Pikku pakkanen paukkuu ja aurinko hädin tuskin pilkistää horisontin takaa, mutta Lappeenrannan teknillisen yliopiston aurinkovoimala jauhaa sähköä.

- Tälläkin hetkellä jokainen invertteri tuottaa sähköä. Esimerkiksi viime lauantaina koko voimalasta saatiin 11 kilowattituntia sähköä, kertoo yliopiston tutkijatohtori Antti Kosonen.

11 kilowattitunnilla ei vielä sähköistetä joulukuun pimeydessä kylpevää Skinnarilan kampusaluetta. Mutta koko vuoden aikana yliopiston tällä hetkellä 636 paneelista koostuva aurinkovoimala tuottaa sähköä noin 140 megawattitunnin verran, mikä riittäisi seitsemän sähkölämmitteisen omakotitalon vuosikäyttöön. Lappeenrannan teknillinen yliopisto ilmoittaa tuottavansa jo 3-5 prosenttia käyttämästään sähköstä aurinko- ja tuulivoimalla.

Viimeisin uusiutuvaa energiaa tuottava rakennelma on yliopiston uusi autokatos, jonka katto on koko pinta-alaltaan 204 paneelin peitossa.

Sähköä tuottava julkisivumateriaali

Lappeenrannan yliopiston paneeleista suurin osa on valmistettu Kiinassa, mutta joukossa on myös suomalaisia paneeleja. Keväällä paneeleja asennetaan lisää noin sata kappaletta, tällä kertaa yliopiston uuden rakennuksen seinään.

- Näin halutaan demonstroida vaihtoehtoja mihin paneeleita voidaan asentaa, Kosonen selventää.

Aurinkopaneelit ovat nykyisin massatuotantotavaraa ja niiden hinnat laskevat jatkuvasti.

- Julkisivuelementtinä paneeli maksaa noin sata euroa per neliömetri. Arvelisin, että 10 vuotta sitten hinta olisi ollut viisinkertainen, Kosonen laskee.

Hinnan laskun myötä paneeleista tulee yhä houkuttelevampi päällystemateriaali.

- Kun Suomeen rakennetaan paljon autokatoksia, niin mikseivät ne voisi maksaa itseään takiasin tuottamalla sähköä? Suomessa on paljon ostoskeskuksia, joiden sähkönkulutus on iso päivällä samalla kun paistaa aurinko. Miksei samalla hyödynnettäisi sitä tasakaton pinta-alaa sähköntuotantoon, kysyy yliopiston Green Campus -hankkeen projektipäällikkö Marko Kasurinen.

Aurinko paistaa pohjolassakin

Aurinkopaneelit ovat suhteellisen hyödyttömiä talvella. Valoa on niukasti ja paistaa niin loivasta kulmasta, että täysiä tehoja paneeleista ei saada kirkkainakaan päivinä. Lisäksi jo pieni lumikerros estää paneelin toimimisen.

Sen sijaan kesällä valosta ei ole puutetta. Suomessa koko vuoden valomäärä ei loppujen lopuksi ole sen pienempi kuin Euroopan aurinkovoiman mahtimaassa Saksassa.

- Päivän pituushan on kuitenkin keskimäärin se 12 tuntia. Kesällä saadaan tuotantoa jopa 18 tuntia päivässä, tutkijatohtori Kosonen kertoo.

Aurinkovoimaa rakentamalla Lappeenrannan teknillinen yliopisto haluaa kirkastaa brändiään tulevaisuuden teknologiaa tutkivana ja suosivana korkeakouluna.

- Yliopistona ei voida jäädä Skinnarilan niemen perukoille puuhailemaan niitä mitä on puuhailtu viimeiset 30 vuotta. Pitää katsoa tulevaisuuteen. Tämä on semmoinen asia mikä meidän mielestä Suomessa tulee lisääntymään seuraavan 20 vuoden aikana huomattavasti, uskoo Kasurinen.

Venäläisasiakas palaa lappeenrantalasmarkettiin hakemaan arvonlisäveron palautusta. Invoice-kaupassa veron saa takaisin seuraavalla Suomen matkalla, kun kuitissa on tullin leima.

Suosiota kasvattava invoice houkuttelee helppoutensa ansiosta myös rikoksiin.

- Väärennös tapahtuu sillä tavalla, että kassakuitti ei käy tullissa, vaan "tullileima" tehdään jossain muualla, sanoo tulliylitarkastaja Olli Aalto Lappeenrannan rikostorjuntayksiköstä.

Väärennettyjä leimoja käytetään muun muassa silloin, kun ostokset jäävät Suomeen eivätkä päädy Venäjälle.

- Kyse on ammattimaisesta toiminnasta, sillä käytetyt leimasimet ovat jopa tullin leimoja parempia teknisesti, Olli Aalto luonnehtii.

Miljoonien eurojen verotulot jäävät saamatta

Tullin arvion mukaan invoice-kaupan väärinkäytösten takia valtiolta jää vuosittain saamatta verotuloja useiden miljoonien eurojen arvosta. suurimmat väärennökset liittyvät elektroniikan ja rakennustarvikkeiden kauppaan. 

- Jos verrataan seteleitä, joissa on kymmeniä eri tunnisteita, niin niitäkin yritetään ja väärennetäänkin. Siinä mielessä invoice-lomakkeen leiman väärentäminen on paljon helpompaa, sanoo Etelä-Karjalan Osuuskaupan toimitusjohtaja Olli Vormisto.

Ilmoitus veropetoksen epäilystä tullille

Väärennöksiä paljastuu muun muassa verotarkastusten yhteydessä, jolloin tilittämättä jäänyt vero peritään kaupalta. Niinpä osa myymälöistä ilmoittaa nykyisin epäilyksistä herkästi tullille.

Suurimmissa paljastuneissa jutuissa asiakas on saanut arvonlisäveron palautusta lähes 10 000 euroa. Veropetosten todellista määrää voi kuitenkin vain arvailla.

- Se on venäläisten asiakkaiden hyvin tiedossa oleva järjestelmä, ja kaikki halukkaat pystyvät tekemään väärennöksiä, sanoo tulliylitarkastaja Olli Aalto Lappeenrannan rikostorjuntayksiköstä.

Laillisen leiman esimerkiksi Nuijamaan tullista hakee päivässä noin 1500 asiakasta.

Keittoja, puuroja, ja vellejä. Niistä koostui suurimmaksi osaksi koulun ruokalista vuonna 1965.

Maanantai oli 60-luvun listalla puuropäivä. Listalla on muun muassa puhdistamattomasta vehnästä tehtyä vitapuuroa. Tiistaina syötiin keittoa ja keskiviikkona velliä.

Torstaina saatiiin vaihtoehtoja keittoihin ja velleihin, jolloin tarjolla on ollut muun muassa jauhelihakastiketta ja maksa-porkkanastroganoffia.

Loppuviikko mentiinkin taas keitto- ja vellilinjalla.

Keittoja, puuroja, ja vellejä. Niistä koostui suurimmaksi osaksi koulun ruokalista vuonna 1965.

"Kasvisruokapäiviä" mahtui useampia yhteen viikkoon ja lihaa oli tarjolla vain muutamina päivinä.

Mitä muistoja sinulla on kouluruuasta?

Kuuden vuoden takaisesta kansalaisadressista liikkeelle lähtenyt lakialoite EU- ja ETA-maiden ulkopuolisten kansalaisten kiinteistökauppoja rajoittamiseksi saavuttaa tänään eduskunnan lakivaliokunnan. Aloitteen on allekirjoittanut 101 kansanedustajaa.

Lakialoite esittää viiden vuoden asumisvelvoitetta Suomessa ennen maa- ja kiinteistökauppoja.

Kymäläisen lisäksi lakialoitetta ovat valmistelleen Reijo Tossavainen (ps.), Markku Rossi (kesk.), Aila Paloniemi (kesk.) ja Pertti Hemmilä (kok.).

Kannatatko EU:n ja ETA-maiden ulkopuolisten kansalaisten maa- ja kiinteistökauppoja rajoittamista?

Millaisia vaikutuksia lailla olisi toteutuessaan?

Lakialoite tontti- ja kiinteistömyynnin rajoittamisesta EU:n ja ETA-alueen ulkopuolisille kansalaisille etenee lakivaliokuntakäsittelyyn eduskunnan lähetekeskustelun kautta.

Ruokolahtelaisen kansanedustaja Suna Kymäläisen ajaman lakialoitteen on allekirjoittanut vaaditut 101 kansanedustajaa.

Lakialoite rajoittaisi esimerkiksi venäläisten maa- ja mökkikauppoja Suomessa. Kiinteistön voisi ostaa vasta asuttuaan viisi vuotta Suomessa. Kymäläisen mielestä ulkomaalaisten kiinteistökaupoissa on rahanpesun merkkejä ja venäläisten ostot ovat vetäneet järvenrantamökkien hinnat liian korkealle.

- Tässä on käynyt kuten pelkäsinkin, sillä eivät meillä enää tavalliset suomalaiset mieti rantatontin ostamista, Kymäläinen kuvailee.

Kymäläinen uskoo jatkoon

Kymäläinen uskoo, että aloitteen allekirjoittaneet kansanedustajat puoltavat aloitetta myös jatkossa.

- Kovin erikoiselta se tuntuisi, että kansanedustaja laittaa nimensä lakialoitteeseen, mutta ei sitä olisi käsittelyssä valmis kannattamaan, Kymäläinen pohtii.

Lakialoitetta Suna Kymäläisen kanssa ovat olleet laatimassa Reijo Tossavainen Perussuomalaisista, Keskustasta Markku Rossi ja Aila Paloniemi sekä Kokoomuksen Pertti Hemmilä.

Päivitetty 13:33: Lisätty lakialoitetta valmistelemassa mukana olleet kansanedustajat.

Keskushermostoa kiihdyttävää MDPV-huumetta löytyi Suomessa suurin määrä Lappeenrannan jätevesistä.

Terveyden ja hyvinvoinninlaitoksen vuonna 2012 ottamista näytteistä on selvinnyt, että Lappeenrannassa oli enemmän MDPV-huumetta kuin yhdeksän muun tutkitun kaupungin näytteissä. Lappeenrannan näytteet otettiin Toikansuon jätevedenpuhdistamolta.

Muut tutkitut kaupungit olivat Helsinki, Espoo, Lahti, Turku, Tampere, Jyväskylä, Kuopio, Oulu, ja Rovaniemi. THL:n seurantatutkimuksen vuoden 2012 näytteenkeräysten väestöpohja käsitti noin 40 prosenttia koko Suomen väestöstä.

Tutkimuksilla tietoa huumeiden leviämisestä

THL:n tutkija Aino Kankaanpään mukaan MDPV on amfetamiinin tyyppinen muuntohuume, jonka esiintyvyttä jätevesissä ei ole aiemmin tutkittu. Lappeenrannan näytteissä MDPT:tä oli poikeuksellisen paljon. Toiseksi eniten sitä havaittiin olevan Helsingin jätevesissä.

Jätevesianalyysin tulokset kertovat huumeiden käytön leviämisestä alueittain. Menetelmä sopii erinomaisesti myös huumetilanteen kehityksen pitkäaikaisseurantaan. THL onkin lisännyt säännöllisesti toistettavan jätevesianalyysin seurantamenetelmiinsä vuodesta 2012 alkaen.

Vuonna 2012 näytteistä tutkittiin merkkejä amfetamiinin, metamfetamiinin, ekstaasin eli metyleenidioksimetamfetamiinin, ja kokaiinin, sekä uudemmista huumeista  MDPV:n eli metyleenidioksipyrovaleronin ja metylonin käytöstä.

Datanomi, tietojenkäsittelyn perustutkinto, informaatioteknologiapalvelujen ja markkinoinnin koulutusohjelma: Kudjoi Joona, Imatra.

Datanomi, tietojenkäsittelyn perustutkinto, käytön tuen koulutusohjelma: Fredriksson Niklas, Imatra, Kotanen Jarno, Imatra, Lappalainen Toni, Imatra, Vanhatalo Arttu, Rautjärvi.

ICT-asentaja, tieto- ja tietoliikennetekniikan perustutkinto, tieto- ja tietoliikennetekniikan koulutusohjelma: Tervo Eetu, Lappeenranta.

Laborantti, laboratorioalan perustutkinto, laboratorioalan koulutusohjelma: Hinkkanen Petra, Lappeenranta.

Koneenasentaja, kone- ja metallialan perustutkinto, valmistustekniikan koulutusohjelma: Matikainen Simo, Parikkala.

Lähihoitaja, sosiaali- ja terveysalan perustutkinto, kuntoutuksen osaamisala: Hokkanen Kim, Lappeenranta, Jääskeläinen Maija, Lappeenranta, Karttunen Kirsi, Lappeenranta, Lahtinen Kati, Imatra, Laine Saana, Imatra,  Liski Sanna, Imatra, Miettinen Virve, Luumäki, Muukkonen Iitu, Imatra, Pitkänen Niina, Lappeenranta, Suikka Marja-Leena, Luumäki, Tielinen Laura, Lappeenranta, Toikka Anne, Lemi, Turppo Sari, Lappeenranta, Valkonen Elisa, Luumäki, Vähäniitty Johanna, Imatra.

Lähihoitaja, sosiaali- ja terveysalan perustutkinto, kuntoutuksen osaamisala: Hatakka Maarit, Lappeenranta, Heino-Linnahalme Paula, Lappeenranta, Honkanen Tiina, Taipalsaari, Hämäläinen Emmi, Lappeenranta, Härkänen Minna, Lappeenranta, Jaatinen Marita, Ruokolahti, Kainulainen Tiina, Ruokolahti, Kaipainen Marjo, Parikkala, Kauppinen Erja, Lappeenranta, Kojo Katja, Imatra, Kolehmainen Asta, Rautjärvi, Kortelainen Eija, Imatra, Kuukka Johanna, Lappeenranta, Lallo Tiina, Lappeenranta, Muukkonen Anne, Taipalsaari, Saari Johanna, Lappeenranta, Sikiö Mirja, Parikkala, Taipale Virve, Luumäki.

Lähihoitaja, sosiaali- ja terveysalan perustutkinto, sairaanhoidon ja huolenpidon osaamisala: Grén Hanna, Lappeenranta, Hömppi Sini, Savitaipale, Juntunen Tarja, Luumäki, Kaipainen Tero, Lappeenranta, Karjalainen Pamela, Lappeenranta, Kauppinen Jorma, Lappeenranta, Kiesi Taina, Lappeenranta, Kärkkäinen Elena, Lappeenranta, Lasaroff Sari, Lappeenranta, Lundberg Satu, Lappeenranta, Mielonen Satu-Annika, Lappeenranta, Mutanen Miia, Lappeenranta, Rakkola Anneli, Lappeenranta, Ranua Janne, Lappeenranta, Ratilainen Susanna, Lappeenranta, Salakka Satu-Jonna, Imatra, Tuosa Piia, Lappeenranta, Uski Terhi, Lappeenranta, Pasanen Sari, Lappeenranta, Rantakaulio Mari, Lappeenranta, Salakka Pauli, Imatra, Simolin Jorma, Taipalsaari.

Merkonomi, liiketalouden perustutkinto, asiakaspalvelun ja markkinoinnin koulutusohjelma: Kolehmainen Sami, Lappeenranta, Hyvärinen Sami, Imatra.

Merkonomi, liiketalouden perustutkinto, asiakaspalvelun ja myynnin koulutusohjelma: Juvonen Miro, Lappeenranta, Kuikko Katriina, Lappeenranta, Lindh Jenni, Lappeenranta.

Merkonomi, liiketalouden perustutkinto, talous- ja toimistopalvelujen koulutusohjelma: Tompuri Elias, Taipalsaari.

Puuseppä, puualan perustutkinto, teollisuuspuusepän koulutusohjelma: Ruokoniemi Tanja, Imatra.

Sähköasentaja, sähkö- ja automaatiotekniikan perustutkinto, sähkö- ja automaatiotekniikan koulutusohjelma: Akkanen Juho, Ruokolahti, Alm Joonas, Imatra, Hartikainen Tuomas, Imatra, Herskoi Saku, Imatra, Karjalainen Joni, Ruokolahti, Kinnunen Sami, Ruokolahti, Klemola Tuomas, Imatra, Kujala Teemu, Imatra, Kääriä Eetu, Parikkala, Lehikoinen Jussi, Imatra, Pakkanen Petri, Lappeenranta, Tella Anna, Lappeenranta, Tonder Lasse, Imatra, Tuononen Joona, Imatra, Turunen Matti, Imatra, Väisänen Tuomo, Imatra.

Tarjoilija, hotelli-, ravintola- ja catering-alan perustutkinto, asiakaspalvelun koulutusohjelma: Junkkari Heidi, Lappeenranta.

Raha-automaattiyhdistys ehdottaa Etelä-Karjalaan ensi vuodelle yhteensä 1,8 miljoonan euron avustuspottia.

Toimialoittain suurimmat avustukset saisivat kansanterveystyö sekä lapsi- ja perhetyö. Avustuksia jaettaisiin ehdotuksen mukaan Etelä-Karjalassa 30 järjestölle 38 eri kohteeseen.

Suurimman avustuksen, 205 000 euroa, saisi Etelä-Karjalan perhetyön kehittämisyhdistys ja sen kehittämä eroperheiden auttamistyö.

Metsäyhtiö Tornator alkaa suojella metsää Ruokolahdella.

Kaakkois-Suomen ely-keskus on tehnyt päätöksen Tornatorin ehdotuksesta, että yhtiön uusi yksityinen luonnonsuojelualue sijaitsee Ruokolahden Vehviälän kylässä.

Perustetun Rautionhovin suojelualueen pinta-ala on 16,2 hehtaaria ja se suojellaan valtakunnallisen METSO-ohjelman puitteissa.

Metsässä on runsaasti merkkejä vanhasta viljelykulttuurista sekä asutuksesta ja niiden myötä myös arvokkaita puita, kuten vuorijalavia, metsälehmuksia, vaahteroita ja raitoja. Viime vuosien myrskyissä kaatuneet puiden rungot tuottavat hyvän lahopuujatkumon ja lisäävät kohteen monimuotoisuutta.

Suojelu ei estä alueen normaalia virkistyskäyttöä. Alueella saa retkeillä ja liikkua jokamiehen oikeuksien mukaisesti. Samoin alueella olevien teiden kunnossapito on sallittua. Kaikenlainen alueen luonnontilan muuttaminen on kuitenkin kielletty.

Torstaina annetun esityksen mukaan jatkossa sosiaali- ja terveysalueet muodostuisivat maakuntien keskuskaupunkien ja erikseen määriteltävien yli 50 000 asukkaan kuntien pohjalle.

- Meidän täytyy nyt pohtia millä hallintomallilla etenemme, eli onko kyseessä kuntayhtymä vai vastuukunta, Imatran kaupunginjohtaja Pertti Lintunen sanoo.

Lintusen mukaan suurin ilmaan jäänyt kysymysmerkki on koko terveydenhuollon organisoiminen. Imatra vastaa tällä hetkellä omasta perustason terveydenhuollostaan, mutta hartiat riittäisivät myös laajempaan vastuuseen.

- Imatra kykenisi vastaamaan perustason terveydenhuollosta nykyisen työssäkäyntialueemme osalta, eli Imatran lisäksi myös Ruokolahden ja Rautjärven osalta, Lintunen kertoo.

Lintunen muistuttaa, että Imatran osalta valtuusto on tahtotilan nykyisestä mallista linjannut. Lisäksi Honkaharjun avulla voisimme palvella vielä maakunnan pohjoisia osia, Lintunen sanoo.

Lausuntokierros edessä

Seuraavaksi malli lähtee kuntiin lausuntokierrokselle.

- Tämä nykyinen kuntayhtymämalli ei ole järin tehokaasti toiminut ja tämä pitää tarkastella myös kuntarakenteen kannalta. Jos tämä kahden kaupungin malli toteutuu asettuu tämä koko malli toisenlaiseen valoon, Lintunen sanoo.

Mikäli kuntarakenteeseen ei kajota ei Imatra lämpene nyky-Eksoteen mukaan lähtemistä.

- Imatralaisesta näkökulmasta katsottuna tämä nykyinen malli ei houkuta. Sitä tietysti voisi pohtia, että tehtäisiinkö perusterveydenhuollosta ja sosiaalipalveluista kahden kunnan malli noudattaen Imatran ja Lappeenrannan ympäristöä. Erikoissairaanhoito olisi sitten järjestetty nykyisen kuntayhtymän mallin mukaisesti. Tätä sietäisi tarkastella, Lintunen sanoo.

Torstaina julkistettua sote-esitystä tulkittiin ensimetreillä vielä varovaisesti. Niin myös Lappeenrannan kaupungintalolla.

- Aika paljon tarvitaan vielä tulkintaa. Näkisin niin, että vastuukuntamalli on Etelä-Karjalaan ainoa vaihtoehto, pohtii ensituntumalta raporttia pureskellut Lappeenrannan kaupunginjohtaja Kimmo Jarva.

Tänään luovutetun esityksen mukaan ensisijainen vastuu sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämisessä olisi sote-alueella, johon kaikki kunnat kuuluisivat. Maakuntien keskuskaupungeilla olisi velvollisuus toimia vastuukuntana. Lappeenrannassa tähän on valmiutta.

- Olemme valmiita vastuukuntamalliin. Toisaalta on todettava, että hallinnon malli ei tässä ole olennaisin asia, vaan se onko koko maakunta jatkossa yhdessä sote-toimijana on se olennaisin kysymys, Jarva sanoo ja heittää pallon tähän saakka perusterveydenhuollostaan itse huolehtineen Imatran suuntaan.

- Imatralla on nyt harkintavalta siinä, että jatkavatko he omana perusalueenaan, vai tulevatko tähän koko maakunnalliseen toimintaan mukaan, Jarva sanoo.

Esityksen mukaan sote-alueita olisi 20-30, perustason alueita noin 30 ja erityisvastuualueita olisi viisi. Uudet alueet aloittaisivat toimintansa viimeistään vuoden 2017 alussa.

Äänileikkuri poistuisi

Mikäli sosiaali ja terveyspalveluista vastaa jatkossakin kuntayhtymä, poistuu ns. äänileikkuri käytöstä. Käytännössä se antaisi kunnille päätäntävaltaa asukasluvun mukaan.

- Me maksamme yli 60 prosenttia Eksoten budjetista. Siinä mielessä mielellämme otamme myös päätösvallan sen mukaisesti, Jarva sanoo.

Hän kertoo, että seuraavaksi Imatran ja Lappeenrannan edustajat istuvat alas. Tarkoituksena on selvittää maakunnallisen kokonaisuuden mahdollisuus.

- Ei meillä mitään erityistä uutta ole Imatralle tarjottavanamme. Ehkä he nyt pohtivat uuden lainsäädännön pohjalta oman jatkonsa, Jarva sanoo.

SaiPa on solminut hyökkääjä Tommi Jokisen kanssa kaksi seuraavaa kautta kattavan jatkosopimuksen.

- Täällä Lappeenrannassa on todella hyvä pöhinä päällä tällä hetkellä ja sitoudun siihen mielelläni pariksi vuodeksi. Tämä tuntuu juuri nyt oikealta paikalta kehittyä ja mennä eteenpäin. Tykkään olla Lappeenrannassa, joukkue ja valmennus ovat kohdallaan, Jokinen sanoo.

Jokisen mukaan sopimus takaa hänelle myös työrauhaa ennen kauden huipentumaa.

- Olen iloinen siitäkin, että saatiin asiat kuntoon jo tässä vaiheessa kautta. Lätkä on katkonaista, kun mennään sopimus kerrallaan. Tällä ratkaisulla saan itselleni työrauhaa.

Kuopiolaisen kiekkokoulun kasvatti

Jokinen on syntynyt Siilinjärvellä ja kuuluu KalPan kasvatteihin. Hän pelasi Liigassa KalPan paidassa kuudella kaudella yhteensä 236 ottelua, mutta jäi ilman sopimusta kauden 2011-2012 päätteeksi.

SaiPaan Jokinen siirtyi elokuussa 2012 kahden viikon koeajalle ja ansaitsi hyvien harjoituspelien kautta koko kauden kattavan sopimuksen. Ensimmäinen talvi Lappeenrannassa tuotti 53 ottelussa tehopisteet 4+13=17. Kuluvalla kaudella Jokinen on pelannut SaiPassa 33 ottelua tehopistein 6+7=13, joten hän on selvässä ennätysvauhdissa. Koko liigauran saldot ovat tällä hetkellä 323 ottelua pistein 26+54=80.

- Kyllä minä pidän itseäni kokonaisvaltaisempana pelaajana kuin tänne tullessani. Olen mennyt joka alueella eteenpäin, mutta etenkin fyysisyyttä on tullut pelaamiseen lisää ja sitä kautta uutta ulottuvuutta koko tekemiseen, Jokinen analysoi.

Suomalais-venäläisen kauppakamarin ja East Officen yhteishallituksen puheenjohtaja Esko Aholta tulee täystyrmäys Suna Kymäläisen (sd.) ajamalle lakialoitteelle. Kymäläinen rajoittaisi tonttien myymistä EU:n ja ETA:n ulkopuolisten maiden kansalaisille.

- En näe tällaiselle lainsäädännöllä mitään tarvetta. Meillä on silloin tällöin pelko siitä, että ulkomainen omistus vaarantaa Suomen etuja. Tällainen keskustelu käytiin 90-luvun alussa kun pelättiin, että saksalaiset tulevat ja ostavat Suomen parhaat rannat. Todellisuudessa mitään ryntäystä ei tapahtunut, Aho kertoo.

Lakialoite rajoittaisi esimerkiksi venäläisten maa- ja mökkikauppoja Suomessa. Ahon mielestä venäläisten maanomistusten määrä kuvitellaan mittavammaksi kuin mitä se todellisuudessa on.

"Suomella on asennepuolella tehtävää"

Lakialoitteen on allekirjoittanut vaaditut 101 kansanedustajaa. Lain läpi meneminen ei Ahon mielestä lisäisi bisnestä ja loisi mielikuvan, että Suomi haluaa rajoittaa muista maista tulevien mahdollisuuksia toimia ja investoida Suomessa.

- Meidän tarpeemme on täysin päinvastainen. Meidän tehtävämme on yrittää houkutella tänne ulkomaista pääomaa ja saada se kiinnostumaan Suomesta. Tällainen viesti olisi täysin ristiriidassa tämän kanssa. Tässä mielessä se ei tiedä mitään hyvää Suomelle, että tällaista viritystä yritetään, Aho sanoo.

Ahon mielestä Suomella on paljon tekemistä asennepuolella.

- Meidän täytyisi tuntea Venäjää paremmin ja nähdä se laaja-alaisemmin kun mitä viime aikoina on ollut taipumus. Meillä on jotenkin taipumus löytää Venäjältä vain niitä kielteisiä asioita.

Ahon mielestä on hyvä, että Suomeen on tullut venäläisiä asiakkaita, yrittäjiä ja kiinteistönomistajia.

- Meidän pitäisi luoda edellytykset sille, että tätä tapahtuisi entistä enemmän. Venäläiset investoivat, rakennuttavat ja ovat tältä osin luomassa suomalaista hyvinvointia. Minun silmiini on osunut aika vähän tapauksia joissa olisi syntynyt konflikteja siitä huolimatta, että määrät ovat kasvaneet.

"Pitäisi erottaa metsä puilta"

Lain läpi meneminen loisi Ahon mukaan kielteistä mielikuvaa Suomesta. Hänen mielestään asioita halutaan muuttaa yksittäistapausten pohjalta.

- Tässä tilanteessa pitäisi erottaa metsä puilta ja nähdä tässä se iso kokonaisuus. Se on poliitikkojen, hallinnon, päättäjien ja myös median tehtävä. Se on huolestuttavaa, että yksittäiset puheenvuorot saavat monta kertaa aivan suunnattoman huomion, vaikka ne eivät edusta juuri ketään. Se on tämän ajan ilmiö, Aho kertoo.

Aho ei usko lakialoitteen menevän läpi. Hän uskoo, että kysymys on myös vaalien lähestyessä äänten kalastamisesta.

- Lakialoitteita tehdään paljon ja tässä tapauksessa tämä lakialoite herättää varmasti paljon keskustelua, Aho sanoo.

Kun ruokolahtelainen kunnallispoliitikko Suna Kymäläinen tuli reilu kuusi vuotta sitten julkisuuteen kansalaisadressillaan tavoitteenaan kieltää lainsäädännöllisin keinoin venäläisten tontti- ja kiinteistökaupat, hymähti moni ivallisesti.

"Kyläpolitiikon asenteellista horinaa aikana, jolloin nimenomaan venäläisistä maahanmuuttajista haetaan taloudellista ja elinkeinopoliittista kivijalkaa Kaakkois-Suomelle. Tällä agendalla ei pitkälle pötkittäisi."

Näin totesi tuolloin moni.

Vuoden 2011 eduskuntavaaleissa Kymäläinen piti esillä EU:n ja ETA-alueen ulkopuolisten kansalaisten tonttikauppojen rajoittamista ja monien yllätykseksi hän myös pääsi eduskuntaan.
Kaksi vuotta myöhemmin olemme hetkessä, jolloin tuo lakialoite on saanut taakseen 101 kansanedustajan allekirjoituksen ja se lähtee etenemään lainsäädännöllistä reittiä eduskunnassa.

Huomattavaa tässä on kuitenkin se, että Suna Kymäläinen ei ole asiansa kanssa eduskunnassa enää yksin. Kymen vaalipiirin kansanedustajista aloitteen allekirjoitti seitsemän kansanedustajaa neljästä eri puolueesta. Siis yli puolet koko vaalipiirin kansanedustajista kaikista edustettuina olevista puolueista. Kymäläisen lakialoitetta tukivat Kokoomuksen Jukka Kopra, SDP:n Anneli Kiljunen, Keskustan Ari Torniainen, sekä Perussuomalaisten Jari Lindström, Juho Eerola sekä aloittetta liikkeelle laittamassa mukana ollut Reijo Tossavainen.

Kymäläisen lakialoite sisältää runsaasti kysymysmerkkejä ja porsaanreikiä. Ne tullaan repimään varmasti auki jo valiokuntakäsittelyssä. Lähestyvät eduskuntavaalit tekevät asetelmasta kuitenkin mielenkiintoisen.

Vaalipiiriuudistuksen vuoksi kamppailu kansanedustajan valtakirjan uusimisesta tulee olemaan kovempaa kuin koskaan. On sanomattakin selvää, että Kymäläinen pitää tätä lakialoitetta tiukasti omanaan, vaikka Kymäläisen kanssa lakialoitetta on ollut valmistelemassa poliitikoita niin Keskustasta, Kokoomuksesta kuin Perussuomalaisistakin. Nyt kun etenemiseen vaaditut allekirjoitukset on saatu kasaan on aloitteelle kummasti ilmestynyt innokkaita synnyttäjiä. Kyllähän se varmasti Perusuomalaisissa kismittää, että hallituspuolueen kansanedustaja korjaa suurimman imagohyödyn aloitteesta, joka varmasti vetoaa myös perussuomalaiseen kannattajakuntaan. Toisaalta aloitteen ensimmäisestä allekirjoittajasta sovittiin Yle Etelä-Karjalan tietojen mukaan sulassa sovussa yli puoluerajojen.

Kiusallista aloitteen eteneminen on myös SDP:lle, jonka kulisseissa Kymäläisen linjauksia on jopa kavahdettu jyrkästi. Puolue menetti edellisissä eduskuntavaaleissa kannattajia erityisesti Perussuomalaisten suuntaan ja nyt käsittelyssä olevalla lakialoitteella se houkuttelee eksyneitä lampaita takaisin. 

Toki voi myös miettiä, että miksi oppositiossa oleva Perussuomalaiset ei tästä itselleen suurempaa sulkaa hattuunsa ottanut. Nyt sen teki omassa puolueessaan vastavirtaan uiva ruokolahtelaiskansanedustaja SDP:stä.

Jotkut astuvat aina varhaisempiin juniin.

Twitter: @VesaWinberg

Lappeenrannan Energian hallitus on torstaina vahvistanut konsernissa toteuttavat säästötoimet ensi vuodelle.

Energiayhtiö karsii ulkopuolelta ostettavia palveluja miljoonalla eurolla sekä henkilöstökuluja niin ikään miljoonalla eurolla.

Henkilöstökulujen vähentämiseen yhtiöllä on useita keinoja. Yhtiö ei ensi kesänä palkkaa kesätyöntekijöitä. Lisäksi yhtiö tekee rakenteellisia muutoksia ja kehittää toimintapoja, kuten varallaolojärjestelmiä.

Lappeenrannan Energia myös lomauttaa koko henkilöstönsä. Lomautusten kestoksi täsmentyi 12 päivää.

Konsernissa työskentelee noin 240 ihmistä.

Lappeenrannan Catzin yli vuoden jatkunut voittoputki sai jatkoa torstaina, kun Catz voitti jyväskyläläisen HoNsUn pistein 73 - 105. Catz siirtyi joululomalle selkeänä sarjajohtajana. Joukkueen seuraava peli on jouluun 11. päivä, kun vastaan tulee Äänekosken Huima.

NST nousi tappiosta voittoon

Naisten salibandyliigassa lappeenrantalainen NST nousi kolmen maalin takaa-ajoasemasta voittoon, kun sillä torstaina oli vastassaan Porvoon PSS. Ensimmäinen erä päättyi PSS:n 3 - 0 voittoon, mutta sen jälkeen NST ei antanut tehdä yhtään maalia omaan verkoonsa, mutta nakutteli itse kuusi maalia. Lopputulos Porvoossa oli 3 - 6.

Myös NST lähti nyt joululomalle. Joukkueen seuraava ottelu on 4. tammikuuta, jolloin sen vastassa on Sheriffs. Sarjataulukossa NST on nyt kahdeksantena.

Parikkalan kunnanjohtajan pesti on kiinnostanut hakijoita. Eiliseen torstaihin mennessä virkaan oli tullut seitsemän hakemusta.

Haku päättyy tänään kello 14. Kunnanhallituksen puheenjohtajan Ari Bergin mukaan hakemuksia ei ole vielä käyty läpi, mutta virasta on tullut tiedusteluja kelpoisuusvaatimukset täyttäviltä ihmisiltä. Valittavalta kunnanjohtajalta edellytetään virkaan soveltuvaa korkeakoulututkintoa.

Työhaastattelut ja kunnanjohtajan valinta tehdään ensi vuoden puolella. Nykyisen kunnanjohtajan Hans Olanderin pesti päättyy vuoden lopussa.

Joutsenon säilöönottoyksikön käyttöönotto lykkääntyy. Näillä näkymin yksikkö voidaan ottaa käyttöön vasta ensi syksynä, sillä rakennuksen remontointi entisestä vankilasta säilöönottoyksiköksi vie odotettua kauemmin.

Alun perin yksikön oli määrä aloittaa toimintansa alkukesästä. Säilöönottokeskukseen on tarkoitus palkata 24 työntekijää, joista kaksi rekrytoidaan kevään aikana ja loput kesällä. Palkattavilta työntekijöiltä edellytetään osaamista maahanmuutto- ja sosiaalityön alalta. Lisäksi palkataan turvallisuusalan osaajia, esimerkiksi vartiointitehtäviin.

Joutsenoon remontoidaan tilat 30 ihmiselle. Säilöönottoyksiköihin majoitetaan maasta poistettavat ulkomaalaiset. Nykyisin Suomen ainoa säilöönottoyksikkö sijaitsee Helsingissä Metsälässä.

Lappeenrannnan Joutsenon Konnunsuolla toimi aiemmin Konnunsuon vankila. Sen toiminta päättyi vuonna 2011. Nykyisin tiloissa toimii Joutsenon vastaanottokeskus. Myös säilöönottoyksikkö tulee entisiin vankilan rakennuksiin.

Yhteiskunnassa mukana pysyminen vaatii nykyaikana lähes poikkeuksetta ainakin puhelimen ja pääsyn internetiin. Vain vähän netin palveluita ja puhelinta käyttävä ihminen selviää kuukaudessa kympillä tai parilla. Lisäpalveluita janoavat saavat helposti uppoamaan viihdepalveluihin tukun kahisevaa.

"Tekniikkavaari"

Käytössä olevat palvelut: Peruspuhelin ja internetliittymä

Kulut kuukaudessa: 20-40 euroa

Tyypillinen käyttäjä: Seniorikansalainen

No, en kait tämänikäisenä enään niin tyhmä ole, että tuommoisiin lankeaisin. Minulle riittävät netin peruspalvelut, perusnopeuksilla...jne. Vanha kauppiastotuus: "Ei ole tyhmä ken pyytää vaan se ken maksaa"

Nimimerkki: Kalle

"Tekniikkateini"

Käytössä olevat palvelut: Älypuhelin kytkysopimuksella, internetliittymä, nettipelit

Kulut kuukaudessa: 30-50 euroa

Tyypillinen käyttäjä: Koululainen tai teini-ikäinen

Mulla oli taannoin kahden vuoden nettitikkusopimus, oisko ollu joku 40 €/kk. Vähän ärsytti siinä loppuvaiheessa, kun saman olisi saanut uudella sopimuksella 13 €/kk. Helpotti kun ajatteli että on kallis kertahankinta 24*40€=960€. On tullu ostettua joskus noin kallista ja yhtä turhaa muutenkin.

Nimimerkki: Nettitikku

"Tekniikkatavis"

Käytössä olevat palvelut: Älypuhelin, internetliittymä, Spotify, kanavapaketti (harkitsee Netflix-palvelua)

Kulut kuukaudessa: alle100 euroa

Tyypillinen käyttäjä: Työssäkäyvä aikuinen

Takavuosiin verrattuna puhelinten ja nettipalvelujen käyttö on halpaa, lähes lahjaa. Mahdollisiksi on tullut skypet ja muut mukavuudet. Vielä on muistissa mm. lankapuhelimen siirtomaksut, perusmaksut ja nettiyhteyden laskutus aikaveloituksena jne. Ihan hirvitti silloin saada puhelinlaskua, kun jo piti olla erikseen sekä lanka- että kännykkäliittymä. Nykyisin puhelin - ja nettimaksut eivät juuri kuluissa vaikuta, kun toimii peruskuluttajana.

Nimimerkki: Halvalla päästään

"HC-käyttäjä"

Käytössä olevat palvelut: Älypuhelin, nopea internetliittymä, Spotify Premium, kanavapaketti, Netflix, iCloud, Google Drive

Kulut kuukaudessa: yli 100 euroa

Tyypillinen käyttäjä: Tekniikasta kiinnostunut työssäkäyvä aikuinen, työskentelee usein it-alalla

Rosvoukselta tuntuu, kun tietoelektroniikka vie leijonanosan tilistä.

Nimimerkki: Kallista tietoa

* Kursiivilla merkityt lukijoiden kommentit on poimittu aihetta koskevasta keskusteluartikkelista.