Lappeenrannan kaupunki aikoo keskustella elokuvayhtiö Finnkinon kanssa irtaimiston palauttamisesta lakkautettuihin elokuvateattereihin.

Kaupunki istuu yhteiseen neuvottelupöytään rakennukset omistavan Etelä-Karjalan Osuuspankin ja rakennuksissa vuokralla olleen Finnkinon kanssa elokuussa.

– Käymme keskusteluja, että mitä vaihtoehtoja Finnkino asiassa näkee. Toki irtaimisto on ollut heidän omaisuuttaan, mutta haluamme käydä koko prosessin yhdessä läpi, kaupunginarkkitehti Maarit Pimiä sanoo.

Finnkino lakkautti perinteikkäät elokuvateatterit Nuijamiehen ja Kino-Aulan alkukesällä ja tyhjensi teatterit. Irtaimiston poisvienti aiheutti laajaa tyrmistystä.

Rakennusten suojeluarvo ei hävinnyt

Elokuvateattereiden tyhjentäminen yllätti kaupungin virkamiehetkin, sillä voimassa olevassa osayleiskaavassa elokuvateattereilla on suojelumerkintä. Tällä hetkellä kaupunki valmistelee alueelle asemakaavaa, jossa rakennusten suojelu määritellään tarkemmin.

Kaupunginarkkitehti Maarit Pimiän mukaan irtaimiston poistaminen ei poistanut rakennusten suojeluarvoa.

– Toki sisustusten poistaminen hiukan vähensi rakennusten arvoa, mutta ovathan nämä rakennukset muutenkin vuosikymmenten aikana kokeneet muutoksia. Ei voi sanoa, että suojeluarvo olisi kokonaan tällä toimenpiteellä poistunut, Pimiä sanoo.

Kaksi kaavaluonnosta kommentoitavaksi

Kaavoituksessa tutkitaan rakennusten mahdollisia käyttötarkoituksia. Pimiän mukaan suunnittelussa on huomioitu sekin, että rakennuksissa ei välttämättä ole tulevaisuudessa elokuvateattereita.

– Meillä ei ole vielä valmiita vastauksia siihen, että mitä se voisi olla. Rakennuksella pitää kuitenkin olla järkevää käyttöä, että se säilyy.

Keskustelu elokuvateattereiden ympärillä on käynyt kuumana sen jälkeen, kun tieto rakennusten tyhjentämisestä tuli julkisuuteen. Pimiä kertoo seuranneensa viestittelyä keskustelupalstoilla. Suoriakin yhteydenottoja kaupunkisuunnittelun henkilökunnalle on tullut.

– Ymmärrän sen hyvin. Tapahtuma oli yllättävä ja se herätti keskustelua, Pimiä sanoo.

Pimiä haluaa keskustelun jatkuvan. Kaupunki laittaa elo-syyskuussa nähtäville kaksi Pormestarinkorttelia koskevaa vaihtoehtoista asemakaavaluonnosta viranomaisille ja kaupunkilaisille kommentoitavaksi.

Asemakaavassa määritellään, suojellaanko molemmat vai vain toinen elokuvateatterirakennus. Vaihtoehtona on myös molempien rakennusten purkaminen.

Kaikki vaikuttaa kaikkeen

Useamman kaavaluonnosvaihtoehdon esittely ei ole kovin yleistä, mutta mahdollista.

– Tiedossa oli, että elokuvateatterit herättävät voimakkaita tunteita puolesta ja vastaan. Haluamme laittaa kaksi hieman eri lähtökohdista katsovaa suunnitelmaa nähtäville ja saada keskustelua sitä kautta, Pimiä sanoo.

Luonnoksista näkee, miten erilaiset vaihtoehdot vaikuttavat koko korttelin suunnitteluun.

– Mistä otetaan ajoristeydet, miten järjestetään pysäköinti ja mihin voidaan laittaa uudis- ja täydennysrakentamista, Pimiä havainnollistaa.

Elokuvateatterijätti Finnkinon toiminta on ollut Lappeenrannan puhutuimpia aiheita tällä viikolla. Finnkinolle on tullut kritiikkiä sen Facebook-sivuille ja paikallislehden tekstiviestipalstalla. Monet ovat järkyttyneet Finnkinon päätöksestä tyhjentää suojelumerkintää odottavat elokuvasalit vain kolme kuukautta oston jälkeen.

Lappeenrantalaisille tarkoitetussa Facebook-ryhmässä on käynyt kiihkeä puolesta-vastaan-väittely. Lappeenrantalainen Satu Suninmäki ilmoitti käyvänsä elokuvissa jatkossa vain 35 kilometrin päässä Imatralla. Päivitys kirvoitti yli 300 reaktiota ja kymmeniä kommentteja.

– En hyväksy Finnkinon toimintaa Lappeenrannassa. Tuen yksityisyrittäjää jatkossakin. Ystäväpiirissä on samanhenkisiä mielipisteitä, että nyt on menty liian pitkälle. Kulttuuriperintöä on tuhottu, Suninmäki kertoo Ylelle.

– Kaupungin olisi pitänyt puuttua asiaan kovemmin. Myös Osuuspankin olisi pitänyt nähdä, mitä tulee tapahtumaan.

Suninmäki ei usko, että irtaimistoa tullaan enää koskaan näkemään. Kaupunki on ilmoittanut haluavansa neuvotella Finnkinon kanssa arvoirtaimiston palauttamisesta.

Finnkino on kommentoinut asiaa niukasti tähän mennessä. Perjantaina Finnkino ilmoitti, ettei aio kommentoida asiaa enää julkisuudessa.

Bio Vuoksessa uusia kasvoja

Naapurikaupunki Imatralla vuodesta 1954 toimineen elokuvateatteri Bio Vuoksen toimitusjohtaja Sanna Ilonen on huomannut, että ihmiset äänestävät jaloillaan.

– Sähköpostiini on tullut kyselyitä, että onko meillä mitään tekemistä Finnkinon kanssa. Olen vastannut, että olemme yksityinen teatteri, Ilonen kertoo.

Hän on huomannut tällä viikolla, että Bio Vuoksessa on uusia kasvoja. Osa heistä on tosin kesälomalaisia, Ilonen tuumaa. Teatteriyrittäjä kertoo, että heille tullaan elokuviin usein myös yli 50 kilometrin päästä Puumalasta.

Finnkino avasi neljä saliaan Lappeenrannassa kaksi vuotta sitten. Ilonen näkee, että siitä on ollut hyötyä imatralaisteatterille.

– Finnkino ei ole vaikuttanut meihin miinusmerkkisesti. Sen markkinointi on lisännyt ihmisten huomiota elokuviin.

Finnkinon neljässä salissa kävi yhteensä 90 000 katsojaa vuonna 2016, kun sen tavoite oli yli 100 000 katsojaa. Elokuva Luotolan omistamissa Nuijamiehessä ja Kino-Aulassa kävi 60 000 katsojaa samana vuonna. Imatralaisessa Bio Vuoksessa kävi noin 35 000 katsojaa.

Yrittäjä ei uskonut Finnkinon puheita

Ilosesta on sääli, kuinka Lappeenrannan teattereille on käynyt. Salien lakkauttamisesta hän ei yllättynyt, korkeintaan tapahtumien nopeasta kulusta.

Finnkinon puheita muuttaa vanhat teatterit art house -tyyppisiksi saleiksi Ilonen ei uskonut hetkeäkään.

– Jokainen yrittäjä osaa laskea yksi plus yksi, ettei se kannata. Uudet salit ja vanhat salithan olisivat syöneet toisiaan. Tiesin heti, ettei siitä tule mitään, Ilonen kertoo.

Ilonen näkee, että irtaimiston lähdettyä saleihin on vaikea saada elokuvateatteritoimintaa. Hän uskoo, että Osuuspankki ja kaupunki voisivat yhdessä jonkin toimijan kanssa saada jommankumman teatterin eloon.

Bio Vuoksen kiinteistön omistaa säätiö, jonka tarkoituksena on vaalia imatralaista elokuvateatteriperintöä.

Ympäristöministeriö ja turvallisuus- ja kemikaalivirasto Tukes ovat kehottaneet varmistamaan yhteensä lähes 400 teräsrakenteisen hallin turvallisuuden, koska niiden rakenteet saattavat olla turvallisuusriski.

Kohteiden joukossa on jäähalleja, maneeseja sekä teollisuus- ja varastokäytössä olevia halleja eri puolilta maata. Hallien toimittajana on ollut konkurssiin päätynyt Nordic Hall/Korato tai Muotopeite Oy.

Tarkastuksilla halutaan varmistaa, että hallien rakenteet ja kantavuus ovat kunnossa.

– Kyseessä ovat tyyppirakennukset, joissa on havaittu vakavia rakenneongelmia ja jopa sortumia. Tämän takia onkin tärkeää, että rakenteet käydään läpi, sanoo ympäristöministeriön rakennukset ja rakentaminen -yksikön päällikkö Teppo Lehtinen.

– Nämä ovat tyypillisesti halleja, joissa on paljon ihmisiä kuten liikuntahalleja ja työpaikkoja.

Listalla on Tampereelta 16, Kokkolasta 14 ja Lappeenrannasta 12 hallia. Eniten yksittäisiä riskihalleja on Kotkassa, josta listalle on päätynyt yhteensä 26 hallia. Kotkassa sijaitsevat hallit ovat pääasiassa varastohalleja, joiden rakenteita on tarkastettu ja korjattu 2010-luvulla.

Yli 80 hallin kunnossa puutteita

Koska halleissa tehdyistä tarkastuksista ei ollut kattavaa kuvaa, pyysi Yle kuntien rakennusvalvonnoista tietoja hallien tarkastuksista ja niissä havaituista puutteista. Tietoja pyydettiin yhteensä 392 hallin osalta touko-kesäkuussa. Vastauksia saatiin 225 hallin osalta. Tiedot puuttuvat vielä kokonaan 166 hallin osalta.

Ylen saamien vastausten mukaan yli 80:sta listalle päätyneestä hallista on löytynyt riskirakenteita. Valtaosassa kohteista, joissa ongelmia on havaittu, korjaukset on jo tehty tai ne ovat suunnitteilla.

Täysin puhtain paperein tarkastuksesta on selvinnyt vain noin 20 hallia koko maassa.

Ympäristöministeriössä kyselyn tulos ei yllätä.

– Tämä on jonkinlainen esimerkki epäterveestä kilpailusta, että meillä on satoja halleja, joita joudutaan käymään nyt läpi, Lehtinen toteaa.

Tieto mahdollista riskirakenteista uupuu kunnissa lähes 120 hallin osalta, ja puuttuvat vastaukset mukaan lukien yhteensä noin 280 hallista.

Yle täydentää tietoja sitä mukaa kun niitä saadaan. Tiedot yksittäisten hallien turvallisuudesta löytyvät täältä.

Vain joka neljännen tarkastus tiedossa

Ylen kyselyn mukaan vain joka neljäs listatuista halleista on tarkastettu. Lähes sadan kohteen osalta tarkastus ei ole kunnan rakennusvalvonnan tiedossa. Tämä ei kuitenkaan välttämättä tarkoita sitä, että hallin rakenteita ei olisi tarkastettu.

Koska omistajilla ei ole raportointivastuuta, ellei vakavia ongelmia ilmene, kunnat eivät voi varmuudella tietää, onko lähihalli ylipäätään tarkastettu. Listalla on sekaisin halleja, joita hallilaki koskee, sekä sellaisia, joilla vielä siirtymäaika menossa että sellaisia, joita lain tarkastusvelvollisuus ei koske.

Uskaltaako lähihalliin sitten enää mennä? Teppo Lehtinen ympäristöministeriöstä ei lähde takuumieheksi, mutta tarjoaa käytännön ratkaisua.

– Hyvä malli voisi olla se, että hallin omistaja tarjoaisi käyttäjille tietoa siitä, että halli on tarkastettu, oli kyseessä sitten harrastushalli tai työpaikkarakennus, Lehtinen ehdottaa.

Tieto meni kuntiin keväällä

Viesti ympäristöministeriöstä lähetettiin ely-keskusten kautta kuntien rakennusvalvontoihin huhtikuussa 2017. Ministeriön lista perustuu Teräsrakenneyhdistys TRY:n kokoamaan listaukseen konkurssiin menneen Nordic Hallin/Koraton toimittamista kohteista.

Tukes puolestaan on pyytänyt rakennusvalvontoja selvittämään yhteensä 17 hallin turvallisuuden, koska sen aiemmin teettämässä tarkastuslaskennassa ilmeni poikkeamia yhdessä Muotopeite Oy:n toimittamassa kohteessa. Listalla olevien 17 kohteen lisäksi Tukes on pyytänyt selvittämään kolmen puolustusvoimille toimitetun hallin rakenteet. Hallien valvonta ja tarkastukset tapahtuvat pelkästään puolustusvoimien toimesta.

Tamperelainen Muotopeite sysää vastuun toimittamiensa hallien laskelmat tehneelle alihankkijalleen ja aikoo viedä asian käräjille.

Lue myös: Kymmenistä halleista löytyi turvallisuuspuutteita – Katso listasta, onko lähihallisi turvallinen

Ympäristöministeriö ja Tukes kehottivat keväällä varmistamaan yhteensä lähes 400 teräsrakenteisen hallin turvallisuuden, koska niiden rakenteet saattavat olla turvallisuusriski.

Kohteiden joukossa on jäähalleja, maneeseja sekä teollisuus- ja varastokäytössä olevia halleja eri puolilta maata. Hallien toimittajana on ollut Nordic Hall/Korato tai Muotopeite Oy.

Ylen kokoamien tietojen mukaan ainakin 80 listalle päätyneestä hallista on löytynyt riskirakenteita. Valtaosassa kohteista, joissa ongelmia on havaittu, korjaukset on jo tehty tai ne ovat suunnitteilla.

Oheisesta listasta voi katsoa, onko tuttu jäähalli tai päivittäin työkäytössä oleva varastohalli tarkastettu. Voit hakea tietoa halleista kunnan nimellä. Voi myös hakea tietoa myös yksittäisen hallityypin perusteella.

Yle pyysi kunnista tietoja yhteensä 392 hallin osalta touko-kesäkuussa 2017, koska hallien turvallisuudesta ei ollut saatavissa kootusti tietoa. Yle sai tiedot kuntien rakennusvalvontojen kautta 225 kohteesta. Tiedot tehdyistä tarkastuksista ja mahdollisista riskirakenteista puuttuvat kokonaan 166 hallin osalta.

Joukossa on sekaisin halleja, joita hallilaki koskee, sekä sellaisia, joilla vielä siirtymäaika menossa että sellaisia, joita laki ei koske.

Kuntien rakennusvalvontojen toimittamat tiedot ovat osittain vajavaisia, koska hallit eivät normaalisti raportoi tarkastuksiaan kuntien rakennusvalvonnoille. Lain mukaan rakennuksen omistajan on huolehdittava laajarunkoisen rakennuksen kantavien rakenteiden turvallisuudesta.

Tietoja täydennetään – lähetä tietosi meille

Yle päivittää tietoja hallien turvallisuudesta sitä mukaa kun tietoja saadaan.

Jos sinulla on puuttuvat tiedot hallitarkastuksesta, niin lähetä viesti osoitteeseen tampere@yle.fi. Liitä viestiisi tieto minkä hallin tietoja haluat täydentää ja omat yhteystietosi.

Lähetämme sinulle vastausviestinä kyselykaavakkeen tarkempien tietojen antamista varten.

Lue myös: Yli 80 hallista löytynyt riskirakenteita – Hallien turvallisuudesta ei ole kattavaa kuvaa kenelläkään

Poliisi on ottanut kiinni 17-vuotiaan lappeenrantalaispojan, jonka epäillään sytyttäneen useita tulipaloja Lappeenrannassa viime viikkoina.

Rikoskomisario Teemu Liikkanen kertoo, että poliisi otti pojan kiinni viikonloppuna. Liikkanen ei kommentoi kiinniottoa, sillä poliisi kuulee poikaa tänään. Syytä epäillä -kynnys on kuitenkin ylittynyt.

– Hän on asioinut poliisin kanssa aiemminkin, mutta tässä vaiheessa en ota kantaa, liittyykö se tuhopolttoihin. Nyt selvitetään, miten hän liittyy tähän tapaukseen ja miten moneen tai liittyykö. Ja onko tässä mukana muita, Liikkanen sanoo.

Kaikista paloista ei oltu ilmoitettu

Lappeenrannassa Huhtiniemen ja Sammonlahden alueilla on syttynyt kesän aikana kymmenisen tulipalonalkua. Tulessa ovat olleet esimerkiksi Sammonlahden K-supermarketin jätepuristin ja Pursiseuran varustevarasto Huhtiniemessä. Keskiviikon ja torstain välisenä yönä kerrostalon roskakatos paloi Sunisenkadulla. Poliisi epäilee paloja tahallaan sytytetyiksi.

Poliisilla on yksi tapahtumiin liittyen yksi silminnäkijä. Kaikista paloista poliisi ei ollut saanut ilmoituksia, sillä osa ihmisistä oli jättänyt pienet palonalut ilmoittamatta.

Kaikkiaan tapauksia on yhteensä kymmenkunta, joista tuorein sattui launantaina 15. heinäkuuta Poronkadulla.

– Tässä palossa oli riski, että palo leviää roskakatoksestsa viereiseen rivitaloon, Liikkanen sanoo.

Poliisi jatkaa tapauksen selvittämistä ja pyytää edelleen ilmoittamaan poliisille tulipaloihin liittyviä havaintoja. Havainnot pyydetään ilmoittamaan sähköpostiosoitteeseen vihjeet.kaakkois-suomi@poliisi.fi tai numeroon 050-4479574.

Luukkaan jätevedenpumppaamolta on päässyt jätevettä Saimaaseen. Jätevettä päätyi vesistöön noin 2800 kuutiota eli 2,8 miljoonaa litraa.

Syynä on pumppaamolla ollut toimintahäiriö, minkä seurauksena pumppaamo ei toiminut normaalisti ja yhdyskuntajätevettä pääsi ylivuotoviemärin kautta vesistöön.

Ylivuotopaikka on Luukkaansalmen sillan länsipuolella. Lappeenrannan Energia havaitsi toimintahäiriön torstaina 13. heinäkuuta. Verkostopäällikkö Sami Väisäsen mukaan häiriöstä ei jostain syystä tullut automaattista hälytystä vaan häiriö havaittiin muuten.

Väisäsen mukaan pumppaamo oli varmuudella kunnossa vielä edeltävänä sunnuntaina. Toimintahäiriö on tullut sen jälkeen.

– Seuraava varma toimintapäivä on ollut torstaina aamupäivällä. Oletuksena on, että tällä välillä se ei ole pumpannut, Väisänen kertoo.

Hygieniasta kertovien bakteerien raja-arvot eivät ylittyneet

Saimaan vesi- ja ympäristötutkimus -yhtiö sekä Lappeenrannan seudun ympäristötoimi aloitti vesistön laadun seurannan välittömästi jätevesipäästön jälkeen.

Perjantaina 14. heinäkuuta saatujen alustavien tulosten perusteella päästö oli laimentunut Luukkaansalmen verrattain suuren virtauksen ansiosta.

Perjantaiaamuna näytteitä otettiin kolmelta näytepisteeltä Luukkaansalmen ja Lamposaaren välillä. Niistä tutkittiin veden hygieniaa mittaavia bakteeripitoisuuksia.

Uimaveden laadulle asetetut raja-arvot eivät läheskään ylittyneet, joten uimista ei näillä näkymin tarvitse rajoittaa.

Näytteiden ottaminen jatkuu

Vesi virtaa Luukkaansalmessa itään päin. Matkan varrella on Murheistenrannan uimaranta, josta on otettu uimavesinäyte maanantaina 17. heinäkuuta. Ensimmäiset bakteerianalyysit saadaan tiistaina.

Viranomaiset tarkkailevat uimarannan tilannetta tehostetusti tämän viikon aikana. Näytteitä otetaan laajemmaltakin alueelta.

Lappeenrannan Energia selvittää pumppaamolla olleen vian syytä.

– Se korjataan, jotta vastaavaa ei pääse enää tapahtumaan, Väisänen sanoo.

Tällä hetkellä pumppaamo toimii normaalisti.

Jouni Hänninen oli perheineen lauantaina kesämökillään Suuressa Lehmäsaaressa Lappeenrannassa, kun hän havaitsi Saimaalla jotain liikettä. Kuin jokin valuisi eteenpäin.

– Mietimme, ettei se ole ainakaan ihminen tai hirvi. Kiikareilla katsoimme, että nehän ovat sikoja, imatralainen Hänninen kertoo.

Perhe hyppäsi veneeseen ja ajoi kohti Mietinsaarta suuntaavaa villisikalaumaa. Lähempää he kuulivat seitsemän täyskasvuisen sian tuhinan.

Villisiat viipottivat auramuodostelmassa eteenpäin. Ne olivat uineet jo noin kilometrin mantereelta, ja muuttivat suuntaa, kun vene hipoi 10 metrin päästä.

Hänninen ei ole koskaan aiemmin kohdannut sellaista näkyä. Sen sijaan hän on mökkirannastaan bongannut jo neljänä kesänä saimaannorpan.

– Norppa on utelias ja se on tullut pintaan kuuntelemaan, mitä ääntä saunamme suunnasta kuuluu, Hänninen kertoo.

Hyvä uimataito voi koitua kohtaloksi

Suomen metsästäjäliiton Kymen piirin toiminnajohtaja Erkki Pentinniemi tietää, että villisiat ovat hyviä uimareita.

– Uimataito koituu niille toisinaan harmiksikin. Useita hukkuu vuosittain esimerkiksi Kymijokeen, kun ne menevät uimaan jäiden aikaan eivätkä pääse enää ylös, Pentinniemi kertoo.

Villisika on laumaeläin ja muut seuraavat johtajaemakkoa joka paikkaan.

Pentinniemen mukaan Hännisen kuvaamassa tapauksessa kyseessä on seitsemän laumasta irronnutta emakkoa. Tähän aikaan vuodesta pienet porsaat ovat raidallisia.

Villisiat pysyvät tavallisesti sijoillaan, kunnes ravinto loppuu tai vaara uhkaa. Pentinniemi epäilee uivien sikojen etsivän parempia ravintoapajia. Niiden muu lauma saattaa odottaa muualla.

– Saaret saattavat olla hyviä ravinnon kannalta. Hirvetkin saattavat asustella saarissa, joissa ei ole muita, Pentinniemi kertoo.

Rajavartijoille on tulossa samat rynnäkkötoimintavaltuudet rajanylityspaikoilla, kuin poliiseilla on nykyisin. Häiriötilanteessa rajavartijat voisivat turvata rajanylityspaikoilla järjestystä jopa sotilaallisen voimankäytön avulla. Kyse on varautumisesta hybridiuhkiin, jonka yksi muoto on rajanylityspaikoilla aiheutettu vakava järjestyshäiriö tai panttivankien otto.

– Krimillä alkuvaiheessa tunnuksettomat ns. vihreät miehet ottivat haltuun rajanylityspaikat. Heillä ei ollut maatunnuksia, mutta he olivat hyvin varustautuneita, sanoo lakiehdotusta valmistellut Rajavartiolaitoksen esikunnan oikeudellisen osaston päällikkö, hallitusneuvos Ari-Pekka Koivisto.

Rajavartijat hoitaisivat lisävaltuuksien turvin tilannetta poliisien tuloon asti. Asiasta on kertonut myös Helsingin Sanomat.

– Hybridiuhkille on tyypillistä, että ne syntyvät nopeasti ja ovat vaikeasti ennakoitavissa. Uusien toimintavaltuuksien avulla voimme vastata tilanteeseen nopeammin ja tehokkaammin jo normaalioloissa, sanoo Kaakkois-Suomen rajavartioston apulaiskomentaja Jaakko Olli.

Toimivaltuus ulottuisi muutamien satojen metrien päähän rajanylityspaikoilta ja Rajavartiolaitoksen hallinnassa olevista kohteista.

Matkapuhelinverkot mykiksi jammereilla

Lakiehdotuksessa Rajavartiolaitos on saamassa oikeuden salaisten tiedonhankintakeinojen hyödyntämiseen. Yksi tärkeimmistä keinoista on pääsy esimerkiksi kansainvälisen rajanylityspaikan läheillä olevien matkapuhelinverkkojen tukiasemien televalvontatietoihin.

– Panttivankitilanteessa on tärkeää, että saamme tietoa siitä keitä ja mitä alueella on, ennenkuin lähdemme rynnäköimään, sanoo hallitusneuvos Ari-Pekka Koivisto.

Televalvontatietojen ohella rajavartijat voisivat lisäksi teknisellä katselulla ja kuuntelulla selvittää, mitä alueella tapahtuu. Tarvittaessa matkapuhelinverkot voitaisiin mykistää, jotta tunnuksettoman sotilaallisen ryhmän toiminnan johtaminen alueen ulkopuolelta estyisi.

– Jos suunnittelemme laajempaa rynnäkköä johonkin kohteeseen, lähialueen teleliikenne suljetaan jo rajavartijoiden työturvallisuuden vuoksi.

Matkapuhelimien lisäksi mykistyisivät myös yksityiset radioverkot lukuunottamatta viranomaisten käytössä olevaa Virve-verkkoa. Taajuuksien käyttö voitaisiin estää esimerkiksi sotilaskäyttöön tarkoitetuilla suuritehoisilla häirintälähettimillä eli jammereilla.

– On oletettavaa, että tällaisella tunnuksettomalla joukolla on käytössä omia radioverkkoja, jotka eivät ole riippuvaisia kaupallisista matkapuhelinverkoista, perustelee Koivisto tarvetta koko teleliikenteen mykistämiselle.

Päätöksen teleliikenteen mykistämisestä tekisi Rajavartiolaitoksen päällikkö tai apulaispäällikkö. Nopeasti kehittyvässä kriisitilanteessa päätös tosin voitaisiin tehdä myös paikallisesti rajanylityspaikalla ja hyväksyttää myöhemmin.

Miehittämättömät ilma-alukset alas vaikka ampumalla

Rajavartiolaitos valvoisi myös kansainvälisten rajanylityspaikkojen ja muiden hallinnoimiensa toimitilojen ilmatilaa. Kriisitilanteessa rajavartijoilla olisi oikeus tarvittaessa jopa ampua rajanylityspaikan läheisyydessä lentävät miehittämättömät ilma-alukset ja lennokit alas.

Tällä halutaan estää ilmasta tapahtuvaa vakoilua ja vaikeuttaa esimerkiksi tunnuksettoman sotilasjoukon toiminnan ohjaamista ja samalla estää rikollista toimintaa.

Laki olisi voimassa myös merialueella sattuvissa merionnettomuuksissa, joissa ihmishenkiä pelastetaan ilma-aluksilla.

– Raskaat Super Puma -kopterit eivät mitenkään voi väistellä lennokkeja meripelastustehtävässä, vaan lennokit on saatava alas vaikka voimakeinoin, sanoo Ari-Pekka Koivisto.

Rajavartijoille tulisi myös välineitä, joilla miehittämättömän ilma-aluksen ohjauspaikka voitaisiin paikallistaa ja tarvittaessa ottaa drone viranomaisten kauko-ohjaukseen.

Rannikkoväylät ja Saimaan kanava kiinni tarvittaessa

Tunnuksettomat joukot voivat pyrkiä Suomeen myös vesitse. Rajavartiolaitos voisi estää merialueella saaristossa tai Saimaan kanavalla liikennöinnin, jos alueella havaitaan tunnistamatonta toimintaa.

Saimaan kanavalla vesiliikenteen keskeyttäminen tapahtuisi Nuijamaan rajanylityspaikan läheisyydessä.

Aseistetut varusmiehet rajavartijoiden avuksi

Merkittävä muutos nykytilanteeseen olisi aseistettujen asevelvollisten käyttö rajavartijoiden apuna. Tähän asti Rajavartiolaitos on voinut käyttää apuna itse kouluttamiaan asevelvollisia sekä Raja- ja merivartiokoulun oppilaita, mutta lain tultua voimaan myös puolustusvoimat lähettäisi varusmiehiä virka-aputehtäviin hallitsemattoman maahantulon tilanteessa.

Varusmiesten tehtävät määriteltäisiin nykyistä tarkemmin.

– Asevelvollisten tehtävät olisivat rutiiniluontoisia, kuten liikenteen ohjausta, henkilöiden silmälläpitoa ja he voisivat tehdä yksinkertaisia turvallisuustarkastuksia, linjaa hallitusneuvos Ari-Pekka Koivisto.

Varusmiehiä voitaisiin käyttää nykyistä enemmän apuna esimerkiksi Tornion kaltaisissa tilanteissa, joissa maahan saapuu runsaasti turvapaikanhakijoita. Lisäapua tarvittaisiin myös silloin, jos Suomeen pyrkisi runsaasti laittomia maahantulijoita esimerkiksi maarajan kautta.

Passintarkastukset Tallinnan ja Ruotsin laivoille

Rajavartiolain muutos toisi myös varustamoille, lentoyhtiöille ja rautatieyhtiöille lisää velvollisuuksia tilanteissa, joissa Suomi ottaisi passintarkastukset käyttöön esimerkiksi Viroon tai Ruotsiin matkustettaessa.

Tuolloin laivaliikenteessä varustamojen tulisi tarkastaa kaikkien matkustajien matkustusasiakirjat ja toimittaa viranomaisille jo ennakkoon matkustajaluettelot. Vastaava velvollisuus olisi lentoyhtiöillä, jos sisärajatarkastukset koskisivat Suomesta muualle EU:n alueelle suuntautuvaa lentoliikennettä. Tarkoituksena olisi vähentää laitonta maahantuloa.

Liikenneyhtiö joutuisi maksamaan 3 000 euron suuruisen seuraamusmaksun, jos se kaikesta huolimatta toisi Suomeen puutteellisin tai väärin paperein matkustaneen ihmisen. Lisäksi yhtiö joutuisi omalla kustannuksellaan palauttamaan matkustajan takaisin lähtömaahan.

Auringon puute on tänä kesänä sotkenut hyönteisten elämää. Hyönteisiä, kuten ampiaisia ja perhosia on ollut liikkeellä poikkeuksellisen vähän.

Vuosina 2014–2016 ampiaisia oli paljon, joten on luontaista, että kanta on nyt pienentynyt. Toisaalta kevään sää on aina kriittinen ampiaisten menestymisen kannalta ja tämän kevään kylmä, kolea ja sateinen sää selittää ampiaisten vähyyttä.

Etelä-Karjalan Allergia- ja ympäristöinstituutin johtaja Kimmo Saarinen on luonnontutkija, joka perehtynyt hyönteisten elämään. Hän kertoo, että mennyt kevät oli outoa aikaa.

– Kevät on lyhyin vuodenaika ja maaliskuussa olimme sään suhteen toukokuun tilanteessa, mutta sitten alkoi viiletä, Saarinen ihmettelee.

Hullut ampiaiset tulevat

Ampiaisten vähyys ei merkitse sitä, että kanta jäisi pieneksi ensi kesänä. Myös tälle loppukesälle Saarinen lupaa vielä kasvavia ampiais- ja perhosmääriä. Lämpöä on Saarisen mukaan viime vuosina riittänyt pitkälle syksyyn, joten tämän kesän paras ampiais- ja perhosaika on vasta tulossa.

Elo-syyskuussa yhdyskunnat vahvistuvat ja sitten tullaan näkemään taas hullujakin ampiaisia. Kimmo Saarinen

– Elo-syyskuussa yhdyskunnat vahvistuvat ja sitten tullaan näkemään taas hullujakin ampiaisia, Saarinen nauraa.

Hulluilla ampiaisilla Saarinen tarkoittaa loppukesän työttömiä ampiaisia, joiden käytös muuttuu aggressiiviseksi kuningattaren poistuttua talvehtimispaikkaan. Niillä ei ole enää toukkia, joita hoitaa.

Pakkanen ei tule hyönteisille koskaan yllätyksenä. Talvi saa olla kylmäkin, kunhan lumipeitettä on suojana.

– Menneenä talvena lumipeitettä ei ollut ja ampiaiset kärsivät siitä, Saarinen sanoo.

Kimalaisia ilmassa on tänä kesänä ollut ilmassa yllättävän paljon, joten hyönteisten katastrofikesästä ei voida puhua. Hidastempoisesta kesästä kertoo kuitenkin esimerkiksi se, että neitoperhosia on ilmassa vasta nyt.

– Odotan hellekelejä Kaakkois-Venäjälle. Sen myötä Suomikin saisi osansa kulkusirkoista ja ihmeellisiä perhosista, Saarinen sanoo.

Kari Lappalainen purjehti Lappeenrannasta Saimaan kanavan läpi Kotkaan viikko sitten.

Toistakymmentä kertaa kanavan läpi purjehtineen miehen mukaan rajamuodollisuudet sujuivat kanavassa Suomen puolella kuten ennenkin, mutta Pällin sululla venäläiset rajaviranomaiset syynäsivät Lappalaisen veneen aiempaa huomattavasti tarkemmin.

– Koskaan ei ole tällaista ollut. Joka ikinen luukku, kaappi, konekoppa ja ankkuriboksi, kaikki katsottiin veneestä todella tarkasti, Lappalainen kertoo.

Aikaakin meni totuttua enemmän. Aiemmin Lappalainen on selvinnyt venäläisten rajatarkastuksesta 10-15 minuutissa. Nyt tarkastukseen kului runsaat puoli tuntia.

Joka ikinen luukku, kaappi, konekoppa ja ankkuriboksi, kaikki katsottiin veneestä todella tarkasti. Kari Lappalainen

– Tarkastus tehtiin osittain sulussa. Sitten sulkumestari jo huusi, että hänen on pakko suluttaa meidät alas. Passit jäivät tarkistuspisteeseen ja ne tuotiin jälkikäteen meille, Lappalainen kertaa.

Suomalaiset rajaviranomaiset varoittivat etukäteen

Aivan yllätyksenä tarkastuksen tarkkuus ei Lappalaiselle tullut. Suomalaiset rajaviranomaiset olivat varoittaneet veneilijää siitä, että Venäjän puolella tarkastuksessa voi mennä pidempään.

Moitittavaa Lappalainen ei naapurimaan rajaviranomaisten toimista löydä.

– Hehän tekevät oman hommansa, Lappalainen toteaa.

Tullitarkastus taas sujui Venäjällä samalla tavalla kuin ennenkin.

Viestiä tullut useilta veneilijöiltä

Lappeenrannan Moottoriveneseuran kommodorilla Virve Juntusella ei ole omakohtaista kokemusta Saimaan kanavan tiukentuneista rajatarkastuksista.

– Muilta Saimaan kanavaa pitkin tulleista veneilijöiltä olen kuullut, että venäläiset ovat tarkastaneet huviveneitä aiempaa tarkemmin tänä kesänä, Juntunen sanoo.

Matkailijoiden puheiden varassa ovat myös suomalaiset rajaviranomaiset. Kaakkois-Suomen rajavartioston kapteenin Ossi Fonseliuksen mukaan venäläisiltä ei ole tullut Suomeen virallista tietoa Saimaan kanavassa tehtävien rajatarkastusten tehostamisesta.

– Oma arvioni on, että tämä on seurausta kesäkuun alussa tapahtuneesta jemeniläisten salakuljetusyrityksestä, Fonselius sanoo.

Myös Helsingin sanomien uutisoima suomalaismatkustajan pääsy Venäjälle ilman viisumia kesä-heinäkuun taitteessa voi vaikuttaa venäläisten toimintaan.

– Venäläiset katsovat, ettei aluksiin ole kätketty luvattomia matkustajia, Fonselius kertoo.

Passit jäivät tarkistuspisteeseen ja ne tuotiin jälkikäteen meille. Kari Lappalainen

Venäläisten rajaviranomaisten tehotarkastukset eivät ole mitenkään tavattomia. Suomessakin niitä tehdään ajoittain.

– Maarajoilla voimme valvoa tehostetusti kuskien ajokuntoisuutta, Fonselius havainnollistaa.

Osa mansikoista saattaa Kaakkois-Suomessa tänä kesänä jäädä peltoon. Syynä on pääsadon poikkeuksellisen myöhäinen kypsyminen.

Esimerkiksi haminalaisen mansikanviljelijän Senni Luoman marjatilalla ulkomaisten kausityöntekijöiden viisumit menevät vanhaksi kesken mansikkasadon poimintakauden. Myös suomalaisten poimijoiden kesälomat päättyvät ennen satokauden loppua.

– Kun koulujen alku lähestyy, ihmiset menettävät kiinnostuksensa mansikoihin. Siksi myös itsepoimijoitakin on vähemmän, kun sato kypsyy myöhemmin, Senni Luoma toteaa.

Kaakkois-Suomi muuta Etelä-Suomea jäljessä

Mansikan pääsato kypsyy Kaakkois-Suomessa tänä kesänä pari viikkoa normaalia myöhemmin.

– Kaakkois-Suomessa ollaan jäljessä muun eteläisen Suomen mansikka-aikataulusta, arvioi Hedelmän- ja Marjanviljelijäin liiton toiminnanjohtaja, puutarhaneuvos Hannu Salo.

– Tavallista kylmempi kesä niillä nurkilla varmaankin selittää myöhentymistä. Yleensä koko Etelä- ja Keski-Suomessa mansikoiden pääsatoa ollaan poimimassa täyttä vauhtia samoihin aikoihin.

Marjanpoiminnan näkökulmasta koulut alkavat elokuussa liian varhain, Hannu Salo vahvistaa.

– Moni koululainen haluaa pitää vähän lomaakin ennen opinahjoon menoa. Silloin poimintahommat lopetetaan jo elokuun alussa.

Salon mukaan yleensä mansikkatiloilla varaudutaan sadon tavallista myöhempään kypsymiseen. Sellaisina kesinä pyritään sopimaan ulkomaisten poimijoiden kanssa, että he aloittavat työnsä normaalia myöhemmin.

Poikkeukselliset päästöt aiheuttavat lähivesiin ainakin rehevöitymistä ja sinilevien lisääntymistä, arvioi WWF Suomen suojelujohtaja, biologi Jari Luukkonen.

– Riippuen bakteerimääristä myös terveysvaikutuksia saattaa jätevesistä seurata. Isoin riski on kolibakteerista, joka aiheuttaa vatsatauteja, Luukkonen muistuttaa.

Oulussa ensimmäisten vesinäytteiden tulokset ovat huojentavia, ja läheisten uimarantojen käyttörajoitukset on purettu. Alkuviikon lisänäytteistä saadaan tuloksia lähipäivinä.

Suomen Luonnonsuojeluliiton Pohjois-Pohjanmaan piirin puheenjohtaja Esko Saari muistuttaa, että jätevesiin sekoittuneet hulevedet ovat myös likaisia ja roskaisia.

– Itse en ainakaan pariin viikkoon välittäisi uida Taskilan päästön vaikutusalueella, vaikka laimeneehan jätevedet aikanaan, Saari sanoo.

Saimaan päästö huolestuttavampi

3 000 kuution jätevesipäästö Saimaaseen on Luukkosen mukaan huolestuttavampi tapaus kuin 10 000 kuution pääsy Oulujoen suistoon ja Perämereen, sillä meressä jätevedet laimenevat suurempaan määrään vettä kuin järvessä, Luukkonen arvioi.

– Lappeenrannan ja Etelä-Saimaan ohella jätevedet rehevöittävät osaltaan Vuoksen alajuoksua, Laatokkaa ja edelleen Suomenlahtea.

Poikkeuksellinen jätevesipäästö

Oulun Taskilan puhdistamon päästö on poikkeuksellisen suuri. Viime vuosina Taskilaan on kytketty puhdistettavaksi useiden lähitaajamien jätevedet, kuten Muhos, Utajärvi, Haukipudas ja Ii.

Taskilan puhdistamoa laajennetaan ja parannetaan tänä ja ensi vuonna yhteensä 17 miljoonalla eurolla.

Esimerkiksi Pohjois-Pohjanmaan ely-keskuksen vesistöyksikön päällikkö Timo Yrjänä ei muista yhtä suurta ainakaan lähivuosilta.

Yrjänä kiinnittää huomiota mediatietoihin, joiden mukaan kakkaveteen sekoittui sade- ja muita hulevesiä. Hän katsoo, että hulevesien joutuminen jätevedenpuhdistamolle nimenomaan aiheuttaa ylivuotoriskejä keväisin ja rankkojen sateiden jälkeen.

– Vesihuoltolaki edellyttäisi hulevesien erottelua jätevesistä. Hulevedet pitäisi myös puhdistaa, sillä ne sisältävät pihoilla ja ojissa sotkeentunutta vettä, Yrjänä patistaa.

Oulun Vesi parantaa verkostoa vastaisen varalle

Oulun Vesi liikelaitoksen johtaja Jouni Lähdemäki korostaa, että Taskilassa käsiteltyihin vesimääriin nähden jätevesivuotoja on tapahtunut suhteellisen vähän.

– Nyt tapahtunut vuoto oli poikkeuksellinen häiriö ja inhimillinen erehdys laitoksella, Lähdemäki toteaa.

Hän lupaa kehittää hulevesien erottelua Oulun jätevesistä lähivuosina.

– Valtakunnallisestikin hule- ja vuotovedet ovat haaste. Ylivuotoja ja ohituksia laitoksille saattaa tulla, kuten meillekin.

Oulun Vesi liikelaitoksessa verkostojen saneeraus on painopisteenä lähivuodet, jolloin tulvavesipiikit saadaan entistä pienemmiksi, Lähdemäki lupaa.

Tino Hietanen hakee pitkään oikeaa lyöntiasentoa. Napakka isku draiverilla, ja golfpallo lentää kymmenien metrien päähän.

Vieressä rangella Jenna Rönty valmistautuu omaan avauslyöntiinsä. Pallo vain ei meinaa millään asettua tiin päälle.

– Tää on aika tarkkaa työtä, mut harjoitus tekee mestarin, sanoo Jenna, ja lyö pallon lentoon.

Jennan äiti Marjo Rönty seuraa tyttärensä harjoituksia.

– Kehittäähän tämä monia taitoja. Kärsivällisyyttäkin siinä tarvitaan paljon ja keskittymistä, sanoo Rönty.

"Kaikkien aikojen positiivisin ryhmä"

Yhteensä viisitoista erityislasta ja kehitysvammaista nuorta on heinäkuun ajan harjoitellut golfin peluuta Imatralla. Kurssilaisten ikähaitari venyy alakoululaisista teini-ikäisiin.

Imatran Golfin järjestämä kurssi on lajissaan uraa uurtava. Vastaavanlaista toimintaa erityisnuorille on järjestetty vain Tampereella.

Kerran viikossa kokoontuva "Supergolffarit" järjestettiin juhlavuoden kunniaksi. Imatran oman golfkentän perustamisesta tulee tänä vuonna kuluneeksi 30 vuotta.

– Halusimme tehdä jotain uutta ja erilaista. Suvaitsevaisuus on yksi teema, josta golfin yhteydessä on puhuttu paljon, sanoo Imatran Golfin junioripäällikkö Toni Turkkila.

Erityislasten ja kehitysvammaisten golfkurssi on järjestetty opetus- ja kulttuuriministeriön ja Etelä-Karjalan Osuuspankin tuella, ja se on osallistujille maksuton.

– Meidän toiminta perustuu hyvin monipuoliseen tekemiseen. Vaikka ollaan golfkerhossa, niin samalla harjoittelemme ihan perusliikuntataitoja, Turkkila sanoo.

Alkeiskurssin ohjaajina toimivat luokanopettaja Suvi Rautiainen ja golfvalmentaja Markku Hietanen. He sanovat, että ohjattavana on kaikkien aikojen positiivisin ryhmä.

– Taputukset ja ilon kiljahdukset kaikuvat joka treeneissä, sanoo Rautiainen.

Sählyn peluusta on hyötyä

Jo muutama harjoituskerta on osoittanut, että laji sopii kaikille. Nuoret käsittelevät pelivälineitä tottuneesti, ja tietävät oikein hyvin, että avauslyöntiin ja puttaamiseen valitaan erilaiset mailat.

Liikuntarajoitteisuuskaan ei haittaa tasaisella nurmikolla, jota riittää silmänkantamattomiin.

Monet "supergolffareista" pelaavat talvella yhdessä sählyä.

– Esimerkiksi Tinon otteista näkee, että hän on ennenkin ollut mailan varressa, kehaisee Turkkila.

Tinon mielestä oma kaveri Timi on ehdottomasti paras pelaaja.

Näppärästi golfmailaa käsittelevä kurssin kuopus, Jenna, kertoo pelaavansa kotona sisarusten kanssa krokettia.

– Siinä on vähän samanlainen maila, jossa on pitkä varsi. Tää golf on aluksi tosi vaikeeta, mut sitten helppoa, hän hymyilee.

Suomalaisyrityksen laiva on ollut jo kuukauden Venäjän tullin takavarikossa Viipurissa. Lisäksi laivan risteilyllä olleita matkustajia on myöhemmin syynätty rajatarkastuksessa. Asiasta ensin uutisoineen Ilta-Sanomien tietojen mukaan Venäjän viranomaiset vaativat yrittäjältä 100 000 euroa.

Lappeenrantalaisen Rakuunakillan seurue oli kesäkuun puolivälissä matkalla luovutetussa Karjalassa. Matkaan sisältyi myös kymenlaaksolaisyrityksen risteily Viipurinlahdella. Sovetskista (eli entisestä Johanneksesta) lähteneellä risteilyllä käytiin kiertämässä lähellä luovutettuja saaria, kuten Teikarsaarta ja Suonionsaarta, kertoo Rakuunakillan puheenjohtaja Heikki Haimi Ylelle.

Pian matkaajat huomasivat, että Venäjän rajavartioston alus seurasi heitä etäältä. Risteilylaivaa myös kuvattiin ilmasta käsin. Yrittäjän mukaan tämä on normaalia toimintaa. Viranomaiset eivät kuitenkaan puuttuneet suomalaisten matkan tekoon. Risteilyyn osallistuneilla oli asianmukaiset rajavyöhykeluvat kunnossa, Haimi kertoo.

Yritystä syytetään luvattomasta toiminnasta

Reilu viikko risteilyn jälkeen Venäjän viranomaiset takavarikoivat suomalaisyrityksen laivan. Laiva on ollut nyt kuukauden päivät Venäjän tullin hallussa viipurilaisessa satamassa.

Yrittäjä ei lähes kuukauteen tiennyt, miksi yrityksen laiva takavarikoitiin. Ilta-Sanomien mukaan viranomaiset syyttävät matkailuyrittäjää luvattomasta toiminnasta.

– Olen tehnyt Venäjän-matkailua 30 vuotta, ja paperini ovat kunnossa, yrittäjä kertoo Ylelle.

Suomen ulkoministeriö vahvistaa Ylelle, että se on tietoinen tapauksesta ja antanut yrittäjälle neuvoja. Ministeriö vahvistaa myös, että yritystä odottaa oikeudenkäynti Venäjällä. Yrittäjä ei ole itse ollut yhteyksissä ministeriöön.

Kun osa rakuunakiltalaisista matkasi Venäjälle myöhemmin uudelleen, rajatarkastuksissa heidän tiedoissaan oli hetken aikaa ongelmia. Yhtä risteilyllä ollutta oli myös kuulusteltu useamman tunnin, Haimi tietää.

Lappeenrannan Energia on vahvistanut hälytysjärjestelmäänsä viime torstaina sattuneen jätevesivuodon takia. Saimaaseen karkasi vajaat kolme miljoonaa litraa jätevettä Luukkaan jätevesipumppaamon ylivuotoviemärin kautta. Vuoto syntyi, kun pumppaamon automaatio petti.

Lappeenrannan Energiaverkot Oy:n verkostopäällikkö Sami Väisänen kertoo, että vika automaatiossa on nyt korjattu.

Samalla huomattiin, että pumppaamolta puuttui pakkokäyttövippa, joka käynnistää pumput vikatilassa. Kyseessä on osa, joka Väisäsen mukaan maksaa "joitakin satasia".

Miten tällainen osa on voinut jäädä asentamatta?

– Sitä minä en rehellisesti sanottuna tiedä, Väisänen sanoo ja kertoo, että yhtiö aikoo selvittää asian.

Järjestelmää on nyt parannettu siten, että jätevesisäiliön pumput käynnistyvät, vaikka automaatio pettäisikin. Järjestelmä myös hälyttää aiemmin, jos säiliön pinta nousee.

WWF: Päästö saattaa aiheuttaa rehevöitymistä

WWF Suomen suojelujohtaja Jari Luukkonen kertoi Ylelle, että Saimaan jätevesipäästö saattaa rehevöittää vesiä vielä viikkojenkin päästä. Luukkosen mukaan poikkeukselliset päästöt aiheuttavat rehevöitymistä ja sinilevien lisääntymistä lähivesiin, Vuoksen alajuoksulle, Laatokkaan ja Suomenlahteen.

Lappeenrannan Energia on keskustellut Saimaan Vesi- ja ympäristötutkimuksen kanssa jätevesivuodon vaikutuksista kaloihin, mutta vaikutusta vesistöön on tässä tapauksessa vaikea arvioida.

– Toki jos päästö saa leväkukintoihin vauhtia, niin siitä voi olla haittaa kalastukselle ja virkityskäytölle, mutta sitä on niin vaikea arvioida, että mikä johtuu mistäkin, Sami Väisänen kertoo.

Yhtiö: Tiedottaminen tehtäisiin edelleen samalla tavoin

Energiayhtiö on saanut kritiikkiä myös tiedottamisestaan. Jätevedenpumppaamon häiriö havaittiin jo 13.7., mutta yhtiö tiedotti siitä vasta neljä päivää myöhemmin.

Palautteesta huolimatta Sami Väisänen hoitaisi tiedottamisen edelleen samalla tavalla.

– Tein semmoisen tilanneanalyysin, että tiedotetaan sitten, kun on enemmän tietoa. Että varmistetaan vedenlaatu ja tiedotetaan sitten.

Etelä-Saimaan mukaan Lamposaaren asukasyhdistys suunnittelee jätevesipäästöstä tutkintapyyntöä poliisille. Lappeenrannan Energia lupaa reagoida tutkintapyyntöön, kunhan he saavat sen.

Haminalaisen JaPi-Matkojen laiva takavarikoitiin yllättäen kuukausi sitten Viipurin edustalla. Yrittäjä Jarmo Ahonen on yhä ymmällään tapahtuneesta.

– Minua kuulusteltiin 15 tuntia ja syytettiin milloin mistäkin, Ahonen kertoo ja vakuuttaa, että hänellä on ollut kaikki tarvittavat asiakirjat kunnossa.

Ahosen on määrä tavata Venäjän tullin edustajia lakimiehensä ja tulkin kanssa perjantaina Viipurissa. Yritykseltä vaaditaan korvauksia 7 miljoonan ruplan eli noin 100 000 euron edestä luvattomasta toiminnasta.

Suomen ulkoministeriö vahvistaa, että se on tietoinen tapauksesta ja antanut neuvoja.

Ahosen mukaan mitään vastaavaa ei ole 30 vuoden aikana Venäjällä sattunut, vaikka toisinaan viranomaisten kanssa on ollut hankaluuksia.

Matkailuyritys on joutunut perumaan risteilyjä, joiden piti suunnata Suomenlahdelle. Varauksia olisi myös tiedossa tulevaisuuteen. JaPi-Matkat on kuitenkin jatkanut turistiryhmien kuljettamista bussillaan.

Rajavartiosto valvoi hanakasti

Lappeenrantalainen Rakuunakilta oli Viipurinlahden-risteilyllä 15. kesäkuuta. Risteilyllä kierrettiin Venäjälle luovutettujen saarien äärellä. Tuolloin matkalla olleet kiltalaiset pistivät merkille Venäjän rajavartioston tarkkailevan heitä alukseltaan. Heitä myös kuvattiin ilmasta käsin.

– Ilmoitin rajavartiostoon, minne menemme. He vastasivat tulevansa meitä vastaan ja minä toivotin heidät tervetulleeksi. Se on ihan normaalia toimintaa, Ahonen kertoo.

– Onhan heillä siellä useita tutkia, jotta he tietävät, missä mennään.

Joillakin risteilyillä jalkaudutaan Viipurinlahden vaikeakulkuisiin saariin. Rakuunakillan risteilyllä niihin ei menty, vaikka rajavyöhykeluvat olivat kunnossa.

JaPi-Matkat ehti tehdä kaksi muutakin risteilyä ennen kuin alus takavarikoitiin. Rakuunakillan puheenjohtaja Heikki Haimin mukaan risteilyn jälkeen Venäjällä käyneet kiltalaiset ovat törmänneet ongelmiin rajatarkastuksissa. JaPi-Matkojen Ahonen on myös kuullut asiasta. Muiden risteilyjen matkustajien rajaongelmista hän ei ole kuullut.

Autosta rannalle astuessa nenään löyhähtää lievä viemärin lemu. Rantaviivalta ulapalle päin näkymä on lainehtivan vihreä.

Olemme tulleet Lappeenrannan eteläosassa lähellä Venäjän rajaa sijaitsevalle Haapajärvelle. Järvi on tunnettu huonosta kunnostaan, mikä ilmenee kesästä toiseen muun muassa runsaina sinileväkukintoina.

Tänä kesänä sinilevä on kukkinut jopa Haapajärven mittapuulla pitkään. Ensimmäiset levähavainnot järvellä tehtiin jo kesäkuun alussa. Sinilevää on nähty järvessä seitsemän viikkoa eli pidempään kuin missään muussa Suomen sisävedessä tänä kesänä.

Leväkukinnan kesto on herättänyt paikallisissa hämmästystä.

– Levää on yleensä tullut juhannuksen jälkeen, kun ilmat ja vesi lämpenevät kunnolla. Nyt tuli jo kuukautta aikasemmin, kertoo Haapajärven kylässä yli 50 vuotta asunut Esa Hyväri.

Vettä tuli vähemmän alkukesästä

Hyväri toimii myös vesialueen osakaskunnan puheenjohtajana. Virallista selitystä sinilevien aikaiselle ilmaantumiselle hän ei ole saanut.

Hän itse epäilee aikaistuneen sinileväkauden johtuvan siitä, että Saimaan kanavasta ei tullut lisävettä Haapajärveen useaan viikkoon.

Saimaan kanavasta johdettavalla lisävedellä laimennetaan Rakkolanjokeen ja sieltä edelleen Haapajärveen laskettavia puhdistettuja jätevesiä. Ne puolestaan ovat peräisin Lappeenrannan jätevedenpuhdistamolta.

Runsaat kaksi vuotta sitten aloitetulla veden laimentamisella pyritään vähentämään järveen tulevaa ravinnekuormitusta ja tätä kautta parantamaan vesistön tilaa.

Lappeenrannan Energialta vahvistetaan, että lisävettä johtava putki oli kiinni viikkoja. Syytä venttiilin sulkemiselle ei verkostopäällikkö Sami Väisänen tiedä. Asialle saadaan selitys ensi viikolla, kun asiasta tietäviä ihmisiä tulee töihin.

– Sitä en tiedä, onko putken sulkeminen vaikuttanut levään, Väisänen toteaa.

Myöskään Haapajärven kunnon kehitystä tutkiva limnologi Matti Vaittinen Saimaan Vesi- ja Ympäristötutkimus -yhtiöstä ei vetäisi putken sulkemisesta suoria johtopäätöksiä.

– Järven fosforipitoisuudet itsessään ovat niin korkeita, että se ruokkii sinilevää, Vaittinen kertoo.

Mikä leväkukinnan aikaistumisen sitten olisi voinut aiheuttaa? Sitä on Vaittisen mukaan vaikea arvioida.

Ongelmien juuret kaukana

Suomen ympäristökeskus on luokitellut Lappeenrannan Haapajärven kunnon huonoksi. Sitä se on ollut jo pitkään.

Järveen on 1950-luvulta alkaen laskettu puhdistettuja jätevesiä Rakkolanjokea pitkin. Toinen puoli kuormituksesta tulee maa- ja metsätaloudesta sekä asutuksesta.

– Kun olin siinä iässä, että olisin uimaan päässyt niin se oli jo kielletty, Esa Hyväri muistelee.

Järvessä on myös sisäistä kuormitusta. Särkikalat ja lahnat pöllyttävät pohjaa, mistä irtoaa ravinteita järveen.

Järveä on yritetty kunnostaa eri keinoin. Rakkolanjoen varrelle on rakennettu kosteikkoja, maatilojen pitäjiä on neuvottu vähentämään maataloudesta tulevia päästöjä, roskakalaa poistettu ja kasvillisuutta niitetty järvestä.

Järein yritys oli järven osittainen kuivattaminen vuosien 2011-2013 aikana.

Tulokset ovat jääneet laihoiksi. Hyväri ei usko, että järven kunto enää kohenee.

– Ellei tehdä aivan mittavia kunnostuksia. Esimerkiksi poistettaisiin kaikki liete pohjasta ja tällaista. Puhuttaisiin varmaan kymmenistä miljoonista euroista, Hyväri pohtii.

Nyt asukkaat tyytyvät katselemaan vettä rannalta ja veneilemään. Järvestä tuleva kalakaan ei paikallisille maistu.

Asiantuntijat: Jätevedet ratkaisevassa asemassa

Vesistöasiantuntijoiden mukaan ratkaisevassa asemassa järven tulevaisuuden kannalta on Lappeenrantaan suunniteltava uusi jätevedenpuhdistamo, josta johdettaisiin nykyistä huomattavasti puhtaampaa vettä Rakkolanjokeen. Tämän lisäksi jokeen pitäisi edelleen johtaa lisävettä Saimaan kanavasta.

– Nykyinen puhdistamo on toiminut epävakaasti viime vuosina. Siellä on vanhanaikaista tekniikkaa ja sen takia tarvitaan nopeasti uusi, kertoo Kaakkois-Suomen ely -keskuksen vesistöpäällikkö Visa Niittyniemi.

Uusi puhdistamo on kuitenkin saanut osakseen voimakasta vastustusta Hyväristönmäellä, minne kaupunki on puhdistamoa asettamassa. Alueen asukkaat ovat vaatineet, että uusi puhdistamo sijoitettaisiin Kukkuroinmäkeen. Sieltä puhdistettuja jätevesiä ei johdettaisi Rakkolanjokeen.

Voisiko jätevesien siirtyminen muualle auttaa Haapajärveä?

– Ei voi automaattisesti sanoa, että järvi muuttuisi toisenlaiseksi, jos jätevedet otetaan pois. Puhdistamolta tulee järveen vettä. Järvi ei tarvitse ravinteita, mutta se tarvitsee vettä, Niittyniemi sanoo.

Toivottamana tapauksena Niittyniemi ei järveä pidä. Työtä järven hyväksi pitää hänen mukaansa edelleen jatkaa.

– Viljelijäneuvontaa ja lisää kosteikkoja. Jatkuvista sinilevistä pitää päästä eroon. Auttaa, jos fosforia saadaan merkittävästi vähennettyä.

Kokoomus epäilee puolueensa Kaakkois-Suomen piirin entistä toiminnanjohtajaa Paula Kylä-Harakkaa paikallisyhdistyksen varojen väärinkäytöstä.

Piirin nykyisen puheenjohtajan Pekka Seleniuksen mukaan epäselvyydet rahankäytössä tulivat esiin vuoden 2016 tilinpäätöksen valmistelun yhteydessä.

– Piirin kuluiksi on kirjattu sellaisia menoja, jotka eivät sinne kuuluneet, Selenius kertoo.

Seleniuksen mukaan varojen väärinkäytöksiä on havaittu useammalta vuodelta taaksepäin, mutta erityisesti muutamalta viime vuodelta.

Selenius ei kerro, minkälaisista rahamääristä on kyse. Hän tyytyy sanomaan, että summa on piirin budjettiin nähden huomattava.

Kaakkois-Suomen Kokoomus ry:n vuoden 2015 tasekirjan mukaan piiri sai vuosien 2015 ja 2014 aikana yhteensä noin 170 000 euroa pelkästään puoluetukia. Tämän lisäksi yhdistys on samojen vuosien aikana kerännyt kymmeniätuhansia euroja muita tuloja.

Kaakkois-Suomen piiri päättää jatkotoimenpiteistä

Kokoomuksen puoluetoimistossa ollaan tietoisia Kaakkois-Suomen piirin varojen väärinkäyttöepäilystä.

Hallintopäällikkö Timo Elo toteaa, että taloudellista vahinkoa on aiheutettu nimenomaan Kaakkois-Suomen piirille, joten on piirin asia päättää jatkotoimenpiteistä.

Iltalehden aiemman uutisoinnin mukaan puoluetoimisto olisi halunnut sopia asian kaikessa hiljaisuudessa.

– Ainahan on mahdollisuus sopia ja korvata vahingot, sanoo Elo.

Poliisitutkintaa harkitaan

Pekka Seleniuksen mukaan asia selvitetään perin pohjin. Selenius kuitenkin kertoo, että vielä ei ole selvää, päätyykö asia poliisin tutkittavaksi.

Ennen päätöstä tutkintapyynnön tekemisestä kokoomuksen Kaakkois-Suomen piiri haluaa kuulla Paula Kylä-Harakan ja muiden asiaan liittyvien näkemykset asiasta.

– Häntä kuullaan sen jälkeen, kun olemme saaneet omat selvityksemme tehtyä, sanoo Selenius.

Seleniuksen mukaan jatkotoimenpiteet selviävät elokuun puolella, sillä monet asiaan liittyvät henkilöt ovat lomalla.

Kylä-Harakka: "En ole epäiltynä enkä syytettynä mistään"

Ylen tavoittama ex-toiminnanjohtaja Paula Kylä-Harakka on asiasta vaitonainen. Hän kehottaa toimittajaa ottamaan yhteyttä poliisiin.

– En ole epäiltynä enkä syytettynä mistään, Kylä-Harakka sanoo ja sulkee puhelimen.

Kaakkois-Suomen kokoomuksella on toimistot Mikkelissä ja Kouvolassa. Ainakaan Kaakkois-Suomen poliisi ei ole saanut tutkintapyyntöä asiasta.

Ensimmäisenä kokoomuksen Kaakkois-Suomen piirin entiseen toiminnanjohtajaan kohdistuvista varojen väärinkäytösepäilyistä kertoi Iltalehti.

Kaakon Viestinnän sanomalehdet, esimerkiksi Etelä-Saimaa, puolestaan kertoivat ensimmäisenä, että kyseessä on Kaakkois-Suomen piirin ex-toiminnanjohtaja Paula Kylä-Harakka.

Kuudestatoista Lappeenrannan Energian pumppaamosta on puuttunut toimintahäiriön estävä osa. Uusissa pumppaamoissa on pakkokäyttövippa, mutta vanhoissa ei.

Aiemmin tässä kuussa Luukkaan jätevesipumppaamon automaatio petti, eikä järjestelmä hälyttänyt, vaikka jätevesisäiliö täyttyi. Saimaaseen valui lähes kolme miljoonaa litraa jätevettä.

Verkostopäällikkö Ami Kylliäinen myöntää, että samanlainen onnettomuus olisi ollut mahdollinen jo aiemmin. Riskit olivat samat.

Luukkaan pumppaamo puuttui asennuslistalta

Onnettomuus vaatii, että automaation pimentävä sähkökatkos estää jätevesipumppujen käynnistymisen. Luukkaan jätevesipumppaamon tapauksessa sulake paloi, ja kun pakkokäyttövippaa ei ollut, hälytystä vedenpinnan noususta ei tullut.

– Harvinaista tämä on, sillä yleensä hälytys kyllä tulee. Pakkokäyttövipan lisääminen parantaa turvallisuutta jatkossa, Kylläinen sanoo.

Pakkokäyttövippojen asennustyö oli Luukkaan onnettomuuden sattuessa jo käynnissä. Lappeenrannan Energia kertoo, että asennustyöt ovat nyt loppusuoralla.

Lappeenrannan Energialla oli lista Saimaan rannalla sijaitsevista viidestätoista vanhasta pumppaamosta, joihin oltiin parhaillaan lisäämässä toimintahäiriön estäviä pakkokäyttövippoja.

Sattumalta juuri Luukkaan pumppaamo uhkasi jäädä asennuslistalta pois. Erehdys huomattiin vasta, kun onnettomuus oli jo tapahtunut.

– Se lisättiin tähän kuudentenatoista. Se on varmaan inhimillinen erehdys, että se ei ole tullut listalle, Kylliäinen sanoo.

Tiedotus epäonnistui

Lappeenrannan Energia on myöntänyt, että jätevesivuodon tiedotus epäonnistui. Se aloitettiin liian hitaasti.

Lappeenrannan jatkaa Murheistenrannan veden laadun seurantaa vielä ensi viikolla. Tähän mennessä otettujen näytteiden mukaan veden bakteeripitoisuus on normaali.

Venäjän presidentinhallinnon edustajia kuljettava matkustajakone laskeutui Lappeenrannan kentälle perjantaina iltapäivällä.

Presidentti Vladimir Putinin ensi viikon Suomen vierailua valmistelee yli sata venäläistä presidentinhallinnon edustajaa.

Edustusto saapui Suomeen Aeroflotin tytäryhtiön Rossiya Airlinesin Tu-214-koneessa.

Lappeenrannasta ryhmä siirtyi autoilla Savonlinnaan, jossa Tasavallan presidentti Sauli Niinistö ja presidentti Putin tapaavat torstaina.