Suomen kaakkoisrajalla Virolahden Vaalimaalla pari linja-autoa ja kymmenkunta henkilöautoa on perjantaina puolen päivän aikaan saapumassa Venäjältä Suomeen.

Näky on lähes samanlainen, mitä se on parin viime vuoden ajan ollut tällä muuten hyvin vilkkaalla Suomen ja Venäjän välisellä raja-asemalla.

Ylirajavartija Mikko Luukkainen Vaalimaan rajatarkastusasemalta kertoo, että matkustajamäärissä on viime päivinä ollut vain pientä nousua. Mitään tavallisuudesta poikkeavaa ei rajalla ole.

– Matkustajamäärät näkyvät henkilöautoliikenteessä ja siinä, että linja-autot ovat varsin täysiä. Matkustajia tulee, mutta ei mitään merkittävää kasvua vielä, kertoo Luukkainen.

Eilen torstaina rajatarkastusupseeri, kapteeni Kimmo Sainio Kaakkois-Suomen rajavartiostosta kertoi Ylelle, että Venäjältä tulevien rajanylittäjien joukossa on muun muassa Britannian, Yhdysvaltojen, Japanin, Etelä-Korean ja EU-maiden kansalaisia.

Näiltä raja-asemilta itärajan voi tällä hetkellä ylittää

Tänään perjantaina yksikään Suomeen saapunut rajanylittäjä ei halunnut antaa Ylelle lausuntoa nimellään tai kasvoillaan.

Rajanylittäjien joukossa oli ainakin joitakin kaksoiskansalaisia. Yhdellä heistä oli Espanjan ja Venäjän kansalaisuus ja yhdellä Venäjän ja Ranskan kansalaisuus. Joukossa oli myös yksi ruotsalainen. He kaikki kertoivat, että heidän perheenjäsenensä olivat olleet heihin yhteydessä ja pyytäneet lähtemään pois Venäjältä.

Pääsy Suomeen ja EU:n puolelle on monille helpotus.

– Selvä huolestuneisuus vallitsevasta tilanteesta ihmisten kommenteista kumpuaa. Helpotuksen huokauksiakin kuuluu erityisesti niiltä, joilla on perhettä EU-maissa. Sanovat, että onpa hyvä, että pääsimme sieltä pois, kertoo tunnelmista ylirajavartija Mikko Luukkainen.

Maanteiden lisäksi myös rautateillä on liikenne vilkastunut. Pietarin ja Helsingin väliä kulkevat Allegro-junat ovat olleet Luukkaisen mukaan liki täynnä ja niissä saapuu Suomeen kerralla reilut 300 matkustajaa.

Venäjältä lisää matkustajia

Joidenkin arvioiden mukaan Venäjälle saattaisi jossain vaiheessa tulla poikkeusolot. Se voisi tarkoittaa Suomen ja Venäjän rajan sulkemista liikenteeltä.

Ylirajavartija Mikko Luukkainen Vaalimaan rajatarkastusasemalta arvioi, että se saattaisi tarkoittaa rajoituksia Venäjän kansalaisten liikkumiseen.

– Todennäköisesti Suomen ja muut EU-kansalaiset pääsisivät jatkossakin rajan yli, mutta suoraan sanottuna kukaan ei vielä tiedä, mikä Venäjän päätös tulee olemaan. Sitten eletään niitten päätösten mukaan, sanoo Luukkainen.

Lähipäivien aikana liikenne Venäjältä todennäköisesti vilkastuu. Määrän arviointi on kuitenkin vaikeaa.

– Aika näyttää, mitä tulee tapahtumaan.

Murto-osa entiseen verrattuna

Viime kuukausien aikana Kaakkois-Suomen raja-asemien kautta rajan on ylittänyt noin 15 000 henkilöä viikossa. Viime viikolla, kun Ukrainan sota alkoi, rajanylityksiä oli viikossa 17 000.

Määrät ovat pieniä verrattuna huippuvuosiin.

Itäraja on tavallisen matkustajaliikenteen osalta ollut hiljainen itse asiassa jo reilut kaksi vuotta. Helmikuussa 2020 rajaliikenne käytännössä loppui koronarajoitusten takia.

Tähän karttaan on merkitty kaikki Suomen ja Venäjän väliset rajanylityspaikat

Ennen koronarajoituksia pelkästään Vaalimaan rajanylityspaikalla saattoi olla jopa 15 000 rajanylitystä vuorokaudessa. Eilen torstaina Kaakkois-Suomen kaikkien raja-asemien, Nuijamaan, Vainikkalan ja Vaalimaan, kautta kulki vain 1 303 matkustajaa.

Takavuosien isot matkustajamäärät selittyvät pääasiassa venäläisillä ostosmatkailijoilla sekä suomalaisilla, jotka kävivät tankkaamassa polttoainetta Venäjällä.

Aiemmin itärajan kansainväliset rajanylityspaikat olivat avoinna ympäri vuorokauden, nykyään ne ovat öisin suljettu. Imatran kansainvälinen rajanylityspaikka on jopa suljettu kokonaan henkilöliikenteeltä vähäisten rajanylitysmäärien takia.

Koronarajoitusten aikana Suomen ja Venäjän välisen rajan ovat päässeet ylittämään pääasiassa vain rahdin kuljettajat sekä kaksoiskansalaiset, joilla on sekä Suomen että Venäjän kansalaisuus.

Imatrankosken kävelykadulla Imatralla on maaliskuisena päivänä rauhallista. Venäjän rajalle on täältä matkaa vain muutama kilometri. Asukkaat tiedostavat rajan läheisyyden, vaikka se ei näy ulospäin.

Ukrainan sota on saanut monet imatralaiset katsomaan naapurimaan hallintoa uusin silmin.

– Putinin mielentila mietityttää. Jos suoraan sanon, ei oikein tiedä, mitä tapahtuu seuraavaksi, Jussi Tähkä sanoo.

– Tuntuu aika epävarmalta. Olen syntynyt toisen maailmansodan aikaan, ja äiti oli synnyttämässä minua kun pommikoneet vihelsivät taivaalla. Pelottaa, Seija Ahonen sanoo.

Myös Joensuusta Imatralle lomailemaan tullut Tiina Geijer on tilanteesta huolissaan.

– Kyllä se vähän huolestuttaa. Ei sillä tavalla, että odottaisin että sieltä vyöryy kohta tankkeja meille, mutta Suomen ja Venäjän välille tuli vähän kuin sellainen outo muuri. Ennen tuntui, että se on sellainen avoin tila. Nyt tuntuu, ettei sinne olekaan enää menemistä, Geijer sanoo.

Somessa keskustelu käy kuumana

Ihmisten huoli näkyy myös sosiaalisessa mediassa, jossa tilanteesta käydään vilkasta keskustelua. Osa ihmisistä tarkkailee ympäristöään aiempaa tarkemmin ja jakaa havaintojaan muille. Someryhmissä on kerrottu esimerkiksi Venäjän puolelta kantautuneista metsätöiden äänistä.

Rajavartiolaitoksen mukaan tilanne itärajalla on vakaa, mutta myös Rajavartiolaitos on kiinnittänyt huomiota ihmisten valpastumiseen.

– Pitää muistaa, että rajan toisella puolella asuu ihmisiä. He tekevät siellä arkisia askareitaan, kuten metsätaloutta ja käyttävät ajoneuvoja ja niin edelleen. Tästä syntyy havaintoja, joita myös rajavartiostoille sitten kertyy, Rajavartiolaitoksen tilanne- ja riskianalyysikeskuksen päällikkö Mikko Lehmus sanoo.

Mikko Lehmus muistuttaa, että Rajavartiolaitos liikkuu valtakunnan rajalla kaikkina vuorokauden aikoina, maalla, merellä ja ilmassa.

– Rajavartiolaitoksen näkökulmasta juuri tällä hetkellä poikkeavaa liikehdintää itärajalla ei tapahdu, eikä oleellisesti kohonnutta rajaturvallisuusriskiä ole välittömästi havaittavissa.

Lehmus sanoo, että tilanteen ennustettavuus on kuitenkin heikentynyt.

– Rajavartiolaitos viestii varmasti siitä, jos oleellisia muutoksia tulee.

Lehmuksen mukaan aivan rajaseudulla liikkuvat ihmiset ovat Rajavartiolaitokselle merkittävä kumppani, ja rajavartiostot ottavat heidän havaintojaan mielellään vastaan. Tyypillisiä rajavartiostoille ilmoitettuja havaintoja ovat Lehmuksen mukaan esimerkiksi metsätalouden äänet, hakkuut sekä Venäjän puolella lentävät ilma-alukset.

Yhteydenottojen määrä ei Rajavartiolaitoksen mukaan ole lisääntynyt.

– Aina, kun ihmiset tekevät havaintoja, he voivat ilmoittaa niistä paikalliselle rajavartiostolle tai merivartiostolle. Niiden osalta tehdään sitten arvio ja tarvittaessa toimenpiteitä.

Venäjän johto ja kansa eivät ole sama asia

Venäjän hyökkäyssota Ukrainaan on muuttanut Ylen Imatralla haastattelemien ihmisten suhtautumista itänaapurin johtoon, mutta ei tavalliseen kansaan.

– Minulla on venäläisiä kavereita ja vanhoja työkavereita. Naapurissakin asuu mukava venäläinen. He ovat ihan syyttömiä tähän, Jussi Tähkä sanoo.

– Putinin hallinnosta on tällä hetkellä aika sekavat ajatukset. Sitä ajattelee, että näinkö tässä sitten loppujen lopuksi kävi. Olen surullinen ja pettynyt tuollaiseen toimintaan, joka on aivan tolkutonta, Juha Matikka sanoo.

Vaikka ilmassa onkin huolta, ihmisiltä löytyy kuitenkin myös toivoa tilanteen raukeamisesta.

– Kyllä minusta tuntuu, että länsimaiden yhtenäisyys, viikko tai kaksi eteenpäin, romahduttaa Venäjän, ja Putin kävelee toivon mukaan johonkin häntä koipien välissä, imatralainen Pauli Lonka toteaa.

Lue lisää:

Tilanne Suomen raja-asemilla kääntyi ylösalaisin alle viikossa – ihmiset pakenevat nyt Venäjältä Suomen kautta

Maansa jättävät venäläiset täyttävät nyt Allegro-junat Suomeen – "Paljon täytyy muuttua, että voin tulla takaisin"

Pelko sotatilan julistamisesta Venäjälle on saanut tuhannet venäläiset pyrkimään pois maasta. Tarjolla on kuitenkin vain vähäinen määrä paikkoja juniin, busseihin ja lentokoneisiin, eivätkä läheskään kaikki halukkaat saa lippuja.

Omalla autolla rajan ylittäminen on sitäkin hankalampaa, sillä Suomeen tulijoille ovat edelleen voimassa korona-ajan matkusturajoitukset.

Pietarin ja Helsingin väliä liikennöivään Allegro-junaan on yllättäen vapautunut muutamia paikkoja jo viikonlopulle, mutta muutoin Suomeen tulevat junavuorot ovat loppuunmyytyjä lähipäivinä. Monia matkaa varaavia hämmästytti, että torstaina junalipuista pyydettiin jopa 6 000 - 7 000 euroa, mutta kyseessä oli lippujen jälleenmyyjän järjestelmässä ollut virhe. Hinnat olivat ruplissa, mutta virheen takia valuutaksi oli ilmoitettu euro.

Kovan kysynnän takia VR yrittää lisätä Allegron vuoroja.

– Pyrimme saamaan ainakin muutamina päivinä ensi viikolla Allegron lisävuoron Pietarin ja Helsingin välille, jos kysyntä jatkuu nykyisenä, sanoo VR Groupin toimitusjohtaja Lauri Sipponen.

Loppuunmyytyjä ovat myös Pietarista Helsinkiin, Tallinnaan ja Riikaan matkaavat bussivuorot. Helsinkiin ja Lappeenrantaan menevissä pikavuoroissa paikkoja on tarjolla vasta maanantaista alkaen.

Myös lentoliikenteessä tarjolla olevat paikat ovat vähissä. Koska matkustajakoneet eivät lennä EU:n ja Venäjän kenttien välillä, maasta pääsee poistumaan lähinnä Arabiemiraattien ja Turkin kautta. Pelkästään Istanbulin ja Moskovan välillä lennetään perjantaina seitsemän edestakaista vuoroa, Pietarista vuoroja on neljä.

Junaliikenteessä ei ole turvallisuusuhkaa

Allegron liikennöintiin kohdistuu nyt poikkeuksellista kiinnostusta, sillä se on tällä hetkellä ainoa säännöllinen matkustajajunayhteys Länsi-Venäjältä muualle Eurooppaan. VR-Yhtymän ja Venäjän valtion rautatieyhtiön RŽD:n omistama junayhtiö liikennöi Pietarin ja Helsingin välillä kaksi edestakaista vuoroa päivässä.

VR:n mukaan liikennöinnissä ei ole turvallisuusuhkaa.

– Olemme päivittäin yhteydessä ulkoministeriöön ja muihin viranomaisiin, ja meille on vakuutettu, että voimme jatkaa liikennettä turvallisesti. Jos liikenteeseen kohdistuisi turvallisuusuhka, emme ajaisi Pietariin, jatkaa Lauri Sipponen.

Vaikka junat ovat Suomeen päin tultaessa täysiä, Allegron liikennöinti ei Sipposen mukaan ole erityisen kannattavaa.

– Toiseen suuntaan junat ovat käytännössä tyhjiä. Kaupallisesti tilanne ei ole VR:lle hyvä, mutta hoidamme yhteiskunnallista palveluvelvoitetta.

Venäjän lentokielto puree

Venäjän lentoboikotti on alkanut tehota, pelkästään Moskovasta ja Pietarista peruuntuu päivittäin noin 200 lentoa.

Matkailun ja lentoliikenteen analysointiyrityksen Ciriumin mukaan Venäjän suurimmista lentoyhtiöistä Aeroflot on peruuttanut 35 prosenttia Moskovan Sheremetyevolta lähtevistä lennoistaan, Ural Airlines jopa 72 prosenttia ja pietarilainen Rossiya Airlines vajaan kolmanneksen lennoistaan.

Aeroflot on jatkanut lentoja Moskovasta Karibialle, jossa on Venäjän matkanjärjestäjien liiton mukaan jumissa noin 18 000 venäläisturistia. Pelkästään Kuubassa kotiinpaluuta odottaa noin 8 000 venäläistä.

Lennot kiertävät Yhdysvaltain, Kanadan, Norjan ja EU-maiden asettamat lentokieltoalueet, joten koneet lentävät pitkää pohjoista reittiä Pohjoiseen jäämereen kuuluvan Barentsinmeren kautta.

Lentoyhtiöiltä puuttuu pian varaosia ja leasiginsopimuksia peruuntuu

Valtaosa venäläisyhtiöiden peruuttamista lennoista oli tarkoitus lentää Airbusin tai Boeingin valmistamilla koneilla. Molemmat konevalmistajat ovat kuitenkin lopettaneet varaosien toimittamisen venäläisyhtiöille. Lentoyhtiöt joutuvat rajoittamaan koneiden käyttöä, jotta lentotuntien mukaan tehtävien määräaikaishuoltojen aikarajat eivät tulisi heti vastaan.

Tämän lisäksi useat lentokoneiden leasingyhtiöt ovat ilmoittaneet lopettavansa koneiden vuokrauksen venäläisille lentoyhtiöille. Näin on tehnyt muun muassa irlantilainen AerCap. Lentoyhtiöiden pitäisi palauttaa koneet takaisin vuokraajille, mutta tähän yhtiöt eivät ole vielä suostuneet. Toisaalta ne eivät myöskään pysty tällä hetkellä maksamaan koneiden leasingmaksuja, koska kansainvälinen maksuliikenne ei toimi pakotteiden takia.

• Lue lisää: Analyysi: Venäläiset lentoyhtiöt ovat joutuneet hidastettuun syöksykierteeseen, koska varaosat loppuvat pakotteiden takia

Tuhansia venäläisturisteja jumissa lomakohteissa – etsivät reittiä palata Venäjälle

Samaan aikaan, kun tuhannet venäläiset pyrkivät pois maasta, monet myös palaavat takaisin.

Venäjän matkanjärjestäjien liiton mukaan noin 27 000 venäläisturistia on ollut jumissa eri puolilla maailmaa, kun suorat lennot Venäjälle päättyivät. Useita satoja Keski-Euroopassa olleita venäläisiä matkailijoita palaa kotiin lähiviikkoina Helsinki-Vantaan tai Lappeenrannan lentoasemien kautta.

Lentoyhtiö Ryanairin suorat lennot Budapestistä Lappeenrantaan ovat lähipäivinä poikkeuksellisen täysiä, kun monet Unkarissa lomalla olleet venäläisturistit ovat järjestäneet itselleen uuden paluumatkan.

Torstain lennolla oli mukana myös Ukrainasta sotaa pakoon lähteneitä ihmisiä. Tunnelma lennolla oli rauhallinen.

– Heitä tuli viime päivinä Budapestiin paljon Ukrainasta, ja monet pyrkivät jatkamaan muualle Eurooppaan, tai odottavat mahdollisuutta palata kotiin, sanoo Lappeenrantaan lentänyt pietarilainen Aleksei Kuznetsov.

Kuznetsov onnistui ostamaan uuden paluulipun suoraan Lappeenrantaan, mutta osa matkalla olleista ystävistä palaa kotiin Istanbulin tai Dubain kautta. Lappeenrannasta matka jatkui Pietariin bussilla.

Lue lisää:

Täältä voit lukea tuoreimmat uutiset Venäjän hyökkäyksestä Ukrainaan

Sisäministeri Mikkonen: Ukrainasta sotaa pakeneville tilapäinen oleskelulupa EU:sta

Ukrainalaiset ovat jättäneet jo satoja turvapaikkahakemuksia, ja tahti vain kiihtyy – "Emme suunnitelleet tulevamme Suomeen, kotona pelotti"

Tilanne Suomen raja-asemilla kääntyi ylösalaisin alle viikossa – ihmiset pakenevat nyt Venäjältä Suomen kautta

Maansa jättävät venäläiset täyttävät nyt Allegro-junat Suomeen – "Paljon täytyy muuttua, että voin tulla takaisin"

Länsiterminaalin edustalla Helsingissä seisoo joukko ihmisiä. Osa heistä pitelee käsissään kylttejä, osa katsoo puhelimensa näytöltä valokuvia ihmisistä, jotka heidän pitäisi pian tunnistaa ihmismassasta.

On lauantai 5. maaliskuuta, kello on noin puoli neljä iltapäivällä. Satamassa odotetaan Ukrainasta saapuvia, sotaa paenneita henkilöitä.

Kukaan ei tunnu tarkkaan tietävän, kuinka moni ukrainalainen maihin on nousemassa. Puhe on kuitenkin useista kymmenistä ihmisistä. Sekään ei ole aivan varmaa, mitä reittiä he ovat laivalle Suomeen päätyneet. He ovat kuitenkin jo lähellä, ja satamassa ollaan valmiina.

Pikkupakkasessa seisovat Elizabeth Harjunpää ja Mariia Kostiainen. Ukrainalaiset Suomessa -yhdistykseen kuuluvat naiset ovat tulleet auttamaan maahan saapuvia ukrainalaisia ja kartoittamaan, mitä he seuraavaksi tarvitsevat.

Saapuvien matkustajien terminaalista valuu enenevissä määrin väkeä. Sitten ovista kävelee ihmisjoukko, joka selvästi kiinnittää ulkona odottelevien ihmisten huomion.

Vapaaehtoiset käyvät välittömästi tervehtimään heitä ja ryhtyvät viittelöimään heitä mukaansa.

Venäläiset pommittavat kaikkea, kuvailee Kiovasta paennut Nataliia

Lähellä parkissa on sininen linja-auto. Muutamat kymmenet ihmiset lähtevät seuraamaan Elizabeth Harjunpäätä ja Mariia Kostiaista sitä kohti.

Yksi heistä on tyttärensä kanssa sotaa paennut Nataliia.

Hän lähti kotikaupungistaan Kiovasta 26. helmikuuta eli viikko ennen Suomeen saapumista. Matka suuntasi ensiksi Lviviin.

– Matka Lviviin kesti kolme päivää, koska meidän piti ajaa pienten kylien läpi. Tiet olivat huonossa kunnossa, hän kertoo.

Lvivissä he viettivät muutaman päivän ennen kuin he pääsivät pois maasta. Nataliialla on kuitenkin yhä sukulaisia Ukrainassa ympäri maata.

Hän kuvailee tilannetta siellä kamalaksi.

– Venäläiset eivät taistele sotilaitamme vastaan, tai vähän, mutta meidän sotilaamme ovat parempia. Venäläiset taistelevat siviilejä vastaan. He ampuvat sairaaloita, kouluja, taloja ja autoja, jotka yrittävät kuljettaa lapsia ja vanhuksia. Ei sitä voi kuvitellakaan – he ampuvat ja pommittavat kaikkea.

Hän kertoo, että hyökkääjät myös varastavat muun muassa siviilien vaatteita.

– He menevät taloihin, pyytävät apua ja sitten ampuvat ihmisiä. He varastavat ambulansseja ja ampuvat niistä käsin.

Nataliia ja hänen tyttärensä ovat kuitenkin nyt turvassa Suomessa. Hän kertoo matkan Suomeen sujuneen kaikkiaan hyvin.

– Olemme mukavassa bussissa, jota ei ammuta tai pommiteta. Me vain matkustamme, olemme turvassa, hän huokaa.

Seuraavaksi heidät kyyditään Lappeenrantaan.

– Sinne päästyäni mietin, mitä teen. Toivon, ettemme ole täällä kauaa ja että voimme palata maahamme pian.

Dniprosta lähtenyt Alina kadotti perheenjäsenensä matkallaan Suomeen

Samaan linja-autoon Nataliian kanssa on nousemassa myös Kiovan eteläpuolella sijaitsevasta, lähes miljoonan asukkaan Dniprosta kotoisin oleva Alina.

Ukrainalaisia auttamaan tullut Mariia Kostiainen kääntää ukrainasta suomeksi, miten Alina kuvailee matkaansa Suomeen.

– Matka oli kauhea. Ihmisiä oli todella paljon ja junat olivat täynnä. Esimerkiksi jossain hytissä, jossa on tilaa neljälle ihmiselle, saattoi olla 14 ihmistä. Mitään muuta kuin välttämätöntä tavaraa ei voinut ottaa mukaan, Kostiainen kertoo Alinan sanovan.

Alunperin Alina matkusti tyttärensä ja tämän kahden lapsen kanssa. He kuitenkin kadottivat toisensa ihmismassojen keskellä.

– Olen todella huolissani, miten löydämme toisemme enää, kun olemme eri maissa ja puhelimet ovat pois päältä, Alina kertoo.

Myös Alina lähtee seuraavaksi Lappeenrantaan, jossa hän aikoo hakea turvapaikkaa.

Odessalainen Svetlana lapsineen oli joutua vaikeuksiin puolimatkassa

Sinisen linja-auton edessä on henkilöauto, jonka takapenkillä istuu nainen ja lapsia. Nainen on Svetlana.

Hän lapsineen on kotoisin Odessasta. He pakenivat ilman perheen isää, joka on yhä Ukrainassa.

Svetlanaa ja hänen lapsiaan on tullut hakemaan Suomessa asuva Gennadi. Matka Suomeen ei sujunut ongelmitta.

– Alkumatka sujui hyvin. Bussissa sai ruokaa ja kaikki oli hyvin. Kesken matkan saimme kuitenkin tietää, että matka onkin maksullinen, 150 euroa aikuiselta ja 100 euroa lapselta. Se oli yllätys, kertoo Svetlana, jonka puhetta kääntää Gennadi.

Svetlana kertoo kysyneensä sukulaisiltaan, voiko kukaan antaa heille rahaa matkan maksamiseen. Pankit olivat kuitenkin kiinni eikä rahan siirtäminen onnistunut.

Sen jälkeen Sveltana sanoi kuljettajalle, että Ukrainan suurlähetystö Suomessa on luvannut, että kaikki matkat ovat ilmaisia. Lopulta he saivat jatkaa matkaa linja-auton kyydissä ja pääsivät lauantaina Suomeen.

– Nyt menemme Savonlinnaan tuttujen luokse ja pyydämme Suomesta apua, hän kertoo.

"Kukaan heistä ei halua olla pakolainen", sanoo vapaaehtoinen Elizabeth Harjunpää

Kello lähentelee viittä, ja Länsisataman edusta on alkanut tyhjentyä. Henkilöautot ja linja-autot ovat lähteneet kohti määränpäitään ympäri Suomea.

Ukrainalaiset Suomessa -yhdistyksen Elizabeth Harjunpää kertoo, että kaksi linja-autoista oli heidän järjestämiään.

– Yksi bussi oli Lappeenrannasta, josta yksi pariskunta tuli hakemaan pakolaisia. Siinä bussissa oli 30–40 ihmistä. He eivät olleet tienneet, minne he olivat menossa. He ovat vahingossa Suomessa, eikä heillä ole ystäviä tai perheitä täällä. Toisessa bussissa oli 57 ihmistä, ja heillä kaikilla on täällä perhettä tai ystäviä, Harjunpää kertoo.

Ukrainalaiset Suomessa -yhdistyksen jäsenet olivat paikalla myös tiedustelemassa, minkälaista apua Suomeen tulleet ukrainalaiset tarvitsevat.

– He kertoivat, että heillä on kaikki hyvin. He kysyivät, mitä voivat tehdä auttaakseen heitä, jotka ovat vielä Ukrainassa. Heillä on vain se mielessä, Harjunpää sanoo.

Hän kertoo Lappeenrantaan suuntaavien ukrainalaisten menevän poliisiasemalle hakemaan pakolaisstatusta sekä pyytämään apua ja tukea paikallisilta vapaaehtoisilta. Harjunpään mukaan Suomeen saapuneet ukrainalaiset haluavat myös löytää töitä Suomesta.

– Kukaan heistä ei halua olla pakolainen. He haluavat palata Ukrainaan ja rakentaa uuden Ukrainan yhdessä.

Lue seuraavaksi:

Turkki kehottaa Putinia julistamaan tulitauon | Venäjällä pidätetty mielenosoittajia | YK: Lähes 1,5 miljoonaa ihmistä paennut Ukrainasta

Ylen toimittaja lähti suomalaispariskunnan mukaan bussilla Ukrainan rajalle – järjestelykeskuksessa odottaa arviolta 600 ihmistä, tältä paikalla näyttää

Ihmiset ovat lahjoittaneet röykkiöittäin vaatteita Ukrainasta pakeneville – enemmän tarvetta olisi kuitenkin makuupusseille ja leluille

Suomen ukrainalaisten hätä kasvaa – "Pelkään, että sota on vasta alkamassa"

Rajanylitysten määrät Kaakkois-Suomen rajavartioston rajanylityspaikoilla ovat nousseet viimeisen parin viikon aikana noin viidenneksellä.

Kaakkois-Suomen rajavartioston yleisjohtajan Antti Kukkosen mukaan aiemmin korona-aikana päivittäin Venäjän ja Suomen välisen rajan ylittäneiden määrä on ollut 3 000:n paikkeilla, ja tällä hetkellä rajan ylittää noin 3 500–3 600 ihmistä päivässä.

Luvussa on mukana henkilöliikenteen rajanylitykset molempiin suuntiin ja Vainikkalan rajanylityspaikan läpi kulkeva Venäjän ja Suomen välinen junaliikenne.

Kaakkois-Suomen rajavartioston alueen rajanylityspaikkoihin kuuluvat Vainikkalan lisäksi Vaalimaa ja Nuijamaa sekä ja Imatran rajanylityspaikka, joka on toistaiseksi suljettu henkilöliikenteeltä.

– Suurimmat ylittäjämäärät ovat tällä hetkellä Vaalimaalla ja Nuijamaalla, kertoo Kukkonen STT:lle.

Silti pientä verrattuna koronaa edeltäneeseen aikaan

Lentoyhteydet Venäjältä Suomeen katkesivat tällä viikolla.

Huippupäivinä rajan ylittäneiden määrä Kaakkois-Suomen rajavartioston alueella on noussut lähemmäs 4 000:ta. Esimerkiksi perjantaina rajan ylitti 3 950 matkustajaa.

Kukkosen mukaan verrattuna Ukrainan sotaa edeltävään aikaan rajanylitysten määrässä on havaittavissa pientä kasvua, mutta kyseessä on silti murto-osa rajanylitysten määristä ennen koronapandemiaa.

Ennen koronapandemiaa päivittäisten rajanylitysten määrä saattoi nousta yksistään Vaalimaan rajanylityspaikalla 15 000 matkustajaan.

– Tällä hetkellä Vaalimaalla ollaan 1 000–1 500 välissä, sanoo Kukkonen.

Valtaosa junamatkustajista venäläisiä

VR:n mukaan kaikki Pietarista lähtevät Allegro-junat ovat olleet viimeksi kuluneen viikon aikana täynnä. VR:n mukaan viime sunnuntaista alkaen noin kaksi kolmasosaa matkustajista on ollut venäläisiä ja yksi kolmasosa suomalaisia.

– Junat Pietarista Helsinkiin näyttävät olevan täynnä. Seuraavat vapaat paikat ovat ensi keskiviikkona. Viimeisen viikon aikana matkoja on varattu yhden-kahden päivän varoitusajalla, kertoo Panu Mäenpää VR:n viestinnästä STT:lle.

Helsinkiin tulee nykyisellään Pietarista kaksi Allegro-junaa päivässä, yksi aamupäivällä ja toinen illalla. Jokaisessa junassa on vajaat 350 paikkaa.

VR:llä ei tiedetä, kuinka moni viikon aikana saapuneista on ostanut paluulipun Helsingistä Pietariin.

– Siitä meillä ei ole tietoa, mutta Pietariin menevien junien varausaste on hyvin matala, Mäenpää sanoo.

Hänen mukaansa muutosta aiempien junien varausasteeseen on vaikea verrata, koska Allegro-junat olivat noin 1,5 vuotta tauolla koronapandemian takia. Allegro-junat palasivat liikenteeseen viime joulukuussa.

Yhtiö suunnittelee nyt lisävuoroja Allegro-junien liikenteeseen. Lisävuoron toteutumiseen vaikuttaa useampi taho, kuten Väylävirasto, Fintraffic ja Suomen ja Venäjän valtioiden väliset sopimukset.

Lue lisää: Tuhansia venäläisiä pyrkii viikonloppuna pakoon kotimaastaan Suomeen – VR neuvottelee Allegron lisävuoroista

Allegro-vuoroja oli ennen pandemian alkamista Mäenpään mukaan nykyistä enemmän.

Myös reittilinja-autot olleet täynnä

Rajavartioston Kukkosen mukaan raja ylitetään tällä hetkellä välttämättömistä syistä, mikä tarkoittaa, että turistivierailuita ei ole juurikaan ole.

– Kaksoiskansalaisia, työmatkaliikennettä, pakottavia huoltokuljetuksia, Kukkonen luettelee rajan ylittämisen tämänhetkisiä syitä.

Rajan yli tulee henkilöautojen lisäksi reittibusseja. Kukkosen mukaan viime aikoina bussit ovat olleet täynnä.

Yksistään Suomen kansalaisia päivittäin rajan jompaan kumpaan suuntaan ylittäneistä on ollut noin kuudesosa, eli 600 ihmistä.

Suomen Moskovan suurlähetystö arvioi aiemmin tällä viikolla, että erittäin suuri osuus Venäjällä asuvista suomalaisista on palannut tai on palaamassa Suomeen Ukrainan tilanteen vuoksi.

Lue myös: Tältä näyttää itärajan vilkkaimmalla rajanylityspaikalla nyt – toimittajamme raportoi ihmisten reaktioista

Itärajalla katsotaan nyt Venäjää uusin silmin, ja se antaa huhuille siivet – Rajavartiolaitos: ''Pitää muistaa, että myös toisella puolella asuu ihmisiä''

Paksu lumipeite peittää tällä hetkellä koko Suomen, ja se enteilee hyvää tulevan kesän hyttysille ja ehkä ikävämpiä aikoja meille ihmisille.

Juuri nyt ilmassa ovat kaikki ennusmerkit siitä, että tulossa on armoton hyttyskesä.

– Tällainen runsasluminen talvi tarjoaa lähtökohtaisesti äärettömän hyvät olosuhteet tulevalle hyttyskaudelle, kertoo biologi Kimmo Saarinen.

Saarinen on lappeenrantalainen biologi, filosofian tohtori, joka on perehtynyt erityisesti perhosiin, hyönteisiin sekä niittykasveihin.

Hyttynen munii munansa vesilammikoihin, joissa munat kuoriutuvat. Noin kahden viikon aikana toukka kehittyy hyttyseksi, joka on valmiina lentoon.

Kun ympärillämme oleva valtava lumimäärä alkaa sulaa kevään aikana, vesilammikoita pitäisi syntyä metsiin yllin kyllin.

– Voin kuvitella, että tästä lumimäärästä sulamisvettä riittää, sanoo Saarinen.

Kimmo Saarisen mukaan pitää kuitenkin vielä tarkastella kevään etenemistä ja olosuhteita, jotta tarkempia ennusteita voisi tehdä.

Lämmin ja sateeton kevät näet haihduttaa lumen ilmaan. Leudompi ja sateisempi sää puolestaan tuottaa varmemmin vesilätäköitä.

– Mitä enemmän meillä on vesilätäköitä sitä paremmat olosuhteet on hyttysille, sanoo Saarinen.

Koska lunta on paljon, luulisi siitä lätäköitäkin syntyvän.

– Ennusteet näyttävät siltä, että meille on tulossa tavattoman hyvä hyttyskesä ja niitä riittää tosi paljon, hehkuttaa Saarinen.

Viime kesän tapaan

Viime kesä jäi monille mieleen ankarana hyttyskesänä. Heinäkuun alkupuolella hyttyset kuitenkin yllättäen kaikkosivat.

Silloin syynä oli lämpöaalto, joka sai suurimman osan hyttysistä kuoriutumaan samanaikaisesti. Yleensä kuoriutuminen jakautuu pitemmälle aikavälille.

Hyttysiä riittää koko kesäksi siksi, että hyttysiä on useita eri lajeja, joilla kuoriutumisen kesto vaihtelee. Myös vesilammikon lämpötila vaikuttaa siihen, miten nopeasti hyttyset kehittyvät.

Kimmo Saarinen muistuttaa, että ensimmäiset hyttyset ovat jo ilmassa. Asialla ovat talvihyttyset eli kirsihyttyset.

– Niitä on muutama laji Suomessa. Ne tarjoavat hyttysiloa ympäri vuoden, sanoo biologi Kimmo Saarinen.

Lumen alla upeat oltavat

Lumihangen alla on parhaillaan erinomaiset olosuhteet miljardeille pieneläimille. Siellä on muun muassa valtava määrä punkkeja odottamassa kesän tuloa.

Hyvästä lumipeitteestä nauttivat myös lierot.

– Muun muassa änkyrimadoille tällainen lumipeite on tavattoman hyvä suoja. Jos on vähäluminen talvi, lieroille, änkyrimadoille ja monille muille maaperän eliöille sellainen on aika karua aikaa.

Jalkasi alla on vaikka mitä. Kuuntele tästä, millainen määrä esimerkiksi punkkeja viettää hangen alla suojassa.

UPM:n työntekijöitä on irtisanoutunut jo kolmatta kuukautta jatkuvan lakon seurauksena.

Pääluottamusmiehiltä saadun tiedon mukaan kyse on kymmenistä työntekijöistä. Paperityöntekijät Raumalla, Pietarsaaressa, Jämsässä, Tampereella, Valkeakoskella, Kouvolassa ja Lappeenrannassa ovat lakossa vuoden alusta alkaen, koska työehtosopimuksesta ei ole päästy sopuun. Esimerkiksi UPM Kymin paperitehtaalla Kouvolassa lähtijöitä on ollut muutamia.

– Osa on vaihtanut alaa, osa lähtenyt etsimään muita töitä vailla tietoa tulevasta ja osa hakeutunut kilpailijalle, tietää UPM Kymin paperitehtaan pääluottamusmies Jari Huomo.

Esimerkiksi Lappeenrannassa UPM Kaukaalta työntekijöitä on siirtynyt Fibren sellutehtaalle Joutsenoon sekä Stora Ensolle Imatralle.

Osapuolten näkemykset eroavat

UPM:n viestinnän kautta sähköpostilla saatujen vastausten mukaan henkilöstön vaihtuvuus ei ole alkuvuoden aikana poikennut merkittävästi aiemmasta. Lähtijät ovat olleet yksittäisiä henkilöitä ammateissa, joissa työllisyys on hyvä. Lakolla ei nähdä yhteyttä irtisanoutumisiin.

Työntekijöiden edustajat ovat asiasta toista mieltä.

– Sellutehtaalta irtisanoutumiset ovat olleet erittäin harvinaisia. En edes muista, milloin viimeksi joku olisi itse irtisanoutunut, sanoo UPM Kymin sellutehtaan pääluottamusmies Hannu Mentula.

UPM Kymin pääluottamusmiesten mukaan suurimmat erimielisyydet koskevat sitä, miten yritys kohtelee työntekijöitään. Ilmapiiri on huonontunut edellisen kahden vuoden takaisen lakon jälkeen.

– Toisilla työpaikan jättäminen on ollut useamman vuoden pohdinnan paikka. Kun mitta tulee täyteen, niin se tulee täyteen, toteaa paperitehtaan pääluottamusmies Jari Huomo.

Esimerkiksi Stora Enso ja Metsä Group ovat jo tehneet työehtosopimukset Paperiliiton kanssa entisillä ehdoilla. Ainoastaan UPM:ltä sopimus puuttuu. Paperiliiton puheenjohtaja Petri Vanhala on sanonut, että UPM tavoittelee tehtaiden työaikaan erittäin merkittäviä vuosittaisia lisäyksiä.

– Työnantajan vaatimukset, eli miten työehtoja heikennettäisiin, ovat niin älyttömät, että kyllä siinä on suurin syy tähän tämän hetkiseen tilanteeseen, sanoo sellutehtaan pääluottamusmies Hannu Mentula.

Lähtijöitä voi tulla vielä lisää

Paperiliitto on ilmoittanut jatkavansa lakkoa huhtikuun alkuun, ellei sopimusta synny ennen sitä.

UPM:n tehtailla ikärakenne on sellainen, että monilla on mahdollisuus siirtyä halutessaan pois työelämästä. Useat odottavat neuvottelujen tulosta.

– Jos sopimus on heidän kannaltaan huono, niin moni on valmis tekemään sen ratkaisun, että jäävät eläkeputkeen tai muuten pois töistä, sanoo Huomo.

Kymin pääluottamusmiehiä huolestuttaa tulevaisuus, jos kokeneita työntekijöitä poistuu kerralla paljon.

– Jos kaikki eläkeputkeen pääsevät lopettaisivat työt, tilanne olisi todella huono. Pahimmassa tapauksessa tehtaan sujuva käynnistäminen ja käynti olisi vaarassa, toteaa UPM Kymin sellutehtaan pääluottamusmies Hannu Mentula.

Myös UPM Kaukaan pääluottamusmies Kari Rikkilä ennakoi, että osaaminen tehtaalla jää ohueksi, jos kaikki päättäisivät toteuttaa lähtöaikeensa.

UPM:ltä sähköpostilla saadussa vastauksessa vakuutetaan, että sen henkilöstö on erittäin osaavaa.

– Isossa organisaatiossa vaihtuvuutta on jatkuvasti esimerkiksi henkilöstön ikärakenteeseen ja ihmisten liikkuvuuteen liittyen. Osaamisen ylläpitäminen ja kehittäminen on keskeinen osa toimintaa kaikissa tilanteissa, sähköpostissa todetaan

UPM sanoo pitävänsä huolta osaavan työvoiman saatavuudesta ja koulutuksesta.

Lue lisää:

UPM ja Paperiliitto pelaavat kovaa peliä – työtaistelussa ei kinastella pelkistä prosenteista, vaan panoksena on koko suomalainen järjestelmä

Klamydiatartuntojen määrä on noussut uuteen ennätykseen Suomessa. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos tilastoi viime vuonna yhteensä 16 790 klamydiatartuntaa, kun toissa vuonna niitä oli 16 280. Silloinkin liikuttiin ennätyslukemissa.

Tartuntojen määrä on noussut vuoteen 2020 verrattuna rajuimmin Pohjois-Pohjanmaalla. Sitä ennen tartuntoja todettiin maakunnassa tosin melkein yhtä paljon kuin viime vuonna.

Toisaalta monilla alueilla klamydiatartuntoja on myös tilastoitu selvästi edellisvuotta vähemmän.

Esimerkiksi Etelä-Karjalassa tartuntojen määrä on laskenut 40 prosentilla edellisvuodesta.

Klamydiatapauksia todettiin Etelä-Karjalassa viime vuonna 219, kun vuonna 2020 niitä oli 350. Sitä edellisenä vuonna eli vuonna 2019 tartuntoja oli 225. Selvää laskua on tapahtunut myös Päijät-Hämeessä, Satakunnassa ja Vaasan seudulla.

Suurin osa tartunnoista saatu Suomesta

Etelä-Karjalan Eksoten infektioylilääkäri ja sairaanhoitopiirin tartuntataudeista vastaava lääkäri Pekka Suomalainen ei osaa sanoa yhtä selkeää syytä sille, miksi sukupuolitautien määrä on laskenut alueella. Hän toivoo, että tautitapausten väheneminen on totta eikä sitä, että testeihin ei ole hakeuduttu koronaviruksen takia.

– Emme tiedä, ovatko ihmiset vältelleet yhteydenottoa terveydenhuoltoon. He ovat voineet ajatella kaiken olevan niin ruuhkautunutta, ettei testiin kannata mennä. Tai jopa ajatelleet, etteivät kuormita terveydenhuoltoa, kun se muutenkin on kuormittunut, Suomalainen pohtii.

Yle uutisoi vuonna 2018 iäkkäiden miesten itään suuntautuvista seksimatkoista, joiden tuliaisina on ollut HIV-tartuntoja. Infektioylilääkärin arvion mukaan syy klamydiatartuntojen vähenemiseen ei kuitenkaan ole seksimatkojen tyssääminen kiinni olevaan Venäjän rajaan.

– Klamydiatartunnat ovat yleensä aina olleet kotoperäisiä, tai miehille niitä on tullut jonkin verran Thaimaasta. Varmasti Venäjän-kävijät ovat yleensä käyneet testeissä enemmän kuin moni muu, Suomalainen sanoo.

Etelä-Karjalassa klamydiaa todetaan muutenkin vähemmän kuin Suomessa keskimäärin. THL:n mukaan vuosittainen vaihtelu on normaali ilmiö etenkin silloin, jos tapausten määrä on pieni.

– Yhden vuoden perusteella ei voida päätellä, onko esimerkiksi tapahtunut merkittäviä muutoksia käyttäytymisessä, vaan tarvitaan pidemmän aikavälin seurantaa, sanoo THL:n erikoistutkija Kirsi Liitsola.

Valtaosa klamydiatartunnoista todetaan 15–29-vuotiailla nuorilla tai nuorilla aikuisilla. Kirsi Liitsola sanoo, että todettujen tapausten määrään vaikuttaa seksikäyttäytymisen lisäksi myös palveluiden saatavuus ja käyttö.

– Klamydia on usein oireeton tai oireet ovat niin vähäisiä, ettei sitä osata epäillä ja hakeutua testiin. Näin osa tartunnoista jää näin toteamatta ja hoitamatta. Hoito estää taudin etenemisen ja on oleellinen tartuntaketjujen katkaisemisessa.

Testimääristä ei ole tarkkaa tietoa

Diagnosoitujen tapausten määrää on riippuvainen seksikäyttäytymisen lisäksi testausaktiivisuudesta. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksella ei kuitenkaan ole kansallista rekisteriä, jonka perusteella voisi arvioida koronapandemian vaikutusta seksitautitestaukseen Suomessa.

Koronapandemian vaikutukset kuitenkin näkyvät yleisesti etenkin sellaisissa taudeissa, joiden leviämistä ehkäisevät samat hygienia- ja rajoitustoimet kuin koronaviruksen.

Eksoten infektioylilääkäri Pekka Suomalainen muistuttaa ihmisiä hakeutumaan sukupuolitautitesteihin, jos taudin mahdollisuus yhtään askarruttaa.

Kuutostien varrelta Parikkalassa kaadettiin viime vuonna puita. Siihen valmistuu pikavauhtia uusi liittymä, joka johtaa Kuutostieltä Suomen ja Venäjän väliselle Parikkalan Syväoron rajanylityspaikalle.

Kaiken piti olla valmista seuraavaan isoon askeleeseen. Kunhan koronarajoitukset poistuisivat, vuosikausia odotetun uuden kansainvälisen rajanylityspaikan rakentaminen saattaisi vihdoin alkaa. Sen kautta Suomeen saapuisi tuhansia ja tuhansia venäläisturisteja ostoksille Parikkalaan ja Savonlinnaan ja toisivat tullessaan miljoonien eurojen matkailutulot.

– Meillä kävi ennen koronaa vuodessa noin 100 000 venäläistä matkailijaa, jotka toivat merkittävät matkailutulot alueellemme, kertoo Savonlinnan kaupunginjohtaja Janne Laine.

Tähän mennessä venäläiset turistit ovat tulleet Parikkalan ja Savonlinnan alueelle pääasiassa Imatran, Lappeenrannan Nuijamaan tai pohjoisemman Niiralan raja-asemien kautta.

Uusi rajanylityspaikka olisi avannut aivan uuden, lyhyen reitin miljoonakaupunki Pietarista niin Savonlinnaan kuin Parikkalaan. Myös rajan takana olevan Laatokan alue sekä Petroskoi olisivat saanut lisävireyttä suomalaisturisteista.

Suunnitellulta Parikkalan rajanylityspaikalta on Savonlinnaan matkaa hieman vajaat 70 kilometriä, Parikkalan keskustaan muutama kilometri.

Unelma hetkessä ohi

Syksyllä 2019 silloinen Antti Rinteen hallitus siunasi, että rajanylityspaikan rakentaminen alkaa vuonna 2022.

Kun Venäjä aloitti sodan Ukrainassa, valuivat kaikki suunnitelmat hiekkaan.

Ulkoministeriön Itäosaston osastopäällikkö Marja Liivala vahvistaa Ylelle, että suunnitelmat ovat nyt jäissä.

– Parikkalan rajanylityspaikan kansainvälistämistä ei voida nyt edistää, sanoo Liivala.

Liivalan mukaan minkäänlaista aikataulua tai ajatusta ylityspaikan tulevaisuudesta ei ole.

Pian valmistuvan Kuutostien ja raja-asemalle johtavan uuden liittymän sekä siihen liittyvän Tullin tunnistusjärjestelmän ja Säteilyturvakeskuksen säteilynmittauslaitteiston rakentamisen kustannusarvio on 4,6 miljoonaa euroa.

Puuta ja rahtia

Tähän saakka Parikkalan Syväoro on ollut niin sanottu tilapäinen rajanylityspaikka. Sen kautta on kulkenut pääasiassa puuta.

Turisteja tai muita matkustajia yli on päässyt erityisluvalla. Rajan yli pääsivät vain suomalaiset ja venäläiset.

Raja-aseman kansainvälistäminen olisi tarkoittanut, että rajan yli olisi päässyt kuka tahansa, jolla matkustusasiakirjat, kuten viisumi, ovat kunnossa.

Venäjä on kertonut jo kolmisen vuotta sitten, että se on kunnostanut tien Venäjän puoleiselle raja-asemalle. Suomessa raja-asema olisi vaatinut täydellisen uusimisen, koska sitä ei ole alun perin rakennettu henkilöliikennettä varten.

Suuri pettymys

Parikkalan kunnanjohtaja Vesa Huuskonen on yhtä mieltä ulkoministeriön kanssa. Kukaan ei tiedä, milloin kansainvälistämisen aika seuraavan kerran olisi.

– Kansainvälistäminen siirtyy varmasti hamaan tulevaisuuteen, eikä tule toteutumaan lähivuosien aikana, sanoo Huuskonen.

Kunnanjohtaja toivoo, että rajanylityspaikka voi toimia ainakin toistaiseksi entiseen malliin, jolloin esimerkiksi puutavaraliikenne maiden välillä voisi jatkua.

Ulkoministeriön Itäosaston osastopäällikkö Marja Liivala kertoo, että ministeriöllä ei ole tiedossa Ukrainan tilanteen vaikuttaneen tai vaikuttavan tavaraliikenteeseen Parikkalan rajanylityspaikalla.

Edessä voi kuitenkin olla rajan sulkeminen kokonaan.

– On mahdollista, että pakotteet ja vastapakotteet johtavat tilanteeseen, jossa tämä rajanylityspaikka sulkeutuu. Olemme kuitenkin toiveikkaita, koska tällä on hyvin suuri merkitys paikalliselle elinkeinoelämälle, sanoo Parikkalan kunnanjohtaja Vesa Huuskonen.

Huuskonen kertoo, että Parikkalan alueelle on tuotu Venäjältä puuhaketta ja käsiteltyä puutavaraa puualan yrityksille.

Kaikki uusiksi

Savonlinnan kaupunginjohtaja Janne Laine kertoo, että raja-asemalla on valtava merkitys myös Savonlinnan alueen elinkeinoelämälle ja metsäteollisuuden investoinneille. Lisääntyneet liikennemäärät olisivat kenties myös vauhdittaneet Parikkalasta Savonlinnan kulkevan valtatie 14:n peruskorjausta.

Oopperajuhlakaupunki Savonlinna on viime vuosina kärsinyt muun muassa siitä, että Itä-Suomen yliopisto lopetti vuonna 2018 kampuksensa Savonlinnasta. Luokanopettajan, kotitalousopettajan, käsityönopettajan ja lastentarhanopettajan koulutukset siirtyivät Savonlinnasta Joensuuhun.

Samalla lähti 800 opiskelijaa ja koko kampuksen henkilökunta.

Siksikin rajan avaaminen olisi tarjonnut tarvittavan piristysruiskeen.

Laineen mukaan viime päivien tapahtumat ovat erittäin kielteinen asia Savonlinnan kehitysmahdollisuuksille.

– Rajanylityspaikan kansainvälistyminen olisi tuonut merkittävästi lisää venäläisiä matkailijoita, mutta tukenut myös matkailijoiden saamista Saksasta ja muista kolmansista maista.

Suunnitelmissa oli charter-lentojen aloittaminen Saksasta Savonlinnaan. Turisteille olisi Saimaan lisäksi markkinoitu mahdollisuutta käydä Venäjän puolella.

Turvallinen paikka

Parikkalalla on pitkä yhteinen maaraja Venäjän kanssa. Jos tarkkaan osaa katsoa, näkee Kuutostieltä muutamasta paikasta jopa Venäjälle saakka.

Kunnanjohtaja Vesa Huuskonen ei usko, että Venäjän rajan läheisyydetsä tarvitsee tuntea erityistä pelkoa tai uhkaa.

– Suhtautuminen Venäjään ja venäläisiin on hyvin käytännöllistä. Toki ikävät tapahtumat tuomitaan, mutta elämä täällä jatkuu ja meidän täytyy toki tarkastella tätä elinkeinoelämää, elämistä ja hyvinvointia uudesta näkökulmasta. Uskomme, että täällä on turvallista ja hyvä elää, sanoo Parikkalan kunnanjohtaja Vesa Huuskonen.

Neova eli entinen Vapo kertoo aloittavansa uudelleen energiaturpeen tuotannon.

Se alkaa nostaa jyrsinturvetta jo ensi kesänä ainakin Itä-Suomessa, jota koskee erityisesti venäläisen energiapuun tuontiin liittyvä epävarmuus. Neovalla on runsaasti levossa olevia ja ympäristöluvitettuja energiaturpeen tuotantoalueita valmiudessa myös muualla maassa.

Neova ilmoitti viime vuoden lopulla lopettavansa energiaturpeen tuotannon kokonaan, mutta nyt kysyntä on hetkessä muuttunut.

– Asiakkaat ovat olleet nyt aktiivisesti meihin yhteydessä. Monella on huoli huolto- ja toimitusvarmuudesta. Se tarkoittaa sitä, että näin nopeassa käännöksessä turve on toimiva ratkaisu, jota on onneksi vielä saatavissa Suomessa, sanoo Neovan turvetuotantojohtaja Pasi Rantonen.

Tuotantoalueet ovat kunnossa

Neova on ehtinyt leikata tuotantokapasiteettia ja sulkea vanhoja alueita, mutta lähinnä sellaisia, jotka olivat jo elinkaarensa lopussa. Lisäksi on runsaasti alueita, jotka ovat tuotantokuntoisia, ja joissa on vielä ympäristöluvat voimassa. Niissä jyrsinturpeen nostaminen voidaan aloittaa nopeastikin.

– Tietysti keskustelut pitää käydä vielä koneyrittäjien ja meidän kumppaneitten kanssa, että valmiudet on. Mutta sanoisin, että meidän valmiudet on hyvät.

Tässä tilanteessa myönteistä on, ettei päätöksistä huolimatta toimintaa ole kokonaan ajettu alas.

– Ja täytyy muistaa, että meillä on koko ajan muu turvetuotanto, kuten kasvu- ja kuiviketurve ja aktiivihiilituotanto käynnissä ja sillä sektorilla on kasvavat tuotantomäärät kesälle edessä, selittää Rantonen.

Marraskuinen päätös on peruttu

Energiaturpeelle on tällä hetkellä eniten kysyntää juuri itäisessä Suomessa, koska siellä Neovan asiakkaat ovat käyttäneet enemmän juuri tuontipuuta Venäjältä. Valmiudet aloittaa tuotanto jälleen myös esimerkiksi vahvalla turvealueella pohjalaismaakunnissa, ovat olemassa.

– Läntinen Suomi on kuitenkin meillä erittäin vahvaa kasvu- ja kuiviketurvealuetta. Yrittäjien tuotantomäärät ovat olleet nousussa koko ajan. Eli kyllä valmius on sama eri puolilla, sanoo Rantonen.

Viimeisen viikon sisällä on kuultu jo monesta suusta, että energiaturvetta tarvitaan sittenkin Suomen huoltovarmuuden takia. Myös Neova siis peruu päätöksensä energiaturpeen tuotannon lopettamisesta.

– Marraskuussa kerrottiin, että kysyntä päättyi ja siksi tehtiin päätös lopettamisesta. Samalla kuitenkin todettiin, että siihen voidaan vielä palata. Nyt voi sanoa, että se marraskuinen päätös on peruttu.

– Ollaan turvaamassa nyt asiakkaiden polttoainetarvetta ja Suomen huoltovarmuutta. Näin siinä kävi. Mutta syyt ovat todella karut ja mitä Ukrainassa tapahtuu, on todella enemmän kuin ikävää ja mieltä masentavaa, lisää Rantonen.

Lue myös: Sota naapurissa on tuomassa turpeen takaisin valikoimaan – turveyrittäjien mielestä tarvitaan pitkää näkymää ja monia helpotuksia

Energiayhtiöt esittävät keinoja turpeen ja kotimaisen puuhakkeen tuotannon lisäämiseen

Turvetta tarvitaan taas, kun venäläistä haketta ei polteta – Kalevi Vilppola ehti jo romuttaa osan turvekoneistaan

Kymmenisen vuotta sitten Etelä-Karjalassa elettiin kiinteistöbisneksen kulta-aikaa. Tarinat kertovat, miten kauppahinnat rantatonteista nousivat pilviin, kun venäläiset alkoivat ostella kiinteistöjä Imatran ja Lappeenrannan lähiympäristöistä.

Ostajien kerrotaan avanneen seteleitä täynnä olevan salkkunsa maatalojen pihoilla. Kaikki eivät pystyneet ostotarjouksesta kieltäytymään, ja kiinteistöt vaihtoivat omistajaa.

Vuoden 2010 jälkeen venäläiset ovat ostaneet yli 180 kiinteistöä pelkästään Ruokolahdelta.

Tuon saman kiinteistöbuumin alkusoittoa oli, kun vuonna 2008 Ruokolahden historiallisen Rantalinna-jugendhuvilan osti pietarilainen liikemies Ramis Deberdejev.

Kohta sen jälkeen Rantalinnan läheisyyteen valmistui 13 huvilan lomakylä. Huviloiden todelliset omistajat ovat olleet hämärän peitossa.

Nyt Seura-lehti on selvittänyt, että kyseessä saattaa olla suurin venäläisen eliitin kiinteistöomistusten keskittymä Suomessa.

Omistajat ovat Seuran mukaan presidentti Vladimir Putinin kurssikavereita, ökyliikemiehiä ja korkeita virkamiehiä, ja heistä useilla on yhteys valtion kiinteistöhallintoon Rosimušestvoon tai Pietarin satamaan.

Omistajien joukossa on muun muassa Putinin pitkäaikainen tuttava Nikolai Jegorov, joka on Putinin kurssikaveri Leningradin yliopiston oi­keustieteellisestä tiedekunnasta.

Pietarilaisella Igor Livšitsil­lä puolestaan on yhteys Putiniin judoharrastuksen kautta.

Yksi huvilan omistaja on Seura-lehden mukaan Vjatšeslav Kalašnikov, jonka isä oli Siperiassa varakuvernöörinä 2000-luvun alussa. Kalašnikovilla on sisustussuunnitteluyritys, joka on saanut kalliita sisustussuunnittelu-urakoita muun muassa Venäjän puolustusministeriön ja Gazprom-energiayhtiön tiloihin.

Huviloiden omistajiin kuuluu myös 31-vuotias Kirill Korelin, jonka isä oli 2000-luvun alussa Leningradin alueen kiinteistöhallinto Rosimušestvon johtaja, mutta siirtyi muihin tehtäviin virastossa paljastuneen korruptioskandaalin vuoksi.

Vasili Petrov oli nuori huvilanomistaja, joka Seura-lehden siteeraamien venäläismedioiden mukaan kuoli kymmenen vuotta sitten pienkoneonnettomuudessa. Hänen isänsä Juri Petrov on Putinin ikä- ja opiskelutoveri.

– Juri Petrov on ollut Rosneft-öljy-yhtiön hallituksessa ja federaation omaisuushallinnon Rosimušestvon pääjohtaja. Nykyisin hän istuu Putinin Yhtenäinen Venäjä -valtapuolueen edustajana duumassa, kirjoittaa Seura-lehti.

Rantalinnan läheisyydessä omistaa huvilan myös Jevgeni Andrejevilla, joka on nykyisin Leningradin alueen taloushallintokomitean puheenjohtaja. Seura-lehden mukaan mies on ryvettynyt monissa korruptiojupakoissa, mutta kohujen jälkeen palannut uusiin huippuvirkoihin.

Myös Venäjän entisen varaenergiaministerin Anatoli Tihonovin avopuoliso omistaa alueelta huvilan. Hän ja hänen avopuolisonsa ovat olleet vangittuina rahanpesuepäilyistä.

Seuran mukaan Tihonovin epäillään kavaltaneen seitsemisen miljoonaa euroa valtion varoja, joita hän on käyttänyt muun muassa kiinteistöjen ostoon ulkomailta.

Seura-lehden haastatteleman Aleksanteri-instituutin professori Veli-Pekka Tynkkysen mukaan äveriäiden venäläisten kiinteistökaupat kietoutuvat Suomessa monessa tapauksessa kansainvälisen hämärän rahan liikkeisiin.

– Kauppojen rahoitus ei keskimäärin ole rehellisin keinoin hankittua, sanoo Seuran haastattelema Tynkkynen.

Imatran naapurikunnassa Ruokolahdella aivan maantien varrella seisoo upea jugendhuvila Rantalinna.

Vaiheikas historia

Viipurilainen varatuomari Fritz Wiik rakennutti Rantalinnan huvilakseen vuonna 1912. Viittä vuotta myöhemmin linnan hankki itselleen prinssi Alexander Oldenburg.

Prinssi myi Rantalinnan vuonna 1929 Suomen Konduktöörien yhdistys ry:lle. Vuosikymmenten ajan se oli konduktöörien sekä heidän perheidensä lepokotina ja kaikille avoimena hotellina sekä ravintolana.

Vuonna 2008 rakennuksella alkoi uusi venäläiskausi. Alueen hotelleineen osti pietarilainen liikemies Ramis Deberdejev.

Vuonna 2015 Deberdejev kertoi Ylelle, miten hän on kunnostanut hotellin päärakennuksen Museoviraston ohjauksessa ja säilyttänyt alkuperäistä sisustusta mahdollisimman paljon.

Miehelle hotelli oli tuolloin intohimon kohde.

– Nämä sammakot on tuotu Pietarista. Ne olivat Egyptin prinssin häälahja Oldenburgeille, esitteli tuolloin Deberdejev prinssin makuuhuoneen valtavia koristesammakkoja.

Vuonna 2018 Ramis Deberdejev yritti myydä Rantalinnaa. Hintapyyntö oli 6,5 miljoonaa euroa. Hintaa tosin sisältyivät myös muun muassa entinen tohtorinhuvila, yksityinen kappeli, kaksi rantasaunaa, kesäpaviljonki sekä uimalaiturit ja historiallinen uimahuone.

Lue seuraavaksi: Venäläisten Suomesta ostamien kiinteistöjen määrä on kasvanut rajusti viime aikoina – katso, paljonko kotikunnastasi on myyty itänaapuriin

Liikenne Kaakkois-Suomen rajanylityspaikoilla on alkuviikolla jatkunut aiempaa vilkkaampana.

Maanantaina Imatran, Vaalimaan ja Lappeenrannan Nuijamaan sekä Vainikkalan rajanylityspaikoilla kirjattiin yhteensä noin 3 000 rajanylitystä ja tiistaina noin 3 100 ylitystä.

Luvuissa on mukana henkilöliikenne ja raskas liikenne molempiin suuntiin.

Imatran rajanylityspaikka on tällä hetkellä suljettuna henkilöliikenteeltä, mutta tavaraliikenne pääsee kulkemaan rajanylityspaikan kautta.

Allegro-junilla kysyntää

Rajanylitysten määrä alkoi kasvaa Kaakkois-Suomessa pari viikkoa sitten.

Viikolla 8 rajanylityspaikoilla kirjattiin noin 17 600 rajanylitystä. Viime viikolla puolestaan kirjattiin liki 24 000 rajanylitystä eli kasvua edelliseen viikkoon oli yli 30 prosenttia.

– Viime viikonloppu oli vilkkain tähän mennessä. Tämän viikon maanantaina ja tiistaina palattiin viime viikon tasolle, kertoo Kaakkois-Suomen rajavartioston apulaiskomentaja, everstiluutnantti Jukka Lukkari.

Erityisesti Lappeenrannan Vainikkalan kautta kulkevien Allegro-junien matkustajamäärät ovat nousseet.

Toissaviikolla junissa oli noin 2 200 matkustajaa. Viikolla 9 matkustajia oli liki 5 600.

Rajanylitysten määrät ovat kuitenkin pieniä verrattuna huippuvuosiin. Syynä on se, että koronarajoitukset sulkivat rajan lähes kokonaan kaksi vuotta sitten.

Ennen koronarajoituksia pelkästään Vaalimaan rajanylityspaikalla saattoi olla jopa 15 000–20 000 rajanylitystä vuorokaudessa.

Tilanne rauhallinen

Suomen ja Venäjän välinen raja ylitetään tällä hetkellä välttämättömistä syistä. Se tarkoittaa, että turistivierailuita ei ole juurikaan ole vaan rajanylittäjät ovat kaksoiskansalaisia ja työmatkalaisia. Myös tavaraliikenne on sallittu.

Kaakkois-Suomen rajavartiosto arvioi, että myös Ukrainan sodalla on heijastevaikutuksia viime viikkojen rajanylitysliikenteeseen.

– Se ei välttämättä ole vielä näkynyt meillä kovin paljon. Henkilöliikenteen kasvussa on otettava huomioon hiihtolomaviikko ja naisten päivän liikenne, mikä on aiempinakin vuosina lisännyt matkustajamäärää, Lukkari kertoo.

Lisäksi viikonlopun rajanylitysliikenne on normaalistikin arkipäiviä vilkkaampaa.

– Mutta ei tämä pelkästään sillä selity. Kyllä tässä tietysti ihmisten tarpeet lähteä liikkeelle ovat mitä moninaisimmat ja liikenteen kasvu varmaan kertoo siitä.

Kaakkois-Suomen rajavartiosto arvioi rajanylitysliikenteen pysyvän nousseella tasolla jonkin aikaa, mutta kokonaisuutena rajatilanne on rauhallinen.

– Jos liikenne kasvaa niin pystymme vastaamaan siihen, Lukkari sanoo.

Lue seuraavaksi:

Tältä näyttää itärajan vilkkaimmalla rajanylityspaikalla nyt – toimittajamme raportoi ihmisten reaktioista

Tilanne Suomen raja-asemilla kääntyi ylösalaisin alle viikossa – ihmiset pakenevat nyt Venäjältä Suomen kautta

Vielä kymmenisen vuotta sitten kouvolalainen Markku Suutari johti Ruusutarhat-kukkatukkua, joka oli aikoinaan Suomen suurin kauppapuutarha. Perheyrityksen ajauduttua konkurssiin työuralle oli keksittävä uusi suunta.

Suutari oli jo aikaisemmin jonkin verran perehtynyt teiden varsilta tuttuun pajuun. Hän kuuli, että paju kuuluu Suomen nopeakasvuisimpiin ja huokoisimpiin puulajeihin. Samaan aikaan tutkimuskeskus BioSampo testasi Kouvolassa laitetta, jolla voitiin tehdä biohiiltä.

Markku Suutari sai ajatuksen. Hän alkaisi kasvattaa pajua ja valmistaa siitä biohiiltä.

Ajatus on alkanut konkretisoitua, ja nyt Suutari seisoo Kouvolassa 12 hehtaarin pajuviljelmänsä laidalla.

– Osaltaan tämä liittyy ilmastonmuutokseen. Pajun kasvatuksella pystytään tekemään pelloista hiilinieluja. Turvepohjaiset pellot laitetaan pajulle. Paju hyötyy kosteudesta ja ravinteista, jotka ovat maassa. Se kasvaa aivan valtavasti, ja yksivuotinen verso on jo noin neljä metriä korkea, Markku Suutari sanoo.

Kovat kasvusuunnitelmat

Tällä hetkellä Suutari pyörittää toimitusjohtajana kahta yritystä. Carbons Finlandin pääliiketoimintana on biohiilen tukkukauppa. Yritys ostaa raakahiiltä, jota se jalostaa, pakkaa ja myy. Yrityksen biohiiltä käytetään esimerkiksi viherrakentamisessa, biosuodattimissa ja maataloudessa. Pajupohjaista biohiiltä tuotannossa ei vielä ole.

Huomisen Metsä Oy:n Markku Suutari osti kuukausi sitten. Yhtiön tarkoituksena on ryhtyä kasvattamaan pajua vuokrapelloilla.

Yhteensä Suutarilla on tällä hetkellä istutettuna 60–70 hehtaaria pajua Kouvolassa ja Pohjanmaalla. Määrän pitäisi kymmenkertaistua ennen kuin unelma oman, pajupohjaisen biohiilen tuotannosta voi toteutua.

– Ensin pitää olla isoja tuotantoalueita, eli 700–1000 hehtaaria, jotta raaka-ainepohja saadaan kuntoon, Suutari sanoo.

''Kuka hullu laittaa pajua pellolle kasvamaan?''

Parhaillaan Markku Suutari hakee sijoittajarahaa yhtiölleen, jotta saisi pajutuotantoa laajennettua.

Kun tarpeeksi iso pajuviljelmä on saatu istutettua, Suutarin tarkoituksena on perustaa sen kylkeen tuotantoyksikkö, joka alkaa valmistaa biohiiltä. Suutarin mukaan suunnitelmat ovat valmiina, ja tuotantoyksikölle on jo olemassa myös operaattori.

Markku Suutari suunnittelee suuria pajun tuotantoalueita Etelä-Karjalaan ja Pohjanmaalle. Suutarin usko pajuun on vahva. Hän arvioi, että kymmenen vuoden kuluttua pajuviljelmät ovat laajentuneet Suomessa 100 000 hehtaarin tietämille.

– Jokaisella paikkakunnalla on ne bensa-asemat, joissa on parlamentti koolla. Monta kertaa se parlamentti on sitä mieltä, että kuka hullu laittaa pajua pellolle kasvamaan. Moni on kysynyt minulta, minkä takia. Sanon, että rahan takia.

Pajun monet mahdollisuudet

Venäjän Ukrainaan kohdistaman hyökkäyksen vuoksi Euroopassa halutaan nyt lisätä omavaraista energiantuotantoa. Suomessa valmistellaan jopa turvetuotannon elvyttämistä. Yksi ympäristöystävällinen vaihtoehto voisi Markku Suutarin mukaan olla paju.

– Juttelin Tanskan kollegan kanssa ja hän sanoi, että puhelin on soinut koko ajan. Ympäri Eurooppaa tulee kyselyitä, että löytyykö pajua. Kaikki haluavat nyt istuttaa pajua, Suutari sanoo.

Markku Suutarin mukaan taustalla on yksinkertainen syy. Metsästä saatavan poltettavan biomassan, kuten männyn, kuusen ja koivun hinta tulee omavaraisuuden kysynnän myötä nousemaan.

– Hintatasoa ei pystytä tällä hetkellä ennustamaan. Viljellyn pajun osalta hinnan ennustettavuus on hyvä, sillä hinta pystytään kiinnittämään viidestä kymmeneen vuodeksi eteenpäin, Suutari sanoo.

Suutari nostaa esille käyttämättömien peltojen suuren määrän Suomessa.

– Mielestäni kaikki käyttämättömät pellot pitäisi nyt ottaa hyötykäyttöön ja laittaa sinne pajua tai jotain muuta biomassan raaka-ainettakasvamaan, koska huoltovarmuuskysymys ja ilmastoteema ovat aikaisoja asioita.

Markku Suutarin mukaan pajun kaikki osat pystytään hyödyntämään. Puulajista voidaan valmistaa myös esimerkiksi biopohjaisia kasvintorjunta-aineita ja kuituja tekstiilintuotantoon.

Nopeakasvuisuuden ja huokoisuuden lisäksi pajussa mielenkiintoista on Suutarin mukaan sen kuori, jossa on paljon biokemikaaleja. Myös Luonnonvarakeskus julkaisi hiljattain raportin, jossa perehdytään pajun viljely- ja käyttömahdollisuuksiin.

Luonnonvarakeskuksen mukaan pajun kuoresta saadaan uuttamalla aineita, joita voitaisiin hyödyntää lääke-, kosmetiikka-, puhdistusaine-, pinnoite- ja elintarviketeollisuudessa. Luken ja Jyväskylän yliopiston yhteistutkimuksessa pajusta on löydetty viruksia vastaan taistelevia ominaisuuksia, joiden hyödyntämistä esimerkiksi suusuojaimissa selvitetään parhaillaan.

Lue lisää:

Energiaturpeen kysyntä sai Neovan eli entisen Vapon perumaan syksyisen päätöksensä tuotannon lopettamisesta

Sota naapurissa on tuomassa turpeen takaisin valikoimaan – turveyrittäjien mielestä tarvitaan pitkää näkymää ja monia helpotuksia

Moni koti lämpenee venäläisen hakkeen avulla, mutta sen tuonti voi loppua minä hetkenä tahansa – voimalaitoksissa varaudutaan jo tulevaan

Lappeenrannan kaupunki on päättänyt järjestää taidekilpailun, jossa etsitään muistoteosta viime vuonna kuolleen muusikko Pave Maijasen muistamiseksi.

Lappeenrantalaislähtöisen Maijasen muistoksi kaupunki alkaa myös myöntää vuosittain Elämän nälkä -palkintoa lappeenrantalaisille nuorille.

Lisäksi Maijanen saa oman tähtensä Walk of famelle eli kunnia-aukiolle, joka perustetaan Lappeenrannan keskustaan Marian aukiolle. Aukiolle saa oman laattansa myös viime vuonna kuollut kirjailija Laila Hirvisaari.

Mikä olisi paras tapa muistaa?

Yle Areenassa kello 11.30 alkavassa suorassa lähetyksessä pohditaan, mikä olisi kaupungille paras tapa muistaa menestyneitä ja rakastettuja taiteilijoita.

Entä mikä merkitys taiteilijoilla on Lappeenrannalle, jos he ovat asuneet ison osan elämästään muualla?

Aiheesta keskustelevat Lappeenrannan kaupungin kulttuurijohtaja Anu Talka ja Kaakon taiteen vastaava tuottaja Riikka Hjelt. Keskustelua Lappeenrannan satamassa luotsaa toimittaja Sirkka Haverinen.

Voit katsoa keskustelun suorana klikkaamalla jutun pääkuvaa. Keskustelu tulee myöhemmin katsottavaksi myös tallenteena.

Mitä ajatuksia taiteilijoiden muistaminen herättää? Keskustelu on auki 11.3. klo 23.00 asti.

Lue lisää:

Muusikko Pave Maijasen muistoksi tehdään teos Lappeenrannan satamaan – kaupunki järjestää avoimen taidekilpailun

Kirjailija Laila Hirvisaaren omaiset saavat tänään eteläkarjalaisten muistoilla täytetyn kirjan

Ukrainan sota vaikeuttaa monen opiskelijan elämää Suomessa. Osalla Suomessa olevista venäläisistä opiskelijoista on vaikeuksia saada rahaa talouspakotteista aiheutuvien maksuliikenteen ongelmien takia.

Opetus- ja kulttuuriministeriön korkeakoulu- ja tiedeasioista vastaavan ylijohtajan Atte Jääskeläisen mukaan rahaongelmia on todennäköisesti erityisesti niillä, joiden tilit ovat venäläisissä pankeissa. Myös heikentynyt ruplan kurssi vaikuttaa opiskelijoiden talouteen.

Ukrainalaisopiskelijoille sota voi aiheuttaa niin ikään rahaliikenteen vaikeuksia samalla, kun heitä painaa huoli kotimaansa ja läheistensä puolesta.

– Ukraina on sotaa käyvä maa, joten on todennäköistä, että myös ukrainalaisilla on rahaongelmia, päättelee Jääskeläinen.

Jääskeläisen mukaan opiskelijan oikeus esimerkiksi toimeentulotukeen riippuu siitä, oleskeleeko hän maassa vakituisesti vai tilapäisesti. Jääskeläinen arvioi, että taloudelliset vaikeudet saattavat ajaa jotkut opiskelijat keskeyttämään opintonsa Suomessa.

Koulut järjestävät opiskelijoille tukea

Esimerkiksi Lahdessa ja Lappeenrannassa toimivasta LAB-ammattikorkeakoulusta kerrotaan, että ainakin osalla venäläisopiskelijoista on rahavaikeuksia. LAB-ammattikorkeakoulussa opiskelee tutkinto- ja vaihto-opiskelijoina lähes 300 venäläistä ja noin 15–20 ukrainalaista.

Ammattikorkeakoulun toimitusjohtaja Turo Kilpeläinen kertoo, että tilanne kuormittaa opiskelijoita monella tavalla. Opiskelijoille pyritään järjestämään tukea ja neuvontaa.

– Sotatilanne aiheuttaa huolta ja murhetta omasta ja lähimmäisten tilanteesta sekä siitä, mitä ylipäätään tapahtuu. Olemme pyrkineet tuomaan esille olemassolevaa tukea sekä järjestämään myös ekstratukea, jos on ollut tarvetta ja mahdollisuuksia, sanoo Kilpeläinen.

Opetus- ja kulttuuriministeriö valmistelee yhdessä korkeakoulujen kanssa erilaisia tukitoimia ukrainalaisille korkeakouluopiskelijoille, tutkijoille ja henkilökunnalle. Lisäksi työn alla on opinto- ja työmahdollisuuksien tarjoaminen Ukrainasta tuleville sotaa pakeneville ihmisille.

Voit keskustella aiheesta perjantai-iltaan klo 23:een saakka.

Suomen ja Venäjän rautateiden tavaraliikenteen ylityspaikka Vainikkalassa suljettiin illalla tavaraliikenteen ruuhkan takia. Venäjältä oli tulossa Suomeen runsaasti tavaraa ennen EU:n uusia pakotteita.

– Meidän piti tarkastaa, onko joukossa uusien pakotteiden alaisia kuljetuksia joita ei Suomeen oteta, sanoo VR Transpointin kaupallinen johtaja Eljas Koistinen.

Tieto EU:n asettamista uusista pakotteista toimitettiin rajanylityspaikoille eilen illalla. Koistisen mukaan pysäytys koski muutamia junia, joita ei otettu Suomessa vastaan. Muutoin rahtiliikenne palautui normaaliksi aamupäivän aikana.

Tulli tekee osan rautatierahtien tarkastuksista satamissa ja lastauspaikoilla.

– Pakotteet kohdistuvat erityisesti siihen, ettei Venäjälle viedä korkean teknologian tuotteita, jotka voivat vaikuttaa sotilaskyvykkyyden ylläpitämiseen, sanoo Tullin valvontajohtaja Mikko Grönberg.

Tullin pysäyttämistä pakotteiden alaisiksi epäillyistä kuljetuksista pyydetään lausunto ulkoministeriöltä, joka päättää lopulta voidaanko tuotteet viedä Venäjälle.

Satoja venäläisiä junanvaunuja pysäytetty Suomeen

Suomeen on pysäytetty satoja venäläisiä junanvaunuja, joita ei pakotteiden takia toistaiseksi käsitellä.

– Käymme keskusteluja tällä hetkellä asiakkaiden ja eri tahojen kanssa mitä niille tapahtuu. Tällä hetkellä emme käsittele niitä mitenkään, sanoo Koistinen.

Junia on pysäytettynä eri puolille rataverkkoa, mutta VR ei kerro tarkemmin vaunujen sijaintia.

Rautateiden tavaraliikenne on toistaiseksi jatkunut Vainikkalan kautta Suomen ja Venäjän välillä, mutta kuljetusmäärät ovat laskussa.

– Jotkut lähettäjät ovat pakotteiden vaikutuksen alaisena, heidän rahteja ei voida kuljettaa. Osa asiakkaista on itse lopettanut toimitukset Suomeen, sanoo Koistinen.

Suomen läpi tapahtuva venäläisen rahdin transitoliikenne on pysähtynyt käytännössä kokonaan, sillä varustamot eivät ota laivoilla kuljetettavaksi Venäjälle meneviä tai sieltä tulevia kuljetuksia. Myöskään suurimmat kansainväliset huolintaliikkeet eivät ota uusia kuljetustilauksia vastaan Venäjälle menevistä toimituksista.

Helsingin Sanomat on joutunut luopumaan perinteisestä perjantaisin ilmestyvästä Nyt-liitteestään uhkaavan paperipulan takia. Tänään lehden mukana tullut liite oli 8-sivuinen tv-liite.

– Kyse on todellakin paperin saatavuudesta. Päätimme lopettaa venäläisen paperin ostot, ja samaan aikaan UPM:n lakko on päällä, kertoo Helsingin Sanomien päätoimittaja Antero Mukka.

Tavallisesti 24-sivuinen Nyt-liite on kertonut populaarikulttuuriin liittyvistä aiheista, tapahtumista ja vinkannut laajasti tulevan viikon tv-elokuvatarjonnasta.

Helsingin Sanomat kertoi jo maaliskuun alussa, että se lopettaa paperin tuonnin Venäjältä. Syynä on Venäjän aloittama hyökkäys Ukrainaan.

Viidesosa Sanoman käyttämästä paperista tuli Venäjältä. Tuontia oli viime aikoina jouduttu jopa hieman lisäämään, koska UPM:n paperitehtaiden lakko on kestänyt jo reilut kaksi kuukautta.

Helsingin Sanomien päätoimittaja Antero Mukan mukaan sivumäärän pienentämisellä varaudutaan siihen, että paperia riittää jatkossakin.

– Kyse on ennakoivasta toimenpiteestä, jolla pyritään varmistamaan lehtien häiriötön tuotanto tulevina kuukausina, kertoo Mukka.

Helsingin Sanomat kertoi paperipulan vaikutuksista lehdessään 6. maaliskuuta. Esimerkiksi Helsingin Sanomien viikonvaihteen lehdet ilmestyvät toistaiseksi kolmessa osassa, kun ne aiemmin ovat olleet neljässä osassa. Lehdistä jäävät pois muun muassa Sanoman omat ilmoitukset.

Nyt-liite on osa perjantaisin ilmestyvää lehteä. Paperisen version levikki on noin 200 000 kappaletta.

Uhkaa muitakin lehtiyhtiöitä

Paperipulasta on varoittanut myös Keskisuomalainen-konsernin johtaja ja Medialiiton hallituksen puheenjohtaja Vesa-Pekka Kangaskorpi.

Hän ennakoi Ylen haastattelussa maaliskuun alussa, että paperin saatavuuteen tulee erittäin isoja ongelmia, jos UPM:n lakko jatkuu ja paperin tuonti Venäjältä loppuu.

Keskisuomalainen-konserni on Suomen suurin sanomalehtipaperin käyttäjä, joka julkaisee yli sataa sanomalehteä.

Paperiliitto on ilmoittanut, että lakko UPM:n tehtailla jatkuu 2. huhtikuuta asti, ellei neuvottelutulosta uudesta työehtosopimuksesta synny ennen sitä.

Mahdollista on, että lakko jatkuu pitempäänkin, sillä takarajaa on jo useamman kerran siirretty.

– Elämme toiveissa, että lakko loppuisi mahdollisimman pian, sanoo Helsingin Sanomien päätoimittaja Antero Mukka.

Lue seuraavaksi:

Sanomalehtien tuotanto voi olla ongelmissa kevään aikana – isot lehtitalot varautuvat paperipulan kärjistymiseen

Lappeenrannassa toukokuussa 2018 tehdyn henkirikoksen, niin kutsutun takakonttimurhan, toisen tekijän saama tuomio lievenee.

Korkein oikeus (KKO) tuomitsi alentuneesti syyntakeisena murhaan syyllistyneen naisen elinkautisen sijasta 13 vuoden määräaikaiseen vankeusrangaistukseen. Korkein oikeus katsoi, että elinkautisen vankeusrangaistuksen tuomitsemiseen ei ollut perusteita.

Lappeenrannassa tapahtunut henkirikos herätti tapahtuma-aikanaan paljon huomiota. Parikymppiset mies ja nainen surmasivat heitä vuotta vanhemman miehen. Surmatyötä edelsivät uhrin sitominen, hänen pankkikorttinsa varastaminen ja väärinkäyttö sekä uhrin sulkeminen auton takakonttiin. Tekijät olivat liikkeellä uhrin autolla.

Surmatyön jälkeen tekijät panivat uhrin jälleen takakonttiin ja kävivät autolla paikallisessa hampurilaisravintolassa. Myöhemmin he polttivat auton, jonka takakontissa ruumis oli.

Palokunta kävi sammuttamassa palon, mutta he eivät havainneet takakontissa ollutta ruumista. Ruumista eivät havaineet paikalla käyneet poliisitkaan, vaan uhrin löysi vasta ulkopuolinen myöhemmin. Poliisi sai melko nopeasti tämän jälkeen epäillyt kiinni.

Korkein oikeus myönsi naiselle valitusluvan

Murhasta elinkautisiin vankeusrangaistuksiin tuomitut mies ja nainen hakivat molemmat korkeimmalta oikeudelta valituslupaa. Korkein oikeus myönsi naiselle valitusluvan, eli korkein oikeus otti hänen asiansa käsittelyyn.

Miehelle valituslupaa ei myönnetty, joten oikeuden aiempi ratkaisu ja tuomio pysyvät hänen osaltaan voimassa.

Etelä-Karjalan käräjäoikeus tuomitsi elokuussa 2019 molemmat elinkautiseen vankeusrangaistukseen murhasta. Tuomio pysyi myös Itä-Suomen hovioikeudessa.

Korkein oikeus ei tuominnut enimmäisrangaistusta

Rikosten tekoaikana 19-vuotias nainen oli mielentilalausunnon mukaan tekojen aikana alentuneesti syyntakeinen.

Korkeimmassa oikeudessa käsiteltiin pelkästään kysymystä siitä, mikä rangaistus murhasta oli määrättävä. Korkein oikeus totesi ratkaisussaan, että alentunut syyntakeisuus lieventää rikoksentekijän syyllisyyttä.

Enimmäisrangaistuksen tuomitseminen alentuneesti syyntakeiselle edellyttää sitä, että teko olisi murhaksikin täysin poikkeuksellinen ja selvästi törkeämpi kuin vastaavat rikokset yleensä.

Korkeimman oikeuden mukaan rikoksen törkeydestä ja moitittavuudesta huolimatta murhaa ei tässä tapauksessa voitu pitää niin poikkeuksellisena, että elinkautisen vankeusrangaistuksen tuomitsemiseen alentuneesti syyntakeiselle tekijälle olisi edellytyksiä.

Timo Liimatta tankkaa autoonsa dieseliä lappeenrantalaisella huoltoasemalla. Litrahinta on yli kahden euron.

– Ekaa kertaa elämässä diesel on kalliimpaa kuin 98-bensa. En näe enää perustetta dieselverolle, tässäkin lehmässä se on 800 euroa vuoteen, Liimatta sanoo autoonsa viitaten.

Etenkin dieselin hinta on ampaissut ennätyslukemiin sen jälkeen, kun Venäjä hyökkäsi Ukrainaan pari viikkoa sitten.

Hinnannousu näkyy myös esimerkiksi bensiinissä, mutta nousu ei ole ollut aivan yhtä jyrkkää kuin dieselissä.

Dieselautoilija Timo Liimatta arvelee, että kallis polttoaine saa pohtimaan autoilua aiempaa tarkemmin. Pakolliset menot ovat silti pakollisia menoja, hän pohtii.

Lue lisää: Diesel kipusi kaikkien aikojen ennätyshintaan Suomessa – asiantuntijalta karu ennuste

Taipalsaarelaisen Juha Pylkön auto kulkee huoltoaseman edullisimmalla menovedellä, etanolilla. Alle kahden euron litrahinta ei silti suuremmin hymyilytä.

– Kallistahan tämäkin on. Kulutus on vähän isompaa, Pylkkö kertoo.

Hänen mukaansa pienemmät polttoainekulut eivät olleet kriteeri auton valinnassa, vaan tulivat ennemminkin kylkiäisenä.

– Ihan merkin mukaan haettiin autoa. Onneksi sattui näin, että vähän halvempaa polttoainetta menee.

Pikanousu ei näy autokaupassa

Kaakkoissuomalaisten autokauppojen mukaan viimeaikainen polttoaineiden hinnannousu ei ole näkynyt uusien autojen myynnissä.

– Viimeaikaiset hinnannousut ovat olleet nopeita, ja autokauppa on tyypillisesti vähän pidemmän aikavälin asia, Auto-Killan toimitusjohtaja Aki Savolainen sanoo.

Autokauppojen mukaan asiakkaat ovat kuitenkin ylipäätään valveutuneita ja arvioivat autoilun kustannuksia.

– Autokauppa on koko ajan mennyt siihen suuntaan, että autonostajat miettivät tarkasti kokonaiskustannuksia. Polttoainekulut ovat yksi osa, mutta myös esimerkiksi autovero ja ajoneuvovero, Auto-Sunin myyntipäällikkö Jussi Viertola kertoo.

Onko dieselauton arvo sulanut?

Sähköautojen ja ladattavien hybridien osuus uusien autojen kaupasta on ollut kauppojen mukaan kasvussa jo pidemmän aikaa. Uusien dieselautojen myynti on puolestaan laskenut.

Mutta miten on käytettyjen autojen laita – pääseekö käytetystä dieselautosta vielä eroon?

Savolaisen mukaan kyllä, vaikka käytettyjen dieselautojen hinnat ovatkin laskeneet enemmän kuin muiden käytettyjen autojen.

– Polttoaineen kohonnut hinta ja toisaalta sähköautojen latausverkoston paraneminen vievät autokauppaa toiseen suuntaan, hän sanoo.

Jussi Viertolan mukaan käyttövoima ei ole vaikuttanut käytettyjen autojen hintakehitykseen. Vanhojen autojen kauppa käy jopa aiempaa vilkkaampana.

– Käytettyjen autojen hinnat ovat jopa tasaisesti nousseet vuodentakaiseen verrattuna. Kysyntä on suurempi, koska uusien autojen toimitusajat ovat niin pitkät, Viertola sanoo.

Mitä ajatuksia juttu herätti? Voit keskustella aiheesta 12.3. klo 23.00 asti.

Kaakkois-Suomeen ja Pohjois-Karjalaan on viime vuosikymmenien aikana muuttanut niin paljon venäläistaustaisia ihmisiä, että voi sanoa jokaisen tuntevan ainakin yhden venäläistaustaisen.

Itse asiassa menossa on jo toinen tai kolmas sukupolvi. 1990-luvun alussa itärajan tuntumaan asettui lukuisa määrä inkeriläistaustaisia Venäjältä muuttaneita ihmisiä. Heidän lapsistaan suurin osa on syntynyt Suomessa ja sen ikäisiä, että ovat jo saaneet omia lapsia.

Lähes kaikki osaavat sekä suomea että venäjää. Siksi venäjää kuulee usein myös katukuvassa – tai ainakin ennen kuuli.

Kun Venäjä reilut kaksi viikkoa sitten hyökkäsi Ukrainaan, myös Suomessa asuvien venäläistaustaisten elämä muuttui.

Vielä hetki sitten he olivat olleet luonnollinen osa paikallista yhteiskuntaa. Kaksikieliset nuoret ovat olleet erittäin toivottua työväkeä kauppojen kassoilla, joilla on kaivattu myös venäjän taitoisia myyjiä venäläisturistien takia.

Nyt kaikki on toisin.

Tämän on huomannut myös lappeenrantalainen 38-vuotias Irina Mineeva. Hän muutti vuonna 1996 perheensä mukana Pietarista Lappeenrantaan.

Irina Mineeva kertoo, miten hän kuuli vielä lapsena 1990-luvulla Lappeenrannassakin ryssävihaa. Kaduilla huudeltiin vastaantulijoille.

Ilmapiiri kuitenkin muuttui suvaitsevaksi ja kaikki lopulta elivät sovussa.

Venäjän sotatoimet muuttivat tilanteen hetkessä.

– Nyt sama tilanne on aktivoitunut – se sama, mikä oli silloin 1990-luvulla. On erittäin ikävää, jos se tulee takaisin. Me olemme ihmisiä täällä kaikki, sanoo Mineeva.

Irina Mineevan tuttavapiirissä Lappeenrannassa on niin suomalaisia kuin venäläisiä. Hän kuuli muutama päivä eskarissa sattuneen tapahtuman.

– Eräs tuttavani kertoi, että lapset olivat eskarissa leikkineet kuka pelkää venäläistä -leikkiä. Tämä on hyvä esimerkki siitä, miten nopeasti vihapuhe leviää, kertoo Irina Mineeva.

Pelon ilmapiiri

Tanja Karppinen on Lappeenrannan Suomi–Venäjä-seuran puheenjohtaja. Hän kertoo, että Lappeenrannassa on vuosien aikana totuttu venäläisiin ja venäjää puhuviin ihmisiin. Kaupungissa on kaiken kaikkiaan varsin suvaitseva ilmapiiri.

Muualla Suomessa on toisin.

Pari päivää sitten Karppinen keskusteli kahden venäläistaustaisen naisen kanssa. Heistä äiti asuu Lappeenrannassa ja tytär opiskelee muualla Suomessa.

– He miettivät, uskaltavatko he puhua venäjää enää ollenkaan julkisesti. Kun tytär soittaa lenkillä ollessaan äidilleen, joutuu hän miettimään, voiko puhua venäjää julkisesti. Häntä pelottaa. Selvästi on pelon ilmapiiri, sanoo Karppinen.

Kun Irina Mineeva pelkäsi, että ryssittely palaa puhekieleen takaisin, Tanja Karppinen on siitä jo kuullut.

– Venäjää puhuvat tuttavani ovat kuulleet ryssittelyä ja kokeneet aggressiivista käytöstä.

Kaksikielisyys pelottaa

Irina Mileevan lapset ovat kaksikielisiä. Hän toivoo, että he voisivat tasa-arvoisesti ja pelkäämättä pitää yllä molempia äidinkieliään.

– Olemme nimenomaan opettaneet heille venäjän kieltä, koska on rikkaus osata useampaa kieltä. He eivät liity millään tavalla tähän tilanteeseen, sanoo Mileeva.

Tanja Karppinen ei usko, että esimerkiksi Lappeenrannan seudulla kukaan olisi muuttamassa tai muuttanut käsitystään täällä asuvista venäläistaustaisista ystävistään. Tölväisyt kohdistuvat vieraisiin tai tuntemattomiin.

Viha kumpuaa tietämättömyydestä, uskoo Karppinen.

– Se on vieraan pelkoa. Suomessa sotien trauma voi olla vielä jotenkin läsnä ainakin vanhoissa sukupolvissa, mutta ajattelevan ja oppivan ihmisen pitäisi tulla tähän päivään ja ymmärtää, ettei minkäänlaista vihapuhetta pitäisi sallia.

Kaiken kaikkiaan Tanja Karppinen on kuitenkin sitä mieltä, että tilanne täällä itärajan tuntumassa on rauhallinen ja lähes kaikki ymmärtävät tilanteen todellisen luonteen.

– Enemmistö suomalaisista on fiksuja ja ymmärtää, että Suomen venäläiset eivät ole millään tavalla tekemisissä sodan kanssa. Ei se ole heidän vikansa, sanoo Tanja Karppinen.

Väärä maali

Tanja Karppinen puhuu itse venäjää ja on vieraillut sekä Venäjällä että entisessä Neuvostoliitossa useita kertoja. Hän muistuttaa, että kaikki venäjältä kuulostava ei ole venäjää. Myös ukrainan kieli on varsin lähellä venäjän kieltä.

Ukrainalaisistakin monet osaavat venäjää.

Tilastokeskuksen mukaan Suomessa asui vuoden 2020 lopussa reilut 84 000 henkilöä, joiden äidinkieli on venäjä. Ukrainaa puhui äidinkielenään oli noin 5 000 Suomessa asuvaa ihmistä.

– Ukrainalainenkin voi puhua äidinkielenään venäjää. Tunnistaako suomalainen, milloin puhutaan ukrainaa tai venäjää, jos ei ymmärrä kumpaakaan? Viha voi myös kohdistua aivan vääriin maaleihin, vaikka toki kaikki ovat vääriä maaleja.

Lue seuraavaksi: Voimattomuutta, häpeää, ryssittelyä – Venäjän aloittama hyökkäyssota pakotti Suomen venäläistaustaiset kohtaamaan juurensa

Venäjä muutti kansalaisuutta koskevia kriteerejään – Stefan Mynttinen, 33, kertoo, miksei missään nimessä halua Venäjän kansalaisuutta: "Ei ole käynyt mielessäkään"