Imatran keskustan kävelykadulla kävelee vastaan rauhallisen oloinen nainen. Hän näyttää hyvin seesteiseltä huolimatta siitä, että kymmenen vuotta sitten hänet käytännössä karkotettiin tästä kaupungista.

Lähtö Imatralta oli Marja-Sisko Aallolle niin suuri koettelemus, että vasta viime aikoina hän on pystynyt katsomaan kaupunkia rauhallisin mielin.

– Nämä ovat tuttuja kulmia ja täällä on paljon ihania ihmisiä. Eiväthän kaikki olleet minua vastaan, eikä kaikkien kanssa ole ollut ongelmia.

Nyt hän on ollut Imatralla yötä sukulaistensa luona. Edellisenä iltana naapurikaupunki Lappeenrannan kirjasto oli täyttynyt, kun Marja-Sisko Aalto oli siellä kertomassa uusimmasta kirjastaan.

Marja Sisko Aalto puhuu yhtä rauhallisesti kuin on aina puhunut. Hänen äänessään ei kuulu katkeruutta. On vuosi vuodelta helpompaa palata takaisin Etelä-Karjalaan.

– Joidenkin kanssa oli ongelmia. Heistäkin osa on tullut kertomaan minulle, miten ovat nyt ajatelleet asiaa toisin, jopa anteeksipyyntöjä on tullut. On ihanaa kun ihmiset tulevat juttelemaan, kertoo Aalto.

Tunteikas tunnustus

Kaikki alkoi marraskuussa 2008. Imatran seurakunnan kirkkoherra Olli Aalto kertoi paikallisen Uutisvuoksi-lehden haastattelussa olevansa transsukupuolinen. Hän tunsi olevansa nainen ja kertoi pukeutuvansa välillä naisten vaatteisiin.

Alkoivat suuret tunteiden purkaukset, joissa kirkkoherra Aaltoa välillä vaadittiin eroamaan kirkkoherran virasta ja syytettiin luottamuspulasta seurakunnan työntekijöitä kohtaan. Kohusta kirjoittivat ja kertoivat käytännössä kaikki valtakunnan lehdet ja muu media. Aihe oli ihmisten ykköspuheenaihe viikkokausia.

Seuraavan talven aikana Aallolle tehtiin sukupuolenkorjaus ja maaliskuussa 2009 Olli Aallosta tuli virallisesti Marja-Sisko Aalto.

Sairauslomansa jälkeen Aalto halusi palata hoitamaan kirkkoherran virkaansa. Se alkoi kuitenkin käydä mahdottomaksi, sillä kohu ei laantunut.

Imatralla kerättiin jo nimilistaa, ettei Aalto enää palaisi.

Maaliskuussa 2010 Marja-Sisko Aalto päätti erota kirkkoherran virasta, jota hän oli hoitanut 24 vuotta.

– Jouduin irtisanoutumaan ihan säilyttääkseni itsekunnioitukseni ja että yleensä elämä jatkuu. Oli se niin rankka ryöpytys, kertoo Marja-Sisko Aalto nyt 10 vuotta irtisanoutumisensa jälkeen.

Aalto haki yli 20 työpaikkaa, mutta kokeneelle kirkkoherralle ei enää ollut käyttöä, kunnes syksyllä 2010 Kuopion hiippakunta valitsi hänet hiippakunnan notaarin virkaan.

Tällaista on uusi elämä

Marja-Sisko Aalto on Imatralta lähdön jälkeen asunut Kuopiossa. Hän työskenteli Kuopion hiippakunnan tuomiokapitulissa, kunnes jäi eläkkeelle pari vuotta sitten. Alusta lähtien hän nautti uudesta työstään.

– Tuntui erinomaisen hyvältä, että sain palvella kirkkoa, joka oli ja on edelleen minulle hyvin rakas yhteisö. Sen eteen haluan tehdä työtä myös eläkkeellä ollessani, kertoo Aalto.

Notaarina hän ei ollut enää esimies, vaan asiantuntija.

– Kaikkein mieluisin tehtävä notaarina oli tulevien uusien pappien rekrytointi, työhön perehdyttäminen ja heille työpaikkojen järjestäminen. Siinä sai kivan tuntuman kirkkomme tuleviin työntekijöihin, kulkea hiukan aikaa heidän rinnallaan ja auttaa eteenpäin.

Omaa elämäänsä Kuopiossa Marja-Sisko Aalto kuvaa sanalla helppo.

– Pitkälti sen takia, että siellä minä en ole koskaan siinä toisessa roolissa oikeastaan ollutkaan. Olen saanut tehdä työtä omana itsenäni, olen saanut myönteistä palautetta ja elää naisen elämää siinä missä kuka tahansa muukin.

Kaikki eivät jaksa

Vaikka Marja-Sisko Aallon sukupuolenkorjauksesta ei ole aikaa kuin reilut 10 vuotta, oli hän ensimmäisiä sukupuolenkorjauksestaan avoimesti kertoneita ihmisiä.

Marja-Sisko Aallon tarinasta tuli tienraivaaja muillekin vastaavan kokeneille.

Nykyään hän tukee muutamia saman asian kanssa painivia.

– Sanon suoraan, että se on aika rankka tehtävä. Monella näiden asioiden kanssa kipuilevilla on niin rankka elämäntilanne, että sen yhdessä selvitteleminenkin vie aikaa ja voimavaroja. Yritän olla heille tukihenkilönä ja auttajana.

Marja-Sisko Aalto kertoo, että vertaistukena toimiminen on rankkuudesta huolimatta tärkeää, koska transsukupuolisten ihmisen keskuudessa itsemurhariski on hänen mukaan suurempi kuin raskaiden huumeiden käyttäjillä.

– Olemme varmasti siinä suhteessa se kaikkein pahin ihmisryhmä. Monilla elämä on niin raskasta, etteivät he kerta kaikkiaan vaan jaksa. Ongelmana ei usein ole se mitä itse on, vaan miten muut ihmiset suhtautuvat.

Elämää kerrostalossa

Marja-Sisko Aallon nykyarkeen kuuluu lukemista ja kirjoittamista. Hän kertoo ulkoilevansa paljon, talvella mielellään hiihtoa ja kesällä suunnistusta.

Ahkerasta kirjoittamisesta on osoituksena viisi dekkaria, joista uusin Timantti ilmestyi viime syksynä. Seuraava on tulossa puolen vuoden kuluttua.

– Päivittäinen elämä on tavallista kerrostaloelämää. Minun elämäni on mielestäni kivaa.

Perheeseen kuuluu puoliso Birgitta ja kaksi kissaa: Erkki ja Iida.

– Birgitan kanssa en valitettavasti voi olla naimisissa, kun kirkko ei suostu vihkimään.

Avautui toinen ovi

Marja-Sisko Aalto puhuu rauhallisesti kuin pappi. Välillä vähän naurahtaa, mutta on kovin samanlainen kuin parikymmentä vuotta sitten.

– Olen ihan sama ihminen kuin ennenkin. Olen vähän eri näköinen ja elän pikkuisen toisenlaista elämää, mutta ammattitaito ja kokemus ovat ihan ennallaan – elleivät jopa lisääntyneet, sanoo Aalto.

Marja-Sisko Aalto muistelee vielä viimeisiä aikojaan Imatran kirkkoherrana, kun ryöpytys oli rankimmillaan ja ihmisarvo koetuksella. Siitäkin selvittiin.

– Elämä järjestyy. Kun yksi ovi sulkeutuu, niin toinen avautuu jossain. Olen luonut uran ihan toisella alalla tuomiokapitulin virkamiehenä ja nyt jo täysin palvelleena eläkkeellä.

Vastoinkäymisistä huolimatta uskonpuute ei Marja-Sisko Aallolle ole missään vaiheessa iskenyt. Omaa suhdettaan Jumalaan hän kuvaa lämpimäksi.

– Koetamme puolin ja toisin ymmärtää toisiamme ja kunnioittaa. Minulla on aina ollut omasta mielestäni läheinen ja turvallinen suhde Jumalaan, joka näkee myös minun inhimilliset heikkoudet, puutteet, virheet ja miksei synnitkin. Itse hän on minut luonut ja hänen kanssaan on ihan hyvä keskustella ja joskus vähän väitelläkin.

Oman itsensä kanssa Marja-Sisko Aalto kertoo tulleensa aina hyvin toimeen.

– Minä olen ollut aina enemmän tai vähemmän sinut itseni kanssa. Silloin aikaisemmin kun jouduin elämään kaksoiselämää, ongelma oli lähinnä se, miten pärjään niiden ihmisten kanssa, jotka suhtautuivat minuun hyvin oudolla tavalla. Yritin olla uskottavasti mies, vaikka en sitä ollut.

Aikaa miehenä Marja-Sisko Aalto ei enää kaipaa.

– Se oli henkisesti hirvittävän raskasta. Kai minä olin siinäkin uskottava, mutta on todella paljon vapauttavampaa, kun ei enää tarvitse peitellä yhtään mitään, vaan saan olla oma itseni.

Fazer suunnittelee organisaatiomuutosta makeisliiketoiminnan koko toimitusketjuun ja käynnistää yhteistoimintaneuvottelut.

Yt-neuvottelut koskevat kaikki kolmea Fazerin makeistehdasta, ja yt-neuvottelujen piirissä on yhteensä 186 henkilöä.

Organisaatiomuutoksen tavoitteena on muun muassa yhdenmukaistaa eri tehtaiden organisaatiorakennetta, ja ne koskevat Fazerin Vantaan, Karkkilan ja Lappeenrannan tehtaita.

Toteutuessaan suunnitelmat voivat johtaa muutoksiin työtehtävissä ja enintään 20 työsuhteen päättymiseen.

Lentoyhtiö Ryanair peruu jopa 25 prosenttia lennoistaan Italiaan.

Matkustajat ovat peruneet lentovarauksiaan koronaviruksen vuoksi, joten Ryanair on päättänyt perua Italian lentojaan maaliskuun 17. päivän ja huhtikuun 8. päivän välillä.

Tässä vaiheessa ainakin lennot Bergamon ja Lappeenrannan välillä maaliskuun 21. ja 28. päivä on peruttu.

Ryanair on ollut yhteydessä matkustajiin, joilla oli varaukset näille lennoille.

Peruutuksilla Ryanair kertoo pyrkivänsä osaltaan vähentämään koronaviruksen leviämistä ja rauhoittavansa tilannetta sekä varmistavansa, etteivät lennot ole kannattamattomia.

Myös SAS peruu lentoja

Myös lentoyhtiö SAS kertoo vähentävänsä lentojaan Skandinaviassa ja muualla Euroopassa, yhtiö kertoo tiedotteessaan. Syy tähän on koronaviruksesta aiheutunut lentojen kysynnän vähentyminen.

Yhtiö kertoo lisäksi keskeyttävänsä lentonsa Hongkongiin torstaista lähtien. SAS on jo aiemmin keskeyttänyt lentonsa manner-Kiinaan.

Yhtiö kertoo tiedotteessaan, että se joutuu lentojen kysynnän vähentymisen vuoksi hakemaan säästöjä myös mahdollisilla henkilöstövähennyksillä ja lomautuksilla.

Juttua muokattu 3.3.2020 kello 11.30: Lisätty tieto, että myös SAS peruu lentoja.

Työpaikat eri puolilla Suomea ovat muuttaneet käytäntöjään koronavirustartuntojen varalta.

Monet työnantajat ovat esimerkiksi rajoittaneet matkustamista ulkomaille varsinkin epidemia-alueille.

Metsäyhtiö Stora Enso kielsi helmikuussa koko henkilökunnaltaan lentämistä vaativat työmatkat koronaviruksen takia. Nyt kielto on loiventunut sen verran, että työmatkoja ei tehdä riskialueille eli Aasiaan ja Italiaan.

Viestintäjohtaja Satu Härkösen mukaan Stora Enso on kehottanut työntekijöitä välttämään mahdollisuuksien mukaan isoja kokoontumisia myös vapaa-aikana. Jos joku työntekijän perheessä sairastuu, tähän reagoidaan tapauskohtaisesti.

Stora Ensolla on Suomessa noin 6 500 työntekijää.

Pakkausjätti Huhtamäki keskeytti viime viikolla kaikki liikematkat ulkomaille koronaviruksen takia.

Teräsyhtiö Outokumpu on ohjeistanut työntekijöitään välttämään liikematkustamista ja massatapahtumia sekä hyödyntämään verkkokokouksia. Matkustaminen epidemia-alueille Kiinaan, Etelä-Koreaan ja Italiaan on toistaiseksi kielletty.

Yritykset kertovat seuraavansa tautitilannetta aktiivisesti ja hyödyntävänsä viranomaisten ohjeita.

Näin on tehnyt myös kaivosteollisuuden laitevalmistaja Sandvik. Yhtiö on lopettanut matkustamisen Kiinaan, Etelä-Koreaan ja Pohjois-Italiaan, joista ei myöskään matkusteta Suomeen.

Tehtaan wc-tiloissa Tampereella on vaihdettu pyyherullat paperipyyhkeisiin ja käsidesin määrää on lisätty. Lisäksi ruokalassa lopetetaan salaattien itsekeräily, jos tilanne eskaloituu Pirkanmaalla.

Sandvik työllistää Suomessa noin 2 400 henkeä, joista suurin osa työskentelee Tampereella.

Etätöitä ja riskikyselyitä

Myös lääkeyhtiö Bayer on rajoittanut matkustamista ja suhtautuu esimerkiksi konferenssimatkoihin nyt varauksellisesti. Riskialueille matkustaminen on kokonaan kielletty.

Yhtiöstä kerrotaan, että riskialueella matkustaneille työntekijöille suositellaan etätöitä 14 vuorokauden ajan. Näin toimitaan myös siinä tapauksessa, jos työntekijän perheenjäsenellä on ilmennyt oireita.

– Jos esimerkiksi palaa juuri laskettelumatkalta Italian Alpeilta, pyydetään neuvottelemaan oman esimiehen ja työterveyshuollon kanssa, kuinka toimitaan, Bayer Turun tuotantolaitoksen johtaja ja turvallisuuspäällikkö Peter Essen sanoo.

Bayerilla on Suomessa noin 850 työntekijää.

Meyerin Turun telakalla tehdään riskikyselyt kaikille alueelle tuleville työntekijöille. Jos esimerkiksi jonkin verkostoyrityksen työntekijä on vieraillut kahden viikon sisällä riskialueella, hänellä ei ole pääsyä telakka-alueelle.

– Olemme pyytäneet myös siviilimatkustamisessa tarkkaavaisuutta ja ilmoittamaan, jos palaa matkalta riskialueilta, viestintäpäällikkö Tapani Mylly kertoo.

Pohjanmaalla Ylihärmässä esimerkiksi traktoreiden ohjaamoita valmistava MSK Group päätti maanantaina uusista matkustus- ja vierailurajoituksista. Niiden mukaan kaikki matkat ja vierailijaryhmät perutaan, jos ne eivät ole pakollisia.

Kauppaketju Halpa-Halli on kieltänyt henkilöstöään matkustamasta Manner-Kiinaan. Kielto on voimassa ainakin kesäkuuhun asti. Muita kohteita ei ole rajattu, ja yhtiöllä on nytkin työntekijöitä Saksassa.

Lähes 40 000 työntekijän S-ryhmä on rajoittanut matkustamista epidemia-alueille. Yhtiö on myös tehostanut siivoamista toimipisteissään ja korostanut käsihygienian tärkeyttä työntekijöille.

– Käsienpesusaippuaa ja käsidesejä kuluu tänä aikana selvästi enemmän. Olemme huolehtineet, että niitä on varmasti riittävästi, riskienhallintapäällikkö Mikko Koskinen kertoo.

Vaihto-opiskelua etänä

Monet kaupungit kertovat noudattavansa työntekijöitä koskevissa ohjeistuksissaan Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tietoja ja ohjeita.

Esimerkiksi Rovaniemen kaupunki on kieltänyt henkilökuntaa matkustamasta epidemia-alueille. Kaupunki on ohjeistanut, että taudille altistuneet mutta oireettomat työntekijät voivat tehdä etätöitä, jos työtehtävä sen mahdollistaa.

Lappeenrannan kaupunki on kehottanut työntekijöitään harkitsemaan tarkasti, onko ulkomaille matkustaminen välttämätöntä. Esimiehiä on muistutettu tarjoamaan työntekijöille etätyömahdollisuuksia.

Kuopiossa kaupungin kansainvälisyystyöryhmä on lykännyt matkasuunnitelmiaan Shanghaihin koronaviruksen takia. Myös kaupungin yhteistyökumppaneiden toiminta Shanghaissa on jäissä.

Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu on tähän mennessä perunut kolme työmatkaa Italiaan. Jo aiemmin ammattikorkeakoulu on keskeyttänyt opiskelijavaihdon ja työmatkat Kiinaan. Seuraavaksi johtoryhmä harkitsee henkilökunnan työmatkojen rajoittamisesta Etelä-Koreaan, Iraniin ja Italiaan.

Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu on ottanut yhteyttä vaihto-opiskelijoihin Etelä-Koreaan ja Milanoon. Vaihto-opiskelijoiden kanssa on keskusteltu mahdollisuudesta keskeyttää vaihto-opiskelu, mutta kukaan ei ole kokenut siihen vielä tarvetta. Lähiopinnot Etelä-Koreassa ja Milanossa on keskeytetty, ja opinnot suoritetaan etänä.

Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoululla on kampukset Mikkelissä, Savonlinnassa, Kotkassa ja Kouvolassa.

LUT-yliopisto ja LAB-ammattikorkeakoulu Lappeenrannassa ja Lahdessa ovat ohjeistaneet työntekijöitään siltä varalta, jos he ovat oleskelleet esimerkiksi konferenssimatkalla sellaisessa hotellissa, jossa on todettu koronavirus.

Työntekijöitä kehotetaan siinä tapauksessa pysymään kotonaan ainakin viisi päivää seuraamassa mahdollisia oireita.

Voit keskustella aiheesta 4. maaliskuuta kello 23 asti.

Keskustelu Kaakkois-Suomeen tulevan lääkärihelikopterin sijoituspaikasta jatkuu.

Kotkassa vieraillut perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiuru ei ota suoraan kantaa siihen, pitäisikö lääkärihelikopterin sijaintipaikkaan liittyvä päätös avata.

Kopteri on päätetty sijoittaa Kouvolan Uttiin. Kilpailevana vaihtoehtona on ollut Lappeenranta.

– Meillä on viime vuosina ollut erilaisia kantoja siitä, millä tavalla tämä kopteritoiminta tulisi järjestää. Olen myös vastannut lukuisiin kansanedustajien kysymyksiin asiasta, Kiuru sanoo.

Hän jatkaa, että molemmilla kopterin tukikohdaksi esitetyillä paikoilla on omat vahvuutensa.

– Tältä osin on tehty aikaisemmin päätöksiä, ja niitä päätöksiä lähtökohtaisesti täytyy kunnioittaa.

Mutta asialla ei ole vielä pistettä, vaan mitä tahansa voi tapahtua?

– Olisi hyvä, jos lähtisimme siitä, että katsotaan tämä kokonaisuus nyt kerralla, ja siltä osin ensihoidon ilmailupalveluiden ympärillä esiintyvä kuohunta saataisiin hiljenemään.

Selvitysmies esitti uutta käsittelyä

Hallituksen ministeriryhmä päätti joulukuussa 2018, että Kaakkois-Suomeen tuleva lääkärihelikopteri sijoitetaan Kouvolan Uttiin. Asiantuntijoista koostunut työryhmä oli ehdottanut kopterin sijoittamista Lappeenrantaan.

Vuotta myöhemmin sosiaali- ja terveysministeriön nimittämä selvitysmies Jyri Lilja esitti, että hallitus ottaisi kopteriasian uudelleen käsittelyyn ja päättäisi, että kopteri sijoitetaan Lappeenrantaan.

Lue lisää: Selvitysmies ehdottaa: Lääkärihelikopteri sittenkin Lappeenrantaan eikä Uttiin

Kysymys jakaa kaakon kansanedustajia

Yle kysyi tammikuussa 2020 kaikilta Kaakkois-Suomen vaalipiirin kansanedustajilta, pitäisikö kopterin sijaintia koskevaa päätöstä muuttaa.

Kyselystä kävi ilmi muun muassa, että kansanedustajat vetävät kopteria reilusti kotiinpäin: kymenlaaksolaiset kannattavat Uttia ja eteläkarjalaiset Lappeenrantaa.

Kyselyyn saatiin vastaukset 16:lta eli kaikilta paitsi yhdeltä Kaakkois-Suomen vaalipiirin kansanedustajalta. Kaikki vastaukset löytyvät tästä jutusta.

Lappeenrannassa asuva Simo Pyysing matkusti viime viikolla edustamansa kaivosalan yrityksen järjestämään palaveriin Osloon. Palaveri oli jo loppupuolella, kun se keskeytyi yllättäen.

– Saimme sähköpostiin viestin, jonka mukaan yksi meistä oli ollut edellisellä viikolla Milanossa. Palaveri piti keskeyttää välittömästi ja matkustaa kotiin, kertoo Weir Mineralsin Skandinavian ja Baltian aluejohtajana toimiva Pyysing.

Syynä oli koronavirus, jota on tavattu Italiassa paljon. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos kertoi tiistaina, että koko Italia on luokiteltu epidemia-alueeksi. Myös ulkoministeriö on kehottanut välttämään matkustamista maan pohjoisosaan.

Simo Pyysing kertoo, että Weir Mineralsin kokoukseen Oslossa osallistui yhteensä kuusi henkilöä Suomesta, Ranskasta, Englannista ja Australiasta. Seuraavana päivänä edessä olisi ollut asiakastapaamisia, mutta sen sijaan kaikki tilasivat lennot kotiin.

Lisäksi työnantaja määräsi heidät kahden viikon karanteeniin kotiin, mikä tarkoitti käytännössä etätöitä ja pidättäytymistä asiakaskontakteista. Määräys tuli yrityksen Euroopan pääkonttorista.

Pyysingin ajatukset karanteenista olivat kaksijakoiset.

– Tulin Lappeenrantaan Helsingin kautta. Aika hassua, että siinä oli pari lentokenttää ja pari junaa välissä. Ei siinä missään muovikuplassa pois tultu.

Vain viranomainen voi määrätä karanteenin

Yle Uutiset kertoi aiemmin tiistaina, kuinka yrityksissä ja työpaikoilla on kiristetty matkustus- ja hygieniakäytäntöjä koronaviruksen varalta. Monet työnantajat ovat esimerkiksi rajoittaneet matkustamista ulkomaille.

Lue lisää: Yritykset kieltäneet jo tuhansia matkustamasta koronaviruksen takia – osa työntekijöistä joutuu nyt raportoimaan myös vapaa-aikansa työnantajalle

Sosiaali- ja terveysministeriön hyvinvointi- ja palveluosaston johtaja Tuija Kumpulaisen mukaan vain viranomainen voi määrätä virallisen karanteenin. Käytännössä karanteenista määrää kunnan tartuntatautilääkäri.

– Yritys voi estää työntekijöitä tulemasta töihin, mutta se ei voi määrätä heitä pysymään kotona. Karanteeni rajoittaa ihmisen liikkumisen vapautta ja siksi kyseessä on viranomaispäätös, sanoo Kumpulainen.

Kumpulaisen mielestä karanteeni pelkkänä varotoimena kuulostaa liioitellulta.

– Jos jollakulla kokoukseen osallistuneista olisi todettu koronavirus, silloin kotikaranteenia harkittaisiin. Kun tautia ei ole todettu, miksi ihmisen pitäisi olla neljän seinän sisällä?

Myös Simo Pyysingin mielestä määräys karanteenista kuulosti aika kovalta, koska virusta ei ollut todettu kenelläkään edes yrityksen Italian toimistolla. Hänen mukaansa kukaan kokoukseen osallistuneista ei myöskään ole saanut oireita.

Toisaalta hän ymmärtää yrityksen tiukan politiikan.

– Riski oli hyvin minimaalinen, mutta he halusivat varmistaa, ettemme jää sinne pyörimään porukassa.

Simo Pyysing mietti sitäkin mahdollisuutta, että olisi tuonut viruksen tuliaiseksi kotiin.

– Kotona odotti 4-vuotias lapsi ja vaimo. Kävi mielessä, että mitä jos se virus iskeekin päälle?

"Nyt kärsitään tätä arestia"

STM:n mukaan ihminen alkaa tartuttaa tautia vasta sairastuttuaan itse ja saatuaan oireita. Näin ollen Simo Pyysing ei altistanut muita matkustaessaan pois kokouksesta.

Mies sai myös yritykseltä selvät toimintaohjeet.

– Siellä oli tehty riskianalyysit. He soittivat vielä erikseen ja antoivat erillisen ohjeistuksen, miten pitää toimia.

Nyt Pyysing tekee töitä kotonaan, ja kaikki kansainvälinen matkustaminen on jäissä. Hän kertoo käyneensä ulkona, mutta ei asiakastapaamisissa. Karanteenia on takana viikko ja toinen on edessä. Pyysing aikoo pysyä kotona, vaikka se ei olekaan pakollista.

– Nyt kärsitään tätä arestia. Aion noudattaa yrityksen ohjeistusta, koska turvallisuus on sille ykkösasia.

Kysymysmerkkejä on kuitenkin ilmassa paljon, ja ne koskevat Pyysingin mukaan useita kaivosalan yrityksiä.

– Pohditaan, onko tulossa oleviin tapahtumiin ja messuille meno välttämätöntä ja järkevää.

Voit keskustella aiheesta. Keskustelu sulkeutuu 4.3. kello 23.

Lue lisää: Viikissä asuva Katrianna Raunio kertoo, mitä on arki karanteeniperheessä tieto korona-altistuksesta yllätti ja aluksi jopa pelästytti

Hurriganesin alkuperäisen kitaristin Ile Kallion ei tarvitse kovin kauaa miettiä, miksi Hurriganesista tuli 1970-luvulla yksi Suomen suosituimmista ja hurjimmista bändeistä.

– Ensinnäkin se alkuvoima, mikä siinä oli. Hurriganes kulki omaa tietään – ei kumarrellut mihinkään suuntaan, vaan teki omaa juttuansa. Se oli ensimmäinen bändi, jolla oli selkeästi oma, todella stydi "imitsi". Hurriganes perusti suomalaisen rock'n' rollin, luettelee Kallio.

Rumpali Remu Aaltonen oli jättänyt Kalevala-bändin vuonna 1971. Uuteen kokoonpanoonsa hän otti kitaristiksi vasta 16-vuotiaan Ile Kallion ja basistiksi vanhan ystävänsä Cisse Häkkisen.

Nimi uudelle yhtyeelle matkittiin yhdysvaltalaisesta Johnny and the Hurricanes -yhtyeestä. Ensimmäinen keikka oli vuoden 1971 viimeisenä päivänä Helsingin työväentalon rappukäytävässä.

Aluksi Ile Kallio soitti Hurriganesissa kaksi vuotta, minkä jälkeen hänet korvasi Albert Järvinen. Myöhemmin Kallio oli mukana Hurriganesissa vielä vuosina 1975–1979 ja 1983–1984.

Ile Kallion mielestä ei ollut mikään onnenkantamoinen, että juuri Hurriganesista tuli suosittu. Siihen oli syynsä.

– Hurriganesin musiikki on energiamusiikkia. Kun tekemisessä on energia mukana, se elää niin kauan kuin siinä on energia mukana.

Yksikertaista mutta vaikeaa

Nopeasti kuunneltuna musiikki saattaa kuulostaa yksinkertaiselta ja helpolta. Vasta perehtyminen itse musiikkiin ja sen osa-alueisiin paljastaa, miten monesta eri elementistä se koostuu.

Ile Kallion mielestä ihmiset luulevat, että Hurriganesia on helppo soittaa, koska Hurriganesin musiikki on hänen mukaansa aika yksinkertaista ja koostuu vain muutamasta soinnuista.

– Hurriganesin musiikkia ei todellakaan ole helppo vetää niin, että se toimii ja kulkee. Siinä pitää olla se ajo, jota ei tuosta vaan oteta, vaikka osaisi mitä.

Kaiken edellytyksenä on soittajien hyvä yhteishenki. Ile Kallio painottaa, että vaikka kaikki muusikot olisivat alansa huippuja, on turha kuvitella menestystä ellei yhteistyö toimi.

– Bändi on sellainen jengi, että jos siellä on yksikin kusipää, niin ei toimi ja siitä ei vaan tule mitään. Tämä pätee mihin tahansa työyhteisöön. Jos siellä on yksikin mätä omena, se tekee tosi isoa tuhoa.

Nostalginen kortti

Ile Kallio katsoo keräilykorttia, johon bändin alkuperäiset jäsenet Remu Aaltonen, Cisse Häkkinen ja Ile Kallio ovat vuonna 1975 raapustaneet nimikirjoituksensa. Kortti löytyi Yle Lappeenrannan toimittajan Sirkka Haverisen kätköistä.

– Tämähän on keräilykamaa. Älä hävitä sitä, saat siitä vielä joskus isot rahat. Siihen rintanappi mukaan, niin hinta nousee tonnilla, naurahtaa Kallio.

Kuva on melkein sama kuin vuonna 1975 ilmestyneen Crazy Days -levyn kansi. 19-vuotias Ile Kallio rötköttää nojatuolilla ja Remu Aaltonen maassa. Cisse Häkkinen seuraa heitä katseellaan pöydän äärestä tupakka huulillaan.

– Muistaakseni kuva otettiin Jamlo-nimisen kaverin kotona. Kaikki luulevat aina, että se on otettu Remun kotona, jossa oli vähän samanlaista. Siksi Remu varmaan halusi, että mennään Jamlon kämppään, kertoo Kallio.

Toukokuussa 1975 Ile Kallio oli rutiköyhä, kävi iltaoppikoulua ja oli juuri lopettanut postissa puolipäivätyön. Hän kertoo olleensa epätoivoinen eikä tiennyt, miten selviäisi.

– Pari päivää myöhemmin Remu Aaltonen soitti ja hyppäsin suoraan tähän maailmaan. Tulin bändiin takaisin.

Sitten alkoi todellinen meno läpi suomalaisen rock-kansan. Ile Kallio tunsi olevansa onnellinen. Nyt tapahtui se, mihin hän oli elämässään tähdännyt.

– Eka keikka oli 16. kesäkuuta, ja sen jälkeen keikkoja oli todella paljon, sellaiset neljä keikkaa viikossa. Tapahtui niin paljon, että muistikuvia on jäänyt todella vähän, kertoo Kallio.

Vaikka Hurriganes hajosi vuonna 1988, ei sen suosio ole sammunut.

Jälleen Hurriganesia

Ile Kallio halusi pitkään kieltäytyä erilaisista Hurriganes-aiheisista kutsuista ja esiintymisistä. Niitä tuli vuosien varrella useita.

– Minä olin bändissä mukana silloin, kun se oli parhaimmillaan. En halunnut löytää itseäni stagelta ja huomata, että tämä ei toimi. Kieltäytyminen oli hyvä tapa välttyä tällaisilta tilanteilta.

Sitten tapahtui jotain.

Lappeenrantalainen Black Devils oli soittanut Hurriganes-musiikkia jo 25 vuotta. Bändin nokkamies ja rumpali JP Kakkola oli jo vuosia pyytänyt bändin keikalle mukaan sekä Ile Kalliota että Janne Louhivuorta, joka oli ollut Hurriganesin kitaristina 1980-luvun alkupuolella.

– Janne Louhivuori meni keikalle jätkien kanssa, ja tapasin hänet keikan jälkeen. Janne kehui, että oli ollut todella hyvä ryhmä ja hyvä meininki, kertoo Ile Kallio.

Kun Black Devilsin JP Kakkola seuraavan kerran vuonna 2017 pyysi Ile Kalliota mukaan, ei hän enää tohtinut kieltäytyä. Ensimmäinen esiintyminen oli Imatran ajojen aikana järjestetty rock-festivaali.

– Ei pidetty edes yhteisiä treenejä. Sovittiin vain biisilista ja sitten lavalle. Toimi todella hyvin, kertoo Kallio.

Black Devilsin JP Kakkolalle Ile Kallion saaminen mukaan keikalle oli unelmien täyttymys. Yhteistyö on jatkunut siitä lähtien.

– Me elämme omaa unelmaamme. Kun olemme 25 vuotta tehneet intohimoisesti ja intensiivisesti duunia, ja sitten se tapahtuu. Emme ole turhaan tehneet tätä juttua.

Hurriganes syvimmällä

Viime viikolla Ile Kallio ja Black Devils olivat Lappeenrannassa treenaamassa konserttikiertuetta varten. Se alkaa Tampereelta perjantaina 6. maaliskuuta. Lisäksi hiljattain ilmestyivät yhteinen CD ja LP.

– Vinyylissä alkaa se pieni rahina, kun neula löytää uran. Rahinaa kuuluu hetken aikaa, ja sitten lähtee musa. Kaikki nämä ohjaavat mielen musiikkiin ennen kuin siitä tulee ääntäkään. Olet ikään kuin valmistautunut siihen, että kohta tulee, pohtii vinyylin hienouksia Ile Kallio.

Ile Kallio hehkuttaa yhteistyötä Black Devilsin kanssa.

– Todella hyvä ryhmä ja henki. Hyviä jätkiä ja kaikki on hyvin. Tekeminen on niin huoletonta, että voi keskittyä olennaiseen.

Alun perin oli tarkoitus soittaa yhdessä enemmän vain viime kesänä, mutta nälkä kasvoi Ile Kalliollakin.

– Keikat menivät todella hyvin ja vastaanotto oli fantastinen, joten eihän sitä malttanut siihen jättää.

Nykyisin Ile Kallio soittaa Black Devilsin lisäksi muun muassa yhdessä vaimonsa Kaija Kärkisen kanssa.

– Se on kuitenkin toinen maailma, sanoo Kallio.

Mutta Ile Kallio on hurjan iloinen, että on voinut tehdä ja on saanut tehdä hyvin monenlaista musiikkia. Uran alkumetrit ovat kuitenkin suurimmassa arvossa.

– Hurriganes on se, mistä minä olen lähtenyt liikkeelle. Se on syvimmällä minussa, ja kaikki muu on tullut sen myötä, sanoo Ile Kallio.

Galleria Pihaton valkoisilla seinillä aukeaa värien loisto.

Kuopiolaisen kuvataiteilija Ulla Remeksen tuorein Iltamustikat-näyttely kertoo luonnosta. Näyttely esillä Galleria Pihatossa Lappeenrannassa 27. maaliskuuta saakka.

Remeksen vahvat kuvat vievät katsojan mustikkametsään, kosteikkoihin ja varpujen keskelle, mutta myös ahdinkoon metsäpalon saartamaksi.

Remes maalaa sekatekniikkatyönsä vesiliukoisilla maaleilla.

– Pelkät vesivärit ja guassit eivät riitä minun ilmaisuvoimalleni, joten yhdistän kuviin myös esimerkiksi akryylia ja tussia, Remes kuvailee.

Kaksijakoinen maailma

Remeksen töissä nostetaan esiin suomalaisen luonnon voimaa ja ainutkertaisuutta. Toisaalta taiteilijan puheessa vilisevät myös pohdinnat nykymaailman ongelmista, ympäristöasioista ja kohtuudesta.

Näyttelyn nimiteos Iltamustikkat kuvaa taiteilijalle elämää, jota hän haluaa edustaa: luonnonläheisyyttä, yhteisöllisyyttä ja iloa juurevista asioista. Mustikka myös viihtyy monenlaisissa paikoissa.

– Asia, josta olen todella huolestunut, on vuorovaikutusmaailma, kielikuvien ja maailman kärjistyminen. Haluan taiteilijana ja yhteisötaiteilijana olla rakentamassa kohtuullisuuden ja kunnioittavan maltillisuuden tilaa, Remes kertoo.

Suurin osa näyttelyn töistä on maalattu Pohjois-Karjalassa Pielisen rannalla erämaaresidenssissä, mutta Ulla Remes on taiteillut paljon myös Välimeren maissa. Paikalla on suuri merkitys sille, millaista taidetta Remes milloinkin luo.

— Olen täysin ympäristösidonnainen taiteilija. Kaikki vaikutelmat, jotka aistin sisään, tulevat ulos myös teoksissani, Remes kertoo.

Pieniä taiteilijoita

Remes tekee kuvien lisäksi yhteisötaidettä. Hänen vieraina on käynyt lapsiryhmiä, joiden kanssa maalataan ja istutetaan taimi teokseen Tietoisuuden päät. Remeksen kanssa lapset pääsevät maalaamaan oikeilla taitelijavälineillä.

Ulla Remes haluaa nostaa esiin kärjistynyttä metsäkeskustelua.

— Joka vuosi istutetaan 150 miljoonaa puuntaimea Suomessa. Yhden kaadetun puun tilalle istutetaan neljä uutta taimea. Lapsiryhmän kanssa leikimme taimileikin ja maalaamme taimitarhat. Lapset ovat itse kuin taimia. Yhteisöteoksella haluan nostaa esiin myös sen, että yhteinen tehtävämme on suojella toivoa, jota tarvitsevat lapset ja aikuiset.

Opetus- ja kulttuuriministeriö ilmoitti viime viikolla, että se tukee tänä vuonna urheiluakatemioiden ja valmennuskeskusten toimintaan reilusti aikaisempia vuosia enemmän.

Suurin kehittämisavustus, 900 000 euroa, meni yhteisesti Pääkaupunkiseudun urheiluakatemialle ja Kisakallion valmennuskeskukselle. Suurta pottia selittää muun muassa Helsinkiin valmistuva uusi olympiavalmennuskeskus.

Lisäksi Helsingissä on eniten aikuisten ja nuoren maajoukkueryhmiin kuuluvia urheilijoita, joka nostaa myös avustuspottia.

Kaakkois-Suomessa akatemia-avustukset olivat Suomen pienimpiä. Etelä-Kymenlaakson urheiluakatemia, Kouvolan urheiluakatemia ja Etelä-Karjalan urheiluakatemia saivat kaikki tälle vuodelle 40 000 euroa. Kaakossa ollaan sitä mieltä, että rahanjaon pitäisi olla tasapuolisempaa.

– Mielestäni rahaa pitäisi jakaa tasapuolisemmin. Minua huolettaa pienten akatemioiden kohdalla iso ero verrattuna muihin. Moni huippu-urheilija kuitenkin tulee tulevaisuudessakin maakunnista, Kouvolan Urheiluakatemian akatemiajohtaja Timo Pahkala toteaa.

Pahkala muistuttaa, että isojen paikkakuntien suuret akatemiat saavat valtionapua muutakin kautta. Esimerkiksi akatemiatoimintaan kuuluvat urheilulukiot saavat erillistä avustusta.

Etelä-Kymenlaakson urheiluakatemian toiminnanjohtaja Jiri Aurasen mukaan nykyistä avustusjakoa tulisi tarkastella kriittisesti pelkästään jo viimeaikaisen huippu-urheilumenestyksen vuoksi.

– Emme pääse kehumaan menestymisellä suomalaisessa urheilussa. Kyllä pieneltäkin paikkakunnalta voi nousta kansainväliselle huipulle. Isoilla paikkakunnilla on helpompi saada sponsorirahaa ja siellä on kuntataloudet kunnossa. Meille se on haastavampaa, Auranen sanoo.

Valtakunnallisen akatemiaohjelman johdosta kerrotaan, että kehittämisavustuksissa erot Kaakon ja isojen paikkakuntien välillä tulevat siitä, että yksikään lajiliitto ei ole päättänyt keskittää valtakunnallista toimintaansa Kaakkois-Suomeen. Lisäksi alueella ei juurikaan ole päätoimisia valmentajia ja maajoukkuetason urheilijoita on vähän.

Luokittelu vaikuttaa tukieuroihin

Kaikki Kaakkois-Suomen urheiluakatemiat on luokiteltu kasvattaja-akatemioiksi, jotka sijoittuvat pääasiassa maakuntien keskuskaupunkeihin. Olympiakomitea on tyytyväinen työhön, joka Kaakkois-Suomen akatemioissa on tähän asti tehty.

Seuraava taso akatemioissa ovat alueelliset urheiluakatemiat, jotka toimivat alueellisissa keskuskaupungeissa kuten Kuopiossa, jonka urheiluakatemia sai kehittämisavustusta tänä vuonna 100 000 euroa.

Korkeimmalla tasolla ovat valtakunnalliset urheiluakatemiat. Tähän kategoriaan kuuluvat muun muassa Turun seudun urheiluakatemia ja Jyväskylän urheiluakatemia, jotka saivat kumpikin 280 000 euron tukipotin. Korkeimmalle tasolle kuuluvat myös Helsingin ja Tampereen akatemiat. Lisäksi valtakunnallisia urheiluakatemioita ovat myös Vuokatin ja Kuortaneen urheiluakatemiat.

– Suurin panostus on siellä, missä on suurin massa ja volyymit. Tämä ei tarkoita sitä, etteikö maailman huippunimi voisi tulla mistä päin Suomea tahansa. Siksi olemme halunneet pitää urheiluakatemiaverkoston laajana. Mielestäni tämä on erittäin tasapuolista, Suomen Olympiakomitean akatemiaohjelman johtaja Antti Paananen toteaa.

Tällä hetkellä akatemioita on valtakunnallisessa verkostossa 19.

Kehittämisavustuksia ohjataan tarkasti

Opetus- ja kulttuuriministeriö linjaa tarkasti, mihin urheiluakatemiat saavat kehittämisavustusta käyttää.

Kaakkois-Suomen akatemiat käyttävät kehittämisavustuksia muun muassa opiskelijoiden harjoittelun koordinointiin sekä opiskelevien urheilijoiden tuki- ja asiantuntijapalveluihin. Palveluilla tarkoitetaan panostuksia muun muassa urheilijoiden psyykkiseen valmennukseen ja ravintoneuvontaan luennoilla.

Kaakossa haluttaisiin ohjata kehittämisavustusta lajiharjoitteluun.

– On järkevää tarkastella, kuinka paljon nuori oikeasti tarvitsee psyykkistä valmennusta. He tarvitsisivat tuossa iässä juuri laadukasta lajivalmennusta enemmän, Etelä-Kymenlaakson urheiluakatemian toiminnanjohtaja Jiri Auranen sanoo.

Erityisesti valmennuksen kohdentamista toivotaan yläkoulu-, lukio- ja ammattikouluikäisten nuorten lajiharjoittelun tukemiseen.

– Jos 13–18-vuotiaiden harjoittelu ei ole laadukasta, ei tule myöskään huippu-urheilijoita, Etelä-Karjalan urheiluakatemian koordinaattori Elina Sinisalo sanoo.

Toiveissa on nuorten olympiavalmentaja

Kaakkois-Suomessa ajatellaan, että yksi rahoitusvaakaa tasaava tekijä olisi mahdollisuus olla mukana nuorten olympiavalmentajatuen piirissä. Tuki on Suomen olympiakomitean jakamaa rahaa lajiliitoille, eikä sisälly ministeriön kehittämisavustuksiin.

Olympiakomitea on antanut lajiliitoille päätösvallan siitä, mihin nuorten olympiavalmentajat sijoittuvat.

– Pääosin nuorten olympiavalmentajat työskentelevät näissä lajien valtakunnallisissa keskittymissä, Antti Paananen kertoo.

Kouvolassa tavoiteltiin tänä vuonna koripallon nuorten olympiavalmentajaa.

Koripalloliitto haki tukea tänä vuonna kolmelle uudelle nuorten olympiavalmentajalle. Olympiakomitea myönsi 15 000 euron tukisumman kahdelle valmentajalle. Koripalloliitto päätti sijoittaa valmentajat Jyvväskylään ja Tampereelle, koska siellä urheiluakatemiatoimintaa on ollut pidempään koripallon parissa.

Koripalloliitolla on nyt kahdeksan nuorten olympiavalmentajaa. Neljä on Helsingissä, yksi Kisakalliossa, yksi Turussa, yksi Tampereella ja yksi Jyväskylässä.

Lappeenrannan teknillisessä yliopistossa LUT:ssa avattiin kolme vuotta sitten juhlallisesti Soletair-laitteisto, jolla tutkittiin synteettisten polttoaineiden valmistamista ilmasta kaapatusta hiilidioksidista.

LUT:in yhdessä VTT:n kanssa tekemä tutkimus on poikinut jo useita lupaavia hiilidioksidin kaappaamista soveltavia liikeyrityksiä.

Yksi niistä on Solar Foods, joka pyrkii valmistamaan ruoaksi kelpaavaa proteiinia ilman hiilidioksidista. Yritys aikoo aloittaa Solein-proteiinin tuotannon vuonna 2021.

Toinen tutkimuksen hedelmä on Finnsementin ja Kemiran aikomus perustaa Lappeenrantaan metanolitehdas. Metanolia valmistettaisiin Finnsementin ja Kemiran jätekaasuista.

Edullista polttoainetta sisäilmasta

Käyntiin on lähdössä myös kolmas yritys, jonka taustalla on LUT:in tutkimus.

Lappeenrantalainen Soletair Power ilmoittaa keksineensä keinon tehdä rakennusten sisäilmasta poistetusta hiilidioksidista synteettistä polttoainetta, joka pystyy kilpailemaan hinnassa fossiilisten polttoaineiden kanssa.

– Liiketoimintamallimme on kannattava jo nyt ilman mitään tukia, Soletair Powerin toimitusjohtaja Petri Laakso vakuuttaa.

Tähän mennessä ilmasta kaapatusta hiilidioksidista valmistetut synteettiset polttoaineet ovat olleet kalliimpia kuin fossiiliset polttoaineet.

Kyseessä olisi siis suuri edistysaskel, jos Soletair Powerin väite pitää paikkaansa.

Päätuote hyvä sisäilma

Soletair Powerin ratkaisu on rakennusten ilmanvaihtojärjestelmään liitettävä laitteisto, joka poistaa sisäilmasta hiilidioksidia ja valmistaa siitä synteettistä polttoainetta.

Polttoaine ei ole kuitenkaan järjestelmän päätuote, joka toisi eniten rahaa.

– Järjestelmän kannattavuuden kannalta se on vähän niin kuin lisätuote. Pääosa kannattavuudesta tulee vähemmän hiilidioksidia sisältävän ilman myymisestä rakennukseen, toimitusjohtaja Laakso korostaa.

Soletair Powerin mukaan tällaiselle sisäilmalle on markkinat, koska se parantaa rakennuksessa olevien ihmisten vointia ja lisää tuottavuutta.

Liiallisen hiilidioksidin kielteinen vaikutus sisäilmassa tunnetaan yleisesti. Esimerkiksi sosiaali- ja terveysalan valvontavirasto Valvira varoittaa, että hiilidioksidin suuri pitoisuus sisäilmassa voi aiheuttaa väsymystä, päänsärkyä ja työskentelytehon huononemista.

Maksu hyvästä sisäilmasta

Soletair Power aikoo sekä myydä laitteistojaan että tarjota hiilidioksidin poistoa sisäilmasta palveluna.

Yritys laskee, että palveluna tuotettuna hiilidioksidin poistosta sisäilmasta voisi laskuttaa noin euron päivässä työntekijää kohden.

Asiakkaita olisivat erityisesti toimistotalot, jotka haluavat pitää huolta työntekijöiden työkunnosta.

Yritys uskoo, että kiinnostusta löytyy laajalti myös muualta.

– Tämä olisi erinomainen järjestelmä myös kouluissa parantamaan lasten oppimistuloksia, Petri Laakso sanoo.

Kilpailukykyistä synteettistä polttoainetta

Sisäilmasta poistetusta hiilidioksidista valmistetun synteettisen polttoaineen myyminen tuo järjestelmälle vielä lisää kannattavuutta.

Yrityksen mukaan näin valmistetun synteettisen polttoaineen hinta saadaan kilpailukykyiseksi fossiilisten polttoaineiden kanssa.

– Halvalla aurinkosähköllä tuotettuna tällaisen synteettisen polttoaineen tuotantokustannus olisi noin 25 senttiä litralta, Petri Laakso sanoo.

Hiilineutraalisuuden saavuttamiseksi polttoaine pitää valmistaa esimerkiksi aurinko- tai tuulivoimalla. Soletair Power näkeekin järjestelmälle laajat markkinat erityisesti maissa, joissa on tarjolla paljon tällaista edullista sähköä.

Professori: Fiksua

LUT-yliopiston professorin Jere Aholan mielestä synteettisten polttoaineiden valmistaminen ilman hiilidioksidista saattaa olla hyvä aloittaa juuri oheisliiketoimintana rakennuksissa. Valmistamisen korkeampia kustannuksia voidaan näin kompensoida toisella liiketoiminnalla.

– Tämä on mielestäni fiksua, koska pääbisnes tässä on parempien olosuhteiden tarjoaminen kiinteistössä oleville ihmisille. Tämä voi luoda suuremman markkinan synteettisille polttoaineille, jolloin niiden valmistaminen tulee kannattavaksi myös omana liiketoimintana.

Soletair Powerin Petri Laakson mukaan yrityksen järjestelmillä voitaisiin tuottaa merkittävät määrät erilaisia synteettisiä polttoaineita, esimerkiksi lentokerosiinia.

Hän sanoo, että järjestelmästä saadaan vielä lisää kustannustehokkuutta käyttämällä synteettisen polttoaineen valmistuksen elektrolyysissä syntyvä lämpö rakennuksen lämmitykseen.

Patentit kiinteistöratkaisusta

Soletair Powerin järjestelmän ydin ei ole niinkään uusi teknologia hiilidioksidin poistossa vaan kiinteistöihin liittyvä liiketoimintamalli.

– Patenttimme suojaavat meitä juuri tässä kiinteistöratkaisussa. Olemme myös kehittäneet hiilidioksidin kaappaamisen energiatehokkuutta, toimitusjohtaja Petri Laakso kertoo

Laivamoottoreita ja voimalaitoksia valmistava suomalainen teknologiayhtiö Wärtsilä on ollut mukana rahoittamassa Soletair Powerin järjestelmän kehittämistä.

Sitä kiinnostaa järjestelmässä erityisesti mahdollisuus saada markkinoille kustannuskilpailukykyisiä synteettisiä polttoaineita, joita voitaisiin käyttää sen nykyisissä tuotteissa.

– Tällöin moottori, joka nykyisin käyttää fossiilista polttoainetta, voisi tulevaisuudessa käyttää synteettisiä polttoaineita, Wärtsilän strategiasta ja liiketoiminnan kehittämisestä vastaava johtaja Matti Rautkivi huomauttaa.

Wärtsilä katsoo, että nopein ja kustannustehokkain tie pois fossiilisten polttoaineiden käytöstä on käyttää jo olemassa olevaa teknologiaa. Se näkee Soletair Powerin järjestelmälle suuret markkinat.

– Tässä puhutaan valtavasta bisnespotentiaalista, kun synteettiset polttoaineet saadaan kannattaviksi. Muita vaihtoehtoja korvata nopeasti fossiilisia polttoaineita esimerkiksi lento- ja meriliikenteessä ei yksinkertaisesti ole, Wärtsilän Matti Rautkivi sanoo.

Viime heinäkuussa Puumalan rantavesistöstä löytyi loukkaantunut saimaannorpan poikanen eli kuutti. Sitä ei pystytty hoitamaan löytöpaikalla, joten se päätettiin viedä hoitoon Helsingin Korkeasaaren villieläinhoitolaan.

Pian kuitenkin selvisi, että Topiakseksi nimettyä, Korkeasaareen vietyä saimaannorppaa ei voi tautiriskin takia palauttaa takaisin Saimaaseen eikä mihinkään muuallekaan luontoon. Rauhoitettu saimaannorppa sai jäädä viranomaisen luvalla Korkeasaareen.

Varsinais-Suomen ely-keskuksen näkemys on, että jatkossa saimaannorppaa ei saa enää lähteä viemään Saimaan ulkopuolelle hoitoon ilman viranomaisen myöntämää lupaa. Syynä on se, että saimaannorpan luontoon palauttaminen ei nykykäsityksen mukaan ole mahdollista.

Luonnonsuojelulain mukaan sairaana, vahingoittuneena tai muutoin avuttomassa tilassa tavattua rauhoitettua eläintä on pyrittävä auttamaan. Auttamisen takia eläin voidaan ottaa haltuun hoitoon kuljettamista varten. Hoidon jälkeen eläin on palautettava takaisin luontoon.

Saimaannorpan Korkeasaareen vieneet ja myös Korkeasaaren villieläinhoitola toimivat viime kesänä luonnonsuojelulain mukaan.

Yllätyksenä kuitenkin tuli, että eläintä ei voinut enää palauttaa takaisin alkuperäiseen elinympäristöönsä. Korkeasaaressa hoidossa ollut Topias-norppa olisi saattanut Saimaaseen palauttamisen jälkeen sairastuttaa koko Saimaalla elävän saimaannorppakannan.

Saimaannorppia elää Saimaalla vain noin 400, eikä niin pieni kanta kestä laajamittaista sairastumista.

Vain poikkeusluvalla

Suomessa saimaannorpan hallussapitoon ja kuljettamiseen liittyvät lupa-asiat on keskitetty Varsinais-Suomen ely-keskukseen.

– Jos nyt joku tekisi ratkaisun, että saimaannorppa viedään Korkeasaareen tai jonnekin muualle hoitoon, se olisi samalla päätös siitä, että kyseinen saimaannorppa on pysyvästi poissa Saimaalta, kertoo ylitarkastaja Salli Uljas Varsinais-Suomen ely-keskuksen luonnonsuojeluyksiköstä.

Saimaannorppien luontoon palauttamiseen liittyvän tautiriskin vuoksi ei luonnonsuojelulakia voi Uljaan mukaan enää tulkita saimaannorpan osalta niin, että saimaannorppaa voitaisiin lähteä viemään muualle hoitoon ilman lupaa.

– Jos saimaannorppa viedään pois Saimaalta, kyse ei silloin ole enää väliaikaisesta hoidosta, vaan pysyvästä luonnosta pois ottamisesta, selventää Uljas.

Muilla rauhoitetuilla eläimillä ei näin tiukkaa sääntöä ole, eikä ylitarkastaja Salli Uljaan mukaan välttämättä tarvitsekaan olla. Tapaukset arvioidaan tarvittaessa tapauskohtaisesti.

– Esimerkiksi hoidossa ollut orava tai lumikko voidaan palauttaa luontoon ilman viranomaiselta haettavaa lupaa. Samanlaista koko lajin kantaan kohdistuvaa tautiriskiä ei niiden osalta ole, kertoo Salli Uljas.

Hoito Saimaalla tai lopettaminen

Ylitarkastaja Salli Uljas Varsinais-Suomen ely-keskuksesta ei osaa arvioida, miten helppoa olisi antaa lupa siirtää saimaannorppa Saimaan ulkopuolelle.

– Ensisijainen tavoite on, että saimaannorppakanta saadaan pysymään Saimaalla ja että hoito tehdään Saimaalla. Jos hoito Saimaalla ei olisi mahdollista, pitää aina tapauskohtaisesti miettiä, onko siirtäminen esimerkiksi Korkeasaareen tai muuhun villieläinhoitolaan tarpeen. Silloin mietitään muun muassa luonnonsuojelullisia lähtökohtia, kertoo Uljas.

Sanelma voi hyvin

Korkeasaareen viedylle Topias-saimaannorpalle kävi lopulta huonosti. Se ei menestynyt, vaan kuoli viime helmikuussa.

Topiaksen lisäksi viime kesänä otettiin talteen myös toinen huonokuntoinen saimaannorppa. Sitä ei viety Korkeasaareen, vaan imatralainen eläinlääkäri Pekka Sarkanen hoiti sitä kotirannassaan Saimaan rannalla.

Sairasta tai vahingoittunutta saimaannorppaa voidaankin yrittää hoitaa Saimaaseen tehdyssä aidatussa vesitarhassa. Silloin tulee ylitarkastaja Salli Uljaan mukaan arvioda mahdollinen hallussapitoluvan todellinen tarve.

Parhaillaan Metsähallitus valmistelee ohjeita tilanteisiin, joissa Saimaalta löydetään hoitoa tarvitseva norppa. Hoidon aikana on Saimaallakin otettava huomioon tautiriski. Lisäksi hoito pitää tehdä niin, ettei norppa kesyynny.

Sarkasen viime kesänä ja syksynä hoitama saimaannorppa sai nimekseen Sanelma. Hoidon jälkeen se vapautettiin, mutta löytyi vähän ajan kuluttua jälleen huonokuntoisena.

Uuden hoidon jälkeen Sanelma parantui ja päästettiin vesitarhasta takaisin matkoihinsa.

– Ilmeisesti se palasi takaisin sinne Pihlajavedelle, josta se oli lähtöisinkin. Norppa todennäköisesti kaipaa sinne, missä se on syntynytkin.

Sarkanen on tyytyväinen ely-keskuksen päätökseen, ettei saimaannorppia enää lähdetä viemään Saimaan ulkopuolelle.

– Tarkoitus on, että saimaannorppa hoidetaan siellä, mistä se on löytynytkin. Toipumisen jälkeen se voidaan vapauttaa. Jos se ei enää kykene elämään, on edessä eläimen lopettaminen, kertoo eläinlääkäri Pekka Sarkanen.

Venäläisten maahantulijoiden määrä on kasvanut huimasti Kaakkois-Suomessa parin viime kuukauden ajan. Yle seuraa tänään perjantaina rajaliikennettä Suomen vilkkaimmalla itärajan rajanylityspaikalla Lappeenrannan Nuijamaalla.

Yle Lappeenrannan radiolähetys seuraa Nuijamaan arkea perjantaina kello 6–10 sekä iltapäivällä kello 14–18. Kuuntele lähetystä Yle Areenasta.

Kello 10.00 alkaa Yle Areenassa suora TV-lähetys. Seuraa sitä joko klikkaamalla tämän jutun pääkuvaa tai painamalla tästä.

Matkailijamäärien kasvu näkyy myös tax free -kaupassa, ja seuraavaksi kasvusuuntauksen odotetaan piristävän investointeja Kaakkois-Suomessa.

Esimerkiksi Nuijamaan raja-aseman kautta venäläisiä matkailijoita tuli helmikuussa Suomeen yli 40 prosenttia enemmän kuin vuotta aikaisemmin. Tulevasta naistenpäivän viikonlopusta odotetaan rajalla erityisen vilkasta, sillä venäläisillä on ylimääräinen vapaapäivä maanantaina.

Rajanylittäjien määrän odotetaan kasvavan tänä viikonloppuna jopa neljänneksellä viime vuoteen verrattuna. Lähtevä liikenne on kiivaimmillaan maanantaina, jolloin Kaakkois-Suomen rajanylityspaikkojen kautta poistuu noin 18 500 venäläistä matkailijaa.

Poliisin esitutkinta on laajentunut suuressa järjestäytyneeseen rikollisuuteen liittyvässä kokonaisuudessa.

Poliisi tiedotti rikoskokonaisuuden tutkinnasta joulukuussa 2019.

Helvetin enkelit -moottoripyöräjengiin kuuluneiden henkilöiden epäillään hankkineen ja levittäneen suuria määriä huumausaineita Etelä-Karjalan lisäksi Etelä-Suomessa.

Etsintäkokonaisuuden keskiössä on ollut järjestäytyneeseen rikollisuuteen liittyvä laajamittainen huumausaineiden maahantuontiorganisaatio. Poliisi epäilee, että Suomeen on tuotu useassa erässä huomattava määrä kokaiinia, amfetamiinia ja ekstaasia.

Toiminnan epäillään olleen Hells Angels Carelian organisoimaa.

Räjähteitä, aseita ja huumeita

Poliisi teki joulukuussa etsintöjä ja kiinniottoja Lappeenrannassa, Kotkassa, Kouvolassa, Lahdessa ja Helsingissä. Etsintöjä tehtiin kaikkiaan 13 eri kohteessa, muun muassa Hells Angelsin kerhotiloihin Lappeenrannassa, Kotkassa ja Kouvolassa. Kohteina olivat myös Sola MC ja Lounamo MC -jengitilat Lahdessa.

Etsintöjen yhteydessä takavarikoitiin toistakymmentä ampuma-asetta, useita kiloja räjähteitä sekä huumausaineita.

Etsinnät jatkuivat tammikuun alussa Helsingissä, jolloin poliisi otti kiinni kolme henkilöä. Etsintöjä tehtiin esimerkiksi helsinkiläiseen ravintolaan, josta takavarikoitiin huomattava määrä huumausaineita.

Etsintöjen kolmas vaihe toteutettiin tammikuun lopussa Lappeenrannassa. Etsintöjä tehtiin omakotitaloon ja Spora MC:n kerhotiloihin. Etsintöjen yhteydessä otettiin kiinni Spora MC.n presidentti ja takavarikoitiin huomattava määrä huumausaineita.

Poliisi tutki myös epäiltyjä pahoinpitelyjä ja vakavimpina törkeää pahoinpitelyä sekä ryöstöä.

Kaakkois-Suomen poliisi on saanut tutkinta-apua muun muassa keskusrikospoliisista. Yhteistyötä on tehty myös muiden Etelä-Suomen alueella toimivien poliisilaitosten kanssa.

Väkivaltarikoksia

Esitutkinnan yhteydessä on tutkittu Hells Angelsin jäsenten tekemiä väkivaltarikoksia. Vakavin niistä on törkeänä pahoinpitelynä tutkinnassa oleva kokonaisuus, jonka yhteydessä 14 henkilön epäillään varustautuneen toukokuussa 2019 Hells Angels -kerhotilalla ampuma-aseilla, erilaisilla astaloilla ja lähteneen neljällä autolla kohti paikallista autokerhon hallinnoimaa tilaa, jossa on oletettu olleen Outlaws Mc South-Karelian juhlat.

Paikalla on ollut vain yksi sattumalta paikalla ollut henkilö, joka ei liity Outlaws-organisaatioon. 14 henkilön epäillään hakanneen tätä pampuilla, metalliputkilla ja muilla astaloilla eri puolille vartaloa ja päähän. Henkilölle oli aiheutunut vammoja eri puolille vartaloa ja päähän.

Tutkinnassa on ollut myös muita Hells Angels Carelian jäsenten tekemiä väkivaltarikoksia. Kahdessa tapauksessa väkivalta on kohdistunut satunnaiseen julkisella paikalla olleeseen henkilöön.

Molemmissa tapauksessa tekijät ovat olleet varustautuneet ampuma-aseella.

Viimeisimmässä tapauksessa väkivaltaa on kohdistettu siviilivarusteissa olleisiin Rajavartiolaitoksen virkamiehiin. Jengiläinen on luullut heitä poliiseiksi.

Kokonaisuuteen liittyy myös Lahden United Brotherhood kerhotiloissa Hells Angels Carelian johtohenkilön United Brotherhoodin jäsenille tehtäväksi antama väkivaltainen velanperintä.

Tutkinnan aikana on vangittu Etelä-Karjalan käräjäoikeudessa yhdeksän henkilöä. Rikoksesta epäiltyjä on tässä vaiheessa noin 30. Hämeen poliisilaitoksella on asiaan liittyen ollut vangittuna kaksi henkilöä ja Helsingin poliisilaitoksella yksi.

Hämeen poliisilaitoksen kokonaisuus liittyy United Brotherhood -tutkintaan. Helsingin poliisilaitoksen kokonaisuus liittyy laajaan Helsingissä paljastuneeseen huumausaineiden maahantuontiin ja huumausaineiden välittämiseen. Asiassa on ollut useita tutkintavankeja.

Helsingin esitutkintakokonaisuuden käsittely on parhaillaan menossa Helsingin käräjäoikeudessa.

Esitutkinnassa ovat olleet mukana Kaakkois-Suomen poliisilaitoksen lisäksi Helsingin poliisilaitos, Tulli, Keskusrikospoliisi ja Hämeen poliisilaitos.

Esitutkinta Kaakkois-Suomen poliisilaitoksen osalta jatkuu. Poliisi pyrkii saamaan esitutkinnan valmiiksi kevään aikana. Sen jälkeen asia siirtyy syyteharkintaan.

Yhteyksiä toiseen rikollisjärjestöön

Poliisitutkinnassa on vahvistunut, että Helvetin enkeleiden ja rikollisjärjestö United Brotherhoodin välillä on kiinteä suhde. Poliisi teki ison iskun United Brotherhood -järjestöä vastaan viime vuoden syyskuussa.

Tuolloin otettiin kiinni yhteensä 21 järjestöön kuuluvaa tai liittyvää henkilöä eri puolilla maata. Tätä valtakunnallista kokonaisuutta tutkii KRP.

Kaakkois-Suomen poliisin tutkinnassa selvitetään kytkökset laajempaan kokonaisuuteen. Rikoskomisario Marko Heinosen mukaan Etelä-Karjalassa ei ole ollut puhdasta United Brotherhood -toimintaa.

Kaakkois-Suomen poliisilaitokselle on tullut tämän vuoden aikana tutkintaan 17 rahanväärennöksiin liittyvää rikosta. Näistä rikoksista seitsemän on kirjattu Kouvolassa, neljä Kotkassa, neljä Lappeenrannassa sekä yksittäiset rikokset Haminassa ja Ruokolahdella.

Viime vuonna Kaakkois-Suomen poliisilla oli tutkittavana vain neljä vastaavaa rikosta, joten väärennettyjä seteleitä on liikkunut tämän vuoden alussa poikkeuksellisen paljon erityisesti Kymenlaakson alueella.

Väärennettyjä seteleitä on liikkunut alkuvuonna myös muualla Suomessa enenevissä määrin.

Taidokkaita mutta myös kelvottomia väärennöksiä

Poliisi kertoo tiedotteessaan, että suurin osa poliisin tietoon tulleista rahanväärennöksistä on huomattu käteisen rahan kuljettamiseen tai sen käsittelyyn liittyneissä tilanteissa, kuten pankkien ja kauppojen rahanlaskennan yhteydessä. Näissä tapauksissa väärennettyjä seteleitä on jo käytetty maksuvälineinä eikä niitä ole huomattu väärennetyiksi maksutilanteessa. Joissakin tapauksissa asiakas on yrittänyt maksaa kaupassa väärennetyillä seteleillä, mutta tämä on huomattu maksutilanteessa.

Setelit ovat olleet taidokkaasti väärennettyjä tai ne ovat olleet niin sanottuja kelvottomia yrityksiä, jolloin setelissä on saattanut lukea ”movie money”.

Setelit ovat olleet 5–500 euron väliltä eli väärennettynä on ollut käytössä myös pieniä viiden euron seteleitä, joita ei perinteisesti käytetä setelin tunnistuskoneessa yhtä useasti kuin suurempia seteleitä.

Yhdessä poliisille tehdyssä ilmoituksista oli kyseessä yhdeksän kappaletta väärennettyjä 100 Yhdysvaltain dollarin seteleitä.

Poliisi kehottaa hankkimaan tunnistuslaitteita

Poliisi varoittaa erityisesti käteistä rahaa maksuvälineenä käyttäviä kauppoja ja liikeyrityksiä väärennetyistä seteleistä ja kehottaa hankkimaan setelin aitouden tunnistamiseen tarkoitettuja laitteita. Jos tällainen laite on jo hankittu, sitä kannattaa käyttää matalalla kynnyksellä.

Liikkeellä on erittäin taidokkaita väärennöksiä, jotka ovat jääneet monissa tapauksissa huomaamatta ammatikseenkin rahoja käsitteleviltä henkilöiltä.

Suomessa on tänään kerrottu kolmesta uudesta koronavirustartunnasta. Yksi tartunta todettiin tänään Uudellamaalla ja toinen Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirissä. Kolmas todettiin eilen Etelä-Karjalan sairaanhoitopiirissä.

HUS:ssa todettiin tänään tartunta työikäisellä miehellä. Tartunta on peräisin Pohjois-Italiasta. Mies on hyväkuntoinen, ja hän kotiutui näytteenoton jälkeen. Hänet on ohjeistettu pysymään eristyksissä kotona. Altistuneet ovat tiedossa, ja heihin on oltu yhteydessä.

Etelä-Karjalassa todettiin eilen torstaina tartunta, joka on myös peräisin Pohjois-Italiasta. Potilas on kotona eristyksessä ja hyväkuntoinen. Tartunnalle on altistunut tämänhetkisen tiedon mukaan kolme lähikontaktia. Heidät on asetettu karanteeniin.

Kolmas tartunta todettiin Pohjois-Pohjanmaalla. Tartunnan saanut on Ylen tietojen mukaan Iranista palannut matkailija. Potilas on kotona eristyksessä ja hyväkuntoinen. Mahdollisesti tartunnalle altistuneita lähikontakteja kartoitetaan parhaillaan.

Suomessa on nyt todettu yhteensä 15 koronavirustartuntaa.

Lue myös:

Lue uusimmat tiedot koronaviruksesta: Suomessa on todettu kolme uutta tartuntaa – Tanska peruu yli tuhannen osallistujan tapahtumat

Halpalentoyhtiö Ryanair jatkaa lentoja Lappeenrannasta Pohjois-Italian Bergamoon. Ryanair on perunut ainoastaan maaliskuun 21. ja 28. päivinä lähtevät lennot.

Lappeenranta puolestaan sijaitsee Etelä-Karjalassa, jossa kerrottiin aiemmin perjantaina maakunnan ensimmäisestä koronavirustartunnasta. Työikäinen henkilö oli saanut tartunnan Pohjois-Italiasta.

Bergamo sijaitsee yhdellä pahimmista epidemia-alueista. Uutistoimisto Reuters kertoi alkuviikosta, että Italian terveysviranomaiset harkitsevat koko alueen asettamisesta karanteeniin.

– Ryanair seuraa koronavirustilannetta tiiviisti. Olemme heidän kanssaan jatkuvasti yhteydessä, ja lentoyhtiö tekee päätöksiä tilanteen etenemisen mukaan, kertoo Lappeenrannan lentoasema Oy:n toimitusjohtaja Eija Joro.

Reitti Lappeenrannasta Pohjois-Italian epidemia-alueelle on ainoa, jota Ryanair Suomesta lentää. Ryanair lentää Lappeenrannan ja Bergamon väliä kaksi kertaa viikossa. Reitillä käytettävissä lentokoneissa on tilaa 189 matkustajalle.

Normaalisti täysillä lennoilla nyt väljää

Uutiset Pohjois-Italian koronavirustartunnoista ovat Joron mukaan vaikuttaneet matkustajamääriin voimakkaasti. Bergamon-lennot ovat olleet erittäin suosittuja ennen koronavirusepidemiaa, ja koneet ovat olleet ennakkoon lähes täyteen myytyjä.

– Ihmiset ovat peruneet lentoja. Suurin osa on jättänyt tulematta. Keskiviikkona Lappeenrannasta Bergamoon lähteneessä koneessa oli muutamia kymmeniä matkustajia, kertoo Joro.

Myös matkatoimistoissa linjat ovat kuumina, kun asiakkaat haluavat lisätietoja matkakohteidensa turvallisuudesta. Monet pohtivat, kannattaako ulkomaille lähteä ollenkaan.

Ihmisiä askarruttaa myös mahdollisen tartunnan jälkeinen elämä. Asiantuntijoilta tiedustellaan, kuluuko loma karanteenissa tai korvaako matkavakuutus peruuntuneen matkan.

Pahimpia epidemia-alueita

Bergamo sijaitsee Lombardian maakunnassa noin 60 kilometrin päässä Milanosta.

Lombardian maakunta on yksi alueista, joille ulkoministeriö on tämän viikon tiistaina kehottanut välttämään tarpeetonta matkustamista. Lombardian lisäksi muita pahimpia epidemia-alueita Italiassa ovat Emilia-Romagnan, Piemonten ja Veneton maakunnat.

Torstai-iltana kerrottiin, että Italiassa on kuollut koronavirukseen jo 148 ihmistä. Koronavirus on todettu Italiassa nyt lähes 3 900 ihmisellä.

THL onkin määritellyt koko Italian epidemia-alueeksi tämän viikon alusta lähtien.

Esimerkiksi Finnair on perunut kaikki lennot Milanoon ensi viikon maanantaista lähtien kuukaudeksi (9.3.–7.4.) ja matkanjärjestäjä Aurinkomatkat on perunut Italian lomat Veneton, Lombardian, Piemonten ja Emilia-Romagnan alueille maaliskuun loppuun asti.

Matkustajia Bergamosta saapuu lauantaina

Seuraava lento Bergamosta Lappeenrantaan laskeutuu lauantaina.

Saapuvien matkustajien määrää on Eija Joron mukaan vaikea arvioida, sillä tiedossa ovat vain luvut ennakkovarauksista.

– Ennustan, että aika vajaa kone sieltä on tulossa, Joro sanoo.

Lappeenrannan lentoasemalla sekä saapuvia että lähteviä matkustajia opastetaan Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri Eksoten toimesta.

Jo aiemmilla lennoilla matkustajille on jaettu informaatiota. Kuumetta matkustajilta ei mitata.

Juha Sipilän hallituksen asettaman keskittämisasetuksen tavoite on parantaa leikkaushoidon laatua ja potilasturvallisuutta Suomessa. Harvinaisimmat leikkaukset, joita tehdään Suomessa alle 200 vuodessa, halutaan sen mukaan keskittää viiteen yliopistosairaalaan Helsinkiin, Tampereelle, Turkuun, Kuopioon ja Ouluun.

Myös muille kuin harvinaisille leikkauksille on asetettu määrärajat.

Sosiaali- ja terveysministeriö on saanut nyt sairaanhoitopiireiltä ja asiantuntijoilta pyydetyt lausunnot terveydenhuoltolain keskittämisasetuksen muutoksista ja käsitteli niitä 6. maaliskuuta.

Alkuperäinen keskittämisasetus on aiheuttanut murhetta monessa sairaanhoitopiirissä.

Sosiaali- ja terveysministeriö haluaa korjata alkuperäistä keskittämisasetusta tuomalla siihen joustoa. Tiukoista määristä voitaisiin joustaa, jos sairaalassa on erikoisalan ympärivuorokautinen päivystys. Tavoite on turvata keskussairaaloiden päivystystoiminta ja osaajien riittävyys.

Vaatimukset ovat silti edelleen tiukkoja.

Jos keskittämisasetus astuu voimaan ilman muutoksia, tullaan esimerkiksi osa Kaakkois-Suomen syöpäleikkauksista tulevaisuudessa toteuttamaan Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirissä eli HUSissa tai HUSin erityisvastuualueen suurimmassa sairaalassa Lahdessa.

Kaakkois-Suomessa leikkaukset tehdään nykyään Etelä-Karjalan keskussairaalassa Lappeenrannassa ja Kymenlaakson keskussairaalassa Kotkassa.

Leikkausmäärät liian pieniä

Etelä-Karjalassa vaakalaudalla ovat munuaissyöpä- ja paksusuolisyöpäleikkaukset.

Molempien minimiraja on ollut 70 leikkausta vuodessa. Munuaissyöpiä leikataan Lappeenrannassa vuodessa noin 30.

– Paksusuolisyöpien leikkauksissa olemme 70:n rajoilla. Jos se lähtee, se olisi katastrofi. Gastrokirurgia on niin olennainen osa, että se johtaisi kirurgian päivystyksen alasajoon, sanoo terveys- ja vanhuspalveluiden johtaja Tuula Karhula Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri Eksotesta.

Karhulan mukaan tuoreimmassa sosiaali- ja terveysministeriön asetusluonnoksessa muotoilu on kuitenkin noin 70. Se helpottaisi Etelä-Karjalan tilannetta, sillä määrät ovat liikkuneet juuri 70 kieppeillä.

Gastroenterologisessa kirurgiassa leikataan ruoansulatuskanavan kirurgisia sairauksia, mikä kattaa suoliston sairaudet ruokatorvesta peräsuoleen. Eksotessa ja monella muullakin alueella toivotaan, että luvut suhteutettaisiin väestöön ja sairaaloiden alueisiin.

– 30 munuaissyöpäleikkausta vuodessa on ihan relevantti määrä, samoja lukuja on Kymenlaakson ja Päijät-Hämeen alueellakin. Väestössä ei kuuluisikaan esiintyä niitä sen enempää, Karhula sanoo.

Kymenlaaksossa väestöpohja on Etelä-Karjalaa suurempi, mutta munuaissyöpiä leikataan Kotkassakin vain 30–40 vuodessa. Tekonivel-, selkä-, paksusuoli- ja rintasyöpäleikkauksista ministeriön asettamat määrät kuitenkin täyttyvät.

– Missään Suomen ei-yliopistollisessa keskussairaalassa ei ole tätä määrää. HUS erva-alueella oli sovittu tähän asti, että munuaissyöpiä voidaan leikata, mutta pitäisi tehdä yhteistyötä, keskittää leikkaukset johonkin sairaalaan, jotta päästään tuohon 70:een, kertoo kirurgian ylilääkäri Pälvi Vento Kymenlaakson sairaanhoito- ja sosiaalipalvelujen kuntayhtymä Kymsotesta.

Koska tehdään päätöksiä?

Alun perin keskittämisasetus kuului pääministeri Juha Sipilän hallituksen hankkeisiin.

Sosiaali- ja terveysministeriö on hiljattain käynyt läpi sairaanhoitopiireiltä ja valvontaviranomaisilta saatuja lausuntoja. Ministeriö kertoo mahdollisista asetuksen muutoksista myöhemmin, kertoo hallitusneuvos Anne Ilkka.

– Tarkkaa aikataulua en pysty sanomaan. Käymme vielä läpi asetuksen sisällön yksityiskohtia. Asetuksen voimaantulo 1.6.2020 on vielä mahdollinen, Ilkka kertoo.

Eksote vakuuttaa, että laadusta ei ole jouduttu tinkimään.

–Etelä-Karjalassa tehdään laadukasta munuaissyöpä- ja paksusuolisyöpäkirurgiaa, mikä on seurattavissa syöpärekisterien kautta. HUSin johtokin on meidän kanssamme samaa mieltä, että leikkauksia ei tarvitse keskittää, mikä puoltaa sitä, ettei laatuongelmia ei ole nähty, Tuula Karhula sanoo.

Määrällä varmistetaan osaamista

Keskittämisasetuksen ajatus on, että riittävä tapausmäärä varmistaa moniammatillisen hoitotiimin. Esimerkiksi HUSin syöpäkeskus on vastineessaan huolissaan mahdollisuudesta poikkeustapauksissa alittaa 150 leikkauksen vuotuinen rintasyöpien leikkausmäärä. Sen mukaan asetusluonnos toteutuessaan merkitsisi rintasyövän hoidon osalta taka-askelia.

Toisaalta Syöpäjärjestöt toteavat vastineessaan, että 150 rintasyöpäleikkauksen ja 70 paksusuolisyövän leikkauksen rajat ovat Suomen oloissa liian korkeat.

– Myös se on todettava, että juuri näiden tiukkojen lukumäärien tueksi ei löydy tutkimusnäyttöä. Suomen oloissa tutkimustietoa on siitä, että potilaiden elossaoloaika on korkeampi niissä hoitoyksiköissä, joissa rintasyöpätapausmäärät ovat yli 100 kuin niissä, joiden tapausmäärät ovat alle 50 tai 50–99, sanotaan Syöpäjärjestöjen vastineessa.

THL:n kartoitusten mukaan Eksoten alueella erikoissairaanhoitoon pääsy on maan kärkeä.

– Esimerkiksi tekonivelleikkauksissa saattaa olla, että meille pääsee kuukaudessa ja HUSiin puolessa vuodessa. Hoitoon pääsy on meillä nopeampaa, Tuula Karhula sanoo.

Samoilla linjoilla ollaan myös Kymenlaaksossa. Keskittäminen on aiheuttanut jo nyt keuhkosyöpäleikkauksiin pääsyn pitkittymistä.

– Pitkittyvät hoitomatkat ja niihin liittyvät matkustamisen ja majoituksen lisäkustannukset voivat myös olla etenkin iäkkäille potilaille merkittävä haitta, toteaa myös johtajaylilääkäri Marja-Liisa Mäntymaa yhdessä Kymsoten toimitusjohtaja Annikki Niirasen kanssa Kymsoten vastineessa.

Rekrytointi vaikeutuisi entisestään

Mikäli lausuntokierros ei tuo keskittämisasetukseen lisää joustoa, ensimmäisenä joutuu Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri Eksote luopumaan munuaissyöpäleikkauksien lisäksi hyvin todennäköisesti myös osaavista urologeistaan, jotka siirtyisivät leikkaamaan muualle. Urologia on erikoisala, jossa hoidetaan muun muassa virtsaelinsairauksia.

Vaikka paksusuolisyövän kohdalla leikkausmäärät vielä niukasti täyttyvät, lisää sekin pahimmillaan epävarmuutta ja rekrytointiongelmia sairaalassa.

— Jos asetusta lievennettäisiin, se poistaisi sen uhan, joka vaikuttaa lääkärien luottoon päivystyksen tasosta tulevaisuudessa. Se vaikuttaa siihen, tuntuuko heistä siltä, että täällä kannattaa olla töissä. Näillä luvuilla on isoja vaikutuksia, Karhula sanoo.

— Tämä tietysti vaikuttaa Kotkan keskussairaalan kiinnostavuuteen työpaikkana, eli kirurgien saamiseen paikkakunnalle, kirurgian ylilääkäri Pälvi Vento sanoo.

Yksi keskittämisasetuksen tavoite on tuoda säästöjä. Niihin ei sairaanhoitopiirien mukaan ainakaan Kaakkois-Suomessa päästä.

— Jos joudumme lähettämään munuaissyöpäleikkaukset Helsinkiin, niin me maksamme siitä isot laskut, jota emme saa säästettyä leikkaussalihoitajista. Kunnat ovat jo valmiiksi talousvaikeuksissa ja meillä on isot säästöpaineet, Tuula Karhula sanoo.

Ruplan kurssin jyrkkä syöksy vaikuttaa venäläisten matkustusintoon Suomeen.

Ruplan kurssi on laskenut viime päivinä yli kymmenen prosenttia. Ruplan heikentyminen näkyy venäläisten ostomatkailijoiden määrissä, varsinkin rajan tuntumassa Etelä-Karjalassa.

– Voidaan puhua kymmenien prosenttien vaikutuksesta matkailijamäärään, sanoo toimitusjohtaja Pasi Nurkka Tutkimus- ja analysointikeskus TAKista.

Venäläisturistit kuluttavat myös vähemmän rahaa heikon ruplan takia.

– Äkkipudotus vaikuttaa nopeasti päätettäviin ostosmatkoihin. Lisäksi matkailijoiden rahankäyttö tulee supistumaan aikaisemmasta, kertoo Nurkka.

Vielä ei tiedetä, kuinka ruplan kurssin heikentyminen vaikuttaa venäläisten kauemmas tulevaisuuteen suunnittelemiin lomamatkoihin Suomeen.

– Venäläisten omat odotuksen ruplan kurssin kehittymiseen vaikuttavat siihen, kun matkavarauksia tehdään esimerkiksi ensi kesälle, Nurkka pohtii.

Ruplan kurssi määrittää matkailijamäärät

Ruplan kurssi on tärkein tekijä, joka vaikuttaa venäläisturistien määrän vaihteluun Suomessa.

– Matkustajamäärän kehittymisestä 70 prosenttia selittyy ruplan kurssivaihteluilla, kuvailee Pasi Nurkka Tutkimus- ja analysointikeskus TAKista.

Ruplan kurssin aiheuttama matkailun väheneminen on kova kolaus Etelä-Karjalassa vähitellen elpyneelle venäläisturismille. Venäläisten turistien määrä romahti Etelä-Karjalassa viimeksi vuonna 2014 silloisen ruplan syöksyn jälkeen.

– Nyt pari vuotta matkailijamäärät ovat kasvaneet. Ruplan kurssin takia veikkaan, että tästä maaliskuusta tulee viime vuotista heikompi, uskoo Pasi Nurkka.

Ruplan kurssin heikentyminen liittyy öljyn hinnan laskuun, kun öljyn tuottajamaat eivät päässeet sopuun öljyn tuotantorajoituksista. Tämän jälkeen Saudi Arabia nosti öljyn tuotantomääriä ja hinnat alkoivat laskea.

Lue myös: Venäläisten ostosmatkailu SUomeen on muutoksen kourissa – venäläiset ovat yhä säästeliäämpiä ja valikoivampia

Asukkaat vaativat lentojen keskeyttämistä ja lentokentän sulkemista Lappeenrannassa.

Lentokentän toimintaa rahoittaa sen omistaja eli Lappeenrannan kaupunki, joten ihmiset ovat olleet yhteydessä kaupungin päättäjiin. Kaupungilta arvioidaan, että painetta lentokenton sulkemiseen on tullut kovasti.

Asukkaiden mukaan syynä on se, että Etelä-Karjalan ensimmäinen koronavirustartunta tuli Pohjois-Italiasta, jonne myös Ryanair lentää Lappeenrannasta.

– Mielestäni pitäisi harkita hyvin vakavasti lentojen lopettamista. Nämä viimeaikaiset lennot huolestuttavat, koska todetut tartunnat ovat tulleet Pohjois-Italiasta, Keijo Martikainen sanoo.

Martikainen ei itse lähtisi nyt ollenkaan ulkomaille. Leea Kangasmäen mielestä lentokentillä tehtävät terveystarkastukset olisivat paikallaan Lappeenrannassakin.

– Kenttää ei tarvitsisi kokonaan sulkea, mutta Italian-lennot voisi kyllä perua.

Ryanair keskeyttää lennot

Lentokentän sulkeminen olisi käytännössä valtavan korkean kynnyksen takana. Lappeenrannan kaupungin turvallisuus- ja riskienhallintapäällikkö. Ari-Pekka Meuronen kertoo, ettei yksittäinen maa saati yksittäinen kaupunki voi omilla toimenpiteillään sulkea lentoliikennettä tai lentokenttää.

– EU on yhtenäinen alue, ja tällaisissa asioissa puhutaan EU-tasoisista päätöksistä. EU:n keskeinen perusperiaate on vapaa liikkuvuus, Meuronen painottaa.

Sulkeminen edellyttäisi valtakunnallisia päätöksiä liikenne- ja viestintävirasto Traficomilta, joka tekisi päätöksen STM:n suosituksesta terveydellisin perustein. Kielto vaatisi myös yhteydenpitoa EU:n kanssa, sillä kuten mainittu EU:n keskeinen perusperiaate on vapaa liikkuvuus.

– Teoriassa Etelä-Suomen aluehallintovirasto voisi paikallisesti tehdä tällaisen päätöksen Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin suosituksesta, mutta kynnys tällaisen yhtä aluetta koskevan päätöksen tekemiseen on erittäin korkea. Siinä mielessä tämä on lähinnä teoreettinen mahdollisuus, Meuronen lisää.

Esimerkiksi Finnair peruu lisää lentoja Euroopassa koronaviruksen vuoksi. Yhteensä yli 2 000 lentoa perutaan. Yhtiö on lisäksi jo aiemmin kertonut peruneensa tältä vuodelta 1400 lentoa.

Ryanair puolestaan päätti maanantai-iltana keskeyttää lennot Lappeenrannan ja Bergamon välillä ainakin huhtikuun alkupuolelle saakka. Yhtiö lentää huomenna keskiviikkona sekä ensi lauantaina kaksi lentoa, joiden tarkoitus on kotiuttaa matkustajat Lappeenrannasta Italiaan, ja Bergamosta Lappeenrantaan sekä Venäjälle.

– Matkustajat on nyt saatava kotiutettua ennemmin suorilla lennoilla kuin niin, että jäädään matkustamaan monen mutkan takaa, Meuronen täsmentää.