Sade onviivästyttänyt ratamoottoripyörien pääsyä uudelle Kymi Ringin radalle Iitissä. Testiajojen ensimmäinen päivä käynnistyi virallisesti kello 10, mutta MotoGP -tallit ovat jääneet varikkoalueelle odottamaan sateen taukoamista.

Moottoriliiton hallituksen puheenjohtajan Tapio Nevalan mukaan tallit eivät halua ottaa riskejä.

– Uudella ajamattomalla asfaltilla voi olla myös pölyä, ja se tekee radan sateella hyvin liukkaaksi, sanoo Nevala.

Testiajoja on aamun aikana saapunut seuraamaan katsomoalueelle arviolta muutamia satoja ihmisiä. Tiet Kymi Ringille ovat olleet aika ajoin ruuhkaisia.

Yle kokosi tähän juttuun Kymi Ringiin ja sen tulevaisuuteen liittyviä tietoja.

Historialliset testit

Ratamoottoripyöräilyn kuninkuusluokan eli MotoGP:n viralliset testiajot käynnistyvät tänään Kymi Ringillä Iitissä.

Testiajoihin osallistuvat kaikki kuusi MotoGP-tiimiä: Aprilia, Ducati, Honda, KTM, Suzuki ja Yamaha. Suomen Mika Kallio on mukana KTM:n tehdastiimissä testikuljettajana.

Kallio otti tuntumaa uuteen rataan viime perjantaina.

– Rataa voisi luonnehtia haastavaksi. Ensimmäinen osuus on aika nopea, mutta suurin osa radasta on teknistä osuutta. Se on nopeuksiltaan keskikastia MotoGP:n MM-sarjan radoista, Kallio kertoo.

MotoGP-tiimit keskittyvät testaamaan renkaita, pyörien säätöjä ja myös uusia osia.

Testitiimit ajavat molempina päivinä kello 10–17 välisenä aikana.

Tapahtumatoimija Lahti Events vastaa testiajojen tapahtumajärjestelyistä. Lahti Events odottaa kaksipäiväiseen tapahtumaan 5 000–10 000 katsojaa. Lahti Events ilmoitti torstaina, että testiajojen 2000 paikan istumakatsomo on myyty loppuun.

MotoGP-osakilpailu ensi vuonna

Testit ovat Kymi Ringille tärkeät. Ne pohjustavat ratamoottoripyöräilyn MM-osakilpailua, joka on tarkoitus ajaa Iitissä vuoden kuluttua kesällä 2020.

Kymiring Events Oy on tehnyt sopimuksen MotoGP-osakilpailun järjestämisestä promoottorina toimivan Dorna Sportsin kanssa. Sopimus kattaa vuodet 2020–2024. Dorna Sports vahvistaa Suomen osakilpailun tarkan päivämäärän myöhemmin syksyllä.

Dorna Sports odottaa ensi vuoden MotoGP-viikonloppuun kaikkiaan 100 000 katsojaa.

Kymiringin Oy:n toimitusjohtaja Markku Pietilän mukaan odotettu katsojamäärä ei ole utopiaa. Esimerkiksi venäläisten moottoriurheiluvieraiden uskotaan saapuvan paikalle.

Rajamuodollisuudet mukaan lukien Pietarista Kouvolaan matkustaa noin kahdessa tunnissa. Kouvolasta ajaa radalle Iittiin alle vartissa.

– Pietarista voimme odottaa paikalle paljon vieraita. Pelkästään testiajoihin on tulossa varsin paljon venäläistä mediaa paikalle. Tietysti vieraita odotetaan myös muualta ulkomailta. Helsinki-Vantaalta pääsee myös nopeasti Kouvolaan, Pietilä sanoo.

Kymiring Oy:n toimitusjohtaja Markku Pietilä on tottunut vastaamaan epäileviin puheisiin MotoGP-viikonlopun yleisömäärästä.

– Suomen skaalassa tapahtuman suuruus on poikkeuksellinen. Moni sanoo, että se ei ole mahdollista, mutta uskon että se on. Täytyy muistaa, että Suomessa järjestetään kymmenientuhansien ihmisten konserttitapahtumia, jotka olisivat varmasti suurempia, mutta paikalle ei saa ottaa enempää ihmisiä, Pietilä sanoo.

Ainoa korkeimmat vaatimukset täyttävä GP-rata Pohjoismaissa

Kymi Ringin alue on kooltaan noin 180 hehtaaria. Se sijaitsee Iitissä, Kouvolan ja Lahden välisen valtatien varressa.

Kymi Ring täyttää FIM:n ja FIA:n korkeimmat GP-ratavaatimukset. Kymi Ring on ainoa korkeimmat vaatimukset täyttävä GP-rata Pohjoismaissa.

Radan pituus on 4,6 kilometriä ja korkeuseroa on 23 metriä. Radan leveys on 12–15 metriä ja siinä on 18 kaarretta.

Kymiring Oy:n toimitusjohtaja Markku Pietilän mukaan radan rakentaminen on maksanut tähän mennessä hieman alle 20 miljoonaa euroa. Rata-alueella on vielä paljon tehtävää.

Pietilä arvioi, että ennen ensi vuoden MotoGP-kilpailua ratayhtiö käyttää Kymi Ringin alueeseen vielä noin 10 miljoonaa euroa.

– Isoin investointi on varikkorakennuksen viimeisteleminen. Testeissä varikkorakennusesta on käytössä vasta noin kolmasosa. Lisäksi ratayhtiön on saatettava kuntoon alueen muu infra, kuten rata-alueen tiestö, Pietilä kertoo.

Keskusteluja Suomen rallin erikoiskokeesta

Kymi Ringille etsitään koko ajan muitakin kilpailuja ensi vuodelle MotoGP-viikonlopun lisäksi.

Se tiedetään jo, että Kymi Ringillä järjestetään ensi kesänä motocrossin MM-osakilpailu. Kymi Ringillä ajettava Suomen osakilpailu on lisätty kansainvälisen moottoriliitto FIM:n MM-kisakalenteriin seuraaviksi kolmeksi vuodeksi.

Ratayhtiö on keskustellut AKK Motorsportin kanssa siitä, että se saisi järjestettäväkseen yhden erikoiskokeen Jyväskylän MM-rallista ensi vuonna.

– Erikoiskokeen järjestäminen täällä olisi merkittävä tapahtuma. Uskomme sen kiinnostavan ihmisiä, Markku Pietilä sanoo.

Lisäksi ratayhtiö on käynyt ensimmäisiä tunnusteluja saksalaisten vakioautojen DTM-sarjan MM-osakilpailun järjestämisestä tulevaisuudessa.

Formulasirkus Iittiin?

Radan laatuluokitus mahdollistaisi tulevaisuudessa myös Formula 1 -kisan järjestämisen.

Formula 1 -autojen saapuminen Kymi Ringille on kuitenkin vielä pitkän matkan päässä. Pietilä arvioi, että loppupeleissä F1-kisan saaminen on kiinni siitä, halutaanko F1-kalenteria laajentaa Pohjoismaihin.

Pietilän mukaan F1-sarjan omistaja, yhdysvaltalainen mediajätti Liberty Media on tietoinen Kymi Ringin käänteistä.

– He tietävät tarkasti miten Kymiringin tilanteet ovat edenneet. Tapahtuman rahoitus olisi varmasti F1-kisan kohdalla suurin haaste.

Viime vuonna Kööpenhaminan on uutisoitu olleen kiinnostunut isännöimään F1-sirkusta katuradalla. Sittemmin hanke on ottanut takapakkia, kun maan hallitus ja Kööpenhaminan viranomaiset eivät päässeet sopuun kustannuksista.

Viimeksi Pohjoismaissa ajettiin F1-kisa vuonna 1978 Etelä-Ruotsissa Anderstorpissa. Kisan voittoon ajoi tuolloin Niki Lauda.

– Uskon että tulevaisuudessa F1:ssä ollaan tulossa pois päin katuradoista. Niillä kisat ovat tylsiä, koska kookkaat autot eivät sovi tekemään ohituksia. Jos katuradat väistyvät ei muita vaihtoehtoja F1-kisalle Pohjoismaissa ole, Kymiring Oy:n toimitusjohtaja Markku Pietilä sanoo.

Kymi Ringin ratayhtiö on seurannut tarkasti myös Venäjälle rakenteilla olevan Igoran moottoriratahankkeen etenemistä. Rata sijaitsee Raudussa, noin sata kilometriä Viipurista Laatokan suuntaan.

Radan profiilin suunnitellut saksalaisarkkitehti Hermann Tilke kommentoi viime vuonna Motorsport.com-sivustolle, että radasta tulee alkuvaiheessa kakkoskategorian rata. Täten se ei olisi F1:lle sopiva. Tilke lisäsi kuitenkin, että kategorian korottaminen on mahdollista. Se vaatisi alueelle parempaa infrastruktuuria.

Tänä vuonna Venäjän F1-kisa ajetaan Sotshin olympiamaisemissa.

Onnettomuustutkintakeskus (Otkes) ei aloita tutkintaa huippunopeustapahtumassa sattuneesta onnettomuudesta.

Vuonna 1988 syntynyt mies kuoli Lappeenrannassa sunnuntaina. Hän oli ollut tapahtumassa kokeilemassa auton kiihtyvyyttä.

Hidastamisvaiheessa auto oli heittelehtinyt ja ajautunut sivuun nurmialueelle. Auto oli kierähtänyt monta kertaa katon kautta ympäri. Nopeutta oli onnettomuushetkellä noin 300 kilometriä tunnissa.

Otkes ei yleensä tutki onnettomuuksia, joiden selvittämisellä ei ole yksittäistapauksia yleisempää merkitystä turvallisuudelle.

– Kyseessä on extreme-laji. Jos toimitsijoille tai yleisölle olisi sattunut jotain, tilanne olisi toinen, Otkesin johtaja Veli-Pekka Nurmi toteaa.

Poliisi ei epäile asiassa rikosta. Asian käsittely jatkuu kuolemansyyn tutkintana.

FHRA: Pitäisi tutkia

Ajoneuvoharrastajien kattojärjestön Finnish Hot Road Associationin (FHRA) toimitusjohtaja Leo Laurell pettyi Otkesin päätökseen.

– Nämä ovat niin harvinaisia ja saavat ison huomion. Harrastajia on paljon. Yleisen turvallisuuden lisäämiseksi ja väärinkäsitysten korjaamiseksi nämä pitäisi tutkia, Laurell kommentoi Ylelle.

Huippunopeustapahtuman järjestelyt eivät kuulu FHRA:n alaisuuteen.

Ratamoottoripyörien MotoGP –testiajot ovat alkaneet Iitin Kymi Ringillä. Ensimmäiset testikuljettajat pääsivät radalle vajaan tunnin myöhässä. Myös suomalaiset kuljettajat ovat käyneet radalla.

Testien alkamista viivästytti aamulla alkanut sade, joka teki radasta erittäin liukkaan. Sade on aamupäivän aikana kuitenkin hieman laantunut, ja lisäksi radan märimmistä kohteista kaarteissa on saatu vettä poistettua koneellisesti harjaamalla.

Olosuhteet Iitissä ovat silti edelleen märät.

– Radalla pystyy kyllä ajamaan, mutta varovasti pitää mennä, sanoo suomalaiskuljettaja Niki Tuuli.

Yleisöä paikalle on tullut vähitellen lisää aamupäivän aikana, testiajojen ensihetkiä seuraa arviolta muutamia satoja ihmisiä. Alueen parkkipaikoilla on täyttä, ja tiet Kymi Ringille ovat olleet ajoittain ruuhkaisia.

Kymi RIngillä testejä ajetaan maanantaina ja tiistaina kello 18 saakka.

Lappeenrannan Ilmailuyhdistys pohtii parhaillaan, järjestääkö se enää tulevaisuudessa kiihdytystapahtumaa.

Lappeenrannan Ilmailuyhdistys ry:n puheenjohtaja Ilkka Toivanen on surullinen ja järkyttynyt.

– Tässä harkitaan nyt hyvin vakavasti, järjestetäänkö tapahtumaa enää jatkossa, Toivanen sanoo.

Pohjanmaalta kotoisin ollut noin 30-vuotias mies menehtyi eilen, kun hän menetti kiihdyttämänsä auton hallinnan hidastamisvaiheessa. Auton nopeus oli 300 kilometriä tunnissa.

Auto oli heittelehtinyt ja ajautunut sivuun Lappeenrannan lentokentällä sijaitsevalle nurmialueelle. Auto oli myös kierähtänyt monta kertaa katon kautta ympäri.

Auto oli malliltaan vuoden 1989 Audi Quattro, jota oli viritetty.

Osallistujat tiesivät riskit

Kiihdytystapahtuman osallistujat olivat allekirjoittaneet vastuuvapauslomakkeen.

Vastuuvapauslomakkeella osallistuja vakuuttaa olevansa tietoinen tapahtuman riskeistä ja ottaa niistä vastuun itselleen.

– Sitähän se vastuuvapaus tarkoittaa. Tietysti oikeus päättäisi vastuuvapauslomakkeen pätevyyden, jos asiaa lähdettäisiin oikeudessa käymään. Eilen poliisi kuitenkin sanoi, ettei asiaa tutkita rikoksena, Toivanen sanoo.

Poliisi tutkii kiihdystapahtumassa sattunutta kuolemantapausta kuolemansyyntutkintana eikä siis epäile tapaukseen liittyvän rikosta.

Myöskään onnettomuustutkintakeskus Otkes ei ole aloittamassa tutkintaa Lappeenrannan kiihdytystapahtumassa eilen tapahtuneesta turmasta. Otkes ei yleensä tutki onnettomuuksia, joiden selvittämisellä ei ole yksittäistapausta yleisempää merkitystä turvallisuudelle.

Järjestäjät pelkäsivät pahinta

Lappeenrannan Ilmailuyhdistys ry:n puheenjohtaja Ilkka Toivanen kertoo Ilmailuyhdistyksen pohtivan nyt, mitä olisi voinut tehdä tai mitä pitäisi tehdä toisin.

– Siihen pyritään löytämään keinoja, mutta kyllä tämä mahdollisimman riskittömäksi on tehty siinä mielessä, että ajaminen olisi niin turvallista kuin kuin mahdollista, Toivanen sanoo.

Hän kertoo, että järjestäjän on vaikeaa arvioida, miten kovaa kiihdytystapahtumaan osallistuva kuljettaja aikoo ajaa ja kuinka kovaa tämän auto kulkee.

– Kun verrataan vaikka laskuvarjohyppyyn tai muihin extreme-harrastuksiin, niin harrastajan pitäisi ymmärtää ne riskit, joita ottaa. Ja toisaalta pyrkiä minimoimaan riskejä. Tässä tapauksessa riskit toteutuivat sen pahimman päälle, mitä mekin olimme pelänneet.

Eli teillä oli ollut pelko, että tällä tavalla voisi joskus käydä?

– Se on arvioitu riskinä, yhtenä pahimpana riskinä, mikä voisi toteutua. Ja sitä on pyritty riskinhallinnassa ja turvallisuussuunnittelussa minimoimaan, Toivanen sanoo.

Ratamoottoripyörien Suomen MM-osakilpailun ajankohta on varmistumassa. Lajin kuninkuusluokan MM-sarjan urheiluoikeuksia hallitsevan Dornan urheilutoimenjohtaja Carlos Ezpeleta kertoi asiasta Iitin Kymi Ringillä meneillään olevissa testiajoissa.

– Uskon, että ensi kesän kilpailupäivät varmistuvat parin viikon sisällä.

Ezpeleta kertoi ensi kesän kilpailukalenterin suunnittelusta vain runsaat pari tuntia sen jälkeen kun päivän ensimmäiset testiajot olivat alkaneet. Testitapahtuman käynnistyttyä kuljettavat joutuivat sateen takia odottelemaan vajaan tunnin ennen kuin pääsivät radalle ajamaan.

MotoGP -sarjan testitapahtuma Iitin Kymi Ringillä on vakuuttanut Ezpeletan. Hänen mukaansa rata soveltuu MM-osakilpailulle. Ezpeleta sanoo, että Iitin rata on vaikea, mutta järjestäjille tärkeintä on radan turvallisuus.

– Olemme varmoja siitä, että Kymi Ring on turvallinen rata.

Paljon tehtävää ennen ensi kesää

Kouvolan ja Lahden välissä sijaitsevan Iitin Kymi Ringin valmistumista aikataulussaan on jännitetty jo usean vuoden ajan.

Urheilutoimenjohtaja Carlos Ezpeleta myöntää, että jännitettävää riitti lähes viime hetkille saakka. Nyt hän sanoo olevansa tyytyväinen.

– Rehellisesti sanottuna muutamien viime kuukausien aikana on välillä käynyt mielessä, että saadaanko rata varmasti valmiiksi testeihin mennessä. Kymi Ringin väki on kuitenkin ollut luottavainen, ja me olemme auttaneet heitä kaikin tavoin.

Carlos Ezpeletan mukaan Kymi Ringillä riittää vielä töitä ennen ensi kesän MM-osakilpailua.

– Heillä on kova talvi edessään, mutta he tietävät mitä täällä pitää tehdä ja aikaa on riittävästi.

Kymi Ringin kaksipäiväiset testiajot jatkuvat tiistaina.

Autoharrastajan Petri Variksen puhetahti rauhoittuu ja ääni muuttuu alakuloiseksi. Keskustelun aiheena on Lappeenrannassa huippunopeustapahtumassa sunnuntaina sattunut onnettomuus, jossa kuoli ulkopaikkakuntalainen mies.

Varis oli tapahtumassa katsojana. Hän sattui paikalle juuri ennen onnettomuusajoa.

– Jarrutuspäästä kuului ruminaa. Katsoin, että auto pyöri siellä. Kyllähän siinä heti huoli tuli, että toivottavasti oli suojelusenkeli mukana kyydissä. Edelleen on surullinen fiilis, lappeenrantalainen Petri Varis sanoo.

Varis on kiertänyt huippunopeustapahtumissa muutaman vuoden ajan. Hän käy niissä seuraamassa ajoja sekä tapaamassa muita alan harrastajia. Hän ei ole aiemmin nähnyt tapahtumissa kuolemaan johtaneita onnettomuuksia.

– Tuollaisiin tapahtumiin kertyy normaalimassasta poikkeavia autoja. Siellä näkee autoja, joita ei Citymarketin parkkipaikalla näe.

Tapahtumissa on Variksen mukaan myös aika paljon niin sanottuja tavan tallaajia, jotka haluavat luvan kanssa ajaa kaasu pohjassa.

– Se on minun mielestäni paras paikka siihen hommaan, sanoo Varis.

Pari kertaa Varis on myös kokeillut itse, kuinka kovaan vauhtiin oma auto kiihtyy tietyllä matkalla.

– Onhan se hienoa, kun siinä on paljon tilaa, lupa painaa kaasu pohjassa ja käydä läpi vaihteet, jotka siinä ehtii käydä.

Turvallisuusjärjestelyt puhuttavat

Lappeenrannan huippunopeustapahtumassa autot ajavat lentokentän kiitoradalla.

Kyseessä on niin sanottu seisovan mailin ajo, jossa auto lähtee kiihdyttämään suoraan lähtöviivalta. Auton nopeus mitataan mailin eli 1609 metrin kohdalla.

Tapahtumaan saa kuka tahansa tulla kokeilemaan oman ajoneuvonsa kiihtyvyyttä.

Kuolemaan johtaneessa onnettomuudessa auto oli hidastamisvaiheessa. Auton nopeus oli noin 300 kilometriä tunnissa, kun se alkoi heittelehtiä ja ajautui sivuun. Auto kierähti useita kertoja katon kautta ympäri. Auto oli viritetty henkilöauto.

Onnettomuuden jälkeen Varis on pohtinut huippunopeustapahtumien turvallisuusjärjestelyjä muiden autoharrastajien kanssa. Hänellä itsellään ei ole valmista vastausta esimerkiksi siihen, pitäisikö esimerkiksi autojen turvallisuutta parantaa ja miten.

– Mihin sen rajan sitten vedät? Jos joiltain vaaditaan enemmän niin mikä se raja on ja miten se määritellään, Varis kysyy.

Lappeenrannassa järjestäjät tarkastavat ajoneuvot silmämääräisesti ennen ajoa.

– Katsotaan, että akku ei ole irti eikä ole irtonaisia tavaroita sisäpuolella autoa tai ulkoisesti irtoavia osia. Myös renkaiden kunto katsotaan, Lappeenrannan Ilmailuyhdistyksen puheenjohtaja Ilkka Toivanen kertoi sunnuntaina STT:lle.

Tapahtumien järjestäjät määrittelevät säännöt

Lentokentät ovat tyypillisiä huippunopeustapahtumien järjestämispaikkoja. Kullakin tapahtumalla on oma järjestäjä. Yhteistä kattojärjestöä ei ole. Tapahtuman järjestäjä määrittelee säännöt tapahtumalle.

– Se ei ole varsinaisesti urheilulaji Suomessa, kertoo Finnish Hot Rod Association FHRA:n toimitusjohtaja Leo Laurell.

FHRA on ajoneuvoharrastajien kattojärjestö. Se ei osallistu huippunopeustapahtumien järjestämiseen.

Sen sijaan FHRA järjestää kiihdytyskilpailuja. Niissä mitataan, minkä verran autolla menee aikaa 402 metrillä eli varttimaililla.

Laurellin mukaan FHRA:n järjestämissä kiihdystyskilpailuissa noudatetaan autourheilun kansainvälisen lajiliiton FIAn ja kansallisen lajiliiton AKK-Motorsportin kanssa tehtyjä tarkkoja sääntöjä.

– Se on näissä on toinen oleellinen ero matkan pituuden ja mittaustavan lisäksi.

Pienikin virhe voi vaikuttaa kovassa nopeudessa

Huippunopeustapahtumia ja kiihdystyskilpailuja yhdistäviä tekijöitä ovat nopeus sekä autojen rakentaminen ja virittäminen.

– Uskon, että jokainen lajeja harrastava on punninnut riskit. Jos he tulevat viivan päähän niin se on heidän mielestä sen arvoista. Ei voi kuitenkaan sanoa, että nämä lajit ovat vaarallisia, Laurell sanoo.

Suomessa on paljon moottoriurheilun harrastajia.

– Vakavia onnettomuuksia tai kuolemantapauksia sattuu siihen suhteutettuna vähän, Laurell huomauttaa.

Laurell ei halua spekuloida Lappeenrannassa sattuneen onnettomuuden mahdollisia syitä, sillä hän ei ole nähnyt tapahtunutta.

– Tuommoisissa nopeuksissa hyvinkin pienet virheet voivat aiheuttaa tällaisia. Toisaalta tekninen vikakin on voinut aiheuttaa sen.

Onnettomuustutkintakeskus (Otkes) kertoi tänään maanantaina, ettei se ota onnettomuutta tutkittavakseen. Laurell pettyi päätökseen.

– Oliko kyseessä ajovirhe vai ajoneuvossa tekninen vika? Vai oliko ajoneuvossa jätetty huomioimatta joku asia, joka noissa nopeuksissa olisi pitänyt huomioida? Se olisi varmaan selvinnyt onnettomuustutkinnassa, Laurell kommentoi.

Riskit tiedostettava

Lappeenrannassa kuskit ovat voineet käydä testaamassa autojensa ajonopeuksia parinkymmenen vuoden ajan. Lappeenrannan Ilmailuyhdistys pohtii, järjestääkö se huippunopeustapahtumaa enää.

– Kyllä minun mielestä näitä pitää edelleen järjestää. Mahdollisuutta tuollaiseen toimintaan ei ole muualla. Kuka tahansa voi laillisesti kokeilla kovaa vauhtia. Jokaisen sinne menevän pitää tiedostaa, mitä voi pahimmillaan tapahtua, sanoo tapahtumissa käyvä Petri Varis.

Hiekkatietä pitkin tulee reipasta vauhtia pieni hahmo päässään japanilaistyylinen päähine.

Museon edustalla odotettua vierasta on jo reilun tunnin ajan odottanut Rautjärven kunnanjohtajasta lähtien koko Kollaa ja Simo Häyhä -museon iskujoukko.

Japanilainen Masatoshi Sasayama tervehtii iloisesti vastaanottajiaan. Muutaman tervehdyssanan jälkeen seurue astuu sisään vaatimattomaan museorakennukseen.

– Meillä ei ole mitään kiirettä. Voitte olla täällä niin kauan kuin haluatte, kertoo Kollaa ja Simo Häyhä - museon toiminnanjohtaja Kari Partanen.

Aivan itärajan pinnassa Rautjärven Miettilän kylässä on viime päivät eletty jännittäviä aikoja. Viime viikolla kiiri tieto, että japanilainen 72-vuotias Masatoshi Sasayama on toteuttamassa unelmaansa ja kävelemässä ihailemansa sotasankari, tarkka-ampuja Simo Häyhän synnyinseudulle.

Sasayama lensi pari viikkoa sitten Japanin Tokiosta 8 000 kilometriä Helsinkiin. Sieltä hän jatkoi matkaansa kävellen Rautjärvellä sijaitsevaa Kollaa ja Simo Häyhä -museota kohti. Kävelymatkaa tulisi yhteensä noin 300 kilometriä.

– Haluan kävelemällä kunnioittaa Simo Häyhää, kertoi Sasayama Ylen haastattelussa viikko sitten.

Matka tuli päätökseen tänään maanantaina vähän ennen puolta päivää. Oikeasti museo on jo tältä kesältä suljettu, mutta jos vieras matkustaa 8 300 kilometriä, ei museo voinut olla avaamatta ovia.

– Minulla soi puhelin koko viikonlopun ajan, kun ihmiset soittivat. Heillä oli hätä, että pääseekö japanilaisvieras sisälle. Totta kai pääsee, sanoo Kollaa ja Simo Höyhä -museon tukiyhdistyksen hallituksen puheenjohtaja Reijo Sinkkonen.

Kunnioitus Simo Häyhälle

Tokiossa asuva Masatoshi Sasayama kertoo miten hän nuorena luki japanilaista Golgo 13 -mangasarjakuvaa.

– Siinä seikkailee tarkka-ampuja, jonka esikuvana sanotaan olleen suomalainen tarkka-ampuja Simo Häyhä. Päätin, että haluan joku päivä kävellä hänen asuinseudulleen.

Häyhästä Sasayama tiesi aluksi vain nimen. Internetistä hän oppi, että Häyhä on suomalainen ja syntynyt Rautjärvellä.

Sasayama korostaa, ettei hän ole sodan ihannoija tai sotafani. Päinvastoin. Hän haluaa rauhaa ihan niin kuin Simo Häyhäkin halusi.

– Maat joutuivat sotaan, ja Simo Häyhä joutui sotimaan, sanoo Sasayama.

Kollaa ja Simo Häyhä -museon toiminnanjohtaja Kari Partanen on samaa mieltä Sasayaman kanssa.

– Kyllä se juuri näin oli. Simo Häyhä sanoi, että "Mie tien mitä käskettiin", kertoo Partanen.

Simo Häyhässä Sasayaman mieltä viehättää erityisesti vaatimattomuus. Sasayama kertoo, miten Häyhä ei tehnyt itsestään sankaria ja oli muutenkin vaatimaton ja syrjäänvetäytyvä mies.

– Me japanilaiset olemme samanlaisia.

Lehtileikkeitä kuolleesta

Kollaa ja Simo Häyhä -museo sijaitsee reilun kymmenen kilometrin päässä Kuutostieltä Etelä-Karjalassa. Suomen ja Venäjän väliselle rajalle on matkaa muutama kilometri.

Museo on vanhassa suojeluskuntarakennuksessa, jonka pihalla Häyhä nuorena opetteli ampumista.

Sasayamalle tulee yllätyksenä, että tämä ei ole Häyhän synnyinpaikka. Museon toiminnanjohtaja Kari Partanen kertoo, että Häyhän kotipaikka on nykyään Venäjällä, sillä se jäi alueluovutuksissa silloisen Neuvostoliiton puolelle.

– Oo. Todellako, hämmästelee Sasayama.

Itse asiassa suuri ihmetys on koko ajan ilmassa. Sasayama pääsee näkemään seinällä olevia kuvia Häyhästä, vanhoja sodanaikaisia asuja ja lehtileikkeitä. Hän katsoo niitä tarkasti.

Kun Häyhä oli talvisodassa haavoittunut, kertoivat useat lehdet Häyhän kuolleen. Tosiasiassa Häyhä on oli sairaalassa hoidettavana. Simo Häyhä piristi itseään leikkaamalla omasta kuolemastaan kertovia lehtileikkeitä talteen.

Sairaalassa ollessaan Häyhä kirjoitti pienen muistelmateoksen. Sen sivuille Häyhä kirjoitti: "Minä olen elossa". Museon toiminnanjohtaja Kari Partasen mukaan se oli osoitus Häyhän huumorista.

Sasayamaa tämä huvittaa kovasti.

Paljon lahjoja

Museon yläkerrassa Sasayamalle näytetään kuvia Kollaan taistelupaikoilta. Kuvassa näkyy Kollaanjoki. Maisemat ovat samoja, joissa Simo Häyhä taisteli. Kuvat saavat Sasayaman mielen vakavaksi.

Pari päivää sitten Sasayama oli jo käynyt Imatran Immolassa Rajamuseossa. Sieltä hän sai lahjaksi päähineen.

Täällä Kollaa ja Simo Häyhä -museossa paikan päälle on saapunut paikallinen reserviupseerikerho. Se lahjoittaa Sasayamalle muistolaatan, johon on kiinnitetty Simo Häyhän taistelupaikalta Kollaalta löydettyjä hylsyjä. Ne ovat mitä ilmeisimme juuri Häyhän hylsyjä.

– Olen todella onnellinen tästä lahjasta, kertoo Sasayama vaatimattomasti.

Himottu kivääri

Masatoshi Sasayaman intohimo oli tällä matkalla nähdä Simo Häyhän kivääri. Hän ihmetteli, miten Häyhä pystyi ampumaan niin tarkasti kiväärillä, jossa ei ollut kiikaritähtäintä.

Museolla hänelle selviää, että Simo Häyhän asetta ei täällä ole. Se tiettävästi jäi Kollaalle, kun Häyhä haavoittui.

Sasayama pääsee kuitenkin pitämään kädessään samanlaista asetta, joka Häyhällä oli käytössään. Kyseessä on jalkaväenkivääri M28–30 eli pystykorva. Pelkästään sen piteleminen kädessä näyttää tekevän japanilaisvieraaseen suuren vaikutuksen.

Kun parin tunnin vierailu museossa on ohi, viedään vieras vielä uuteen Simo Häyhä -ampumasimulaattoriin. Siellä pystyy kokeilemaan, miten hyvin itse osuisi 150 metrin päässä olevaan maaliin. Matka on itse asiassa vielä lyhyt verrattuna Simo Häyhään, joka ampui 490 metrin päässä olevaan kohteeseen.

Sasayama kapuaa telttakankaan alle ja saa käteensä jalkaväenkiväärin. Kohdistus ja sen jälkeen viisi ammuntaa.

– Kolme olisi osunut täydellisesti, kerrotaan Sasayamalle.

Vieras ei kuitenkaan tunnu olevan ampumisesta erityisen innostunut. Hän kieltäytyy kohteliaasti kokeilemasta uudelleen.

Viimeinen kävelymatka

Sasayama on tehnyt erilaisia pyhiinvaellusmatkoja lähes joka vuosi. Hän on käynyt kävelemässä muun muassa Saksassa, Australiassa sekä Ranskasta Espanjaan Santiago de Compostelan pyhiinvaellusreitin.

– Minulla on kaksi lasta. He sanovat, että minä olen hullu, naurahtaa Sasayama.

Sasayama haluaa tehdä matkoja kävellen, koska hän pitää kävelemisestä.

– Japanissa meillä on sanonta, että jos haluat tehdä jotain, tee se. Minä pidän kävelemisestä ja siksi minä kävelen.

Mutta pikku hiljaa Sasayaman kävelyt on kävelty.

– Tämä on minun viimeinen kävelymatka. Ikää on jo niin paljon, etten enää jaksa kävellä, kertoo Sasayama.

Rautjärveltä Helsinkiin mies matkustaa takaisin linja-autolla. Ennen kotimatkaansa hän aikoo käydä Kansallismuseossa.

Tosin Kollaa ja Simo Häyhä -museon väki kehottaa Sasayamaa menemään Suomenlinnassa sijaitsevaan Sotamuseoon, jossa on esillä muun muassa Simo Häyhän asepuku.

– Oo. Sinne minä yritän mennä, sanoo Masatoshi Sasayama.

Juttua korjattu 20.8. klo 7.21: Simo Häyhän oikea syntymäpäivä on 17. joulukuuta, ei toukokuuta.

Turvallisuus- ja kemikaalivirasto Tukes selvittää Lappeenrannan lentokentällä sattunutta kuolemantapausta, kertoo Helsingin Sanomat.

Vuonna 1988 syntynyt mies osallistui paikallisen ilmailuyhdistyksen järjestämään kiihdytysajotapahtumaan viritetyllä Audilla. Hän menetti auton hallinnan noin 300 kilometrin vauhdissa. Auto pyöri useita kertoja katon kautta ympäri.

Tukesin ylitarkastaja Kari Koponen vahvistaa Helsingin Sanomille, että tapaus on selvittelyssä, mutta ei muuten kommentoi asiaa.

Tukes tekee selvityksen kuluttajaturvallisuuslain perusteella. Lain mukaan tapahtumajärjestäjällä on velvollisuus antaa osallistujalle riittävästi tietoja tapahtuman turvallisuudesta.

Lappeenrannan kiihdytysajoihin osallistuneet olivat kirjoittaneet vastuuvapauslomakkeen ennen osallistumistaan.

Tukesin mukaan lomake ei kuitenkaan vapauta järjestäjää vastuusta.

Yle kertoi aiemmin tänään, että onnettomuustutkintakeskus Otkes ei käynnistä tutkintaa Lappeenrannan onnettomuudesta.

Lue aiheesta lisää:

"Onhan se hienoa, kun on lupa painaa kaasu pohjassa" – eilisen kuolonkolarin nähnyt autoharrastaja kertoo, mikä kiihdyttämisessä vetää puoleensa

Kuolemantapaus pisti Lappeenrannan kiihdytystapahtuman jatkon vaakalaudalle – "Tässä harkitaan nyt hyvin vakavasti, järjestetäänkö tapahtumaa enää jatkossa"

Mies kuoli ajettuaan noin 300 kilometrin tuntivauhdissa ulos Lappeenrannassa ilmailutapahtumassa

Mies kuoli huippunopeustapahtumassa – Onnettomuustutkintakeskus ei tutki onnettomuutta: "Kyseessä on extreme-laji"

Laulaja, säveltäjä ja sanoittaja Jukka Raitanen löytyi tänään kuolleena kotoaan Lappeenrannan Lauritsalassa. Kuoleman vahvistaa Yle uutisille artistin seinänaapurina asunut sisko Eila Loikkanen, joka löysi veljensä tämän asunnosta tiistaiaamuna.

Loikkanen kertoo, että 72-vuotiaana kuolleella veljellä oli useita sairauksia, mutta varsinaista kuolinsyytä ei vielä tiedetä.

Vangin toive -laulun Raitanen teki Konnunsuon vankilassa, missä hän oli tuomittuna maksuvälinepetoksesta. Kappaleen varsinainen läpimurto tuli sen jälkeen kun hän esiintyi televisiossa Hannu Karpon dokumentissa Olen numero likaisessa mapissa vuonna 1970.

Jukka Raitasen ensimmäistä albumia Vangin toive myytiin yli 50 000 kappaletta ja Raitanen sai siitä kultalevyn vuonna 1976. Seuraavana vuonna Vangin toive myi platinalevyn verran.

Toisesta albumista Vapaa oon Raitanen sai kultalevyn vuonna 1979.

Sisar Eila Loikkasen mukaan Jukka Raitanen ei esiintynyt laulajana enää vuosiin.

– Hyräili vain itsekseen. Nyt hän laulaa jossain muualla, Loikkanen sanoo.

Saimaan kanavan kautta Lappeenrannasta Viipuriin menevän risteilyt ovat kasvattaneet huimasti suosiotaan kesän aikana.

– Matkustajamäärämme kasvaa tänä vuonna noin 25 prosenttia viime vuoteen verrattuna, Saimaa Travel -yhtiön toimitusjohtaja Kirsti Laine arvioi.

Laineen mukaan heillä on viimeksi ollut näin paljon matkustajia vuonna 2013.

Liikenne- ja viestintävirasto Traficomin tilaston mukaan kesä-heinäkuussa Venäjälle meneviä risteilymatkalaisia kulki Saimaan kanavalla 16 393, mikä on noin 22 prosenttia enemmän kuin viime vuonna samaan aikaan.

Saimaa Travelin Ms Carelia -laiva on ainoa ristelyalus, joka kuljettaa matkustajia Saimaan kanavan kautta Venäjälle. Risteilyt kulkevat Lappeenrannasta Viipuriin ja takaisin.

Risteilyjen erikoisuutena on viisumivapaus. Euroopan unionin kansalainen voi tällä tavalla vierailla Venäjällä kolmen vuorokauden ajan ilman viisumia. Edellytyksenä on, että rajanylitys molempiin suuntiin tulee tehdä samalla risteilyaluksella.

Lähialuematkailu ja ulkomaalaisten määrä kasvussa

Saimaa Travel -yhtiön toimitusjohtaja Kirsti Laineen mielestä yksi matkustajamääriä kohottava tekijä ovat parantuneet lentoyhteydet. Lappeenrantaan ovat nyt suorat reittilennot Italiasta, Saksasta ja Kreikasta.

– Näyttää siltä, että lentokoneilla Lappeenrantaan saapuvia matkustajia tulee myös meidän risteilyillemme. Monet heistä jatkavat Viipurista Pietariin pariksi päiväksi, Kirsti Laine sanoo.

Myös suomalaisia on entistä enemmän Viipurin risteilyillä. Viipurin yleisilmettä on kunnostettu viime vuosina, mikä on vaikuttanut myös suomalaisten mielenkiintoon Viipuria kohtaan.

– Lähialuematkailu on lisääntynyt. Siihen on ehkä osaltaan syynä se, että Viipuri on ollut viime aikoina aika myönteisesti esillä julkisuudessa, Kirsti Laine kertoo.

Laineen mukaan yhä useampi risteilymatkailija myös yöpyy Venäjällä.

– Aikaisemmin päivämatkalaiset olivat risteilyjen suurin ryhmä. Nyt lähes yhtä suuri ryhmä ovat yhdeksi tai kahdeksi yöksi Venäjälle jäävät matkustajat, Saimaa Travelin toimitusjohtaja Kirsti Laine sanoo.

Matkustajaliikenne saimaan kanavalla saattaa kehittyä merkittävästikin lähivuosina, sillä peräti kolmella eri yhtiöllä on suunnitelmia tuoda isoja risteilyaluksia Saimaalle.

Rahtiliikenne romahti kesällä

Saimaan kanava on ainoa vesireitti Suomenlahdelta Saimaalle. Kanavasta noin puolet on Venäjän puolella. Suomi on kuitenkin vuokrannut kanavan Venäjän puoleisen osan itselleen pitkäaikaisella vuokrasopimuksella.

Saimaan kanava on merkittävä matkustaja- ja huviveneliikeneteelle, mutta myös rahdille. Rahtiliikenne ei ole kehittynyt samalla tavalla kuin matkustajaliikenne, vaan on sen sijaan vähentynyt huomattavasti kesän aikana.

Kesäkuussa rahtia kulki kanavaa pitkin 19 prosenttia vähemmän kuin viime vuonna samaan aikaan. Heinäkuussa rahdin määrä väheni 22 prosenttia selviää Traficomin tilastosta.

Yhteensä kesä-heinäkuun aikana rahti vähentyi Saimaan kanavalla viidenneksen eli noin 160 000 tonnia viime vuoteen verrattuna.

Erityisesti on vähentynyt raakapuun tuonti ja lannoitteiden vienti.

Saimaan kanavavaltuutetun toimiston päällikkö Seppo Kykkänen kytkee rahtiliikenteen vähentymisen suurimpien kanavaa käyttävien yritysten varastotilanteeseen.

–Yritykset ovat keränneet varastoja, joten kanavan kautta ei ole tarvinnut kuljettaa niin paljon rahtia, Kykkänen sanoo.

Kausivaihtelu tuntuu

Kanavan suurimpia käyttäjiä ovat metsäteollisuusyhtiöt UPM ja Stora Enso sekä lannoiteyhtiö Yara.

Stora Enso Metsän hankintajohtaja Antti Suvinen vahvistaa, että yritys on tuonut kesä-heinäkuussa Saimaan kanavan kautta viime vuotta vähemmän raakapuuta.

Kysymys on kuitenkin vain tavallisesta kausivaihtelusta.

– Ei tässä mitään dramaattista ole tapahtunut. Toimme viime vuonna tähän aikaan poikkeuksellisen suuria määriä raakapuuta. Tänä vuonna olemme sitten tuoneet vähemmän.

– Se on vain kausiluontoista vaihtelua, ja varmasti tasaantuu pidemmällä aikavälillä, Stora Enso Metsän Antti Suvinen sanoo.

Hän vakuuttaa, että Stora Enso ei ole tehnyt linjamuutosta kanavan käytöstä. Samaa vakuuttavat myös UPM:n ja Yaran edustajat.

Hammaslääkärin vastaanottotilassa istuu jännittyneitä ihmisiä. Tunnelma on hartaan hiljainen.

Hammashoidossa käytettävät aineet ovat vaihtuneet vuosien saatossa, eikä nenään enää leiju kitkeriä tuoksuja hammashoitolassa. Eikä kivunhuutoja kuulu, ainakaan odotustilaan.

– Tietysti pelkään, vastaa hammashoitolaan tullut Pekka Puranen kysymykseen, että pelkääkö hän hammaslääkäriin tuloa.

Puranen pohtii pelon syntyneen lapsuudessa.

– Kyllä se varmaan jotenkin lapsuudesta tulee. Pelkkä hammaslääkäriin meneminen on ollut paha asia. Kivut ja pistämiset ovat tuntuneet inhottavalta.

Puolet pelkää – pelko periytyy

Noin puolet ihmisistä pelkää hammaslääkäriä, kertoo Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin johtava ylihammaslääkäri Maarit Natunen. Aikuispotilaista 5–20 prosentilla pelko voi olla niin paha, että se estää hoidon tavallisella hammaslääkärin vastaanotolla. Pelko voi myös periytyä.

– Hammaslääkäripelosta kärsivien vanhempien lapsista tulee todennäköisemmin pelkopotilaita kuin pelkäämättömien vanhempien

, kertoo Natunen.

Pelko voi pulpahtaa pintaan myös, mikäli suun hoito on jäänyt huonolle tolalle.

– Kun tulee pahoja ongelmia ja kiputiloja, ja vasta sitten hakeudutaan päivystykseen. Pelkokierre voi alkaa siitä, kuvailee Natunen.

Anestesiahammashoitoon pääsy selkeytynyt

Jos pelko estää hammashoidon vastaanotolla, kyseeseen voi tulla nukutuksessa tehtävä hammashoito. Sosiaali- ja terveysministeriö on nyt tarkentanut kriteerejä, milloin anestesiahammashoitoon pääsee.

Lääkintöneuvos Merja Auero sosiaali- ja terveysministeriöstä kertoo, että tarkennuksille oli tarvetta, koska aiemmin tehdyt kriteerit olivat ylimalkaisia ja kuntien välillä oli suuria eroja anestesiahoitoon pääsyssä.

– Haluttiin, että ihmiset pääsevät hoitoon yhdenmukaisesti. Aiemmin kriteereissä oli kirjavuutta kuntien välillä. Joissain kunnissa oli pyritty pärjäämään suun terveydenhuollossa ilman anestesiaa, kertoo yhtenäistä kriteeristöä luomassa ollut lääkintoneuvos Auero.

Jos laajoja hammashoitoja on tehty ilman anestesiaa, eikä asiakkaan pelkoa ole pystytty riittävästi hoitamaan tavanomaisin keinoin, on voinut syntyä vaikea hammaslääkäripelko.

– Yhtenäinen kriteeristö haluttiin paitsi potilasturvallisuuden vuoksi myös siksi, ettei elinikäisiä pelkoja ja kammotiloja syntyisi lisää, jatkaa Auero.

Monta reikää suussa voi olla pääsykortti anestesiaan

Uuden kriteeristön mukaan nukutus tulee kyseeseen aikuispotilaalla esimerkiksi silloin, jos hoidontarve on erittäin laaja ja hoito ei onnistu tavanomaisen keinoin.

– Yleensä useissa hampaissa on jo vakavampia ongelmia. Infektioiden pitää olla sen kaltaisia, että ne voisivat johtaa hampaiden poistoon, kuvailee laajaa hoidon tarvetta johtava ylihammaslääkäri Maarit Natunen.

Jos hampaissa on esimerkiksi kymmenen reikää, voi anestesia jo tulla kyseeseen.

– Myös muiden anestesian edellytyksien pitää täyttyä eli sen, ettei hoito onnistu normaali vastaanotolla. Paikkaamattomat reiät ylläpitävät koko ajan infektioita, ja infektiot myös syvenevät, kuvailee Natunen.

Pelko voi tuoda nukutuksen

Hammaslääkäriin tulleen lappeenrantalaisen Pekka Purasen hampaita on hoidettu nukutuksessa.

– Oli miellyttävä kokemus. Hammaslääkäripelko oli yksi syy siihen, että anestesian sain, sanoo Puranen.

Puranen kertoo, ettei lääkärissä käyminen enää satu, mutta silti hammaslääkäripelko on olemassa.

– Se on vain tällainen mielenkiintoinen päässä oleva asia, naurahtaa mies, joka on tällä kertaa tullut tavalliselle hammaslääkärin vastaanotolle.

Sosiaali- ja terveysministeriö on linjannut tarkennetuissa kriteereissään, että hammaslääkäripelko on syy päästä anestesiahammashoitoon.

Yhtenäisestä kriteeristöstä huolimatta kuntien välillä on vielä eroja sen suhteen, kuinka hammaslääkäripelko todetaan.

Toisissa kunnissa hammaslääkäripelon voi todeta hammaslääkäri, ja se riittää anestesian saantiin. Toisissa kunnissa vaaditaan psykologin tai psykiatrin lausunto pelosta.

Esimerkiksi Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirissä riittää, että pelon on todennut hammaslääkäri.

Lapsille herkemmin

Lasten hampaita ja suun ongelmia hoidetaan aikuisia herkemmin anestesiassa. Syynä on, ettei haluta kasvattaa uutta, hammaslääkäriä pelkäävää sukupolvea.

– Siinä mielessä herkemmin lähdetään anestesiaan lasten ollessa kyseessä. Näin hammaslääkärin vastaanotoilla pyritään välttämään uusien pelkopotilaiden kasvattamista, sanoo suun terveyden johtava ylihammaslääkäri Maarit Natunen Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiristä.

Alle 16-vuotiaiden kohdalla anestesia tulee kyseeseen, jos on esimerkiksi paljon reikiä, toimenpide on vaativa kuten hampaanpoisto tai lapsi kärsii hammashoitopelosta.

Tavoite: Positiivisia kokemuksia hammashoidosta

Hammaslääkäripelkoa pyritään vähentämään positiivisten kokemusten avulla. Hammaslääkärin vastaanotolla pelkopotilaalle kerrotaan, mitä tehdään ja näytetään hoitoinstrumentteja. Anestesiahammashoidon potilaiden ehkäisevän hoidon hoitokertojen määrää kasvatetaan.

– Anestesiahammashoidossa olleet lapset kutsutaan kolmen kuukauden välein ennalta ehkäisevän hoidon käynneille, joilla saadaan lapselle positiivisia kokemuksia hammashoidosta, kertoo johtava ylihammaslääkäri Maarit Natunen Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiristä.

Myös aikuisille anestesiassa hoidetuille potilaille suositellaan käyntejä suuhygienistin vastaanotolla ja hammaslääkärin tekemää tutkimusta vuosittain.

– Kun potilaalle kertyy myönteisiä ja helppoja käyntejä hammashuollossa, usein pelkokin vähitellen lievittyy, Natunen lisää.

Lääkintöneuvos Merja Auero sosiaali- ja terveysministeriöstä kertoo, että uuden kriteeristön pääpaino on potilasturvallisuudessa sekä pelon ja suun ongelmien ennaltaehkäisyssä. Perheillä, joiden lapsilla on paljon ongelmia suun ja hampaiden terveyden kanssa, on usein monia muitakin ongelmia. Heitä pyritään tukemaan esimerkiksi lastensuojelun kautta.

Mieluummin lahjonta kuin pelottelu

Miksei hampaita sitten aina hoideta nukutuksessa niin, ettei kipu tunnu eikä poran kimeä ääni viillä korvia?

– Anestesiaan liittyy aina isoja riskejä. Anestesiakelpoisuuden arvioi aina erikoislääkäri, sanoo johtava ylihammaslääkäri Natunen.

Vakavimmat riskit liittyvät siihen, että potilaalle tulisi hengityksen ja verenkierron ongelmia nukutuksessa.

Moni kasvattaa tietämättään tulevia pelkopotilaita. Johtava ylihammaslääkäri Maarit Natunen muistuttaa, ettei lasta tulisi pelotella hammaspesun yhteydessä rei'istä ja poraamisesta.

– Mieluummin vaikka lahjoa lasta pesemään hampaat, mutta ei lahjota karkilla, naurahtaa Natunen.

Venäjän rautatieyhtiö testaa Pietarin ja Imatran välistä junayhteyttä koejunalla.

Tämän hetken suunnitelmien mukaan Venäjän rautatiet RZD tuo vieraitaan matkustajajunalla Pietarista Antrean kautta rajan tuntumassa sijaitsevalle Imatrankosken asemalle 28. syyskuuta. Junassa on RZD:n suomalaisia ja venäläisiä vieraita.

Kyseessä on uudentyyppinen juna, joka pystyy kulkemaan sekä dieselillä että sähköllä.

Testijunan tarkoituksena on kartoittaa raideliikenteen kehittämiskohteita kyseisellä reitillä.

RZD:n tavoitteena on aloittaa matkustajaliikenne Imatran ja Pietarin välillä. Myös Imatran kaupunki ja Etelä-Karjalan liitto pyrkivät edistämään Suomen ja Venäjän välistä rautatieliikennettä.

Tällä hetkellä Venäjältä tulee Imatralle puutavarajunia.

Suomen ja Venäjän väliset matkustajajunat kulkevat tällä hetkellä ainoastaan Lappeenrannan Vainikkalan kautta.

Lappeenrannan–Lahden teknillinen yliopisto nousi esille Venäjän presidentti Vladimir Putinin keskiviikkoisella Suomen-vierailulla.

Putin mainitsi, että Lappeenrannan–Lahden teknillinen yliopisto ja Pietarin kaivosyliopisto (Saint Petersburg Mining University) ovat sopineet kaivosalan tutkimusyhteistyöstä.

Lappeenrannan–Lahden teknillisen yliopiston mukaan kyse on Pietarin kaivosyliopiston johtamasta kaivosalan kansainvälisestä osaamiskeskuksesta. Se on YK:n alaisen UNESCOn hyväksymä osaamiskeskus, jonka tavoitteena on edistää mineraalivarojen vastuullista hyötykäyttöä maailmanlaajuisesti.

Osaamiskeskuksen jäsenet voivat järjestää yhteistyössä maisteri- ja tohtorikoulutusta. Lisäksi osaamiskeskuksen jäsenet tekevät tutkimusyhteistyötä sekä järjestävät tieteellisiä konferensseja ja muita asiantuntijatilaisuuksia.

Lappeenrannan–Lahden teknillinen yliopisto on kutsuttu osaamiskeskukseen niin kutsutuksi lippulaivayliopistoksi ainoana yliopistona Suomesta. Yliopisto vie osaamiskeskukseen muun muassa mineraalivaroihin liittyvää erotustekniikan, jätteenkäsittelyn ja kiertotalouden osaamista.

Lappeenrannan–Lahden teknillinen yliopisto osaamiskeskukselta rahoitusta yliopiston toimintaan.

Yhteistyötä koskeva sopimus allekirjoitettiin Pietarin kaivosalan yliopiston kanssa Putinin valtiovierailun yhteydessä Helsingissä keskiviikkona.

Lappeenrannan–Lahden teknillinen yliopisto tekee paljon yhteistyötä ulkomaisten yliopistojen kanssa. Rehtori Juha-Matti Saksan mukaan Putininkin esiin nostamassa yhteistyössä on pitkälti kyse normaalista koulutusyhteistyöstä.

– Yllätyin, että Putin mainitsi sen, Saksa sanoo.

Suomalaiset ovat saamassa ilmaisen sähköisen viisumin Pietariin ja sen ympäristöön. Venäjän presidentti Vladimir Putin kertoi asiasta,
kun hän vieraili keskiviikkona Suomessa. Putinin mukaan sähköinen viisumi otetaan käyttöön Venäjällä lokakuun alussa.

Venäjä alkaa myöntää viisumeja EU:n alueen turisteille, liikematkalaisille ja esimerkiksi urheilijoille, tutkijoille sekä taiteilijoille. Niillä voi oleskella viisumissa määritellyllä Venäjän alueella kahdeksan päivän ajan.

Suomen puolella uuden viisumikäytännön yksityiskohdat ovat kuitenkin vielä hämärän peitossa.

– Venäjän presidentin mukaan Venäjän hallitus määrittelee lokakuun alkuun mennessä asiaa koskevia tarkempia määräyksiä. Näitä tarkempia määräyksiä ei ole vielä saatu, eikä niistä ole ainakaan informoitu Suomea, kertoo Suomen ulkoministeriön konsulipäällikkö Pasi Tuominen.

Kaliningradista mallia?

Vielä tässä vaiheessa ei vielä tiedetä esimerkiksi sitä, mitä dokumentteja sähköisen Venäjän viisumin saaminen vaatii. Tuomisen mukaan sähköinen viisumi yleisellä tasolla kuitenkin helpottaa viisumipäätöksen tekemistä, kun hakuprosessi on yksinkertaisempi eikä passiasiakirjoja välttämättä tarvitse liikutella.

Ilmainen sähköviisumi on kuitenkin jo voimassa Venäjän Kaliningradissa EU-kansalaisille.

– Oletan, että Venäjä hyödyntää näitä kokemuksia myös Suomea koskevan sähköisen viisumin osalta.

Ilmaisella viisumilla voi olla Kaliningradin alueella kahdeksan päivää ja viisumi on voimassa 30 päivää. Baltian maiden ja Puolan välissä sijaitsevalle alueelle saa sähköisen viisumin netissä täytettävällä lomakkeella neljässä päivässä.

Vaikutukset näkyvät myöhemmin

Ilmaisen viisumin vaikutukset tulevat näkymään merkittävästi erityisesti Kaakkois-Suomessa. Esimerkiksi Lappeenrannasta, Imatralta, Haminasta ja Kotkasta ihmiset käyvät paljon ostos- ja tankkausmatkoilla Viipurissa ja Svetogorskissa.

Usein tankkaajilla on vuoden tai kaksi vuotta voimassa oleva viisumi Venäjälle. Vuosiviisumi maksaa nykyään matkatoimistosta riippuen reilut 100 euroa. Kahden vuoden viisumin hinta on reilut 200 euroa.

Junalla Pietariin matkustaneet turistit hankkivat yleensä kertaviisumin, jonka hinta on noin 80 euroa.

Jatkossa kahdeksan päivän viisumin voi hankkia itse ilmaiseksi internetistä. Tämä voi karkoittaa ainakin turistit matkatoimistoista, kun he siirtyvät hankkimaan viisuminsa itse.

Ilmaisesta viisumista on ollut vihiä jo kuukauden päivät, mutta se ei ainakaan vielä ole vaikuttanut viisumikauppaan Lappeenrannan seudulla.

Matkatoimisto Itämatkojen toimitusjohtaja Jukka Jyrkinen kertoo, että loppuvuotta kohti monikertaviisumien kysyntä kasvaa taas, kun niin sanottuja pitkiä viisumeita uusitaan.

– Silloin e-viisumin pitäisi ennakkotietojen mukaan olla jo käytössä, ja konkreettisesti vasta tuolloin voi todeta, oliko sillä vaikutuksia, Jyrkinen pohtii.

Tarvitaanko matkatoimistoja enää?

Matkatoimistoissa uskotaan, että niiden apua tarvitaan jatkossakin: viisumihakemuksen tekeminen englanniksi tai venäjäksi kaikkine tietoineen, vakuutuksineen ja oikeanlaisine valokuvineen ei välttämättä ole kaikille helppoa. Saimaa Travelin toimitusjohtaja Kirsti Laine ei koe sähköistä viisumia uhkana.

– Toteutuessaan se voi helpottaa ja ehkä lisätä matkustamista Venäjän lähialueille. Varmaan kertakävijät hankkivat e-viisumin. Monilla ainakin tällä seudulla on, ja tulee olemaan monikertaviisumi, Laine arvioi.

Vuonna 2018 suomalaiset tekivät Tilastokeskuksen mukaan Venäjälle 400 000 vapaa-ajanmatkaa.

Nykyään peruskoulu pohjaa ajatukseen, että oppilas hankkii tietoa ja oivaltaa. Puhutaan myös itseohjautuvuudesta, jossa oppilas ottaa itse vastuuta omasta oppimisestaan.

Samalla myös koulut uudistuvat rakenteellisesti. Luokkahuoneet muuttuvat oppimisympäristöiksi, joissa perinteisen koululuokan raja hämärtyy.

Viimeksi viime viikolla Yle kertoi lappeenrantalaisesta Pontuksen alakoulusta. Siellä on yksi iso oppimistori, jossa neljän opettajan johdolla opiskelee noin 80 lasta.

Opetustoimen ylitarkastaja Kari Lehtola Itä-Suomen aluehallintovirastosta on huolissaan siitä, miten oppilaat pystyvät näin isoissa ryhmissä oppimaan kaiken tarvittavan. Hän pohtii oppilaan oikeusturvan toteutumista.

Lehtola viittaa Suomen lakiin, jossa taataan kaikille yhdenvertaiset sivistykselliset oikeudet riippumatta siitä, missä tai millainen koulu on.

–Koulun pitää taata terve kasvu ja hyvä oppiminen jokaiselle oppilaalle. Opettajan velvollisuus on varmistaa, että tämä toteutuu, sanoo Lehtola.

Osa on ihan pihalla

Kari Lehtola on itse ollut opettajana 16 vuotta ja 14 viime vuotta aluehallintoviraston ylitarkastajana. Hän muistuttaa, että kaikki oppilaat eivät ole samanlaisia ja että alakoulun ja yläkoulun taitteessa lapset voivat olla hyvinkin erilaisessa kehitysvaiheessa.

Suurissa ryhmissä heikkotasoinen oppilas ei Lehtolan mukaan ole vahvoilla.

– Todennäköisesti tulee käymään niin, että osa oppilaista on ihan pihalla koko touhusta.

Lehtolan mielestä on aina erityisen ansiokasta, että opetusta kehitetään ja eri tapoja kokeillaan. Oppivelvollisuuskoulun pitää hänen mielestään kuitenkin tiedostaa vanhempien oikeus odottaa, että heidän lapsensa saa omassa lähikoulussaan ikäkautensa ja edellytyksensä mukaista laadukasta opetusta ja tarvittaessa oppimisen tukea.

– Siinä kokeilussa on upea, kunnianhimoinen lähtökohta. Mutta kokeilussa pitää olla tietoisia siitä, että nämä oppilaat ovat koekaniineja.

Numero koostuu monista tekijöistä

Lapselle ja vanhemmille merkityksellisin on usein numero, joka todistukseen on painettu.

Vanhemmilla voi edelleen olla käsitys, että todistuksen numero määräytyy kokeen perusteella. Nykymaailmassa asia ei enää ole näin, vaan todistuksen numero koostuu useista tekijöistä.

Lappeenrantalaisen Lappeen koulun rehtorin Ville Laivamaan mukaan arviointitietoa pitää kerätä koko kouluvuoden ajalta, ja sen pitää ennen kaikkea olla monipuolista.

– Sitä kautta opettajalle muodostuu käsitys oppilaan osaamisesta.

Laivamaa kertoo, että koulussa tehdään nykyisin paljon erilaisia esityksiä, esitelmiä ja tutkielmia. Näissä onnistuminen on myös yksi arvioinnin perusteista.

Perinteisiä kokeitakin on, mutta ei niin paljon kuin ennen. Laivamaan mukaan kokeilla muun muassa katsotaan, millä tasolla oppilas on ja missä asiassa hän vielä tarvitsisi lisäharjoitusta. Ne ovat ikään kuin työkaluja opettajalle.

Todistusten numeroa määräävien kokeiden aika on Laivamaan mukaan ohi, mikä on hänen mielestään selkeä parannus entisaikoihin verrattuna.

– Oppilas voi olla jännittäjätyyppi tai hänen voi olla vaikea ilmaista itseään kirjoittamalla. Perinteinen koe suosii sellaisia oppilaita, jotka pystyvät suoltamaan ulkoa opettelemansa asian koepaperille.

Samalla osaamisella voi saada eri numeron

Numeroarvioinnin ongelma on ylitarkastaja Kari Lehtolan mukaan se, että yhden numeron pitäisi kertoa monta asiaa.

Numero ilmaisee, mikä on lapsen oppimisen ja osaamisen taso suhteessa oppiaineen tavoitteisiin. Samaan aikaan numeron pitäisi kuitenkin ohjata oppimista ja olla kannustava.

– Tämä on juuri se ongelma, jossa numero samalla osaamisella voi olla hyvinkin erilainen. Joku opettaja antaa seiskan ja toinen ysin, sanoo Lehtola.

Lehtola kertoo, että Opetushallitus yrittää vielä tarkentaa arviointikriteerejä, jotta samanlaisella osaamisella tulisi kaikille samat numerot todistukseen.

– Tämä on tärkeä asia saada kuntoon. Jos numero riippuu siitä, kuka on sattunut opettamaan ja arvioimaan, on kyseessä laiton tilanne. Kaikkien lasten pitää olla oikeudellisesti yhdenvertaisessa asemassa.

Yhdenvertaisuus on tärkeä siksikin, että peruskoulun päättöarvosanoilla haetaan jatko-opintoihin. Silloin arvosanat tulisi olla yhdenmukaisin kriteerein annettu ja opetuksen on pitänyt olla sellaista, että kaikille taataan mahdollisuus yrittää päästä haluamaansa opiskelupaikkaan.

Lehtola kertoo nähneensä myös tapauksia, joissa opettaja on antanut liian hyviä numeroita näyttääkseen muille, että hänen opettamansa oppilaat menestyvät hyvin. Toisaalta opettaja saattaa haluata näyttaa erityisen vaativalta pedagogilta, jolta korkeita arvosanoja tippuu vain harvakseltaan.

– Silloin ollaan juuri siinä tilanteessa, että numerot kertovat osaamisesta eri tavalla.

Lehtola kannustaakin opettajia antamaan sekä numeron että sanallisen arvion. Silloin todistus olisi lähempänä totuutta.

OAJ: Koulujen välillä eroja

Opetusalan ammattijärjestön OAJ:n kehittämispäällikkö Jaakko Salo totesi Ylen aiemmassa jutussa, että oppilasarvioinnissa on isojakin eroja koulujen välillä.

– Koulutuksen kansallisen arviointikeskuksen selvityksestä tiedetään, että esimerkiksi matematiikassa eri koulujen oppilaat ovat saaneet samalla osaamisella neljää eri numeroa, Salo selventää.

Hän muistuttaa, että uusi opetussuunnitelma on Suomen kouluissa vasta käyttöönottovaiheessa ja siihen on mahdollista tehdä paikallisia viilauksia sitä mukaan, kun opettajat huomaavat muutokset tarpeellisiksi. Useita luokkia yhdistävän opetuksen onnistumisessa ratkaisevin tekijä on Salon mukaan opettajien lukumäärä.

– Suomessa kouluilla on paljon paikallista autonomiaa. Viime kädessä opettaja päättää, mitä pedagogiikkaa ryhmässä harjoitetaan, Salo sanoo.

Vitonen ei voi olla yllätys

Yleisesti todistuksen numeroiden ei pitäisi olla lapsille kovin suuria yllätyksiä, vaan lukukauden aikana pitäisi olla selvillä, millä tasolla lapsi on. Kari Lehtola ei esimerkiksi usko, että oppilaan numero voisi äkkiä tipahtaa esimerkiksi kolmella numerolla.

– Kyllä se on äärimmäisen harvinaista. Silloin on tapahtunut jotain omituista.

Lehtola kertoo, että lukuvuoden aikana oppilaan vanhemmille kerrotaan, jos oppiminen on jostain syystä mennyt alaspäin. Näin hänen mukaansa pääsääntöisesti tapahtuukin. Huono numero ei voi tulla yllätyksenä kotiin.

Samaa mieltä on myös lappeenrantalaisen Lappeen koulun rehtori Ville Laivamaa.

– Jos numero tulee täytenä yllätyksenä lapselle tai huoltajalle, niin jotain on mennyt pieleen. Lapsen pitää tietää, missä mennään.

Laivamaa myös muistuttaa myös inhimillisyydestä. Numeron antaa opettaja, joka omasta näkökulmastaan joutuu arvosanan antamaan.

Oppimisen ilon herättäjä

Pelkästään opettajan vastuulle oppimista ei voi kaataa, mutta suuri merkitys sillä Lehtolan mielestä on. Opettajan tulee herättää oppilaassa mielenkiinto oppimista kohtaan ja saada oppilas innostumaan uuden oppimisesta.

– Opettajan perustehtävä ei ole opettaminen, vaan hyvän oppimisen ja terveen kasvun edistäminen. Opettaminen on yksi tärkeä työkalu perustehtävän suorittamisessa, sanoo opetustoimen ylitarkastaja Kari Lehtola Itä-Suomen aluehallintovirastosta.

Parhaimmillaan oppiminen luo oppimisen ilon. Se puolestaan johtaa toivottavasti siihen, että lapsi haluaa oppia lisää ja enemmän. Oppimisen pitäisi Lehtolan mielestä olla iloinen tapahtuma.

– Jokainen aikuinen tietää vaikka oman harrastuksensa kautta, että halu oppia pistää harjoittelemaan ja kun oppii, niin kokee puhdasta oppimisen riemua. Uuden oppiminen alkaa koukuttaa.

Yle pyysi tähän juttuun haastattelua myös Pontuksen koulusta Lappeenrannassa, mutta koulun rehtori ei halunnut kommentoida asiaa.

Etelä-Karjalan käräjäoikeus on tänään antanut tuomionsa niin sanotussa takakonttisurmassa. Lappeenrantalaiset mies ja nainen surmasivat toukokuussa 2018 miehen. Tämän jälkeen he polttivat auton, jonka takakontissa ruumis oli.

Käräjäoikeus tuomitsi molemmat tekijät elinkautisiin vankeusrangaistuksiin.

Myös syyttäjä oli vaatinut tekijöille elinkautisia tuomioita.

Molemmille syytetyille oli tehty mielentilatutkimus. Niiden perusteella syytetty mies on tekoa tehdessään ollut syyntakeinen eli tehnyt teon täydessä ymmärryksessä.

Syytetty nainen on mielentilatutkimuksen mukaan ollut tekoa tehdessään alentuneesti syyntakeinen eli täyttä ymmärrystä vailla. Molemmat kärsivät rangaistuksensa vankilassa.

Syyttäjä vaati mielentilatutkimustenkin jälkeen molemmille elinkautista vankeutta murhasta.

Tuomiossaan käräjäoikeus katsoo, että tuomittujen teko on ollut tavanomaista henkirikosta suunnitellumpi. Lisäksi tekijät olivat varustutuneet tekoonsa hankkimalla käsiraudat, teräaseen ja bensiiniä auton polttamista varten. Teko oli käräjäoikeuden mukaan myös erityisen raaka, ja uhriin oli kohdistettu julmaa väkivaltaa.

Tapaus liittyy Lappeenrannassa 21. toukokuuta alkaneeseen tapahtumasarjaan, joka päättyi seuraavana päivänä ihmisen ruumiin löytymiseen poltetun henkilöauton takakontista.

Syytettyinä olevat mies ja nainen tunnustivat oikeudessa syksyllä 2018 olleensa paikalla surmatyön aikana, mutta molemmat kiistävät itse syyllistyneensä miehen surmaamiseen. Sen sijaan he syyttävät surmatyöstä toisiaan.

Surmattu oli vuonna 1997 syntynyt savitaipalelainen mies. Teosta epäillyt asuivat tekoaikana Lappeenrannassa.

Autoajelulta surmatyöhön

Surmasta epäillyt mies ja nainen olivat autoilemassa uhrin omistamalla henkilöautolla illalla 21. toukokuuta 2018. He olivat ajaneet muutaman kilometrin Lappeenrannan keskustasta olevaan Mikonsaareen. Siellä kuskina ollut uhri oli ensin sidottu henkilöauton rattiin käsiraudoilla kiinni. Sen jälkeen miehen suun eteen oli laitettu vahvaa teippiä. Myös jalat oli sidottu teipillä.

Tekijät uhkasivat uhria ja saivat tämän kertomaan pankkikorttinsa tunnusluvun sekä pankkitilinsä käyttäjätunnuksen ja salasanat.

Tämän jälkeen mies oli irrotettu ratista ja hänen kädet oli laitettu selän taakse käsiraudoilla kiinni. Lopuksi mies nostettiin auton takakonttiin.

Tekijät ajoivat uhri takakontissa Imatralle, jossa he nostivat uhrin pankkikortilla pankkiautomaatista 20 euroa rahaa ja tankkasivat bensiiniä noin 20 eurolla. Bensiiniä otettiin myös mukaan kahteen puolentoista litran pulloon.

Sen jälkeen tekijät olivat ajaneet autolla takaisin Mikonsaareen, jossa uhria oli syyttäjän mukaan lyöty lukuisia kertoja veitsellä. Uhri oli ilmeisesti tässä vaiheessa saanut surmansa.

Auto tuleen

Tekijät nostivat uhrin auton takakonttiin ja lähtivät ajamaan Lappeenrannan keskustaa. He hakivat ruokaa hampurilaisravintolasta ja päätyivät seuraavan vuorokauden puolella kello kolmen aikaan yöllä Lappeenrannan Lauritsalan venesatamaan.

Satamassa he valelivat auton bensiinillä ja sytyttivät sen tuleen.

Palokunta kävi sammuttamassa palon, mutta he, eivätkä paikalla käyneet poliisit, havainneet takakontissa ollutta ruumista. Sen löysi vasta ulkopuolinen myöhemmin iltapäivällä.

Poliisi sai melko nopeasti tämän jälkeen epäillyt kiinni.

Stora Enson Honkalahden ja Uimaharjun sahat varautuvat henkilöstön lomauttamiseen. Syynä on sahatavaran heikko markkinatilanne, jonka ennustetaan jatkuvan epävakaana.

Lomautukset kestävät korkeintaan 90 päivää, ja ne toteutetaan huhtikuun 2020 loppuun mennessä.

Stora Enson Suomen sahoilla on käyty samansisältöisiä neuvotteluja vuoden 2018 lopussa ja keväällä 2019. Pitemmiltä lomautuksilta on tähän mennessä vältytty ja tuotantoa on rajoitettu vain muutaman päivän tai vuoron jaksoissa.

Yt-neuvottelut alkavat viikon kuluttua

Yt-neuvotteluista ilmoitettiin henkilökunnalle perjantaina 23. elokuuta.

Neuvottelut eri henkilöstöryhmien kanssa alkavat elokuun 30. päivänä. Neuvottelujen arvioidaan kestävän noin kaksi viikkoa.

Honkalahden saha sijaitsee Lappeenrannan Joutsenossa, Uimaharjun saha Joensuussa.

Venäjän presidentin Vladimir Putinin Helsingissä esittelemä Venäjän uusi sähköinen viisumi Pietariin ja Leningradin alueelle on Venäjältä selvä myönnytys EU-maille.

Tähän mennessä Venäjä on pitänyt tiukasti kiinni vastavuoroisuudesta kansainvälisessä kanssakäymisessä lännen kanssa. Tämä on koskenut myös viisumiasioita. Venäjä on ajanut molemminpuolista viisumivapautta EU:n kanssa. Yksipuolisia myönnytyksiä Venäjä ei ole halunnut tehdä.

Ukrainan kriisi on pitkälti lopettanut EU:n ja Venäjän välisen viisumivapauskeskustelun.

Pakotteet purevat

Venäjän nyt tarjoama sähköinen viisumi lähentelee jo viisumivapautta Pietariin ja Leningradin alueelle matkustaville EU-kansalaisille. Kaikki yksityiskohdat eivät ole vielä selvillä, mutta nähtävästi uuden sähköisen kertaviisumin saa nopeasti verkosta ja ilmaiseksi.

Sähköinen viisumi on jo voimassa Kaliningradin alueella, mutta siellä kysymys on emämaasta erillään olevasta EU-maiden ympäröimästä alueesta.

Helsingissä Putin syytti totuttuun tapaan kansainvälisistä ongelmista Yhdysvaltoja. Kovista puheista huolimatta näyttää siltä, että Venäjä on nyt entistä halukkaampi tekemään myönnytyksiä. Tähän on osaltaan yksi syy: Lännen asettamat pakotteet toimivat. Putinin hallinnon taloudelliset perusteet horjuvat.

Reaalitulot Venäjällä alenevat jo kuudetta vuotta. Keskiluokka kutistuu samalla kun rikkaiden ja köyhien määrä lisääntyy. Venäjän valtion tuloista pääosan tuovat maakaasun ja raakaöljyn maailmanmarkkinahinnat ovat vakaassa alamäessä. Lännen investoinneille, rahoitukselle ja teknologialle asettamat pakotteet tekevät pahaa jälkeä. Suurisuuntaisia hankkeita esimerkiksi Venäjän lentokoneteollisuudessa on käytännössä jäissä.

Kannatus laskee

Putinin kannatus on romahtanut viime aikoina mielipidemittauksissa Venäjällä. Yksi tekijä kannatuksen laskussa on talouden alamäki. Helpottamalla viisumien myöntämistä Venäjä lisää turismia ja pönkittää näin talouttaan. Samalla se pyrkii avaamaan ovia kansainvälisestä eristäytymisestään, johon se on joutunut Ukrainan toimiensa johdosta.

Edes Kremlin hallinnassa olevat Venäjän valtakunnalliset televisiokanavat eivät pysty enää täysin peittämään 20 vuotta kestäneen teflonpoliitikon horjumista. Idän kovanaama näyttääkin olevan nyt valmis myönnytyksiin.

Kello on 10.25. Pontuksen koulun Aurinkolaakso-nimisessä solussa on rauhallista, sillä oppilaat ovat välitunnilla.

Opettajat valmistautuvat solun keskellä olevalla torilla oppitunteihin. Torin ympärillä on kolme ovella suljettavaa luokka- tai pienryhmätilaa sekä kolme kalusteilla suljettavaa tilaa. Oppilailla ei ole omia kotiluokkia. Ryhmät käyttävät kaikkia solun tiloja lukujärjestyksen mukaisesti.

Äänimerkki soi välitunnin päättymisen merkiksi. Hetken päästä solun täyttää oppilaista tuleva hälinä.

Ensimmäisen luokan oppilaat jäävät torille odottamaan opettajien ohjeita. Kolmas- ja viidesluokkalaiset siirtyvät muihin solun tiloihin.

Ekaluokkalaiset jaetaan ryhmiin, ja he siirtyvät opettajien ohjeistamina eri tiloihin. Pieni ryhmä ekaluokkalaisia jää torin lattialle ja avaa oppikirjat. Hälinä vaimenee. Oppitunnit ovat alkaneet.

Pontuksen koulussa Lappeenrannassa on neljä Aurinkolaakson kaltaista solua. Tässä solussa opiskelee yhteensä vajaat 90 oppilasta. Kaikki oppilaat ovat kuitenkin harvoin yhtä aikaa paikalla jakotuntien takia. Myös liikuntatunnit ja taitoaineiden opetus järjestetään muualla.

Pontuksen koulu nousi puheenaiheeksi toissa viikolla, kun Yle kertoi perheiden kokemuksista koulussa annettavasta opetuksesta. Opetuksesta on tehty neljä kantelua aluehallintovirastoon.

Opetuksen ohella perheet kritisoivat opetustiloja. Ylen haastatteleman oppilaan perheen mukaan uudenaikainen oppimisympäristö vaikeutti opettamista ja häiritsi oppimishaluisen lapsen mahdollisuuksia oppia. Oppilas kuvaili koulupäivän aloitusta kaoottiseksi, kun kymmenet lapset etsivät itselleen istumapaikkaa torilta.

“Yltiöavoin opiskeluympäristö tuhoon tuomittu ratkaisu”

Vuonna 2017 valmistunut Pontuksen koulu on rakennettu täysin uuden opetussuunnitelman tarpeisiin.

Uudistettu opetussuunnitelma tuli voimaan alakouluissa vuonna 2016. Yhtenä tavoitteena oli peruskoulun oppimisympäristön ja työtapojen uudistaminen.

Opetussuunnitelman perusteet käsittelevät kuitenkin oppimisympäristöä varsin väljästi. Kukin kunta ja opetuksen järjestäjä saa itse päättää, miten opetussuunnitelma otetaan huomioon uudessa koulurakennuksessa.

Suomeen valmistuu jatkuvasti uusia kouluja. Joissakin tapauksissa vanhempia kouluja muokataan uuteen uskoon. Yle kysyi kunnilta eri puolilta maata, millainen on 2020-luvun koulu. Kyselyyn osallistui 74 kuntaa.

Ylen tekemän kyselyn perusteella uudet koulurakennukset ovat niin sanottuja sekamalleja, joissa on perinteisiä luokkatiloja sekä avoimia oppimisympäristöjä. Niitä voivat olla esimerkiksi aula- ja käytävätilat. Tiloja voidaan muunnella esimerkiksi siirrettävillä seinillä.

Pontuksen solukoulu on yksi esimerkki sekamallisesta koulusta.

Kunnat ovat ottaneet mallia ja oppia jo rakennetuista kouluista. Esimerkiksi Nokialla on lähivuosina edessä kahden uuden koulun rakentaminen. Tutustumiskäynneillä vastaan tulleet täysin avoimet koulutilat eivät ole vakuuttaneet.

”Tiloissa oli akustisia haasteita hälyn kanssa. Mietimme sitäkin, missä olisi aikuisena valmis työskentelemään.” – Nokian sivistysjohtaja Pauliina Pikka

Myöskään Kotkassa rakenteilla olevan Langinkosken koulun kaikista opetustiloista ei tule avoimia.

“Yltiöavoin opiskeluympäristö, jossa ryhmä ensimmäisen luokan aloittaneita harjoittelee kirjoittamista ja samassa tilassa kuudes luokka dramatisoi Rooman tuhoa, on tuhoon tuomittu ratkaisu.” – Kotkan vs. opetustoimenjohtaja Reijo Oksala

Toisin kuin esimerkiksi Pontuksen koulussa, joihinkin uusiin kouluihin tulee omat kotiluokat. Niistä oppilaat voivat siirtyä tekemään koulutöitä muihinkin tiloihin. Kotiluokkakin voi olla muunneltavissa isommaksi tilaksi.

Uudessakaupungissa keskustan yhtenäiskoulu sijoitetaan osaksi laajempaa sivistys-ja hyvinvointikeskusta.

“Tottakai uuteen kouluun tulee luokkahuoneita. Keskus suunnitellaan siten, että osa luokkahuoneista voidaan muodostaa joustavasti liikuteltavilta väliseinillä sen mukaan, tarvitaanko tilaa pienen vai suuren ryhmän työskentelyyn.” – Uudenkaupungin opetustoimenjohtaja Arja Kitola

Kouluissa on huomattu, että oppilaat tarvitsevat rajattuja tiloja.

“Kokonaan avoimet tilat, ”maisemakonttorikoulu”, on todettu monien ikävien esimerkkien kautta kauniiksi ihanteeksi ilman kosketusta oppilaiden todellisuuteen. Oikeasti suuri osa oppilaista tarvitsee nykypäivänä korostetusti nimenomaan rauhallista työtilaa pystyäkseen keskittymään koulutyöhön.” – Kotkan vs. opetustoimenjohtaja Reijo Oksala

Tilat muuttuvat lasten tarpeiden mukaisesti

Avoimet oppimisympäristöt ja muunneltavuus tekevät mahdolliseksi opettajien sekä eri-ikäisten oppilaiden yhteistyön.

“Kun suunnitellaan koulua 30 vuodeksi, on pakko ajatella muunneltavuutta. Mistä tiedämme, millainen opetussuunnitelma meillä on 15 vuoden kuluttua?” – Heinolan koulutusjohtaja Pia Helander

Lasten erilaiset tarpeet nousivat esiin monissa Ylen kyselyyn tulleissa vastauksissa. Esimerkiksi Forssassa piirretään parhaillaan suunnitelmia niin sanotusta Monikylästä, johon yhdistyvät kaksi päiväkotia sekä kaksi peruskoulua. Rakennusta käyttää yhteensä 700 päiväkoti-ikäistä lasta sekä peruskoululaista.

Forssan kasvatus- ja opetuspäällikön Tiina Kemppaisen mukaan kouluun tulee monenlaisia tiloja – myös seinällistä ja ei niin avointa tilaa. Forssalaiset ovat käyneet eri puolilla Suomea tutustamassa uusiin koulurakennuksiin ja ottaneet niistä oppia.

– Tietynlainen monimuotoisuus ja muunneltavuus ei ole välttämättä huono asia. Meillä ainakin lähtökohtana on se, että meillä on erilaisia oppijoita. Oppilailla on erilaisia tarpeita. Silloin tilan täytyy palvella kaikkia, Kemppainen sanoo.

Koulutyötä isommissa ja pienemmissä ryhmissä

Imatran kaupunki puolestaan keskittää peruskoulujaan kolmeen koulukeskukseen. Opetuspalveluiden päällikön Minna Rovion mukaan uusia koulurakennuksia on suunniteltu sillä ajatuksella, että kouluista tulee yhteisöllisiä eli niihin tulee yhteisiä avoimia oppimisympäristöjä.

– Tiedämme kuitenkin hyvin, että lapset tarvitsevat erilaisia oppimisen tiloja. Joku tykkää ehdottomasti työskennellä pöydän ääressä tuolilla istuen ja toiset oppivat parhaiten yhdessä tekemällä, Rovio sanoo.

Esimerkiksi rakenteilla olevaan Mansikkalan koulukeskukseen tuleekin yleisten tilojen lisäksi suljetumpia tiloja, joissa pystyy opiskelemaan rauhallisesti.

– Perinteisempiä luokkahuoneen tyyppisiä tiloja sekä pienryhmätiloja, jotka ovat lähellä oppimisympäristöjä.

Rovion mukaan kukin luokka voi toimia sekä omassa porukassaan että yhdessä muiden luokkien kanssa. Koulujen toimintaa tarkkaillaan säännöllisesti. Muutoksia tehdään tarvittaessa, kun kokemuksia kertyy.

– Esimerkiksi Vuoksenniskalla kaksi luokkaa opiskeli kielen oppitunnilla yhdessä. Opettajia oli kaksi ja tunnelma rauhallinen. Tämäntyyppisiä hetkellisiä kokeiluja voidaan tehdä. Jos huomataan, ettei tapa toimi, niin muutetaan sitä, kertoo Rovio.

Toimintaa voi muuttaa tarvittaessa

Joka tapauksessa kasvamassa on suuntaus, jossa kouluihin rakennetaan avoimia tai ainakin osittain avoimempia oppimisympäristöjä. Esimerkkejä on haettu myös ulkomailta.

– Esimerkiksi Tanskan kouluissa on ollut avoimet oppimisympäristöt pidemmän aikaa, kertoo Opetushallituksen yliarkkitehti Reino Tapaninen.

Tapanisen mukaan avointen oppimisympäristöjen hyötyjä ovat yhteisöllisyys, yhteistoiminnallisuus ja opettajien yhteistyö. Opettajat voivat tarvittaessa yhdessä opettaa isompaa ryhmää ja järjestää oppimistilanteita joustavammin. Myös fyysiset tilat ovat muunneltavia.

Avoimet ja yhteisölliset oppimisympäristöt herättävät joissakin tapauksissa myös kritiikkiä. Melua voi tulla ja oppilaan keskittymiskyky olla koetuksella.

Tapanisen korviin on kantautunut kritiikkiä siitä, että joissakin kouluissa oppimistiloja eristetään verhoilla.

– Verho toimii lähinnä näkösuojana. Tässä järjestelyssä on varmistettava, etteivät vierekkäiset opetustilanteet häiritse toisiaan, Tapaninen huomauttaa.

Äänimaailman hallinta onkin avoimissa oppimisympäristöissä ensiarvoisen tärkeää.

– Äänimaailma pitää suunnitella akustisesti niin, ettei se kolise ja kaiu. Tiloissa käytetään pehmeitä materiaaleja, tekstiilimattoja ja kalusteita. Tarvittaessa sisätiloissa kuljetaan sukkasillaan tai pehmeitä sisäkenkiä käyttäen, Tapaninen sanoo.

Opetusneuvos Marjo Rissanen Opetushallituksesta muistuttaa, että kouluissa voi tehdä aina muutoksia, jos jokin ei toimi. Arviointi kuuluu aina paikalliselle opetuksen järjestäjälle.

– Kaikkea ei voi etukäteen tietää. Asioita pitää kokeilla ja saada siitä tietoa, Rissanen sanoo.

Yksi asia on kuitenkin selvä. Enää ei rakenneta kouluja, joissa pitkien käytävien varrella on luokkahuoneita.

“Harmittaa kovasti, että monet kouluistamme ovat vanhoja käytäväkouluja. Ne eivät oikein vastaa tämän päivän tarpeisiin.” – Porin kaupungin opetusyksikön päällikkö Taneli Tiirikainen.

Kursivoidut kohdat ovat otteita kuntien vastauksista Ylen kyselyyn.

Lappeenrannassa toista miestä ilmakiväärillä ampuneelle miehelle tehdään mielentilatutkimus.

Etelä-Karjalan käräoikeus päätti maanantaina julkaistussa välituomiossa lähettää syytetyn mielentilatutkimukseen.

Syytetty ampui toukokuussa Nuijamaalla ilmakiväärillä asunnossaan vieraisilla ollutta kaveriaan silmään. Uhri kuoli vammoihinsa sairaalassa.

Syytetty oli käsitellyt asetta päihtyneenä. Syytetyn mukaan kyseessä oli vahinko eikä hänen ollut tarkoitus ampua vieraisille tullutta miestä.

Tapahtumapaikan keittiön valvontakameratallenteelta kuitenkin selviää aseen lataaminen. Syytetty muun muassa sanoo uhrille useampaan kertaan, ettei hänen kanssaan leikitä. Tallenteelta ei kuitenkaan käy ilmi seikkoja, jotka osoittaisivat, että laukaus olisi ollut vahinko.

Miehillä oli ollut aiemmin päivällä riitaa.

Syytetty soitti itse hätäkeskukseen.

Syyttäjä vaatii ilmakiväärillä miestä ampuneelle miehelle ehdotonta 9–10 vuoden mittaista vankeusrangaistusta taposta ja laittomasta uhkauksesta.

Syytetty pidetään edelleen vangittuna Mikkelin vankilassa.