Ukkoskuurot ja rankat sateet ovat työllistäneet illalla ja yöllä pelastuslaitoksia etenkin Etelä- ja Pohjois-Karjalassa. Valtaosa tehtävistä on ollut vahingontorjuntatehtäviä, kuten veden pumppaamista kiinteistöistä.
Etelä-Karjalan pelastuslaitoksella oli illan ja yön aikana kymmeniä tehtäviä, pääasiassa kaatuneiden puiden ja tulvavesien aiheuttamia tehtäviä. Myös muutamia salamoiden sytyttämiä rakennuspaloja on sammutettu yön aikana Savitaipaleella, Taipalsaarella ja Imatralla.
Savitaipaleen keskustassa salama sytytti tulipalon vanhusten palvelutalon katon yläpohjassa. Salama iski vesikaton läpi ja sytytti tulipalon pienrivitalon ullakkotilassa. Palon seurauksena palvelutalon kaksi asukasta jouduttiin siirtämään tilapäismajoitukseen seuraavaksi yöksi.
Taipalsaarella syttyi tulipalo omakotitalossa, ilmeisesti salaman aiheuttamana. Kaksi henkilöä ja kissa pääsivät ulos omatoimisesti.
Imatralla neljän asunnon talon kellarissa oleva sauna syttyi tiistai-iltana palamaan. Palon syttymissyytä selvitetään.
Lisäksi kanoottiseurue oli joutunut pulaan Saimaalla Lappeenrannan kaupunginlahden edustalla. Kanooteilla liikkuneet henkilöt olivat päässeet turvaan eri saariin ennen pelastuslaitoksen ja järvipelastajien saapumista paikalle.
Henkilövahingoilta onkin Etelä-Karjalan pelastuslaitoksen mukaan vältytty.
Myrsky katkoi myös sähköjä Kaakkois-Suomessa. Etelä-Karjalassa oli keskiviikkoaamuna edelleen muutamia kymmeniä talouksia ilman sähköä.
Pohjois-Karjalassa useita rakennuspaloja
Pohjois-Karjalan pelastuslaitokselta kerrotaan, että salamat aiheuttivat seitsemän rakennuspaloa.
Esimerkiksi Tohmajärvellä paloi rintamamiestyyppinen talo, Joensuussa aittarakennus, Nurmeksessa paloi Häränpään saaressa hirsimökki ja Tiirikkalantiellä varastorakennus.
Lisäksi pelastuslaitos kävi tarkastamassa useammankin salaman aiheuttaman käryn rakennuksissa.
Kaiken kaikkiaan eri puolilla Pohjois-Karjalaa pelastuslaitokselle kirjautui hoidettavaksi 46 hätäkeskuksen välittämää ukkosen aiheuttamaa tehtävää.
Vettä satoi paikoin rankasti. Esimerkiksi Joensuun Linnunlahdella vettä tuli yli 17 millimetriä tunnissa.
Pohjois-Karjalan Sähkön verkkoalueella oli ilman sähköjä enimmillään yli 2 000 taloutta. Vikoja oli eniten Lieksassa, Nurmeksessa, Juuassa, Kiteellä ja Tohmajärvellä.
Ilmatieteen laitoksen mukaan ukkoset yleistyvät jälleen iltapäivään mennessä suuressa osassa maata.
Kymenlaaksossa vain pienempiä tehtäviä
Ukkonen aiheutti Kymenlaakson pelastuslaitokselle useita pienempiä tehtäviä Kotkassa.
Pelastuslaitokselta kerrotaan, että Kotkassa oli muutama puunraivaustehtävä, ja sadevettä valui Kotkan keskustassa liiketiloihin ja parkkihalliin.
Kymenlaakson pohjoisosassa ukonilma ei aihettanut pelastuslaitokselle tehtäviä.
Uutista täydennetty 13.7.2022 klo 8.12: Lisätty tieto, että tulipalo syttyi Savitaipaleella vanhusten palvelutalossa.
Kaakkois-Suomen rajavartiosto havaitsi tiistai-iltana luvattoman rajanylityksen.
Yksi henkilö ylitti rajan luvattomasti Kuurmanpohjan alueella Suomesta Venäjälle.Kuurmanpohja sijaitsee noin kymmenen kilometrin päässä Imatrasta.
Luvattoman rajanylityksen tutkintaa jatketaan.
Tapaus on neljäs lyhyen ajan sisällä. Kaakkois-Suomen rajavartiosto havaitsi viime viikolla kolme luvatonta rajanylitystä.
Yksi henkilö meni viime viikon tiistaina ilman lupaa Suomesta Venäjälle Lappeenrannan Nuijamaalla.
Perjantaina yksi henkilö ylitti rajan luvattomasti Imatralla, Räikkölän alueella Vuoksen eteläpuolella. Hän meni ensin Suomesta Venäjälle ja tuli sen jälkeen takaisin Suomeen.
Kolmas luvaton rajanylitys tapahtui sunnuntaina Ukonjärven alueella, Lappeenrannan Vainikkalan eteläpuolella. Tuolloin yksi henkilö ylitti rajan luvattomasti Venäjältä Suomeen.
Itä-Suomen hovioikeus on antanut tuomionsa niin sanottuun cardaamiseen liittyvässä petosvyyhdissä, johon kytkeytyy useita ravintoloita Lappeenrannassa.
Petosten ja maksuvälinepetosten sarja tapahtui jo vuosina 2014 ja 2015, mutta asia eteni oikeuskäsittelyyn vasta viime vuonna.
Kaksi alle 20-vuotiasta miestä oli hakkeroinut useiden luottokorttien tietoja, joilla he olivat tehneet lukuisia ruokatilauksia Lappeenrannan alueella sijaitseviin ravintoloihin. Tilaukset tehtiin ruokatilauksia välittäneen yritysalustan kautta.
Osassa tilauksista miehet olivat sopineet toteuttamattomiksi tarkoitetuista ruoka-annoksista ja yritysalustasta ravintolalle tilitettävien rahojen jakamisesta pikaruokaravintoloiden kanssa. Ruokatilauksia ei siis ollut tarkoitus valmistaa eikä toimittaa.
Etelä-Saimaan mukaan erääseen ravintolaan oli tehty helmikuussa 2015 yhden päivän aikana noin 1 700 euron edestä tilauksia. Ne olisivat vastanneet yli sataa ruoka-annosta tai useita satoja limsapulloja.
Päätekijät olivat ruokatilausten lisäksi ostaneet luottokorttitiedoilla verkkokaupoista elektroniikkaa ja vaatteita pääosin eteenpäin myytäväksi. Lisäksi he olivat luovuttaneet luottokorttitietoja edelleen muiden käytettäviksi.
Miehet ovat myöntäneet teot, mutta kiistivät niiden suunnitelmallisuuden.
Päätekijöiden tuomiot eivät muuttuneet
Itä-Suomen hovioikeus ei muuttanut käräjäoikeuden antamaa tuomiota kahden päätekijän osalta. Molemmat saivat törkeistä petoksista ja törkeistä maksuvälinepetoksista yli kahden vuoden ehdottomat vankeustuomiot.
Myöskään yhden ravintoloitsijan vuoden ehdollinen vankeustuomio ei muuttunut hovioikeudessa. Hänen on näytetty olleen suorassa yhteydessä päätekijöihin ja neuvotelleen heidän kanssaan tilausten hajauttamisesta eri ravintoloihin.
Kolmen ravintoloitsijan osalta hovioikeus sen sijaan katsoi jääneen näyttämättä, että he olisivat olleet tietoisia toiminnan laajuudesta ja tavoitelleet huomattavaa taloudellista hyötyä. He olivat kuitenkin hyväksyneet toteuttamattomiksi tarkoitettuja tilauksia ravintolaansa. He saivat tuomion perusmuotoisista petoksista, joista heille on tuomittu neljän ja viiden kuukauden ehdolliset vankeusrangaistukset.
Kahden ravintoloitsijan osalta jäi hovioikeudessa näyttämättä, että he olisivat olleet tietoisia tilauksista. Hovioikeus hylkäsi heitä koskevat syytteet.
Suomalaiset voivat matkustaa perjantaista lähtien Venäjälle vapaammin kuin kahteen vuoteen.
Venäjä ilmoitti viime viikolla poistavansa maahantuloa koskevat koronarajoitukset heinäkuun 15. päivä alkaen, lukuun ottamatta ulkomaalaisilta vaadittavaa negatiivista PCR-testitulosta.
Samalla Venäjän hyökkäys Ukrainassa on jatkunut lähemmäs viisi kuukautta. Sinä aikana tuhannet sotilaat ja siviilit ovat saaneet surmansa.
Monen mielessä voi käydä ajatus, että onko sopivaa matkustaa Venäjälle tässä maailmantilanteessa. Venäjälle matkustaminen lihottaa maan valtion kassaa ainakin verojen muodossa.
– Se riippuu siitä, miten asian haluaa nähdä. Jos ostat yksityisyrittäjältä palveluita, siitä menee veroja valtion kassaan. Kaikella kulutuksella on oma vaikutuksensa, sanoo Itä-Suomen yliopiston matkailuliiketoiminnan professori Juho Pesonen.
Pesonen nostaa esiin sen, että Suomen valtio määrää matkustusta rajoittavat tai mahdollistavat lait, joiden puitteissa toimitaan. Lopulta on ihmisen oma valinta, mitä hän pitää eettisenä.
– Jos joku haluaa boikotoida Venäjää, sen ymmärtää helposti. Mutta jos lasten seuraava ateria on kiinni siitä, että säästät 30 euroa bensakuluissa ostamalla bensan Venäjältä, senkin ymmärtää.
Toimiiko rankaisu?
Myös venäläiset voivat matkustaa perjantaista alkaen helpommin kuin korona-aikana, kun Venäjä poistaa kansalaisiaan koskevat koronarajoitukset. Tällöin Venäjältä pääsee taas esimerkiksi Suomeen.
Pesonen sanoo, että jos EU ja Suomen valtio pitäisivät tärkeänä, että tavallisten Venäjän kansalaisten tuloa rajoitettaisiin, niin varmaan tehtäisiin. Matkailualan yrityksille venäläisten turistien palvelemisesta kieltäytyminen ei hänen mielestään olisi kovin kauaskantoista.
– Kun alamme päättää ihmisten kansallisuuden, kielen, ulkonäön tai luonteenpiirteiden perusteella keitä palvelemme, olemme vaarallisen polun alkupisteessä, toteaa Pesonen.
Laplandia Market on toimittanut koronavuosien aikana Venäjälle tuotteita verkkokaupan kautta. Nyt itärajalla sijaitseva kauppa valmistautuu venäläisturistien tuloon. Kuvituskuva.Kare Lehtonen / Yle
Toisaalta turistit pääsevät rajan ylittäessään ostamaan länsimaisia tavaroita, joita ei Venäjällä tällä hetkellä saa. Tavaroiden puutteen on toivottu herättävän Venäjän kansalaiset siihen, että Ukrainassa soditaan.
Pesonen kuitenkin epäilee sitä, saadaanko kansalaisten rankaisulla aikaan toivottua vaikutusta.
– Jos tavallisia venäläisiä aletaan rangaista estämällä heiltä matkailu, kääntääkö se heidän mielipiteensä siihen suuntaan, että sota pitää lopettaa vai siihen suuntaan, että kaikki länsimaat ovat meitä vastaan ja sotaa pitää jatkaa?
Yrittäjille kelpaavat venäläiset asiakkaat
Lähellä itärajaa sijaitseva Imatran kylpylä oli venäläisten turistien suosiossa ennen koronarajoituksia. Kylpylän varatoimitusjohtaja Harri Hirvelä sanoo, että jos Suomen hallitukselle sopii se, että venäläisiä maahan tulee, kylpylä ei käännytä heitä pois.
– Meidän etiikkamme on hyvin yksiselitteinen. Jos joku henkilö laillisesti Suomeen pääsee ja etsii majoituspaikkaa, niin meiltä sellaisen saa.
Nuijamaan rajanylityspaikan läheisyydessä sijaitsevan Laplandia Marketin kauppias Mohamad Darwich sanoo, ettei tavallisia Venäjän kansalaisia tarvitse rangaista siitä, mitä päättäjät ovat tehneet.
– Suomen ja Venäjän suhteiden kannattaisi olla aina hyvässä kunnossa. Politiikkaa ja tavallisten kansalaisten elämää ei tarvitse sekoittaa.
Viime vuoden heinäkuu oli Imatran kylpylän historian parhaiten myytyjä kuukausia, ilman venäläisiä turisteja, kertoo kylpylän varatoimitusjohtaja Harri Hirvelä. Kuvituskuva.Kalle Purhonen / Yle
Moskova kuin Dubai
Suomen ulkoministeriö kehottaa välttämään kaikkea matkustamista Venäjälle. Ulkoministeriö varoittaa matkustustiedotteessa muun muassa maksuliikenteen riskeistä.
Toisaalta maahan on vielä mahdollista matkustaa kuten moniin muihinkin ihmisoikeusrikkomuksia tekeviin maihin. Itä-Suomen yliopiston professorin Juho Pesosen mukaan esimerkiksi ihmisoikeusrikkomuksista syytetty Yhdistyneet Arabiemiraatit jakaa mielipiteitä.
– Joidenkin mielestä Dubai on maailman hienoin kohde ja toisten mielestä helvetti maan päällä. Suomen valtion mielestä maahan voi matkustaa.
Pesonen ottaa esiin sen, että monet länsimaat ostavat Venäjältä raaka-aineita ja tavaroita. Silloin olisi ristiriitaista sanoa, etteivät kansalaiset saa matkustaa maahan.
– Mihin me voimme vaikuttaa on se, mitä me itse teemme matkailijoina. Olisi hyvä ainakin pohtia positiivisia ja negatiivisia puolia ja sitä, minkälaisia vaikutuksia omilla valinnoilla on.
Mitä mieltä olet Venäjälle matkustamisesta Ukrainan sodan aikana? Keskustelu on auki 14.7. kello 23.00 asti.
Kaakkois-Suomessa on havaittu tänä vuonna enemmän luvattomia rajanylityksiä kuin koko viime vuonna yhteensä. Suomen ja Venäjän välinen raja on ylitetty tänä vuonna ilman lupaa 11 kertaa. Koko viime vuoden lukema oli kahdeksan.
Viikon sisällä Kaakkois-Suomen rajavartiosto on havainnut peräti neljä luvatonta rajanylitystä.
Viimeisin tapaus havaittiin tiistaina, kun yksi henkilö meni luvattomasti Suomesta Venäjälle Kuurmanpohjan alueella lähellä Imatraa.
Muut tapaukset ovat sattuneet Lappeenrannassa Nuijamaalla ja Vainikkalassa sekä Imatralla.
– Kohtuullisen vilkas kesä on ollut, mutta ei mitenkään normaalista poikkeava, sanoo Kaakkois-Suomen rajavartioston yleisjohtaja majuri Kimmo Gromoff.
Suomesta Venäjälle luvattomasti menevät henkilöt ovat yleensä turisteja.Kare Lehtonen / Yle
Yleensä kesäisin
Vuosien 2015–2022 aikana luvattomia rajanylityksiä on havaittu Kaakkois-Suomessa vuosittain noin kymmenen kappaleen luokkaa. Kiireisimpänä ajankohtana, vuonna 2018, tapauksia oli yhteensä 17.
Yleisjohtaja Kimmo Gromoffin mukaan suurin osa luvattomista rajanylittäjistä tulee Venäjältä Suomeen. Yleensä luvattomasti Suomeen tulevat henkilöt anovat Suomesta turvapaikkaa.
– Usein tekninen valvonta saa heistä havainnoin. Myös paikalliset asukkaat helposti soittavat meille, jos alueella liikkuu joku joka siellä ei yleensä kulje. Joskus myös koirapartio saa havainnon, että joku on mennyt rajan yli.
Suomesta Venäjälle luvattomasti menevät henkilöt taas ovat yleensä turisteja, jotka käyvät raja-aukolla tai muutaman metrejä Venäjän puolella ottamassa kuvia ja palaavat sitten takaisin.
– Lähtökohtaisesti näistä jää yleensä aina kiinni. Luvatonta valtakunnanrajan ylitystä tutkitaan yleensä valtionrajarikoksena, josta maksimirangaistus on vuosi vankeutta. Yleensä rangaistus on päiväsakkoja tai ehdollista vankeutta.
Gromoffin mukaan valtionrajarikoksesta saattaa saada varsin merkittävän määrän päiväsakkoja. Päiväsakkojen kokonaissumma riippuu ihmisen tuloista.
– Päiväsakot vaihtelevat muutamasta kymmenestä muutamiin satoihin euroihin. Päiväsakkojen kokonaissumma saattaa olla tuhansiakin euroja.
Joskus Suomesta Venäjälle ylittää rajan myös ihmisiä, joilla ei ole mahdollisuutta ylittää rajaa laillisesti, mutta heillä on syystä tai toisesta halu sinne mennä. Gromoffin mukaan luvattomia rajanylityksiä havaitaan eniten juuri kesäisin.
– Jos lunta on paljon ja ei ole tottunut liikkumaan sellaisissa olosuhteissa, se on lähes mahdoton temppu tulla yli. En muista yhtään sellaista tapausta, että ylisi olisi tultu maaston kautta kun on ollut paljon lunta.
Kiire painaa päälle Laplandia Marketissa Lappeenrannassa. Osa henkilökunnasta kuljettaa täyteen lastattuja nostolavakärryjä myymälän käytävillä ja osa nostaa hyllyille uutta tavaraa. Toimintaa tarkkailee kauppias Mohamad Darwich, joka on silmin nähden tyytyväinen.
Kauppa sijaitsee aivan Nuijamaan rajanylityspaikan vieressä Lappeenrannassa. Venäjä on avaamassa rajan perjantaina, joten kaupassa odotetaan jo asiakkaita.
– Heti kun saimme tiedon, että Venäjä avaa rajan, pistimme uudet tilaukset sisään ja ryhdyimme täyttämään hyllyjä, Darwich sanoo.
Laplandia Marketissa täytetään nyt hyllyjä.Kare Lehtonen / Yle
Laplandia Marketin liiketoiminta on suurelta osin venäläisten asiakkaiden varassa. Viimeiset kaksi vuotta ovat olleet kaupalle kovaa aikaa, kun venäläiset eivät ole päässeet Suomeen koronarajoitusten vuoksi. Kauppa on kituutellut säästöliekillä pääsosin itään suuntautuvan nettimyynnin avulla. Liikevaihto on kuihtunut murto-osaan entisestä.
– Myyntimme on ollut korona-aikana noin 20 prosenttia siitä, mitä se oli ennen koronaa, Darwich sanoo.
Hän odottaa nyt liiketoiminnan nopeaa kasvua.
– Kun kuulin, että raja avataan, palkkasin heti noin 30 ihmistä lisää henkilökuntaan, Darwich sanoo.
Mohamad Darwich palkkaa lisää henkilökuntaa palvelemaan venäläisiä ostosmatkailijoita. Kare Lehtonen / Yle
Rajakaupassa siirrytään menneisyyteen
Venäjälle asetetut pakotteet luultavasti muuttavat venäläisten ostoskäyttäytymistä Suomessa. Pakotteiden ja tuonnin romahtamisen vuoksi Venäjällä on nyt puutetta monista tutuksi tulleista länsitavaroista. Patoutunutta kysyntää on siis luultavasti runsaasti.
Tämä voi merkitä sitä, että Suomesta halutaan ostaa tavaraa myös jälleenmyytäväksi itänaapurissa. Markkinatutkimuksia Venäjällä tekevässä TAK-tutkimuslaitoksessa uskotaankin, että tämä voi merkitä paluuta 2000-luvun alun käytäntöihin rajakaupassa eli niin sanottuun jobbarikultuuriin.
– 2000-luvun alkupuolella Suomessa kävi ihmisiä pakettiautoilla tekemässä ostoksia, jotka sitten menivät jälleenmyyntiin Venäjällä. Tällainen varmaan tulee nytkin lisääntymään rajan aukeamisen myötä, TAK-tutkimulaitoksen toimitusjohtaja Pasi Nurkka kertoo.
TAK-tutkimuslaitoksen toimitusjohtajan Pasi Nurkan mukaan rajakauppaan saattaa palata 2000-luvun alun jobbarikulttuuri.Yle
Hän uskoo, että lännen ankarien pakotteiden aiheuttama yleinen elintason ja tulojen lasku Venäjällä rajoittavat venäläisten mahdollisuuksia tehdä ostoksia Suomessa.
– Venäläisten ostovoima on heikentynyt huomattavasti hyvistä vuosista, ja jopa vuodesta 2019, Nurkka sanoo.
Hän uskoo, että venäläisten ostot keskittyvät nyt arkisiin tuotteisiin.
– Suosittuja ovat luultavasti elintarvikkeet ja jotkut tuotteet, joita Venäjältä ei nyt saa, Nurkka sanoo.
Kortilla ei voi enää ostaa
Länsimaiden asettamat pakotteet kuitenkin vaikeuttavat venäläisten ostoksia Suomessa. Venäjä on käytännössä suljettu ulos kansainvälisestä rahaliikenteestä. Tämä merkitsee sitä, että venäläiset eivät voi esimerkiksi enää tehdä ostoksia Suomessa pankki- ja luottokorteilla.
EU on myös kieltänyt yli 300 euroa maksavien ylellisyystarvikkeiden viennin EU:sta Venäjälle. Tällaisia ovat Suomen tullin listauksen mukaan esimerkiksi älylaitteet, korut, urheiluvälineet ja autonosat.
Myös ruplien vaihto euroihin valuutanvaihtopisteissä Suomessa on ongelmallista. Esimerkiksi valuutanvaihtoyhtiö Forex on ilmoittanut, että se ei vaihda ruplia.
Venäläisen ostosmatkailijan pitää siis tuoda euronsa käteisenä Suomeen Venäjältä. Venäjällä voi kuitenkin vaihtaa ruplia euroiksi ja venäläiset myös usein pitävät osan säästöistään valuutassa.
Vahva rupla lisää ostovoimaa
Vaikka talouden alamäki Venäjällä luultavasti vähentää venäläisten ostovoimaa, toisaalta rupla on vahvistunut viime aikoina. Se puolestaan lisää venäläisten ostovoimaa Suomessa.
Rupla on jo vahvempi kuin ennen Venäjän hyökkäystä Ukrainaan helmikuun lopulla. Tämä johtuu siitä, että Venäjän tuonti on romahtanut samalla, kun itänaapuriin vyöryy edelleen runsaasti valuuttaa energiaviennistä. Rupla vahvistuu, koska valuutalle ei ole itänaapurissa kysyntää tuonnin rahoittamiseen.
Vahva rupla antaa venäläisille ostovoimaa Suomessa. Laplandia Marketin kauppias Mohamad Darwich uskoo, että tällä on suuri vaikutus ostosmatkailijoiden käyttäytymiseen.
– Se on päätekijä tässä tilanteessa. Olemme huomanneet, että aina kun ruplan kurssi on vahva, niin asiakkaat ostavat enemmän ja heitä tulee enemmän Suomeen. Darwich sanoo.
Viisumit vaikuttavat matkustajien määrään
Venäjältä Suomeen tulijoiden määrään vaikuttaa olennaisesti myös se, kuinka paljon venäläiset ovat ehtineet hankkia viisumeita Suomeen.
Suomen Venäjän pääkonsulaatista kerrottiin viime maanantaina, että venäläisten viisumihakemukset ovat olleet tasaisessa kasvussa. Tänä vuonna viisumihakemuksia on vastaanotettu hieman yli 50 000.
Pasi Nurkka epäilee, että viisumien saatavuudesta voi tulla pullonkaula venäläisten matkustamiselle Suomeen.
– Viisumeita on enää hyvin vähän voimassa. Se nousee kynnyskysymykseksi venäläisten matkustamisessa.
Moninkertaistunut maakaasun hinta ja Venäjän hyökkäyssodan vuoksi kohonneet raaka-ainekustannukset olivat viimeinen niitti Imatralla toimineelle Leipomo Toivonen oy:lle. Leipomon uunit sammuivat torstaiaamuna viimeisen kerran.
Maakaasun hinta alkoi nousta jo viime vuonna Euroopan kylmän talven takia. Toden teolla hinta kohosi viime syksynä ja nyt hintaa pitää korkealla epävarmuus ensi talvesta Venäjän hyökkäyssodan takia.
– Viime lokakuussa maakaasu maksoi 2400 euroa kuukaudessa ja marraskuussa jo 9200 euroa. Ei tässä vaan rahat riitä, sanoo toinen Leipomo Toivonen oy:n osakkaista, leipuri Ahti Luukkonen.
Luukkosen mukaan viiden uunin muuttamisesta öljykäyttöisiksi on puhuttu, mutta muutostyö olisi maksanut noin 125 000 euroa.
Leipomon toiminta alkoi kärsiä jo muutama vuosi sitten muun muassa kauppojen omien paistopisteiden vuoksi.
– Sitten tuli korona. Meillä myynti tippui 47,6 prosenttia, mutta korona-avustusta ei saatu, kun ei tippunut yli 50 prosenttia, sanoo Luukkonen.
Leipomo oli Karhumäellä vuodesta 1980 saakka.Kalle Purhonen / Yle
Tunteikas viimeinen työvuoro
1970-luvulta leipurina toiminut Luukkonen sanoi viimeisen työvuoron olleen tunteikas paikka.
– Menin illalla yhdeltätoista töihin ja tänään lähdin vähän yli kuusi pois. Se viimeinen tunti oli vaikea. En pystynyt sanomaan henkilökunnalle kuin kiitos, Luukkanen kertoo.
Vuonna 1949 perustettu leipomo työllisti Imatralla 14 henkeä. Toimitusjohtaja Ismo Leimulahti ja Ahti Luukkonen ostivat leipomon liiketoiminnan vuonna 2007. Nykyinen leipomorakennus Imatran Karhumäellä valmistui jo vuonna 1980.
Leipomon lopettamisesta kertoi ensin Etelä-Saimaa.
Liikenne Kaakkois-Suomen rajanylityspaikoilla vilkastui perjantaina päivän edetessä.
Venäjä julkaisi aamupäivällä tiedon rajaliikenteen koronarajoitusten purkamisesta. Kaakkoisrajalla rajanylittäjien määrä vastasi iltapäivällä suurin piirtein koronarajoituksia edeltänyttä tasoa.
– Imatralla on ollut noin 500 rajanylitystä, Nuijamaalla noin 1 800 ja Vaalimaalla noin 3 000. Tämä vastaa suurin piirtein normaalia päivää siihen aikaan, kun rajoituksia ei ollut, yleisjohtaja majuri Kimmo Gromoff Kaakkois-Suomen rajavartiostosta kertoi perjantaina kello 15.
Hänen mukaansa liikennemäärä on vastannut rajavartioston ennakko-odotuksia tälle päivälle. Rajalle ei ole Suomen puolella syntynyt ruuhkaa. Venäjällä pientä ruuhkaa on Gromoffin mukaan ollut.
Noin 60 prosenttia matkustanut Venäjältä Suomeen
Rajanylittäjistä noin 60 prosenttia on matkustanut Venäjältä Suomeen ja loput Suomesta Venäjälle.
– Venäjältä Suomeen tulleista suurimmalla osalla on ollut motiivina turismia, kaupoilla käyntiä, meno jollekin lennolle tai kiinteistön omistus Suomessa. Suomesta Venäjälle menevillä tankkaus, polttoaine on se suurin syy, Gromoff kertoo.
Jo ennen perjantaita rajan yli pääsivät Suomesta kaksoiskansalaiset ja Venäjän kansalaisten sukulaiset. Suomeen pääsi esimerkiksi sukulaisuuden, kiinteistön omistajuuden tai terveydellisten syiden vuoksi.
Rajavartiosto odottaa lähipäivien liikenteen pysyvän korkeintaan tavanomaisella tasolla, eikä ruuhkia ennakoida syntyvän.
– Tähän alkuun liittyy molemmilla puolilla epävarmuutta, joten moni saattaa vielä odottaa hetken ja katsoa, onko lähdössä, Gromoff sanoo.
Itärajalla Lapissa liikennemäärät ovat perjantaina olleet hyvin pieniä. Sallan ja Raja-Joosepin kautta itärajan oli kello 14:een mennessä ylittänyt vain 11 henkilöä jompaan kumpaan suuntaan.
Hinaaja M/A Olli lähestyy UPM Kaukaan tehdasta, perässä on lähes kilometrin pituinen puulautta. Kaukaisimmat puuniput on otettu hinaukseen pari viikkoa sitten Nurmeksesta ja Iisalmesta. Matkalla nippuja yhdistellään pidemmiksi lautoiksi.
– Kyydissä on 938 nippua, laskee hinaajan päällikkö ja Uittopojat oy:n toimitusjohtaja Reino Nurmi.
Moisen puumäärän kuljettamiseen tarvittaisiin yli 300 kuorma-autoa, mutta niitä ei ole juuri nyt tarpeeksi vapaana.
– Muilla keinoilla kuin uittamalla me ei tätä puuta kertakaikkiaan saataisi tehtaille. Autokapasiteetista on niukkuutta, autoja ei riittäisi, pohtii Järvi-Suomen uittoyhdistyksen uittopäällikkö Esa Korhonen.
Korhonen laskee, että nykyisillä kuljetushinnoilla raakapuun kuljettaminen tulee uittaen 20 prosenttia edullisemmaksi kuin kuorma-auto- tai rautatiekuljetus.
Uittoon sopivat vaneriteollisuuteen menevät kuusisorvitukit ja talvella kaadetut havusellupuut.Kalle Purhonen / Yle
Uiton suosion äkillinen nousu johtuu Venäjän tuontikuljetusten loppumisesta. Aiemmin Venäjältä tuotiin puuta vuosittain Suomeen noin 10 miljoonaa kuutiometriä, ja nyt eteläisen Saimaan tuotantolaitoksille tuodaan korvaavaa puuta Saimaan pohjoisosista.
Tänä vuonna puuta uitetaan Vuoksen vesistöalueella noin 550 000 kuutiometriä, noin 15 prosenttia enemmän kuin vuosi sitten. Määrä vastaa lähes 9700 kuorma-autollista puuta.
Mutta todellinen hyppäys uittomäärissä on vasta tulossa. Lähivuosina uiton ennakoidaan lisääntyvän Vuoksen vesistöalueella jopa kolmanneksen.
– Töitä riittää paljon. Ostin yhden isomman laivankin näihin hommiin ja ensi vuodeksi täytyy palkata lisää henkilökuntaa, pohtii Nurmi tulevan kesän uittoa.
Ensi kesänä yrityksellä on Saimaalla käytössä kolme hinaajaa ja puolenkymmentä apualusta.
Kuljetusten hiilijalanjälki pienenee
Suurin syy uiton suosion palaamiseen ovat pidentyneet kuljetusmatkat ja teollisuuden ilmastotavoitteet. Puuta tuodaan Lappeenrantaan ja Ristiinaan kaukaa Pieliseltä ja Pohjois-Savosta, joista kuljetusmatkaa on yli 450 kilometriä. Pitkällä matkalla uitto tuottaa merkittävästi vähemmän päästöjä, kuin puiden kuljettaminen kuorma-autoilla.
Valtaosa nykyisestä uittokalustosta on rakennettu 1970- ja 1980-luvuilla. Ilmasto-ohjelman tavoitteet voivat tuoda lähivuosina Saimaalle myös uutta vähäpäästöisempää laivakalustoa uittoon.
– Kyllä semmoistakin mietitään, että tehdäänkö ihan kertakaikkiaan uusia aluksia tänne, sanoo uittopäällikkö Esa Korhonen.
Korhonen sanoo, että päätöksiä uuden aluskaluston rakentamisesta voidaan tehdä nopeastikin.
Järvi-Suomen uittoyhdistyksen uittopäällikkö Esa Korhonen sanoo, että yritykset harkitsevat uusien alusten hankkimista Saimaalle. Taustalla on metsäteollisuuden ilmasto-ohjelman tavoitte hiilijalanjäljen vähentämiseksi raakapuun kuljetuksissa.Kalle Purhonen / Yle
Viime vuosina metsäteollisuusyhtiöistä ainoastaan UPM on kuljettanut puuta uittamalla. Tänä vuonna Metsähallitus aloitti seitsemän vuoden tauon jälkeen uiton uudelleen, ja kuljettaa puuta Nurmeksesta Lappeenrantaan.
Neuvotteluja käydään muidenkin metsäteollisuusyritysten kanssa uiton aloittamisesta uudelleen.
– Nykyisellä kalustolla ja suunnitelmilla uitto voisi helposti jopa tuplaantua, pohtii Reino Nurmi.
Ongelmana tosin on löytää tarpeeksi uusia työntekijöitä. Hinaajat liikkuvat Saimaalla varhaisesta keväästä jäiden tuloon asti, ja töitä tehdään kuuden tunnin vuoroissa. Nurmi toivoo, että kesäksi töihin tulleista nuorista moni jäisi taloon pysyvästi.
– Omalle henkilökunnalle olen sanonut, että teille riittää töitä vähintään kymmeneksi vuodeksi, jos uittoon tulette.
Liikenne Kaakkois-Suomen rajanylityspaikoilla on lisääntynyt hieman viikonloppuna.
Perjantain jälkeen rajanylittäjien määrä on kasvanut noin kymmenen prosenttia.
Sekä lauantaina että sunnuntaina Kaakkois-Suomen rajan ylitti kaikkiaan 7 000–8 000 ihmistä, joista valtaosa eli 80 prosenttia venäläisiä.
He tulevat ostoksille, omiin kiinteistöihinsä ja lomamatkalle esimerkiksi kylpylään.
– Kaikki on mennyt mallikkaasti eikä ongelmia ole ilmennyt, kertoi Kaakkois-Suomen rajavartiolaitoksen yleisjohtaja Kimmo Gromoff maanantaiaamuna.
Imatran rajatarkastusaseman varapäällikkö, luutnantti Otto Juusela muistuttaa, että alkoholia ei saa viedä rajan yli kumpaankaan suuntaan.
– Tulli on takavarikoinut jonkin verran alkoholituotteita, Juusela kertoo.
Tankkaajat tyytyväisiä
Sosiaalisessa mediassa keskustelua herättänyt polttoaineen tankkaaminen Venäjällä näkyy esimerkiksi Imatran rajanylityspaikalla.
– Olemme kyselleet suomalaisilta rajanylittäjiltä, mutta mitään suurempia poikkeavuuksia ei ole ollut. He ovat kokeneet saavansa hyvää palveluja Venäjän rajavartiopalvelulta, Juusela toteaa.
Korona-aikana on Kaakkois-Suomen rajanylityspaikoilla ollut noin 1 000–2 000 rajanylittäjää päivässä
Huippuvuosiin eli vuosiin 2012–2017 on vielä matkaa. Tuolloin rajan ylitti 20 000 tai jopa yli 30 000 ihmistä vuorokaudessa.
Ennustetta rajanylittäjien määrän kehittymisestä Kaakkois-Suomen rajavartiostossa ei ole tehty.
– Sen oikeastaan aika näyttää, kertoo Juusela.
Venäjä julkaisi perjantaina aamupäivällä tiedon rajaliikenteen koronarajoitusten purkamisesta.
Ruokakauppojen ovet eivät avaudu koirille, vaikka nykyinen elintarvikelaki mahdollistaisi lemmikin mukana olon.
Lemmikit kaupoissa salliva lakimuutos tuli voimaan huhtikuussa 2021. Asenteet ja käytännöt eivät silti ole vuoden aikana muuttuneet. Lähes kaikki yritykset kieltävät lemmikkien tuomisen tiloihinsa.
Suuret elintarvikkeita myyvät ketjut, kuten Lidl ja S-ryhmän ruokakaupat, kieltävät tiloissaan lemmikit. Ne sallivat kuitenkin näkövammaisten opaskoirat ja liikuntavammaisten sekä kuulovammaisten apuna olevat koirat.
– Lemmikit ovat tietysti tärkeitä omistajilleen, mutta niille itselleen kaupassa käyminen saattaa olla hankalaa, jos tiloissa on ahdasta ja ihmisiä on paljon, kommentoi Iina Vaaranen Lidlin viestinnästä.
Hän kertoo myös, että lemmikkien pois jättämisellä halutaan varmistaa rauhallinen asiointi kaikille. S-ryhmään kuuluvalla Kymen Seudun Osuuskaupalla on samantyyppinen linja.
– Vain avustajakoirat voivat tulla kauppoihin. Asiakkaiden joukossa voi olla allergisia tai heitä, jotka pelkäävät eläimiä, sanoo KSO:n kaupallinen johtaja Ari Hyytiä.
Monissa kauppakeskuksissa koirat ovat sallittuja.Kalle Purhonen / Yle
K-ruokakaupoissa päätösvalta on kauppiaalla.
– Suositus on, että vain avustajakoirat on sallittu K-ruokakaupoissa. Kauppiailla on kuitenkin mahdollisuus arvioida paikallista tilannetta. He ovat oman alueensa ja asiakaskuntansa parhaita asiantuntijoita ja voivat tehdä oman kauppansa osalta päätöksen sen mukaan, kertoo Emma Lammela Keskon viestinnästä.
– Joskus täällä käy esimerkiksi nuoren koiran omistajia, jotka haluavat sosiaalistaa pentua. Lisäksi olen nähnyt koiria, joille on koulutettu esimerkiksi tottelevaisuutta, kertoo Cityconin omistaman lappeenrantalaisen kauppakeskus Iso-Kristiinan keskuspäällikkö Matti Sinkko.
Jokainen liike määrittelee erikseen omat rajoituksensa. Kauppakeskus Iso-Kristiinassa sijaitsevassa K-supermarketissakin koiria on joskus näkynyt. Jos pieni koira on esimerkiksi omistajansa sylissä eikä lattialla, asiaan ei ole puututtu.
– Lemmikkejä yritetään tuoda liikkeeseen käytännössä todella harvoin, sanoo kauppias Tero Kiiski.
Lappeenrannan kauppakeskus Iso-Kristiinaan myös lemmikit ovat tervetulleita.Kalle Purhonen / Yle
Kiiski sanoo, että asiassa on useampia puolia. Hän kertoo itse olevansa allerginen ja ymmärtää siten toistakin näkökulmaa. Hän ei silti ole tehnyt tiukkaa linjausta asiasta, ja hyvin käyttäytyvä koira on voinut olla mukana.
– Tilanne on arvioitu tapauskohtaisesti, koska tällaisia tilanteita on niin vähän, kauppias sanoo.
Asenteet ulkomailla erilaiset
Lappeenrannan palveluskoirayhdistyksen puheenjohtaja Oona Reponen kertoo, että käy välillä itsekin kauppakeskuksessa pennun kanssa, jotta se tottuu vieraisiin ihmisiin ja erilaisiin paikkoihin. Hän sanoo huomanneensa näyttelyreissuillaan, että eri maiden suhtautumisessa koiriin on eroja.
– Ulkomailla minulle on oltu suvaitsevampia. Koiran on saanut ottaa mukaan kahvioon ja sillekin tarjoiltu, Reponen kertoo.
Hän on matkaillut omien koiriensa kanssa Baltiassa.
Skotlanninterrieri Maya on tottunut ihmisten huomioon kaupungilla liikkuessa.Kalle Purhonen / Yle
Kennelliiton puheenjohtaja Harri Lehkonen vahvistaa, että Suomessa asenneilmasto on tiukempi kuin esimerkiksi Keski-Euroopassa. Syynä voi olla hygienia, koirien pelko tai allergia. Suomessa ei myöskään ole kulkukoiria, vaan koirat ovat perheenjäseniä. Ne eivät tule kuljeskelemaan kauppaan vahingossa.
– Asenteet muuttuvat pikkuhiljaa. Olemme toisaalta maa, jossa on paljon sääntöjä ja asetuksia. Olemme hyviä noudattamaan niitä ja pitämään huolta, että toisetkin noudattavat. Suomalaiset ovat tarkkoja esimerkiksi hygieniasta, hän sanoo.
Joustavuutta kaivataan puolin ja toisin
Shetlanninlammaskoirat yhdistyksen puheenjohtaja Ella Saarenpää näkee, että viime vuosina asenteissa on tapahtunut positiivista kehitystä.
– Varmasti joustovaraakin vielä olisi. Liikkeet ja kaupat voisivat esimerkiksi tuoda selkeämmin esille, missä koirat on sallittu. Se helpottaisi matkustajaa arjessa, hän toivoo.
Koirien näkyminen enemmän arkiasioitaan hoitavien ihmisten mukana normalisoisi tilannetta puolin ja toisin.
– Koirat tottuisivat olemaan mukana, ja niin niille itselleenkään tilanne ei silloin olisi niin erikoinen. Koirat tarvitsevat mahdollisuuden oppia, mutta samalla koiraihmisillä on velvollisuus pitää paikat siistinä, sanoo Saarenpää.
Toisaalta kaikkia koiria ei kannata ottaa mukaan joka paikkaan. Esimerkiksi aralle koiralle itselleen voi joissain tapauksissa olla parempi jäädä kotiin.
Kahvilaan lemmikin kanssa?
Lappeenrantalainen aktiivinen koiraharrastaja Nina Maalahti on tuttu näky koiransa kanssa alueen kahviloissa ja kaupungilla.
– Kahvilat ovat nykyään selvästi koiramyönteisempiä kuin vaikka kymmenen vuotta sitten, hän sanoo.
Hänellä on neljä skotlanninterrieriä, jotka ovat mukana vuorotellen. Ihmiset ovat suhtautuneet hänen koiriinsa pääosin positiivisesti. Koirien kautta tulee myös kohtaamisia ja keskustelua, kun joku kysyy, saako lemmikkiä silittää.
– Olen saanut palautetta, että "voi kuinka ne osaavat olla kiltisti ja siivosti". Se on paras palaute, mitä voi saada. Julkiset tilat ovat avoimia kaikille ja koiran pitää olla niin, ettei se pelota tai häiritse ketään, hän sanoo.
Kahviloissa lemmikkeihin suuntautuminen on ruokakauppoja rennompaa. Lappeenrantalaisessa Kahvila Majurskassa lemmikin on saanut ottaa mukaan jo useamman vuoden ajan.
– Kokemuksista 99 prosenttia on vain ja ainoastaan positiivisia. Omistajat ovat tyytyväisiä, että lemmikin saa ottaa mukaan, enkä itsekään mielelläni jättäisi koiraa ulkopuolelle asioidessani kahvilassa, kertoo yrittäjä Arja Ylä-Outinen.
Pääasiassa lemmikit ovat koiria, mutta kahviossa on käyny omistajansa kanssa myös kissa ja jopa kukko.
Lappeenrannan opiskelija-asuntoihin on tänä syksynä tunkua.
Lappeenrannan seudun opiskelija-asuntosäätiö LOASin asuntoa jonottaa tällä hetkellä noin 740 opiskelijaa, jotka eivät asu ennestään LOASilla. Heistä runsaat 300 on ilmoittanut olevansa uusia opiskelijoita.
Samaan aikaan vapaana on joitakin kymmeniä soluasuntoja ja yksittäisiä yksiöitä tai perheasuntoja. Toisaalta elokuun lopussa voi vapautua asuntoja, joiden nykyiset asukkaat eivät ole vielä irtisanoneet vuokrasopimuksiaan.
LOASin toiminnanjohtaja Joonas Grönlund kuvaili hakijamäärää jo viime viikolla suureksi. Hakemuksia on tullut sen jälkeen vielä muutamia kymmeniä lisää.
– Yksiöitä ei käytännössä löydy, niitä on ihan yksittäisiä vapaana. Soluasuntoja löytyy merkittävästi paremmin, mutta jos kaikki nyt asuntoa hakevat myös tulevat Lappeenrantaan, kaikille ei löydy opiskelija-asuntoa syyskuun alussa, Grönlund ennakoi.
Kansainvälistyminen näkyy
LOAS ja ylioppilaskunta varautuvat järjestämään noin sadalle opiskelijalle tilapäismajoitusta lukuvuoden alussa.
Tilapäismajoitus tarkoittaa esimerkiksi kerrossängyillä varustettuja kerhohuoneita. Vastaava järjestely on ollut käytössä aiemminkin.
Opiskelija-asuntojonoissa näkyy LOASin mukaan nyt etenkin se, että Lappeenrantaan on tulossa aiempaa enemmän tutkinto-opiskelijoita ulkomailta.
Kansainvälisten tutkinto-opiskelijoiden määrä on joitakin satoja suurempi kuin aiemmin. Opiskelijamäärät ovat kasvaneet useissa tutkinto-ohjelmissa, minkä lisäksi opiskelijoita tulee erillisten yhteistyösopimusten kautta esimerkiksi Kiinasta ja uutena Keniasta.
Yliopisto virittelee uusia asumiskuvioita
Opiskelija-asuntosäätiön lisäksi LUT-yliopisto tekee parhaillaan töitä opiskelija-asuntojen järjestämiseksi.
– Lappeenrannan Asuntopalvelun kanssa viemme yhteistyötä eteenpäin, asuminen Rakuunamäellä on saamassa jatkoa ja olemme selvittäneet muitakin vaihtoehtoja, projektipäällikkö Tanja Karppinen LUT-yliopistolta kertoo.
Lappeenrannan Asuntopalvelu on puolestaan kaupungin vuokra-asuntoyhtiö. Sen asunnoissa asuu opiskelijoita jo ennestään, mutta nyt yhteistyötä on tarkoitus tiivistää.
Selvityksen alla on esimerkiksi se, voisiko tyhjillään olevia kaupungin asuntoja kalustaa vaihto-opiskelijoiden käyttöön.
Lappeenrannassa rakennetaan parhaillaan myös uutta opiskelija-asuntotaloa entisen kaupunginteatterin paikalle kaupungin keskustaan.
LOASin toiminnanjohtaja Joonas Grönlundin mukaan rakennustyöt etenevät suunnitellusti, ja ensi vuoden tammikuussa 133 opiskelijaa saa uuden yksiökodin.
Jonotusaika opiskelijayksiöön on tällä hetkellä noin vuoden – ja pysynee ennallaan myös uuden talon valmistuessa.
– Viimeksi, kun valmistui suuri määrä yksiöitä, jono ei lyhentynyt yhtään. Mitä enemmän meillä on hyvää tarjontaa, sitä enemmän on myös opiskelijoita, jotka eivät olisi muuten ajatelleet meitä vaihtoehdoksi, mutta hakevat meille asumaan, Grönlund sanoo.
Löysitkö jo opiskelija-asunnon syksyksi, vai etsitkö vielä? Keskustelu on auki 21.7. klo 23.00 asti.
Lappeenrannassa Nuijamaan rajanylityspaikalla on jäänyt kiinni rajanylittäjä Sri Lankasta.
Srilankalaismies otettiin kiinni väärennyksestä epäiltynä, kun hänen passissaan oleva Schengen-viisumi ei vastannut aitoa viisumia.
Rikosepäily paljastui torstaina 14. heinäkuuta, kun mies saapui Venäjältä Suomeen linja-auton kyydissä. Hän esitti maahantulotarkastuksessa Schengen-alueelle oikeuttavina matkustusasiakirjoina Sri Lankan passin ja Alankomaiden myöntämän Schengen-monikertaviisumin.
Viisumi salakuljettajalta
Kaakkois-Suomen rajavartioston rikostorjuntayksikön esitutkinnassa kävi ilmi, että mies oli matkustanut Sri Lankasta Venäjälle Moskovaan kesäkuun lopulla. Hän kertoi oleskelleensa Venäjällä yli kaksi viikkoa.
Paria päivää ennen Suomeen matkustamista salakuljettaja oli hoitanut hänelle Alankomaiden viisumin passiin.
Mies kertoo matkustaneensa salakuljettajan ohjeiden mukaisesti ensin Pietariin, josta vuorobussilla Suomeen. Hän kertoo laittoman matkan kotimaastaan Sri Lankasta Eurooppaan maksaneen noin 11 000 euroa.
Mies on haastettu väärennyksestä Etelä-Karjalan käräjäoikeuteen.
Kaakkois-Suomen rajavartioston rikostorjuntayksikön esitutkinnan aikana mies haki Suomesta turvapaikkaa.
Venäläisen Sovavto-yhtiön bussi kurvaa Lappeenrannan linja-autoaseman edustalle.
Autosta purkautuu täysi lasti ihmisiä. Yksi heistä on pietarilainen Andrei Kolomytsev. Hänelle matka Suomeen on pitkän odotuksen jälkeinen unelmien täyttymys.
– Kaksi ja puoli vuotta odottamista. Johan oli aikakin, hän huokaisee.
Venäjä poisti koronaepidemian vuoksi asetetut matkustusrajoitukset viime perjantaina.
Kolomytsev yritti jo tuolloin saapua Suomeen heti ensimmäisten joukossa omalla autolla. Matka tyssäsi kuitenkin aamulla Venäjän rajalle, kun Venäjä avasi rajan yllättäen vasta kello 13.00. Kolomytsev oli jo kääntynyt rajalta takaisin kotiin.
Nyt hän on tyytyväinen astuessaan ulos bussissta.
– Käyn kahvilassa, ostan juustoa ja muita laadukkaita elintarvikkeita. Katselen ympärilleni pitkän ajan jälkeen, Andrei Kolymetsev kertoo suunnitelmistaan.
Andrei Kolomytsev on tyytyväinen päästessään vihdoin Suomeen.Kalle Purhonen / Yle
Hän aikoo käydä myös paikallisessa Volvoihin erikoistuneessa autokaupassa kyselemässä autohuollon hintoja. Tämä johtuu siitä, että Venäjälle on nyt vaikea saada autojen varaosia länsimaisten pakotteiden vuoksi. Näin myös autojen huollosta on tullut kalliimpaa.
Bussit täynnä
Suomeen Pietarista ajavat bussit ovat nyt täyteen varattuja. Esimerkiksi Ecolinesin bussiin Pietarista Lappeenrantaan saa yhtiön varausportaalista ensimmäisen vapaan lipun vasta elokuun 16. päivä.
Toinen bussiyhtiö Sovavto tarjoaa seuraavaa vapaata paikkaa vasta 26. heinäkuuta.
Venäläisten ostosmatkailijoiden paluu kauppoihin näkyykin jo Lappeenrannassa. Liikenteessä ja parkkipaikoilla on selvästi enemmän pitkäkilpisiä venäläisautoja.
Myös venäläisten asiakkaiden määrä on kasvanut esimerkiksi Lappeenrannan Citymarketissa ja Prismassa.
– Venäläisten määrä on lisääntynyt perjantaista lähtien. Jos aikaisemmin puhuttiin yksittäisistä asiakkaista, niin nyt puhutaan kymmenistä, Lappeenrannan Prisman johtaja Antti Punkkinen kertoo.
Lappeenrannan Prisman johtaja Antti Punkkisen mukaan venäläisten ostosmatkailijoiden määrä on lisääntynyt. Kalle Purhonen / Yle
Samanlaista viestiä tulee myös Lappeenrannan Citymarketin kauppias Ari Piiroiselta.
– Venäläisten määrä on lisääntynyt tasaiseen tahtiin viikonlopusta lähtien, hän sanoo.
Koronapandemiaa edeltäviin määriin on kuitenkin vielä pitkä matka.
– Missään nimessä ei vielä voida puhua sellaisista määristä kuin vuonna 2019 tai sitä aikaisemmin, Punkkinen sanoo.
Hän korostaa, että rajan avautumisesta on kulunut vasta muutamia päiviä, joten johtopäätösten vetäminen venäläisten tulevasta määrästä on vielä hyvin aikaista.
Venäläisten tuloa rajoittaa muun muassa voimassa olevien viisumeiden määrä. Venäläiset tiedotusvälineet ovat raportoineet pitkistä viisumijonoista esimerkiksi Pietarissa.
Ei näy kaikkialla
Venäläisten ostosmatkailijoiden lisääntyminen ei kuitenkaan näy kaikkialla Lappeenrannassa.
Esimerkiksi keskustan Iso-Kristiina-kauppakeskuksessa rajan avautuminen ei ole tuntunut kävijämäärissä.
– En ole huomannut mitään merkittävää muutosta. Kävijämäärät ovat suunnilleen entisellään, Iso-Kristiinan kauppakeskuspäällikkö Matti Sinkko kertoo.
Ostoskori entisellään, rahaa näyttää olevan
Prisman Antti Punkkisen mukaan venäläisten ostoskorin sisältö näyttää pysyneen suunnilleen ennallaan.
– Pääasiassa siellä on elintarvikkeita: juustoa, kahvia ja lastenruokia sekä tiettyjä pesuaineita. Käyttötavaran osalta erityisesti vaatteet ovat kiinnostaneet venäläisiä näiden muutaman päivän aikana, Punkkinen sanoo.
Prisman käytävällä astelevan pietarilaisen Vladimir Vapilovin ostoskassien sisältö näyttää vahvistavan Punkkisen sanat.
– Ostin farkut ja lenkkarit sekä juustoa ja suklaata, hän sanoo.
Punkkisen mukaan myös rahaa venäläisillä tuntuu riittävän.
Liikenne Kaakkois-Suomen rajanylityspaikoilla on sujunut kuluneella viikolla rauhallisesti. Rajanylitysmäärät ovat pysyneet samalla tasolla verrattuna viikonloppuun.
Venäjä purki rajaliikenteen koronarajoitukset perjantaina 15. heinäkuuta, jonka jälkeen rajaliikenne vilkastui nopeasti. Viikonlopun aikana rajanylittäjien määrä kasvoi enää hiukan.
Keskiviikkona rajan ylitti noin 7 500 matkustajaa. Vilkkainta on ollut Vaalimaan rajanylityspaikalla.
– Keskiviikon osalta Vaalimaalta on noin 3 800 ylittäjää, Nuijamaalta noin 2 700 ja Imatralta reilut 1 000, kertoo Kaakkois-Suomen rajavartiolaitoksen yleisjohtaja Taneli Repo.
Rajalle ei ole Suomen puolella syntynyt ruuhkaa.
– Tilanne on pysynyt hyvin hallinnassa ja pystymme vastaamaan liikennemäärään todella hyvin, sanoo Repo.
Valtaosa venäläisiä
Rajanylittäjistä valtaosa, eli 80–90 prosenttia, on edelleen Venäjältä Suomeen matkustavia.
– Tällaiset koronaa edeltävän ajan syyt ovat olleet nähtävissä. Eli tullaan kaupoille tai jatketaan Helsinki-Vantaan lentokentältä eteenpäin, sanoo Repo.
Suomalaiset matkustavat Venäjälle esimerkiksi tankkaamaan, mutta Repo arvelee, että isolla osalla on myös jokin muu syy vierailla Venäjällä.
Korona-aikana on Kaakkois-Suomen rajanylityspaikoilla ollut noin 1 000–2 000 rajanylittäjää päivässä. Huippuvuosiin eli vuosiin 2012–2017 on vielä matkaa. Tuolloin rajan ylitti 20 000 tai jopa yli 30 000 ihmistä vuorokaudessa.
Repon mukaan rajanylityksiin on odotettavissa maltillista kasvua.
– Vaikuttaisi siltä, että ollaan tultu uuteen normaaliin. Rajanylitysliikenteen kasvu on hyvin maltillista. Ei ainakaan tämän hetken näköpiirissä ole mitään mullistavaa muutosta, mutta aika sen sitten näyttää, toteaa Repo.
Kuolimolla poikkeuslupaa on hyödyntänyt kymmenisen ravustajaa, mikä tarkoittaa noin 100 kappaletta mertoja.
Kalastusbiologi Teemu Hentinen Pohjois-Savon ely-keskuksesta arvioi, että lupien määrä nousee Kuolimolla yli 500 mertaan.
Ravustukselle ei ole myönnetty aikaisemmin vastaavaa poikkeuslupaa ja Kuolimolle se on myönnetty vain saimaannieriän suojelun lisätoimenpiteenä.
– Täplärapu on haitallinen vieraslaji eikä sitä voida hävittää Kuolimosta, mutta haittoja pyritään vähentämään. Ravustuksen salliminen on yksi toimenpide nieriän suojelussa kalastuksen rajoittamisen ohella, Hentinen kertoo.
Myös ravustuskulttuuri on Etelä-Savossa ja Kuolimolla vielä melko uutta, mutta myös sen arvioidaan lisääntyvän jatkossa.
– Saaliit ovat olleet ennen ravustuskautta maltillisia, mutta ne lisääntynevät loppukesää kohti, Hentinen ennankoi.
Tämänkokoiset saimaannieriät ovat sukukypsiä vasta 5–6 vuoden kuluttua. Kuvituskuva.Juulia Tillaeus / Yle
Samoilla apajilla
Rapu hyödyntää tehokkaasti järven pohjassa olevaa ravintoa, joten täplärapujen poistolla pyritään vähentämään mädin ja pienpoikasten kuolleisuutta Kuolimojärvellä.
Nieriän kutu tapahtuu syksyllä ja kuoriutuminen keväällä. Täpläravun esiintyminen ja kutupaikat ovat osittain päällekkäin Kuolimolla. Täplärapu uhkaa siis nieriää.
Hentisen mukaan täpläravun määrää ja levinneisyyttä on vaikea arvioida tällä hetkellä.
– Se leviää uusille alueille kannan vahvistuessa. Ravustajat tietävät parhaiten, mutta eivät mielellään jaa tietoa yleisesti. Kanta on kuitenkin paikoin hyvinkin runsas, Hentinen arvioi.
Kuolimon nieriätyöryhmässä ravustuksen poikkeusluvasta on keskusteltu useissa kokouksissa ja nyt katsotaan millaisia kokemuksia siitä saadaan, vaikka vaikutusten seuranta onkin haastavaa.
Kuolimolla tehdyt kalastusrajoituspäätökset turvaavat Isoselän ja Morruuvuorenselän saimaannieriän säilymistä.
– Samaan aikaan toteutetaan nieriänpalautusistutuksia ja ravustusta tehostetaan alueella, kalastusbiologi Teemu Hentinen kertoo.
– Kutsumukseni on aina ollut sotilas, sanoo majuri evp. Jouni Lahti, joka on eläköitynyt Suomen armeijasta jo vuonna 2001.
Hän ei kuitenkaan ollut koskaan kokenut sotaa, mutta jollakin tasolla haaveili siitä. Siksi Etelä-Karjalassa Lemillä asuva Lahti liittyi maaliskuussa Ukrainan kansainväliseen legioonaan. Muukalaislegioonaan, kuten hän itse sanoo.
Irpinissä Lahden ryhmä kohtasi myös miinakentän. Yksi sotilaista sai sirpaleita päähän ja toiseen jalkaan, mutta hänet saatiin lääkittyä ja evakuoitua paikalta.Jouni Lahti
Lahti ei lähtenyt Ukrainaan hakemaan extremekokemusta, vaan koki voivansa ammattitaidollaan auttaa Ukrainan armeijaa.
– Minähän olin yli-ikäinen, eli sinne oli 50 vuoden ikäraja, joten minä 64-vuotiaana jouduin tekemään kovat lihaskunto- ja juoksutestit, että sinne pääsin. Sain ukrainalaiset vakuuttuneiksi, että 64-vuotias kelpaa vielä rintamapalvelukseen. Se oli melkoista Jaakobin painia.
Monenkirjavaa joukkoa
Jouni Lahti toimi Ukrainassa ensin koulutustehtävissä. Hän oli joukkueenjohtaja. Joukkueeseen kuului 28 miestä.
– Kaikki olivat ammattilaisia. Ryhmässä oli monta kansallisuutta: muun muassa muutamasta Etelä-Amerikan maasta, Moldovasta, Espanjasta, Portugalista, Saksasta ja Ranskasta. Puhuimme oli neljää eri kieltä, joten tulkkia tarvittiin koko ajan, Lahti kertoo.
Kansainvälinen legioona oli Lahden mukaan varustettu hyvin. Se johtui siitä, että he olivat usein eturintamassa, koska olivat kokeneita ammattisotilaita.Jouni Lahden kotialbumi
Aluksi hän oli Lvivin Javornissa, minne vain hetkeä aiemmin venäläiset olivat ampuneet kymmenillä ohjuksilla. Lvivistä Lahden ryhmä käskettiin Kiovaan, jota Venäjä piiritti.
– Kolmen päivän päästä tuli kysymys, ketkä lähtevät Irpinin ja Butšan suuntaan. Sanoin, että lähden ensimmäisten mukana. Ei siinä ollut pokkaa sanoa, että te lähdette ja minä jään. Eli lähdettiin pitämään kontaktia venäläisiin, jotka vetäytyivät sieltä pois, kertoo Lahti.
Irpin ja Butša
Keväällä maailma näki uutiskuvista, millaisessa kunnossa Irpinin ja Butšan alueet olivat. Vetäytyvät venäläiset myös tykittivät aluetta edelleen, kun Lahden joukkue meni sinne.
– Kranaatteja tuli 100-200 metrin päähän tukikohdastamme. Siinä ei ammattitaidolla ollut mitään väliä. Sitä ajatteli, että jos se kohdalle tulee, niin se on menoa, sanoo Lahti kranaattitulesta.
Hän näki katujen reunoilla myös siviilien ruumiita. Ajan myötä siihen tottui.
Vetäytynyt Venäjä oli ansoittanut joitakin paikkoja räjähteillä.
– Menimme yhteen omakotitaloon perustamaan tukikohtaa. Kaksi moldovalaista oli ollut siellä jo pitempään. He sanoivat, että nyt ei kaikki ole ok. Sieltä löytyi toistakymmentä viritettyä käsikranaattia. Moldovalaiset olivat kylmähermoista porukkaa. He purkivat ansat, Lahti kertoo.
Suomalaisia sotilaita arvostetaan
Suomalaiset sotilaat ovat olleet vuosikymmenten ajan arvostettuja esimerkiksi rauhanturvatehtävissä. Niin asia oli Ukrainassakin.
– Suomalaisia käytetään usein kouluttajina, koska meillä on paljon tietoa ja osaamista, Lahti sanoo.
Kranaattitulitus oli Irpinissä Lahden mukaan jatkuvaa. Joistain siellä kuvaamistani videoista näkyy hyvin, ettei tullut paljon nukuttua, Lahti sanoo.Jouni Lahti
Hän antaa tunnustusta Puolustusvoimien varusmieskoulutukselle.
– Jokainen varusmiespalveluksen selvittänyt on valovuoden päässä sotataidoissa, kun verrataan ukrainalaisiin. He sotivat vähän samalla tavalla kuin venäläiset, eli voimalla ja massalla vain päälle ja se voittaa, joka on viimeisenä pystyssä.
Lahden mukaan suomalaisten sotataitoja arvostetaan Ukrainassa.
– Meidän historiamme tiedetään. Moni sanoi, että mekin taistelemme yksin isompaa vihollista vastaan kuten te talvisodassa, Lahti kertoo.
Majuri evp. Jouni Lahti oli kotipihallaan rakennuspuuhissa heinäkuun puolivälissä. Lupasin vaimolle, että olen keväällä Ukrainassa vain kaksi kuukatta, koska nyt kesän aikana tehdään taloon laajennusta, hän sanoo.Ville Toijonen / Yle
Median välityksellä tulee viikoittain tietoa eri maiden aseavusta Ukrainaan. Lahden mielestä apua tarvitaan yhä. Etenkin raskaammalle sotakalustolle on tarvetta.
– Länsimaiden pitäisi terästäytyä aseavussa. Nyt sinne saatiin hyvä Himars-järjestelmä, mutta niitä saatiin vain 12 kappaletta. Jokainen voi arvata, miten laajalla alueella soditaan, niin sillä ei vielä ratkaista mitään.
Eniten Lahden mukaan tarvitaan hävittäjiä, nykyaikaisia tankkeja, panssarintorjunta- ja ilmatorjunta-aseita.
Syksyllä takaisin kouluttamaan
Lahti tuli takaisin Suomeen vappuna. Hän oli luvannut vaimolleen, että irtaantuu Ukrainasta parin kuukauden jälkeen, koska kotitalon laajennus oli tarkoitus hoitaa kesällä.
Kesken remonttien Lahti kävi kuitenkin Ukrainassa humanitäärisellä matkalla viemässä sinne maastoautoja ja lääkintätarvikkeita. Tuolta reissulta hän palasi kolme viikkoa sitten.
Runsaan kuukauden kuluttua hän kuitenkin pukee jälleen Ukrainan armeijan sotilaspuvun ylleen ja lähtee kouluttajaksi kolmeksi viikoksi.
– Koulutan perusasioita tulen ja liikkeen yhteiskäytöstä. Ensin lähdetään ihan ruohonjuuritasolta, eli miten suojaudutaan, miten edetään ja miten asetta pidetään. Harjoitellaan myös ryhmän, joukkueen ja komppanian toimintaa. Juuri näissä he eivät osaa käyttää maastoa hyväkseen, Lahti sanoo.
Mitä ajatuksia juttu herätti? Keskustelu on auki lauantaihin klo 23.00 asti.
Lappeenrannassa kokeillaan, karkottaako punakeltainen huomionauha hanhet pois uimarannoilta.
Muutaman metrin päähän Sammonlahden uimarannan vesirajasta viritettiin huomionauhaa tiistaina.
Kunnossapidon työnjohtaja Mika Kivistö Lappeenrannan liikuntatoimesta on varovaisen toiveikas.
– Työntekijämme kävi leikkaamassa rannalta ruohon keskiviikkoaamuna, eikä hanhia silloin ollut. Aika näyttää, toimiiko tämä vai tottuvatko hanhet nauhoihin ja löytävätkö ne takaisin rannalle, Kivistö kertoo.
Rannat siivottava ulosteista joka päivä
Hanhien jätösongelma Lappeenrannassa on suuri. Rannat on siivottava ulosteista päivittäin. Sammonlahden uimarannalla ovat viihtyneet sekä kanadanhanhet että valkoposkihanhet.
Yle Lappeenrannan toimittaja kävi rannalla perjantaiaamuna. Silloin rannalla ei ollut hanhia, eikä jätöksiä.
Lappeenrannan kaupunki testaa, toimivatko huomionauhat pitkällä tähtämellä vai tottuvatko hanhet niihin.Ville Toijonen / Yle
Sammonlahden uimaranta on ollut välillä kiinni kasvaneiden ulostebakteerimäärien takia eikä uintia ole suositeltu.
Mika Kivistö pyytää ihmisiä antamaan nauhojen olla paikoillaan.
– Olemme jo kerran käyneet korjaamassa ne, Kivistö harmittelee.
Lappeenrannassa ihmiset ovat toivoneet kaupungilta erilaisia toimia hanhien karkottamiseksi rannoilta.
Huomionauhaa on viritetty myös Elianderin rannalle Tampereella.Matias Väänänen / Yle
Birdlife Suomen toiminnanjohtaja Aki Arkiomaa kertoo, että huomionauhoja on kokeiltu myös muualla Suomessa.
– Hanhet eivät jostain syystä tykkää tällaisista pitkistä linjoista. Jos nauha on asetettu vesirajan yläpuolelle, hanhet eivät mieluusti lähde sitä ylittämään tai alittamaan. Näitä on ihan menestyksekkäästi varsinkin kesämökeillä käytetty. Ei nauha välttämättä ihan sataprosenttisesti estä, mutta voi olla ihan tehokas, Arkiomaa kertoo.
Hän pitää nauhaa lintuystävällisenä, sillä lintuja ei vahingoiteta tai aktiivisesti häiritä.
– Kun rajoitusalueita on ja jos ne ovat laajoja, linnuille pitää olla vastaavasti ruokailualueita, minne ne pääsevät syömään, Arkiomaa sanoo.
Hanhipeltoja perustettu
Samaan ajatukseen perustuvat myös niin sanotut hanhipellot, joita on parin viime vuoden aikana perustettu maanviljelysalueille peltojen suojelemiseksi.
– Kaupungeissa ei varsinaisia hanhipeltoja ole, mutta on vaihtoehtoisia alueita, joissa linnut viihtyvät. On kokeiltu myös nurmilajikkeen tai kasviston muuttamista niin, ettei se kiinnosta hanhia eli on esimerkiksi hanhikkilajeja, joita hanhet eivät syö.
Yle on kertonut vastikään myös Tampereen Santalahden Elianderin uimarannalle on laitetuista esteistä, joiden toivotaan vaikuttavan vielä lentokyvyttömien poikasten kanssa kulkevien hanhien kulkureitteihin.
Kilpailun voitto tuli Kuroselle täysin yllätyksenä. Hän oli jopa ehtinyt unohtaa koko kilpailun.
– Olihan se positiivinen yllätys, että tällaisella ihan tavanomaisella puutarhaparvekkeella voi saada palkinnon, Kuronen kertoo.
Olivia Kuronen ei ollut voittanut Lappeenrannan opiskelija-asuntosäätiön omaa kilpailua, joten voitto valtakunnallisesta kilpailusta yllätti.Mikko Mykkänen / Yle
Yrteillä pääsee alkuun
Kurosen parvekepuutarha sai erityisiä kiitoksia siitä, että hän oli lähtenyt pienessä tilassa toteuttamaan rohkeasti hyötypuutarhaa. Palkinnon ansainnut parveke on noin kuuden neliömetrin kokoinen.
Hän aloitti oman parvekepuutarhansa yksittäisillä yrteillä, ja on sen jälkeen laajentanut puutarhaa vuosi vuodelta muutamalla laatikolla tai ruukulla.
Hän suosittelee suosittelee puutarhaa harkitsevalle ensimmäisiksi kasveiksi yrttejä.
– Perusyrtit kuten basilika ja minttu menestyvät tosi hyvin, sanoo Olivia Kuronen.
Istutettaviksi kelpaavat muun muassa kaupasta ostettavat ruukuissa myytävät basilikat.
Olivia Kuronen muistaa äitinsä kertoneen, että samettiruusut pitävät tuholaisia loitolla. Mikko Mykkänen / Yle
Palkittu parveke yllättää tavanomaisuudella
Korkeakouluista ja opiskelija-asunnoista tunnetussa Lappeenrannan Skinnarilassa asuvan Kurosen parveke yllättää, sillä sieltä ei löydy mitään tiettyä asiaa, joka suoraan erottaisi sen muista parvekkeista.
Parvekepuutarhan hohto löytyykin kokonaisuudesta. Parvekkeen kaksi sinistä puista tuolia ja laaja valikoima erilaisia hyötykasveja riittävät puutarhan kotoisan tunnelman luomiseen.
Ilmapiirin kruunaa erilaisten ruokakasvien kirjo. Oman parvekkeen tuoreet yrtit, salaatit, tomaatit ja mansikat tarjoavat varmasti iloa kenen tahansa arkeen.
Olivia Kurosen ja hänen kumppaninsa Kuisma Närhen parvekkeelta löytyy myös kirsikkatomaatteja. Mikko Mykkänen / Yle
Luonnollisia tuholaiskarkottajia
Kurosen parvekkeen olosuhteet eivät ole täydelliset puutarhalle. Suhteellisen normaalin kokoiseen avoparvekkeeseen käy usein kasvatusta hankaloittava tuuli. Erilaisiin parvekkeisiin tarvitseekin erilaisia ratkaisuja.
– Jos ei ole lattiatilaa, niin kaiteen yli roikkuvalla pienellä parvekelaatikolla pääsee hyvin alkuun, Kuronen kertoo.
Roikkuvat istutukset ovat hyvä ratkaisu pieniin tiloihin. Olivia Kurosen parvekkeelta löytyy muun muassa mansikkaa.Mikko Mykkänen / Yle
Pienille parvekkeille saattaa sopia myös usean eri kasvin istuttaminen samaan laatikkoon. Olivia Kuronen on esimerkiksi istuttanut tomaattien kanssa samaan laatikkoon samettiruusua. Ratkaisu ei kuitenkaan johdu tilan puutteesta.
– Aikoinaan olen äidiltäni kuullut, että samettiruusut kuuluu laittaa tomaattien kanssa, sillä ne pitävät tuholaisia loitolla.
Kuronen neuvoo ennen istuttamista tarkistamaan esimerkiksi internetistä, mitkä kasvit sopivat samaan ruukkuun tai laatikkoon.
Olivia Kuronen kannustaa muitakin opiskelijoita kokeilemaan rohkeasti parvekepuutarhurointia.
– Jos on yhtään omaa parveketta, niin ehdottomasti suosittelen kokeilemaan. Se on helppoa eikä mitenkään hintavaa, mutta kuitenkin piristää omaa kotia.
Viherkasvit ovat Olivia Kurosen mielestä halpa ja helppo tapa luoda kotoisaa tunnelmaa.Mikko Mykkänen / Yle
