Kouvolan hovioikeus on pitänyt ennallaan tupakan salakuljetukseen osallistuneen venäläismiehen vuoden ehdollisen vankeustuomion ja vahingonkorvauksen.

Käräjäoikeus oli tuominnut miehen vuoden ja yhden kuukauden vankeusrangaistukseen. Mies vaatii hovissa vankeusrangaistuksensa alentamista ja korvausvelvollisuudesta vapauttamista.

Hovioikeuden päätöksellä miehen on kuitenkin maksettava vahingonkorvaukset valtiolle. Mies salakuljetti kuuden muun venäläismiehen kanssa tuhansia kartonkeja tupakkaa Venäjältä Suomeen viime vuonna.

Imatran raja-asemalla otetaan käyttöön uudet tarkastuskopit tällä viikolla. Kopit on suunnitelmissa ottaa käyttöön lauantaihin mennessä. Muutokset sujuvoittavat rajatarkastuksia, sillä uusilla tarkastuspisteillä henkilöautolla matkustavien asiakkaiden ei tarvitse nousta autoista, mikäli heillä ei ole tullattavaa.

Muun liikenteen rajatarkastukset sen sijaan hoidetaan entiseen malliin päärakennuksella. Tällä viikolla käyttöön otetaan neljä tarkastuskoppia, jotka palvelevat kahdeksan tarkastuskaistan asiakkaita.

Helmikuun alussa otetaan käyttöön toiset neljä koppia, jotka palvelevat myös kahdeksaa kaistaa. Vuodenvaihteen ajan myös nykyinen päärakennuksen koko kapasiteetti on käytössä, minkä on tarkoitus helpottaa vuodenvaihteen rajaruuhkaa.

Tammikuussa raja-aseman päärakennuksessa alkaa remontti, joka myötä vanhat henkilöliikenteen tarkastuspisteet poistuvat käytöstä.

Talousvaikeuksissa kamppailevat seurakunnat myyvät kiinteistöjään Etelä-Karjalassa.

Imatran seurakunta suunnittelee Postilla-rakennuksen myymistä. Rakennus on toiminut lapsi- ja nuorisotyön sekä diakoniatyön paikkana.

Rakennuksessa on myös vuokra-asuntoja, joiden tuotto ei kuitenkaan kata rakennuksesta aiheutuvia käyttökuluja. Seurakunnan laskelmien mukaan on edullisempaa sijoittaa toiminnot seurakunnan muihin tiloihin tai vuokrata sopivan tila Vuoksenniskalta.

Rakennuksen pinta-ala on 1 860 neliömetriä ja tasearvo maapohjineen 161 232,75 euroa.

Tarpeettomista rakennuksista eroon

Lappeenrannan seurakunta kaavailee myyvänsä Lampikankaalla Joutsenossa sijaitsevan paritalon, joka on aiemmin ollut kerhokäytössä. Nyt tyhjillään oleva rakennus myydään, koska se on seurakunnalle tarpeeton.

Seurakunta aikoo myydä myös lahjoituksena saamansa Turkkilan kylässä sijaitsevan tilan tontteineen. Seurakunta suunnittelee myyvänsä kohteet kiinteistövälittäjän avustuksella markkinahintaan.

Asiat vaativat vielä kirkkovaltuustojen sekä tuomiokapitulin päätöksen.

Päättäjät Parikkalan ja Savonlinnan aleella on kovasti toivoneet Parikkalan Syväoron rajanylityspaikan avaamista kansainväiselle henkilöliikenteelle. Samaa toivottiin myös eduskunnan budjettikeskustelussa tiistaina.

Sisäministeri Päivi Räsänen (kd.) ei kuitenkaan lupaa rajanylityspaikan nopeaa avaamista.

- Tällä hetkellä meillä ei ole mahdollisuutta investoida uusiin rajanylityspaikkoihin, sanoi Räsänen eduskunnan budjettikeskustelussa.

Räsäsen mukaan asiaan pitää palata parempina aikoina

- Mielestäni Parikkalan Syväoron kansainvälinen rajanylityspaikka on joka tapauksessa selvittämisen arvoinen asia.

Räsäsen mukaan asiaan pitää palata, kun se on taloudellisesti mahdollista.

Nykyisin rajanylityspaikaikan kautta kulkee pääasiassa puutavaraa.

Lappeenrannan kaupungin hallinnossa alkaa henkilöstösäästöjen etsintä. Hallintotehtävistä on määrä saada kokoon kaupunginvaltuuston tahdon mukaiset vajaan kolmen miljoonan euron säästöt seuraavien kolmen vuoden aikana. Laskennallisesti tämä tarkoittaa 30 henkilöä.

Kaupungin työryhmä on ottanut seulontaan vajaat kaksisataa työntekijää. Lähiaikoina selvitetään heidän osaamisensa sekä halunsa vaihtaa tehtävää tai jäädä eläkkeelle.

Hallintohenkilöstöksi on määritelty mm. kaupungin ylin johto ja eri alojen asiantuntijatehtävät. Lisäksi mukana on hallinnon välittömissä tukitehtävissä toimivia sekä useita kymmeniä toimistotyöntekijöitä.

Henkilöstöjohtaja Päivi Savilammen mukaan joukkoon on rajattu  hallintohenkilöinä esimerkiksi maaseututoimen ja rakennusvalvonnan johto, mutta ei hakemuskäsittelijöitä. Rajanveto siitä, kuka hoitaa hallintoa ja kuka ei, on ollut hankalaa.

- Yleensäkin puhuisin mieluummin organisaation yhteisistä palveluista kuin hallinnosta, muotoilee Savilampi.

Mitä pikemmin, sitä parempi

2,8 miljoonan euron säästöihin pääsy ja vähenevä henkilöstömäärä on riippuvainen ratkaisujen nopeudesta.

- Mitä aikaisemmin henkilöstövähennyksiä tulee, sitä vähemmän niitä tarvitsee tehdä, sanoo Savilampi.

Kuntaliitoksiin liittyvä irtisanomissuoja on voimassa Lappeenrannan kaupungissa vielä ensi vuoden ajan. Henkilöstöä aiotaan pienentää määräaikaisuuksia vähentämällä sekä eläköitymisten ja muun luonnollisen poistuman kautta. Samalla tehostetaan toimintaa.

Osaamiskartoitus ja prosessien kuvaus pyritään saamaan tehtyä tammikuun loppuun mennessä. Työryhmän on määrä jättää esityksensä hallinnon ja prosessien uudistuksesta kaupungin johdolle maaliskuun lopussa.  

Kun Koskelan Akseli otti vastuulleen isänsä Jussin raivaaman tilan siirtyi vanha pariskunta asumaan pihapiiriin. Ja näin vanha isäntä  Koskela Väinö Linnan Täällä Pohjantähden Alla -trilogiassa sai elää elämänsä tutussa ympäristössä loppuun saakka.

Nykymaailmassa tämä ei välttämättä ole mahdollista, mutta silti yhä useammin omaisten vastuuta vanhusten hoidossa korostetaan. Näin varsinkin, kun kuntien taloudelliset resurssit vaativat säästämään kaikesta.

Pitäisikö omaisten ottaa enemmän vastuuta vanhusten hoitamisesta?

Kaatavatko kunnat itselleen kuuluvia tehtäviä väärille harteille?

Lappeenrannassa Sammonlahden vanhainkodissa on nyt kova ryysis. Taipalsaaren sairaalan lakkautettavilta vuodeosastoilta on saapunut vuodepotilaita, ylipaikoille, siirtymäajaksi. Osa Taipalsaarelta muuttaneista taas on ollut siinä kunnossa, että on pystynyt nousemaan sängyn pohjalta palveluasuntoon.

Nämä ovat niitä onnellisia loppuja, joskus lähes ihmeparantumisia. Tähän pyrkii Eksote koko maakunnassa. Tavoitteena on, ettei huonokuntoisuuttaan laitokseen suistuvia vanhuksia enää ilmaantuisi lainkaan.

Päätöksiä uusista vuodeosastojen lakkautuksista ei vielä ole, mutta vuoden, parin päästä tilanne on toinen. Tehostettua palveluasumista ja kotihoitoa on luvassa moneen kuntaan vuodepaikkojen sijaan. Toivottavasti oikein ja ajoissa resurssoituna.

Kukapa haluaisi itsensä tai läheisensä joutuvan sängyn vangiksi kattoon tuijottamaan. Avainsanoja ovat nyt palveluverkon muutos ja toimintamuotojen kehittäminen. Näissä onkin haastetta kerrakseen.

Lisää niitä paljonpuhuttuja käsipareja ei Eksoteen ole lupa hankkia nykyistä enempää ainakaan lähivuosina. Teknologiaa kyllä, niin kuin ovivahteja ja  ruokinta-automaatteja.

Pyrkimyksenä on kuitenkin kotiavun kehittäminen lääkkeiden jakelua monipuolisemmaksi. Samaa fiksummin tekemistä hokivat ministerimme, kun rakennepaketin yhteydessä julkistivat kolmensadan miljoonan euron säästöt vanhuspalveluista.

Vaan jos lähihoitaja piipahtaa vanhuksen kotona nykyisinkin vain katsomassa tilanteen ja antamassa lääkkeet, kuka auttaa syömisessä, pukeutumisessa ja peseytymisessä? Sitä eivät ratkaise uudet työmuodot, siihen tarvitaan käsipareja, yhä useammalle. Ja yhä huonokuntoisemmalle.

Omaishoito, naapuriapu ja kolmannen sektorin vapaaehtoistyö nousevat puheissa koko ajan korkeammalle jalustalle. Omaisia ja järjestöihmisiä tarvitaan, sanovat painokkaasti jo virkamiehetkin. Eikä ulkoiluttamiseen tietysti tarvitakaan lähihoitajan koulutusta.  

Oman puheenvuoronsa keskusteluun toi viime sunnuntaina lehden yleisönosastossa kokoomuksen imatralainen kansanedustaja Anu Urpalainen. Näin:

"Hoito on ammattilaisten ja yhteiskunnan tehtävä, jota valtio ja kunta verovaroin järjestää.  Hoiva on laajempi käsite, se on lähimmäisten, perheiden ja ystävien, tuttavien, siis meidän kaikkien oikeus ja velvollisuus," kirjoitti hän.

Ja edelleen: "Tarvitsemme vakavaa kansallista ja henkilökohtaista perheen sisäistä keskustelua vastuusta, välittämisestä ja toisista huolehtimisesta."

Niinpä. Irtoaisiko meistä hieman korkeampaa viitseliäisyyttä, moraalia ja ihmisyyttä? Itsetutkiskelu ei ole pahitteeksi. Mutta ei oteta ylivoimaista taakkaa, ei myöskään tarpeetonta syyllisyyden taakkaa. Minä olen seurannut läheltä kahden omaishoitajan uhrautumista ja uhriutumista, toisen uupumista menehtymiseen saakka.

Monilla vanhuksilla on ympärillään avuliaita lapsia, sukulaisia, naapureita ja ystäviä. Mutta entä ne, joilla ei ole. Mitä vanhemmaksi elää, sitä vähemmän on.

Kansalaisten on syytä pysyä valppaina. Yhteiskunnan tasoa mitataan sillä, miten se kohtelee heikoimpiaan, sanotaan. Jos on varaa ostaa yksityisiä palveluja, hyvä. Jos ei ole, onko köyhän asema tulevaisuudessa entistä surkeampi, kun väestö ikääntyy eikä vahvaa talouskasvua ole näköpiirissä? Pelkään, että näin se menee.

Kurkistetaanpa vielä Anu Urpalaisen kristallipalloon.

"Suomi ei pysty tulevaisuudessa kohdistamaan lisää verovaroja vanhushoivan rahoittamiseen. Suuret ikäluokat jälkeläisineen joutuvat maksamaan itse ison osan vanhushoivansa kustannuksista. Toivon sydämestäni, ja toimin niin, että lähimmäisen kosketus ja läsnäolo ovat kiinteä osa tulevaisuuden  vanhushoivaa."

Järvi-Suomen metsänomistajien liitto syyttää metsäteollisuutta markkinapelistä.

Liiton mukaan suomalainen mäntykuitupuu ei mene kaupaksi, mutta samaan aikaan metsäteollisuus ostaa entistä enemmän mäntykuitupuuta ulkomailta suomalaista mäntykuitupuuta kalliimmalla.

- Tullitilastoista on selvästi luettavissa, että suomalaiselle hankintapuun myyjälle maksetaan selvästi alempaa hintaa. Itse asiassa tuontipuun hintataso on jopa 50 prosenttia korkeampi kuin suomalaisen hankintapuun hintataso, Metsänomistajien Järvi-Suomen liiton johtaja Timo Leskinen sanoo.

Leskisen mukaan metsäteollisuuden pyrkimys on laskea mäntykuidun hintaa Suomessa.

- Henkilökohtainen mielipiteeni on, että tämä on osaltaan tällaista markkinapeliä. Sillä halutaan vaikuttaa kotimaan markkinahintaan. Kun saadaan ylitarjontaa aikaiseksi, niin sillä tavalla markkinatalouden mekanismeilla pystytään painamaan kotimaan hintatasoa.

Metsäteollisuus ry:n Venäjän asioiden johtaja Jukka Halonen kiistää jyrkästi Metsäomistajien väitteen markkinapelistä.

- Väite on absurbi. Kotimaan puun ja tuontiraakapuun hintaa on vaikea verrata, sillä kotimaan hinnoittelussa täytyy ottaa huomioon korjuu- ja kuljetus- sekä hallinnolliset kustannukset päälle, kun taas tullitilastojen hinnat kuvastavat osin rajahintaa ja osin taas tehtaalle toimitettua hintaa. Tilastovertailua on siis vaikea tehdä. Painotan sitä, että puu liikkuu markkinaehtoisesti, Jukka Halonen sanoo.

Monikulttuurinen Momentti-palvelukeskus on saanut uusia toimintatiloja Lappeenrannasta. Ryhmätoimintaa voidaan järjestää monissa kaupungin tiloissa sen jälkeen, kun Raatimiehenkadun tila jää vuodenvaihteessa pois käytöstä  vuokrarahojen puuttuessa.

Raatimiehenkadun tilat on maksanut päättyvä Matti-projekti. Sen toimintoihin Ely-keskus on myöntänyt vielä neljäksi kuukaudeksi aikaisempien vuosien käyttämättä jääneitä varoja.

 Ely-keskukselta odotetaan alkuvuodesta tukilinjauksia ensi vuonna alkavalle uudelle EU:n ohjelmakaudelle. Sen jälkeen päästään suunnittelemaan uusia hakemuksia maahanmuuttajatyötä varten.

Jäljellä olevilla varoilla voidaan vielä maksaa palkkaa Lap-tuotesäätiön projektipäällikölle ja työnetsijälle.

- Samoin kehitetään Eksoten sähköisiä palveluita. Näitä ovat maahanmuuttajien internet-sivut, internetin ystävä- ja tukihenkilötoiminta sekä opastusvideoiden teko lomakkeiden täyttöä varten eri kielillä, kertoo projektipäällikkö Anna Hallikainen Lap-tuotteelta.

Maakunnan yhteistyöryhmä MYR ei puoltanut rahaa uudelle Matti 2 -hankkeelle.

Eksoten maahanmuuttotyön koordinaattori Merja Heino-Kukkurainen muistuttaa, että moni Matti-hankkeen aikana luotu toiminta jatkuu esimerkiksi yhdistysten voimin.

 - Olemme pyrkineetkin siihen, että kolmannen sektorin toiminta vahvistuisi sen sijaan, että työtä tehtäisiin viranomaisvetoisesti, sanoo Heino-Kukkurainen.           

Joutsenon Lampikankaan asuinalueella ei ole terveys- eikä ympäristöriskejä. Entisen taimitarhan alueen ja sen ympäristön maaperä-, pohjavesi- ja hyötykasvitutkimuksessa selvitettiin torjunta-aineiden pitoisuuksia ja levinneisyyttä kaksi vuotta kestäneillä tutkimuksilla.

Omakotikiinteistöillä pintamullassa on todettu torjunta-ainejäämiä, mutta niiden ei arvioida kulkeutuvan ravintokasveihin eikä aiheuttavan haittaa pitkälläkään aikavälillä.

Taimitarhan alueen omakotipihoilla merkittävin torjunta-aine on heksaklooribentseeni. Sen pitoisuudet ylittivät alemman ohjearvotason useimmilla kiinteistöillä.

Selvitysten mukaan alueen kunnostamiseen ei ole tarvetta terveysriskien perusteella. Lappeenrannan kaupunki on kuitenkin tilannut konsultilta selvityksen toimenpidevaihtoehdoista, koska kiinteistöillä on haitta-aineiden takia kaivurajoituksia.    

Aiempien tutkimusten lisäksi Lappeenrannan kaupunki teetti konsultilla viime kesänä lisätutkimukset niillä taimitarhan alueen omakotikiinteistöillä, joilta ei aiemmissa vaiheissa ollut näytteitä otettu.

Lisäksi maaperänäytteitä otettiin myös taimitarha-alueen ulkopuolelta aineiden levinneisyyden selvittämiseksi. Ulkopuolelta torjunta-aineita ei löydetty.

Viime kesänä myös kunnostettiin alueella sijaitseva päiväkodin kiinteistö sekä osa läheistä puistoaluetta.

Suomen Punaisen Ristin logistiikkadelegaatti Tuomas Laibert saapui juuri Suomeen kuukauden kestäneeltä matkaltaan. Laibert oli viemässä suoraa katastrofiapua Filippiineille, Haiyan-taifuunin uhreille.

Laibertin tehtävänä oli muun muassa tarkistaa, että paikan päällä on varastoja ja kartoittaa paikallisten kuljetusyritysten resurssit ja kalusto.

Lappeenrantalainen Laibert on kokenut SPR-delegaatti. Takana on katastrofeja ja useita kansainvälisiä projekteja. Punaisen Ristin delegaattityö on vienyt häntä muun muassa Keniaan ja Afganistaniin. Laibert oli myös todistamassa hävitystä, jota vuoden 2004 tsunami aiheutti Kaakkois-Aasiassa.

Laibert matkusti viikko Haiyan-taifuuniin jälkeen Leyten saarella, Taclobanin kaupunkiin, joka on yksi suurimmista tuhoalueista. Haiyan pyyhkäisi kaupungin matalaksi valtavalla voimalla. Myrsky vei ihmisiltä koko omaisuuden.

- Näky siellä oli kuin tsunamin jäljiltä. Rojua, peltiä, mutaa ja ihmisten vaatteita oli joka paikassa. Suuret palmu- ja mangopuut olivat täysin kaatuneet. Tulee mieleen elokuvissa nähtävät tykistökeskukset, Laibert kuvailee.

Hyvä tiimi ja huumori auttavat jaksamaan

Suomen Punaisen Risti delegaatit painavat katastrofialueilla pitkää päivää. Delegaatin on muistettava pitää katastrofialueella huolta myös itsestään.

- Normipäivä on 12 tuntia minimissään ja pisimmät 19 tuntia. Hotellissa ei ollut vettä eikä sähköä. Vesi kannettiin ämpäreissä, joilla huuhdeltiin vessat ja suoritettiin ämpäripesut, Laibert kertoo.

Laibet työskenteli viiden henkilön logistiikkatiimissä. Ryhmä koostui neljästä suomalaisesta ja yhdestä tanskalaisesta.

- Meillä oli todella hyvä ryhmähenki ja huumori lensi, mikä oli erittäin tärkeätä jaksamisen kannalta, kertoo Laibert.

Filippiinit ovat Laibertille jo ennestään tuttu paikka. Hän kuvailee filippiiiniläisiä positiivisiksi ja ahkeriksi.

- Minulla on pelkkää hyvää sanottavaa. Paikallinen Punainen Risti teki erittäin hyvää työtä. Heillä on koulutettuja vapaaehtoistyötä tekeviä ihmisiä todella paljon. Me ulkomaalaiset emme pysty yksinään tekemään oikeastaan mitään siellä, vaan me tarvitsemme aina yhteistyökumppaineita ja yleensä se on paikallinen Punainen Risti.

"Apu menee perille"

Suomalaiset ovat antaneet tähän mennessä lahjoitusten kautta katastrofiapua Filippiineille reilu puolitoista miljoonaa euroa.

- Suomalaiset haluavat auttaa ja olen erittäin iloinen, että  ihmiset ovat antaneet omistaan ja vähistään myös, Laibert sanoo.

Vuodesta 2000 asti SPR:n delegaattina ollut Laibert painottaa, että annettu apu menee myös perille ja tarvikkeista pidetään tiukkaa kirjaa.

- Logistikkona tehtäväni on ottaa paikan päällä tavara vastaan ja tarkastaa, että se on oikean laatuista. Meillä on kansainvälinen logistiikkajärjestelmä, joka on voittanut myös palkintoja. Tavaraa ei häviä, sen voin kyllä tällä kokemuksella kertoa.

Avuntarve katastrofialueilla jatkuu, vaikka Filippiinien tilanne ei päivittäin julkisuudessa enää näy. Punainen Risti kartoittaa tällä hetkellä mitä Filippiineillä tullaan vielä tekemään.

- Se avuntarve on todella suuri, toteaa Laibert.

Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin valtuusto käsittelee tänään Eksoten tulevaisuutta. Nykyiset suunnitelmat ulottuvat vuoteen 2018 asti.

Lähtökohtana on, että lääkäripalvelut säilyisivät kunnissa ainakin seuraavat viisi vuotta. Päivystystä kuitenkin keskitettäisiin. Päivystysmallia parannetaan päivystävän sairaalan säilyttämiseksi maakunnassa.

Tarkoituksena on myös kehittää hyvinvointiasemia yhdessä kuntien kanssa. Hyvinvointiasemiakehitetään vuosien 2013-2015 aikana ja hyvinvointiasemaverkosto muotoutuu tämän perusteella vuoteen 2016 mennessä. Viisivuotissuunnitelman tavoitteena on myös tasapainottaa Eksoten taloutta.

Jatkossa tavoitteena on jatkaa laitoshoidon purkua sekä maakunnallisen palveluverkon suunnittelua yhdessä kuntien ja Imatran kanssa.

Vedenlaatu on parantunut huomattavasti edellisvuosista Pien-Saimaalla Taipalsaarentien länsipuolen selkävesillä. Suurimmat muutokset ovat tapahtuneet Sunisenselällä, kertovat Saimaan vesiensuojeluyhdistyksen ottamat kasvi- ja eläinplanktonnäytteet.

Planktonien määrästä kertova klorofyllipitoisuus, sameus ja fosforipitoisuus pienenivät. Hyödyllisen eläinplanktonin määrä oli kasvanut suhteessa planktonleviin.

Myös Maaveden Laitsaarenselällä tilanne on kohentunut. Sen sijaan Mankaselällä tilanne oli kehno.

Fosfori- ja klorofyllipitoisuudet olivat korkeita, ja sinilevää oli runsaasti etenkin heinäkuun lopulla.

Kalapisa 2017 -hankkeen toisen vuoden hoitokalastukset on saatu tehtyä. Saalis oli 75 tonnia. Eniten rysiin ja nuottiin kertyi särkeä ja salakkaa.

Kalaa saatiin erityisen runsaasti, 21 tonnia, Maaveden Mankaselältä. Kalastusten positiivisten vaikutusten odotetaan näkyvän vedenlaadussa ensi vuonna.

Kaakkois-Suomen poliisilaitos aloittaa vuoden vaihteessa toimintansa. Etelä-Karjalan ja Kymenlaakson yhdistynyttä poliisilaitosta johtaa Kymenlaakson nykyinen poliisipäällikkö Ossi Lähdesmäki. Poliisin hallintorakenneuudistuksessa päälliköt ja esikuntayksikön työntekijät joutuivat hakemaan uudelleen tehtäviä. Lähdesmäen mukaan kaikille on riittänyt töitä.

- Kaakkois-Suomessa on se hyvä puoli, että vuosien varrella on jätetty esikunnan virkoja täyttämättä eläköitymisen jälkeen. Meillä on hallinnon tehtävämäärä nyt juuri se mikä on tavoitetila vuoden 2016 lopussa.

Lisäksi kaksi apulaispoliisipäällikköä eläköityy vuoden lopussa ja nykyinen Etelä-Karjalan poliisipäällikkö Jyrki Wasastjerna siirtyy poliisihallituksen tehtäviin.

Lähdemäen mukaan kukaan ei ole luvannut, että hallinnonuudistuksella perustehtävien työntekijämäärä lisääntyisi.

- Tällä pystytään kuitenkin helpottamaan sitä tuskaa, minkä rahanpuute aiheuttaa. Poliisin budjettikehys pienenee ensi vuonna niin, että perustyötä tekevien poliisien määrä vähenee joka tapauksessa.

Resurssien väheneminen tulee näkymään perusrikostutkinnassa. Tutkinta-ajat voivat pidentyä.

- Tottakai sitä on huolissaan, kun resursseja vähennetään ja joudutaan priorisoimaan mikä on ykkösasia tehtävien hoidossa. Ehdoton ykkösasia on hälytystehtävien hoitaminen. Kun ihminen soittaa hätäkeskukseen, niin poliisipartio on paikalla vähintään yhtä nopeasti kuin tänäkin päivänä.

Suomen poliisijärjestöjen liitto on moittinut hallinnonuudistusta keskeneräiseksi ja kiireellä läpiviedyksi. Lähdesmäen mukaan kritiikki ei osu oikeaan maaliin.

- Siinä on rinnastettu poliisin rahojen väheneminen organisaatiouudistukseen. Jos organisaatiouudistusta ei olisi nyt tehty, perustyöntekijöiden määrä vähenisi entistä enemmän.

Poliisin palveluverkko säilyy Kaakkois-Suomessa ennallaan.

UPM:n Kaukaan ja Kymin tehtaat saavat uudet johtajat ensi vuoden maaliskuusta lähtien. Lappeenrannan Kaukaan tehtaita johtaa jatkossa Teuvo Solismaa.

Uuden vastuunsa lisäksi hän jatkaa nykyisessä tehtävässään Kaukaan sellutehtaan johtajana. Kymin ja Kaukaan tehtaiden nykyinen johtaja Juha Kääriäinen siirtyy Frey Bentosin sellutehtaan johtajaksi Uruguayhin.

Kuusankoskella sijaitsevan Kymin tehtaan uudeksi johtajaksi on valittu Markku Laaksonen.

Imatralla baarin edustalla toista miestä selkää puukottaneelle miehelle vaaditaan rangaistusta tapon yrityksestä.

Syyttäjä vaatii puukottajalle vähintään neljän ja puolen tai viiden vuoden ehdotonta vankeusrangaistusta. Koventamisperusteena on se, että epäilty oli tapahtumahetkellä ehdonalaisessa vapaudessa.

Lokakuun lopussa Imatran Jukankadulla sattuneessa puukotuksessa uhri menetti runsaasti verta ja oli todellisessa hengenvaarassa. Puukotuksesta annetaan kansliatuomio perjantaina 20.12.

Rekisteröimättömien moottoripyörien kovat vakuutuskorvaukset ovat saaneet vakuutusyhtiöt nostamaan kyseisten ajoneuvojen vakuutusten hintoja. Kovimmat korotukset on tehnyt vakuutusyhtiö If, jonka liikennevakuutus kilpa- ja harrastekäytössä olevalle moottoripyörälle voi kovimmillaan olla yli 5 500 euroa.

- Kun otetaan huomioon minkälaisessa ympäristössä näillä ajoneuvoilla ajetaan, eli luonnossa nopeasti kiihdytellen ja jarrutellen ja hyppien, niin näille ajoneuvoille sattuu hyvin suurella todennäköisyydellä vakavia henkilövahinkoja. Olemme Ifissä havainneet hyvinkin huolestuttavan kehityksen ja tätä kehitystä tullaan ottamaan huomioon uudella tariffilla, kertoo Ifin ajoneuvovakuutusten johtaja Mikko Pöyhönen

Hän muistuttaa, että If käsittelee ensi vuoden alusta vakuutukset tapauskohtaisesti.

- Hinnoittelemme vakuutukset yksittäin riskien mukaisesti ja hintahaitari uusille rekisteröimättömien moottoripyörien liikennevakuutuksille alkaa noin 800 eurosta. Hinta riippuu siitä, minkälaisesta ja ikäisestä pyörästä on kyse, minkä ikäinen on pyörän käyttäjä. Eli jokaisen kuluttajan kannattaa pyytää tarjous ja huomata, että hintataso ei ole todellakaan 5 000 euroa, kertoo Pöyhönen.

Alan harrastajat kummastelevat uusia hintoja

Vakuutusten hinta on aiheuttanut kiivasta keskustelua alan harrastajien parissa. Imatralaisella Marko Piolla on tallissaan neljä kilpailukäyttöön tarkoitettua moottoripyörää ja niiden vakuutukset ovat Ifillä.

Pion suunnitteilla olevat uudet kalustohankinnat on tehtävä tämän vuoden puolella, jos hän aikoo päästä vielä halvemmilla vakuutusmaksuilla.

- Vakuutuksen ottajana ja harrastajana tulee ensimmäisenä mieleen se, että kyseinen vakuutusyhtiö haluaa eroon näistä kalliiksi käyvistä vakuutuksista. Korvaussummat nousevat joka vuosi ja aina tulee vaan pahempia onnettomuuksia, joista pitää maksaa enemmän korvauksia. Kyllähän tämä vakavasti pistää miettimään sitä mikä se vakuutusyhtiö on tulevaisuudessa, pohtii Pio.

Pöyhönen ei näe asiaa samalla tavalla ja moottoripyöräharrastajista ei hänen mukaan haluta eroon. Hän kertoo, että nykyiset hinnat eivät yllä kattamaan vakuutuskorvauksia.

- Meidän motiivina ja taustalla on ainoastaan se, että nykyinen hintataso ei vastaa liikennevahinkoihin liittyviä riskejä. Jo itse liikennevakuutuslakikin edellyttää sen, että vakuutusmaksutason pitää olla riittävä huomioimaan ajoneuvon riskit, kertoo Pöyhönen

Hintojen huima nousu saattaa tulevaisuudessa vähentää harrastajia. Joukkoon voi tulla myös enemmän riskinottajia, jotka ajavat ilman vakuutusta.

- Oma näkemykseni on se, että vakuutusyhtiöiden täytyy tehdä joku toinen järjestelmä millä nämä vahingot korjataan, sanoo Pio.

Kilpaa ajavilla tuplavakuutus

Kilpaa ajavien on normaalin liikennevakuutuksen lisäksi hankittava suomen moottoriliiton ajajalisenssi. Lisenssissä on mukana myös vakuutusosuus.

- Lisenssi korvaa samat asiat kuin liikennevakuutus, mutta se ei korvaa ansionmenetystä joita tulee vahingoista johtuvien sairaslomien takia. Lajia tavallaan tuplavakuutetaan, Pio kertoo.

Pion mielestä paras ratkaisu olisi yksi vakuutus harrastajille ja kilpaa ajaville. Nykyiset hinnoittelut perustuvat Pion mukaan tulkintoihin.

- Siihen olisi hyvä saada selkeä laki tai ainakin säädös, jotta vakuutukset rekisteröimättömien moottoripyörien harrastekäytössä olisivat järkevällä tasolla  jolloin niistä olisi harrastajalle hyötyä ja joista vakuutusyhtiö tuntisi saavansa myös omansa, Pio ehdottaa.

Pöyhönen on samoilla linjoilla Pion näkemysten kanssa.

- Lähestulkoon kaikki harrastukseen liittyvät hiemankin vakavammat henkilövahingot näyttävät ensisijaisesti tulevan korvatuksi liikennevakuutuksen kautta. Tässä on selkeästi keskustelun paikka vakuutusalan sisällä siitä mikä on lisenssivakuutuksen rooli suhteessa liikennevakuutukseen.

Pöyhönen kertoo, että If tulee tekemään asiasta keskustelunavauksen.

Kuutostien rakentamista nelikaistaiseksi Lappeenrannan ja Taavetin välillä on toivottu aloitettavaksi jo ensi vuonna. Liikenneministeri Merja Kyllönen (vas.) kertoo tehneensä kovasti töitä asian eteen. Nyt kuitenkin näyttää siltä, että uusien hankkeiden aloittamiseen ei ole riittävästi rahaa.

Kyllönen kehoittaakin aktiivisuuteen asiassa jotta rahoitusta voitaisiin harkita esimerkiksi ensi vuoden lisäbudjettien yhteydessä.

- Toki jos näyttää siltä, että poliittista puskua ja taustatukea löytyy sille, että asialle voisi olla nostetta lisätalousarvion kautta niin sitä keskustelua kannattaa käydä. Kyse on sen verran alueellisesti merkittävästä ja isosta hankkeesta.

Kuutostien remontin aikataulua kyseltiiin Kyllöseltä eduskunnassa keskiviikkona ensi vuoden budjetin palautekeskustelussa. Eduskunta on nostamassa hallituskauden ykköshankkeeksi Espoon Länsimetron jatkamisen. Mikäli hallitus päättää lähteä rahoittamaan 800 miljoonan euron metrorakentamista se viivästyttänee muita liikennehankkeita.

Hallitus sopi viime keväänä, että Kuutostien remontti Lappeenrannan ja Taavetin välillä päästään aloittamaan tällä hallituskaudella.

Usean sadan neliömetrin kokoinen varastohalli paloi maan tasalle Lappeenrannnan Nuijamaalla viime yönä. Hätäkeskus sai hälytyksen palosta vähän ennen iltakymmentä. Palokunnan tullessa paikalle rakennus oli jo täydesssä tulessa, eikä sillä ollut rakennuksen pelastamiseksi enää mitään tehtävissä.

Palossa tuhoutui myös hallissa olleet kaksi autoa. Syttymissyystä ei vielä ole tietoa.

Paloa oli sammuttamassa kahdeksan palokuntaa. Torstaiaamuna yksi yksikkö oli vielä jälkisammutustöissä.

Uusi kirjastojärjestelmä on paisuttanut uutuuskirjojen varausjonoja. Etelä-Karjalassa kaikki kirjastot Luumäkeä lukuun ottamatta ovat samassa Heili-kirjastojärjestelmässä, minkä takia kirjojen varaukset kohdistuvat kaikkien toimipisteiden niteisiin.

Pienten kirjastojen asiakkaat ovat säikähtäneet jonojen pituuksia, koska jonotusnumero on kasvanut kymmenkertaiseksi. Käytännössä kirjan saa käsiinsä nopeammin kuin tähän mennessä, koska myös niteitä on vastaavasti enemmän. Esimerkiksi Finladia-kirjallisuuspalkinnon saaneen Riikka Pelon Jokapäiväinen elämämme kirjaan on noin 60 varausta. Koska kirjoja on kierrossa parikymmentä, tarkoittaa tämä noin kolmea varausta kirjaa kohti. 

Suosittujen uutuuskirjojen saamiseksi on jatkossa kuitenkin tehtävä varaus, sillä kirjat eivät ehdi edes pienissä kirjastoissa hyllyyn poimittavaksi samalla tavalla kuin ennen. Kirjastojen kokoelmien liikkuvuus on lisääntynyt ja kirjat ovat nyt tehokkaammassa käytössä kuin aikaisemmin.