesti kerran kymmeneen vuoteen.

Lappeenrannan lisäksi lämpimästä kevätsäästä nautitaan parhaillaan esimerkiksi Porissa ja Kouvolassa, joissa 15 asteen raja on mennyt rikki.

Ennen maanantaita kevään lämpimin päivä oli Ahvenanmaan Jomalassa 23. maaliskuuta, jolloin lämmintä oli 14,6 astetta.

Huhtikuun lämpöennätys sadan vuoden takaa

Ilmatieteen laitoksen tilastojen mukaan huhtikuun lämpöennätys on mitattu Jyväskylässä 27. huhtikuuta 1921, jolloin mittari kipusi 25,5 Celsius-asteeseen.

Kylmimmät huhtikuun lämpötilat ovat huhtikuun alkupuolelta vuodelta 1912. Tuolloin mittari painui kahtena päivänä 36 pakkasasteeseen. Pakkaslukemat mitattiin Kuusamossa ja Sodankylässä.

Kun kuopiolainen Iikka Ahonen, 33, hurahti maastopyöräilyyn teini-iässä, se oli vielä harvinainen harrastus hänen kotiseudullaan.

– Olin outolintu lätkäjätkien joukossa, Ahonen muistelee.

Nyt tilanne on toinen. Pyöräily, ja uusimpana trendinä sähköpyöräily, on kasvattanut suosiotaan siinä määrin, että alan mekaanikkoja pitää kouluttaa lisää. Etenkin sähköpyöräalan ammattilaisista on pulaa korjaamoissa ja liikkeissä.

TTS Työtehoseuran ammatillisessa koulutuksessa Vantaalla aloittaa huhtikuun lopussa kymmenen sähköpyörämekaanikko-opiskelijaa uudessa koulutusohjelmassa.

Ahonen toimii TTS:n kouluttajana. Hän itse ei ole kouluja käynyt, sillä niitä ei hänen nuoruudessaan ollut.

Yhdeksänkymmentäluvun loppupuolella maastopyörät eivät olleet kovin kehittyneitä, ja ne hajosivat helposti. Huoltamisesta ja korjaamisesta piti päästä jyvälle, jos lajia halusi harrastaa tosissaan. Ahonen otti meisselin käteensä ja opetteli korjaamaan pyöränsä itse.

Siitä urkeni ura itseoppineelle pyöräkorjaajalle. Ahonen hakeutui töihin paikalliseen pyöräkorjaamoon. Taitojen kartuttua hän perusti oman liikkeen, Iikan pyörävarikon vuonna 2013.

Se oli pitkäaikainen unelma yrittäjäperheessä kasvaneelle Ahoselle.

– Vapauksia ja vastuuta on enemmän. Edut ovat seIkeät, kun pystyy itse vaikuttamaan siihen, miten työnsä tekee ja mitä saa aikaan.

Yritys laajeni ketjuksi, kun Ahonen perusti liikkeet myös Joensuuhun, Jyväskylään, Imatralle ja Vantaalle vuosina 2018–2020.

Sähköpyöräilyssä on nyt lumipalloilmiö käynnissä, ja se on lisännyt meidän töitämme. Yrittäjä Iikka Ahonen

Ahonen on huomannut, että alalla on pulaa mekaanikoista, etenkin sellaisista, jotka hallitsevat sähköpyörien korjaamisen.

Sähköpyörien myynti ja samalla korjauspalvelujen kysyntä on kasvanut rutkasti viime vuosina Ahosen liikkeissä.

– Sähköpyöräilyssä on nyt lumipalloilmiö käynnissä, ja se on lisännyt meidän töitämme.

Sähköpyöräily innostaa uusia ihmisiä liikkeelle

Ahosen mukaan sähkötekniikka on tuonut pyöräilyn piiriin aivan uusia harrastajia. Sellaisia, jotka eivät välttämättä muuten olisi innostuneet pyöräilystä lainkaan.

– Esimerkiksi ihmisiä, jotka eivät halua, että liikunta on kärsimystä. Jos ei ole huippukunnossa, mutta haluaa liikkua ja nauttia siitä, sähköpyöräily on hyvä keino.

Joitakin asiakkaita taas kiinnostaa sähköpyörien tavallista polkupyörää kehittyneempi tekniikka.

– Toinen selkeä asiakasryhmä on ihmiset, jotka ovat harrastaneet moottorikelkkailua tai muuta lajia, jossa laite on tärkeä ja arvokas. Heille sähköpyörän korkeampi hinta ei tuota niin suurta tuskaa.

Ahonen on myös havainnut, että naiset ja pariskunnat hankkivat ja huollattavat pyöriä aiempaa enemmän. Taustalla vaikuttavat halu liikkua ekologisesti ja omasta kunnosta huolehtiminen hyötyliikunnan avulla.

– Jos on kaksi kuskia, joilla on erilainen kunto, he pystyvät silti mukavasti ajamaan lenkkiä yhdessä, koska sähköpyörän tehovalikosta toinen voi valita isomman tehon ja toinen pienemmän.

Käytännönläheinen ammattitutkinto pyörämekaanikoille

Pyöräilyinnostus on pantu merkille myös TTS Työtehoseuran ammatillisessa koulutuksessa.

– Olemme vahva tekniikan alan kouluttaja ja haluamme katsoa tulevaisuuteen. Polkupyöräily on kasvava ala, kertoo myynti- ja markkinointijohtaja Minna Karppinen.

Karppisen mukaan alalle tarvitaan lähivuosina 40–50 uuttaa mekaanikkoa.

TTS käynnistää nyt ensimmäistä kertaa tutkintoon johtavan pyörämekaanikkokoulutuksen, joka antaa valmiudet sekä perinteisten että sähköpyörien korjaamiseen. Koulutus kestää kahdeksan viikkoa. Siitä suurin osa on työssäoppimista alan yrityksissä, muun muassa Iikan pyörävarikolla.

Koulutuksen hakuaika päättyi viime viikolla. Yli sadasta hakijasta kymmenen pääsee sisään.

– Heiltä edellytetään vahvaa motivaatiota pyöräilyalaa kohtaan. Harrastajataustasta on etua. Pitää olla kiinnostusta mekaanikon töihin ja yrittäjäuraa kohtaan, sillä useat mekaanikot työllistyvät yrittäjinä, Karppinen kertoo.

Tosin opiskelijat voivat saada töitä myös huoltoliikkeistä, joissa he suorittavat työssäoppimisjaksonsa.

Kaiken kaikkiaan koulutus on käytännönläheistä. Oppilaitos antaa perustiedot ja -taidot ammattiin. Kokemusta syvennetään työpaikoilla.

– Meillä ei hirveästi istuta luokissa opiskelemassa teoriaa. Käsillä pääsee tekemään aidoissa työympäristöissä, aidoilla koneilla ja laitteilla. Pyrimme saamaan ihmiset nopeasti työelämään täsmäkoulutuksilla.

Pyöräily ja perhe sopivat yhteen

Uusia opiskelijoita kouluttava Iikka Ahonen pystyy nyt viettämään aikaa Vantaan koulutuspisteellä pari kuukautta, kun hän myi kaksi viikkoa sitten suurimman osan huoltoliikkeistään entisille työntekijöilleen.

Ahonen piti itsellään ainoastaan Kuopion liikkeen. Se on edelleen hänen kotikaupunkinsa.

Kevään koulutusprojektin jälkeen hän haluaa antaa enemmän aikaa perheelleen, johon tuli lisäystä vuosi sitten. Viena-tytär kaipaa isän seuraa, joten reissaaminen eri kaupungeissa saa jäädä.

Perhe ei kuitenkaan ole este pyöräilylle, päinvastoin.

– Se on monen perheen harrastus, Ahonen tietää.

Utin jääkärirykmentti tiedotti tammikuussa, että se hakee naisia erikoisjoukkojen reserviin.

Haku oli Suomessa ainutlaatuinen. Vain naisille suunnattu erikoisjoukkohaku.

Kiinnostus heräsi heti ja Utin jääkärirykmentti sai viimeiseen hakupäivään mennessä lähes 300 hakemusta.

Naisia hakeutuu vuosittain myös esimerkiksi laskuvarjojääkäreiden normaaleihin valintakokeisiin. Menestys on kuitenkin ollut heikkoa. Fyysiset kuntotestit ovat raa’at, ja niiden kokonaiskuormitus karsii ison joukon miehiä ja lähes poikkeuksetta kaikki naiset.

– Erikoisjoukkohaun kautta on valittu yksittäisiä henkilöitä. Fyysinen puoli on ollut kynnyskysymys, yleensä naishakijoilla on ollut jokin fyysinen osa-alue, josta ei ole suoriutunut, Utin jääkärirykmentin esikuntapäällikkö Jussi Kosonen kertoo.

Mikään vapaalippu erikoisjoukkoihin naisille suunnattu reservi ei ole.

Hakuvaatimusten ja painotusten lista on pitkä. Jokaisen hakijan on juostava vähintään 2500 metriä cooperin testissä, mikä on edellytys operatiivisiin kriisinhallintatehtäviin. Psyykkisiä ominaisuuksia, koulutusta ja sosiaalisia taitoja painotetaan kuitenkin fyysistä kuntoa enemmän.

Erikoisjoukkoihin valitaan aina parhaat mahdolliset tekijät. Samalla halutaan monipuolistaa joukkojen osaamista ja parantaa suorituskykyä.

– Naisissa on potentiaalia, joka on hyödynnettävissä erikoisjoukkojen tarpeisiin, Kosonen sanoo.

Miessotilaat eivät tavoita kaikkia

Vastaavaa on nähty aiemmin esimerkiksi Norjassa, jossa on vuodesta 2014 ollut naisten oma erikoisjoukko Jegertroppen. Norjan asevoimien sivuilla kerrotaan, että kyse on kokeilusta, joka sujuu hyvin. Projekti on saanut paljon positiivista huomiota.

Lue lisää: 17-tuntisia rääkkipäiviä Norjan naiserikoisjoukoissa - "En ole eläessäni ollut näin onnellinen!"

Erikoisjoukkojen tehtävät jaotellaan kolmeen luokkaan. Niitä ovat tiedustelu-, vaikuttamis- ja sotilaalliset tukitehtävät. Niitä voidaan toteuttaa sekä kansallisissa että kansainvälisissä tehtävissä.

Suomessa naisten erikoisjoukkoreservin valinnat tehdään oman väylänsä kautta, mutta tarkoitus ei ole luoda erillistä naisjoukkoa, vaan valitut naiset harjoittelevat ja palvelevat yhdessä muiden erikoisjoukkosotilaiden kanssa.

Erityisesti kansainvälisissä kriisinhallintatehtävissä on tullut eteen paikkoja, joiden hoitamiseen olisi kaivattu myös naisia.

– Joissakin kulttuureissa on tilanne, jossa ei ole suotavaa, että nainen keskustelee miesten kanssa. Toinen puoli kansasta on silloin tavoittamattomissa. Keskeinen tarve on saada kontakti paikallisväestöön. Naissotilailla on paremmat edellytykset vuorovaikutukseen naisten ja lasten kanssa, Utin esikuntapäällikkö Jussi Kosonen sanoo.

Puolustusvoimat kouluttaa naisia eri kriisinhallintaoperaatioiden tehtäviin jatkuvasti myös erikoisjoukkojen ulkopuolelle. Naisten määrä operaatioissa on kuitenkin ollut viime vuosina vain 5—7 prosentin luokkaa.

Naiset hakevat sotilaallisiin kriisinhallintatehtäviin edelleen harvakseltaan.

– Naisissa hakijoita on ollut noin 100—200 vuosittain. Yhteensä hakijoita oli viime vuonna reilut 2200. On ollut kampanja, että naisten määrää lisättäisiin, mutta yhtä lailla myös kampanjoita, joilla yleisesti pyritty edistämään kummankin sukupuolen hakeutumista, kapteeni Juha Rinta-Keturi Porin prikaatin kriisinhallintasektorilta kertoo.

Nelipäiväinen koulutus

Naisten erikoisjoukkoreserviin hakeneista 300 naisesta noin 50 osallistui esikarsinnan jälkeen huhtikuussa nelipäiväiseen valinta- ja koulutustilaisuuteen.

Valintakokeessa hakijat suorittivat fyysisiä testejä ja heidän soveltuvuuttaan erikoisjoukkojen tehtäviin arvioitiin. Lisäksi koulutustilaisuudessa harjoiteltiin sotilaan perustaitoja kuten ampumista, liikkumista ja kommunikointia.

– Erikoisjoukkotoiminnassa tärkeää on aina tasapainoinen toimintakyky. Moni osallistuja sanoi, että juuri tällaista saumaa on kaivannut aktiivireserviläisen uralla, esikuntapäällikkö Jussi Kosonen Utin jääkärirykmentistä kertoo.

Valintatilaisuuteen kutsuttujen joukossa on Kososen mukaan monipuolista osaamista, kansainvälistä kokemusta ja kielitaitoa. Siviilien lisäksi mukana on viranomaisia, esimerkiksi poliiseja sekä Puolustusvoimien ja Rajavartiolaitoksen henkilökuntaa.

Hakijoille ei asetettu ikärajaa. Valintakokeeseen kutsutuista nuorimmat ovat varusmiespalveluksen vasta suorittaneita ja vanhimmat parikymmentä vuotta vanhempia.

– Kielitaitoa on arvostettu ja koulusivistystä pidetään positiivisena asiana. Etsimme myös henkilöitä, jotka ovat olleet kriisinhallintatehtävissä tai ovat muuten hankkineet kansainvälistä kokemusta. Mukana on myös virkamiehiä poliisista, Puolustusvoimista ja Rajavartiolaitokselta, Kosonen kertoo.

Kielitaidosta tärkein on englanti, mutta kaikki muutkin lisäkielet katsotaan bonukseksi.

Uuteen erikoisjoukkojen reserviin valittavat sitoutuvat säännölliseen kertausharjoituskoulutukseen, joita voi olla yksi tai useampi vuodessa. Jos reserviin kuuluva lähtee kriisinhallintatehtäviin, suorittaa hän lisäksi normaalin rotaatiokoulutuksen.

Tiedustelija, kouluttaja ja esikuva

Naisia tarvittaisiin kriisinhallintaoperaatioihin lisää joka osa-alueelle, mutta erityisesti operatiivisiin tehtäviin.

– Naisia tarvitaan ihan ruohonjuuritason tehtävissä, ja määrää on tarve kasvattaa, erikoissuunnittelija Esa Janatuinen pääesikunnan koulutusosastolta sanoo.

Ruohonjuuritason tehtävillä tarkoitetaan esimerkiksi seuraavia:

Naissotilaat voivat työskennellä kiertävissä partioissa, jolloin he samalla näyttävät paikallisväestölle esimerkkiä siitä, että myös naiset voivat toimia perinteisissä miesten tehtävissä.

Paikallisiin järjestöihin ja siviileihin yhteyttä pitämällä voidaan saada tietoa esimerkiksi turvallisuustilanteesta.

Ihmisoikeus- ja tasa-arvoasioita koulutetaan paikallisille turvallisuusjoukoille, esimerkiksi poliisille ja sotilaille.

Irakissa jesidinaisille annettiin sotilaallista peruskoulutusta.

Juha Rinta-Keturin mukaan Porin prikaatissa tilastoidaan naishakijoiden määrä, mutta ei sitä, millaisiin tehtäviin naisia kriisinhallintaoperaatioissa sijoittuu. Esa Janatuinen kuitenkin arvelee, että naiset saattavat sijoittua useammin esikunta- ja tukitehtäviin korkeamman koulutuksen vuoksi.

– Naishakijoissa on ollut paljon reservin upseereita, joille tällaiset tehtävät luonnostaan lankeavat. Mutta kyllä naisia operatiivisissakin tehtävissä on, Janatuinen sanoo.

Rauhaa ei voi saavuttaa ilman naisia

Naisten lisäämiselle on myös poliittisia tavoitteita. YK:n turvallisuusneuvosto hyväksyi vuonna 2000 Naiset, rauha ja turvallisuus -päätöslauselman, jonka täytäntöönpanoon jäsenvaltiot ovat sitoutuneet.

Myös Utin jääkärirykmentissä naisten määrän lisääminen erikoisjoukkoreservissä tukee toimintaohjelman tavoitteita.

– Perustana on se, että kestävää rauhaa ei voida saavuttaa ilman naisia. Tavoite on lisätä naisten määrää konfliktien ennaltaehkäisyyn ja niiden jälkeiseen työhön sekä rauhanvälitykseen ja -rakentamiseen, kertoo Naiset, rauha ja turvallisuus -koordinaattori Seija Kinni ulkoministeriöstä.

Tavoitteeseen on vielä matkaa, sillä naiset eivät osallistu tasavertaisesti rauhanprosesseihin maailmanlaajuisesti.

Työ etenee hitaasti ja monella rintamalla. Puolustusvoimissa on pyritty lisäämään naisten määrää kriisinhallintaoperaatioissa.

— Sitä on kehitetty viimeiset 10 vuotta vaihtelevalla menestyksellä. Henkilöstöä ja kriisinhallintajoukkoja pitää kouluttaa, ja ennen kaikkea operatiivinen toiminta pitää saada pelittämään niin, että tavoitteet otetaan huomioon, erikoissuunnittelija Esa Janatuinen pääesikunnan koulutusosastolta sanoo.

Tärkein tehtävä on turvata naisten asemaa ja elämää maissa, jonne Suomikin kriisinhallintajoukkoja lähettää. Kriisit ovat entistä raaempia ja naisille hyvin vaarallisia.

— Seksuaalinen väkivalta on lisääntynyt ja raaistunut konfliktitilanteissa, Seija Kinni kertoo.

Miksi juuri nyt?

Erikoisjoukkoja on Suomessa koulutettu yli 50 vuotta, ja toiminta on ollut merkittävää jo sotien aikaan. Suomi on ollut mukana tukemassa myös YK:n päätöslauselmaa 20 vuotta.

Minkä vuoksi naisia rekrytoitiin erikoisjoukkoreserviin juuri nyt, eikä jo aikoja sitten?

— Utin jääkärirykmentin historiassa on menty koko ajan eteenpäin. Kotimaan puolustuksen tehtävien lisäksi on siirrytty myös kansainvälisille areenoille. Kokemukset ovat osoittaneet, että tällaista suorituskykyä tarvitaan, Jussi Kosonen sanoo.

Kyseessä on myös suurempi asenne- ja rakennemuutos. Vapaaehtoisten naisten määrä varusmiespalveluksessa on kasvanut jo vuosia, ja myös henkilökuntaan kuuluvien naisten määrä on lisääntynyt.

— Uskoisin, että Naiset, rauha ja turvallisuus -ideologia ja näkökulma ovat lyömässä pikkuhiljaa läpi asevoimissa. Siihen on alettu kiinnittää huomiota koko Puolustusvoimien tasolla paremmin, erikoissuunnittelija Esa Janatuinen pääesikunnasta sanoo.

Etelä-Karjalan käräjäoikeudessa on käynnistynyt keskiviikkona poikkeuksellinen oikeuskäsittely, jossa turkistarhaaja vaatii isoja korvauksia Suomen valtiolta kettukaupan peruuntumisesta.

Parikkalassa toimivan kettutarhayrittäjän Jouko Neuvosen mielestä valtio on aiheuttanut hänen yritykselleen noin 450 000 euron tappiot estämällä jo sovitun kettukaupan kiinalaisen kettukasvattajan kanssa.

Tapahtuman sijoittuvat vuoteen 2018, jolloin Neuvosen yritys Finnish Cottages Travel Company (FCTC) solmi 2600 elävän ketun toimittamisesta Kiinaan. Kauppaan kuului hopeakettuja ja sinikettuja. Tarkoitus oli, että ketut olisi kuljetettu lentorahtina Harbiniin Kiinaan talvella 2018–2019. Eläimet oli hankittu ja kasvatettu yhteistyössä kiinalaisen ostajan kanssa.

Yrityksellä oli kokemusta kettujen viennistä Kiinaan, sillä vientiä oli harjoitettu jo edellisten kolmen vuoden aikana. Syksyllä 2018 pelisäännöt kuitenkin muuttuivat.

Neuvosen kannalta hankalaksi osoittautui Elintarvikevirasto Eviran (nykyinen Ruokavirasto) uusi parvovirukseen liittyvä ohjeistus. Sen mukaan kettujen terveys piti osoittaa edustavien vasta-ainetutkimusten perusteella tai rokottamalla eläimet edeltävän vuoden aikana.

Aikaisempina vuosina siihen oli riittänyt allekirjoitus eläinlääkäriltä, joka tunsi kettutilan pitkäaikaisen terveystilanteen.

Yrittäjän mielestä hänet oli ajettu mahdottomaan tilanteeseen, koska rokotukset olisi pitänyt antaa jo edellisenä vuonna. Eläinlääkärin todistusta ei näin saatu ja kauppa kariutui.

Yrittäjä Jouko Neuvonen haki toissa vuonna korvauksia peruuntuneesta kaupasta valtiokonttorilta, mutta se hylkäsi hakemuksen. Nyt Neuvonen vetoaa oikeudessa taannehtivan lainsäädännön kieltoon.

Hän on mielestään myös joutunut suomalaisten turkistuottajien voimakkaan lobbauksen uhriksi, koska ne ovat vastustaneet turkiseläinten ja kettujen vientiä Kiinaan. FCTC ei kuulu Suomen Turkiseläinten Kasvattajain liittoon.

Valtion näkemys asiassa on, ettei syytä vahingonkorvauksille ole. Valtio vaatii siis kanteen hylkäämistä.

Uutista päivitetään.

Korona on horjuttanut monta perinnettä, niin myös lukiolaisten vanhojentansseja. Vain ani harvalla koululla nostettiin jalkaa tuttuun aikaan helmikuussa.

Suurin osa Suomen lukioista on siirtänyt tapahtuman huhti-toukokuulle tai sitten ensi syksyyn. Tiettävästi yksikään koulu ei ole toistaiseksi perunut lukion toisluokkalaisten perinnettä kokonaan, vaikka esimerkiksi Imatralla tämäkin vaihtoehto on ollut harkinnassa.

Pohjois-Karjalassa Kiteellä vanhat tanssivat tänään keskiviikkona.

– Oppilaiden toive oli, että tanssit järjestetään mahdollisimman pian epidemiatilanteen salliessa, etteivät tanssiaskeleet unohdu. Kaikki ovat olleet hyvin motivoituneita, ja olemme järjestäneet kahdeksat ylimääräiset harjoitukset, kertoo liikunnan lehtori Keijo Marjamaa Kiteen lukiosta.

Tapahtuma viedään läpi poikkeusjärjestelyin ilman koulun ulkopuolista yleisöä tai parinvaihtotansseja kuten kikapo. Paikalla ovat vain 18 kasvomaskein varustautunutta tanssiparia ja muiden luokkien lukiolaisia, yhteensä 90 ihmistä.

– Totta kai harmittaa, että vanhemmat eivät voi tulla katsomaan. Pääasia, että saamme tanssia vaikka pienimuotoisesti. Tämä on yksi lukion kohokohdista, toteaa Liisa Kontkanen-Hyyryläinen.

Myös tanssipari Tatu Lehmussaarta harmittaa, että viimeinen valssi vanhempien kanssa jää tanssimatta.

– Mutta tärkeintä, että tanssit tanssitaan nyt eikä syksyllä. Meiltä sujuu parhaiten kaikki tanssit, erityisesti koulun perinne eli oma tanssi, iloinen tanssipari kertoo.

Pohjois-Karjalan alue on tällä hetkellä määritetty epidemian kiihtymisvaiheeseen, mutta Kiteellä on THL:n tilastojen mukaan ollut koko pandemian aikana vain 47 todettua tartuntaa

Pääkaupunkiseudun lukiot odottavat linjauksia toukokuusta

Kiteen ohella esimerkiksi Varkaudessa tanssitaan huhtikuussa, Lohjalla, Turussa ja Joensuussa toukokuussa.

Imatra ja Lappeenranta joutuivat epidemiatilanteen huonontumisen takia perumaan myös toukokuulle siirretyt tanssit.

Lappeenrannassa tanssitaan syksyllä, mutta Imatralla pohditaan vielä tanssien perumista kokonaan.

Pääkaupunkiseudun lukioiden yhteinen vanhojentanssien päivämäärä on perjantai 21. toukokuuta. Tanssit järjestetään tuolloin, jos koronatilanne sallii.

Vielä se ei ole varmaa.

Alppilan lukiosta kerrotaan, että pääkaupunkiseudun lukiot odottavat yleisiä linjauksia ja toimivat niiden mukaan.

Perinne heikkenee, jos tanssit perutaan kokonaan

Lukiolaisten liitto otti alkuvuodesta voimakkaasti kantaa vanhojentanssien puolesta. Uhkana oli koko perinteen peruuntuminen.

– Aihe on iso. Lukiolaiset olivat meihin todella paljon yhteydessä. Onnistuimme yhteistyössä opetus- ja kulttuuriministeriön, opetushallituksen ja Kuntaliiton kanssa vaikuttamaan niin, että tanssit siirrettiin eikä peruttu, kertoo Lukiolaisten liiton puheenjohtaja Emilia Uljas.

Vanhojentanssien perinne alkoi 1970- ja 1980-luvun taitteessa, ja kuuluu olennaisena osana suomalaiseen lukiokokemukseen.

– Jos tanssit olisi peruttu kokonaan, vaarana olisi ollut perinteen heikkeneminen. Lukiolaiset ovat joutuneet koronan takia kestämään aika paljon, toteaa Uljas.

Lue lisää:

Suomussalmen lukiossa tanssittiin vanhojen tansseja maskit kasvoilla – lukiolaisille oli tärkeää, ettei tansseja siirretty

Tänään lukiolaisten piti tanssia vanhoja, mutta pandemia tuli väliin – nuoret siirtäisivät tanssit vaikka syksyyn, koska peruminen olisi pahinta

Lappeenrannan vanhojentanssit siirtyvät syksyyn – Imatralla äänestetään elokuun ja tanssien perumisen välillä

Yrittäjä Jouko Neuvosen piti myydä yhteensä 2600 elävää kettua Kiinaan vuonna 2018. Kaupat kuitenkin peruuntuivat viime hetkillä.

Syynä oli viranomaisohjeiden muutos, jonka mukaan vientiketut piti rokottaa parvoviruksen varalta jo vuosi ennen vientiä.

– Evira (nykyinen Ruokavirasto) teki loppusyksystä jälkijättöisen ohjeistuksen, joka edellytti parvovirusrokotteen antamista 12 kuukautta ennen vientiä. Ei ole mitenkään mahdollista rokottaa niitä jälkikäteen. Tämä tyrmäsi koko viennin, Neuvonen sanoo.

Hänen mukaansa kauppojen kaatuminen oli yritystoiminnalle äkkipysähdys.

– Yritystoiminta loppui kuin seinään. En ole pystynyt hoitamaan velvoitteitani, ja yritys on konkurssin partaalla.

Neuvonen oli tehnyt kettukauppaa myös kolmena edellisenä vuotena, jolloin rokotusta ei ollut vaadittu.

Nyt hän hakee Suomen valtiolta oikeusteitse noin 450 000 euron vahingonkorvauksia. Asian käsittely alkoi Etelä-Karjalan käräjäoikeudessa keskiviikkona ja jatkuu torstaina.

Neuvosta edustaa käräjäoikeudessa oikeustieteen tohtori Ari Huhtamäki.

– Olennaisin seikka on se, että valtion viranomainen ei voi säätää lakia, antaa asetusta tai edes ohjetta taannehtivasti. Tässä tilanteessa se tarkoitti sitä, että vuonna 2018 syntyneet ketut olisi pitänyt rokottaa vuonna 2017. Tällainen ohje, määräys annettiin kaksi kuukautta ennen kuin kettujen piti lähteä, Huhtamäki sanoi keskiviikkona käräjäoikeuden istuntotauolla.

Valtion näkemyksen mukaan vahingonkorvausvaatimuksille ei ole perusteita, ja valtio vaatii kanteen hylkäämistä.

Valtiota edustava asianajaja Hannu Kalkas on keskeneräisen asian suhteen niukkasanainen. Hän kuitenkin toteaa tauolla, ettei asiassa ole valtion näkemyksen mukaan taannehtivaa lainsäädäntöä: kyse on ohjeesta ja ohje ei ole taannehtiva.

Kiistatonta asiassa on, että kettukauppaan liittyvä parvovirusohjeistus on muuttunut. Eviran ohjeistusta muutettiin, kun aiemman ohjeistuksen katsottiin olevan liian väljä Kiinan kanssa tehtyyn sopimukseen nähden.

Lue myös: Kettutarhaaja itärajalta haastoi Suomen valtion oikeuteen – vaatii lähes puolen miljoonan euron korvauksia, valtion mukaan korvauksille ei aihetta