Vuoden 1918 alussa Helsingissä oli jäätä, lunta ja kylmää mutta senaatin puheenjohtajalla eli pääministerillä oli kuumat paikat. Kaupungista oli päästävä pois.

Punasotilaat partioivat pääkaupungin katuja eikä Svinhufvudilla ja muilla senaatin jäsenillä ollut sinne asiaa. Helmikuun alkupuolella Svinhufvud yritettiin järjestää lentokoneella pois Helsingistä mutta yritys epäonnistui, kun matka tyssäsi pakkolaskuun.

Uutta pakoyritystä ryhdyttiin toteuttamaan saman tien. Helmikuun puolivälissä Svinhufvud antoi luvan yrittää jäänmurtaja Tarmon valtaamista, jotta pääministeri ja senaattori Jalmar Castrén voisivat paeta sillä Helsingistä Tallinnaan.

Jäänmurtaja vain sattui olemaan venäläisten hallussa eikä laivaan voinut kävellä noin vain. Tarmon miehistöön kuului suomalainen kapteeni ja neljäkymmentäyksi miestä. Lisäksi paikalla oli venäläinen komendantti ja kahdeksan venäläistä matruusia. Kaiken kukkuraksi satamassa oli punakaartin vartijoita.

Laivan kapteeni ja komendantti saatiin kuitenkin houkuteltua juoneen mukaan. Lisäksi laivaan oli tarkoitus piilottaa yhdeksän suojeluskuntalaista.

Jotta senaattorit pääsisivät laivaan, heidät naamioitiin insinööreiksi tehtävänään jäihin juuttuneiden laivojen tarkastaminen ostoaikeissa. Svinhufvudista tuli ”liikemies Carlsson”.

Pako alkaa vääränä päivänä

Tarmoon noustiin 3.3.1918 aamulla kello kahdeksan mutta päivä oli väärä, sillä miehistö oli vapaalla. Svinhufvudin piti palata jäätä pitkin kaupunkiin. Matkalla hän astui vielä avantoon, joka oli tehty jäähän ruumiiden upottamiseksi mereen.

Seuraavana aamuna lähtö kuitenkin onnistuu. Ikkunasta senaattorit näkevät, kuinka sotalaivat lipuvat ohi ja Suomenlinna jää taakse. Yksikään tykki ei ammu.

Tarmo oli päätetty vallata lounasaikaan lähellä Viron rannikkoa. Lennätinjohdot katkaistiin ja venäläismiehistö pakotettiin antautumaan aseilla uhaten.

Operaatio oli ohi muutamassa minuutissa ilman verenvuodatusta ja miehet kutsuttiin kannelle. Heille ilmoitettiin, että laiva kuuluu nyt Suomen valtiolle. Varmuuden vuoksi miehistölle luvattiin ylimääräinen kuukauden palkka.

Matka jatkui mutta peli ei ollut vielä selvä, sillä taivaalle ilmestyi saksalainen lentokone. Aluksen salossa liehui punainen leijonalippu ja taivaalta katsottuna se saattoi näyttää vallankumouksellisten lipulta.

Punainen lippu vedettiin kiireesti alas ja tilalle hilattiin valkoinen pöytäliina. Valkoisen lipun alla laiva pääsi satamaan, missä taas nostettiin tilalle punakeltainen leijonalippu.

Svinhufvud ja Castrén pääsivät saksalaisten valtaamaan Tallinnaan, sieltä Berliiniin, Tukholmaan ja maaliskuun lopulla Tornion kautta Vaasaan, missä kokoontui Vaasan senaatti eli Svinhufvudin hallitus.

Toukokuussa maa oli lopulta hallituksen komennossa. Sodassa kuoli yli 36 000 suomalaista, heistä monet sodan jälkeen vankileireillä.

Tässä linkki P.E. Svinhufvudin muistosäätiön tuottamaan ja Mediastadin opiskelijoiden tekemään dokumenttielokuvaan senaattorien paosta Tarmolla.

Teksti perustuu Martti Häikiön kirjoittamaan Svinhufvudin elämänkertaan. Tästä linkistä voit kuunnella Martti Häikiön haastattelun, jossa hän kertoo Svinhufvudin urasta ja elämästä.

Viitisen kilometriä Lappeenrannan keskustasta on ihan tavallisen näköinen kaksikerroksinen rivitalo. Yhden asunnon pienessä huoneessa tietokoneruutujen takana istuumies, jonka ääni kajahtaa kohta historiallisesti.

– Ai että ja voi mahoton. Ja mitä kaikkea näitä nyt olikaan. Se on kuulkaa ihmiset sellainen homma, että Radio Saimaan historian ensimmäiset löpinät on juuri tulossa tässä. Täytyy kyllä sanoa, että puntti pikkuisen vipattaa.

Puhuja on Lasse Hyytinen, joka nyt aloitti ikioman radioasemansa ensimmäisen lähetyksen.

– Pikkaisen oli kakka housussa, mutta kyllähän se tästä, tuumii Lasse Hyytinen heti ensimmäisen juontonsa jälkeen.

Samalla toteutui Lasse Hyytisen pitkäaikainen unelma. Hän on haaveillut omasta radioasemasta jo pitkään ja tehnyt paljon töitä, jotta tämä päivä toteutuisi. Lappeenrannassa ei ole ollut omaa radioasemaa Ylen Lappeenrannan toimituksen lisäksi, joten markkinarako löytyy siitä.

Vain netissä

Radio Saimaa ei kuitenkaan ole ihan perinteinen radioasema, koska sitä ei pysty kuuntelemaan tavallisen radion kautta – Radio Saimaa kuuluu vain internetissä.

– Tämä nettiradio on hyvä tapa lähteä kokeilemaan ja katsomaan. FM-radion tekemisen hintalappu olisi sen verran isompi, että tässä se pysyy vielä kohtuudessa, kertoo Lasse Hyytinen.

Ohjelmaa Radio Saimaa lähettää maanantaista perjantaihin kello 8–16. Lähetyksen juontaa Hyytinen itse. Lisäksi hänellä on yksi reportteri, joka tekee lähetykseen haastatteluja.

Hyytisen toive on, että ihmiset osallistuisivat lähetyksen tekemiseen mahdollisimman paljon. Siksi radioasema soittaa joka arkiaamu kaksi tuntia kuuntelijoiden toivekappaleita. Kuuntelijoita Hyytinen pyytää soittamaan lähetykseen ja kertomaan, mitä ympärillä tapahtuu.

– Paikallisradiohengessä mennään, sanoo Lasse Hyytinen.

Merkittävän osan Radio Saimaan lähetysajasta nappaa musiikki. Sen lähetykseen valitsee kuuntelijoiden toivekappaleita lukuun ottamatta Hyytinen itse.

– Olen rokkiäijä, että ehkä musiikki on sen mukaista. Nykyaikainen soittolistakulttuuri ei ole mennyt oikeaan suuntaan. Maailma on hyvää musiikkia täynnä.

Radio Saimaan suurimmat kuluerät tulevat Hyytisen mukaan olemaan musiikista maksettavat korvaukset Teostolle ja Gramexille. Tuloja radioasema saa mainostajien ja yhteistyökumppaneiden kautta.

– Ehkä joskus tästä voisi saada palkkaa itsellekin, pohtii Hyytinen.

Harvinainen kanava

Perinteisen FM-taajuuksilla kuuluvan radiokanavan perustaminen vaatii luvan Viestintävirastosta. Internetiin radiokanavan voi perustaa ilman lupaa kuka tahansa, kunhan huolehtii esimerkiksi musiikin soittamisesta aiheutuvista kustannuksista.

Vaikka nettiradion perustaminen on melko vaivatonta, vain internetissä kuuluvia radioita ei Suomessa juurikaan ole.

Suomalaisia säveltäjiä, sanoittajia, sovittajia ja musiikkikustantajia edustavan Teoston arvion mukaan vain internetissä toimivia radioita on Suomessa vuosittain 20–30, mutta suurin osa niistä toimii vain lyhyen ajan.

– Osa on oppilaitosten radioita, osa on jotain tiettyä musiikkityyliä soittavia kanavia ja osa ihan yksityishenkilöiden kanavia, kertoo tuotepäällikkö Päivi Väisänen Teostosta.

Esimerkiksi joulun aikaan FM-taajuuksilla kuuluva Jouluradio kuuluu tällä hetkellä vain internetissä.

Päivi Väisäsen mukaan vain internetissä kuuluvat radioasemat eivät yleensä tavoita suuria kuulijamääriä. Usein kuuntelijoita on vain muutamia kymmeniä, mutta isompiakin on Väisäsen mukaan olemassa.

Internetradiot eivät kuitenkaan pääse lähellekään samoja kuulijamääriä kuin mitä FM-radiot saavuttavat.

– Osasyynä on varmasti se, että FM-radioiden kuuntelu on erittäin suosittua. Vaikka musiikkipalvelut ovat suosittuja, niin FM-radiot ovat hyvin sinnitelleet kilpailussa mukana, sanoo tuotepäällikkö Päivi Väisänen Teostosta.

Pienillä kustannuksilla

Lasse Hyytisen elämä koki merkittävän muutoksen muutama vuosi sitten. Nuoruudessaan hän kulki esiintymässä kitaransa ja bändinsä kanssa ympäri Suomea. 1990-luvun lopulla kitara kuitenkin päätyi naulaan roikkumaan, kun hän alkoi johtaa pääkaupunkiseudulla varsin hyvin menestynyttä muuttofirmaa.

Lopulta muuttofirma meni myyntiin ja Lasse Hyytinen palasi takaisin kotiseudulleen, jossa perheen olisi hyvä olla.

Lappeenrannan kotiin valmistui kotistudio, syntyi uusi bändi ja studiossa alkoi valmistua musiikkia. Hyytisen äänimaailmaa päätyi moniin mainoksiin ja tunnareihin.

Kotiin olikin kerääntynyt valmiiksi laitteisto, joka riittäisi vaikka omaan radioasemaan. Niinpä oli aika toteuttaa vuosia kytenyt unelma.

– Alkuinvestointi on tosi pieni. Ainoat kustannukset ovat tietokoneeseen tarvittavat ohjelmat ja musiikin esittämiskorvaukset. Kun kuulijamäärä kasvaa, kasvaa myös musiikista maksettavan korvauksen suuruus, sanoo Hyytinen.

Nyt on Lasse Hyytisen aika taas laittaa kuulokkeet korville ja jatkaa lähetystä.

– Pakarisen Hanna ilmoitteli viime viikolla, että hänelle on tulossa vauva. Kevään aikana pitäisi vauvan putkahtaa. Yritetään saada Hannakin haastatteluun ja kysellään vähän kuulumisia. Otetaan tähän sitten vähän Hanna Pakarista.

Puhelin soi Pohjois-Savon käräjäoikeudessa. Puhelimeen vastaa aluksi varovaisesti ja harkitsevasti puhuva mies. 28-vuotias Tuomo Sallinen valittiin Ruokolahden uudeksi kunnanjohtajaksi maanantaina.

Pohjois-Savosta Iisalmesta kotoisin oleva Sallinen lämpenee hitaasti, mutta kevyet naurahdukset alkavat puhjeta, kun puhe kääntyy harrastuksiin ja perheeseen: salitreeni, hiihto, vaellus ja kalastus ovat miehen mieleen.

– Todennäköisesti hommaan veneen suhteellisen nopeasti, kun Ruokolahdelle muutan, hän kertoo.

Tuomo Sallinen on virkavapaalla Kiuruveden kaupunginsihteerin virasta. Tällä hetkellä hän auskultoi käräjäoikeudessa. Varatuomarin titteli pitäisi olla hallussa 31. heinäkuuta. Näin ollen elokuun ensimmäinen päivä on hyvä aloituspäivä Ruokolahden uudelle kunnanjohtajalle.

Sallinen on tällä hetkellä Vaalan kunnanjohtajan Miira Raiskilan ohella Suomen nuorin kunnanjohtaja. Molemmat ovat 28-vuotiaita.

Rakkaus ajoi Etelä-Karjalaan

Tuomo Sallinen tunnustaa suoraan, että tuleva kunta ja maakunta ovat hänelle melko vierasta seutua. Yhteys Etelä-Karjalaan löytyy Lappeenrannan Joutsenosta kotoisin olevan kihlatun kautta.

– En voi sanoa tuntevani Etelä-Karjalaa, mutta Saimaa teki vaikutuksen, Tuomo Sallinen sanoo.

Sallinen on kotoisin Iisalmesta, jossa hän syntyi 17-lapsisen lestadiolaisperheen 12:nneksi lapseksi. Hän irtautui uskonnosta 15-vuotiaana, mutta kertoo avoimesti, että uskonnollisesta lapsuudesta jäi käteen hyviä puolia.

– Käytän tosi vähän alkoholia nykyään, kertoo Sallinen.

Hän pohtii, että suurperheessä kasvaminen muokkasi hänestä sosiaalisen ja ihmisten kanssa hyvin toimeentulevan yksilön. Hän pitää aktiivisesti yhteyttä sisaruksiinsa ja kertoo, kuinka he puolin ja toisin sparraavat toisiaan.

Miksi varatuomari haluaa kunnanjohtajaksi?

Voisi kuvitella, että varatuomariksi valmistuvalla miehellä olisi muitakin mielenkiintoisia tehtäviä, joihin hakeutua. Silti kuntapuolen tehtävät houkuttelevat Sallista. Yksi syy tähän löytyy kotoa, sillä Sallisen avopuoliso työskentelee oikeuslaitoksen palveluksessa.

– En halua, että olemme saman työnantajan palveluksessa kihlatun kanssa. Ihan sen takia, että haluan pitää työ- ja kotiasiat erillään, naurahtaa Tuomo Sallinen.

Toinen syy kunnanjohtajaksi hakeutumiseen oli se, että pestin hakeminen on luonnollinen jatkumo kaupunginsihteerin viran jälkeen.

Pariskunnan tarkoitus oli muuttaa jossain vaiheessa kihlatun kotikonnuille Etelä-Karjalaan.

– Nyt tämä tuli mahdolliseksi. Etelä-Karjalassa tuli sellainen työpaikka auki, jota pystyin hakemaan.

Sitoutuu kunnanjohtajaksi 6–7 vuodeksi

Ruokolahden kunnanvaltuusto äänesti Tuomo Sallisen uudeksi kunnanjohtajaksi lähes yksimielisesti. Ruokolahden nykyinen kunnanjohtaja Antti Pätilä jää eläkkeelle kesällä.

Eläkevirkaa Sallinen ei tästä pestistä itselleen kaavaile, vaan hän näkee itsensä Ruokolahden kunnanjohtajana seuraavat 6–7 vuotta.

– Puhun puolentoista vaalikauden syklistä. Alustavasti sen verran olen valmis olemaan, mutta jos luottamusta on senkin jälkeen, niin miksipä en jatkaisi, kuvailee Sallinen.

Tämä ei miehen mielestä kerro sitoutumattomuudesta kuntaan.

– Kuusi vuottakin on kohtalaisen pitkä aika, jossa kerkeää katsomaan, löytyykö yhteys luottamushenkilöiden kanssa ja sujuvatko asiat.

Kunnanjohtaja muuttaa kunnan vuokra-asuntoon

Mies vakavoituu, kun puhutaan siitä, mitä hän haluaisi tehdä kunnassa. Hän haluaa pitää Ruokolahden maakunta- ja soteuudistusten jälkeenkin vielä elinvoimaisena kuntana. Kuntaliitoksiin Sallinen suhtautuu nyrpeästi.

– Itse en ole kuntaliitoksien kannattaja. Siitä on tullut useampiakin tutkimuksia viime aikoina, etteivät kuntaliitokset ole olleet hyviä ratkaisuja pitkällä aikavälillä.

Saimaa on uuden kunnanjohtajan mielestä elinvoimaa lisäävä tekijä Ruokolahdella. Sallisen mielestä nykyinen satama-alue on liian pieni, ja siihen pitäisi tulevaisuudessa panostaa enemmän.

Uusi kunnanisä muuttaa Ruokolahdelle heinäkuun lopussa. Elokuussa alkavan pestin alkupuoli kuluu kunnan vuokra-asunnossa.

– Tarkoitus on ottaa kunnan vuokrataloyhtiöltä alustavasti asunto, sanoo Ruokolahden uusi kunnanjohtaja Tuomo Sallinen.

Lappeenrannan Simolan koulun rehtori Jyrki Ylärakkola vastaa puhelimeen vuoteen pohjalta. Nuhainen rehtori kertoo, että kuumetta on vähän yli 38 astetta.

Vuoteenomana ovat tällä hetkellä Simolan koulun kaikki opettajat. Tilanne oli äitymässä vakavaksi, ja uhkana leijui koulun sulkeminen.

– Koulu ei voi olla ilman muodollisesti päteviä opettajia. Sijaisilla ei ole pätevyyttä, joten koulu olisi pakko laittaa kiinni, kertoo rehtori Jyrki Ylärakkola.

Tähän aikaan vuodesta muodollisesti päteviä opettajia on Jyrki Ylärakkolan mukaan lähes mahdotonta saada sijaiseksi. Pelkästään epäpätevien opettajien vastuulla koulu ei voi toimia.

56 oppilaan Simolan koulussa opettajia on vain kolme. Vaikka kaikkien sairastuminen yhtä aikaa on epätodennäköistä, se kuitenkin näyttää olevan mahdollista.

Lappeenrannan kaupunki varautui jo koulun sulkemiseen. Oppilaille oli tulossa vapaapäivä.

– Kun tilanne tulee näin nopeasti, niin oppilaat jäävät kotiin. Oppilaita ei aleta siirtää linja-autoilla muihin kouluihin, kertoo Lappeenrannan Kesämäen koulun rehtori Petri Huovila.

Lappeenrannan Kesämäen koulusta ilmoittautui Simolan koulun onneksi vapaaehtoinen opettaja siirtymään sijaiseksi Simolan kouluun, ja koulun sulkemiselta vältyttiin. Lisäksi kouluun saatiin kaksi muodollisesti epäpätevää sijaista tuuraamaan opettajia.

Kaivossa majava

Lappeenrannan Simolan koulu on 52 oppilaan kyläkoulu. Se sijaitsee noin 20 kilometrin päässä Lappeenrannan keskustasta. Rehtori Jyrki Ylärakkolan mukaan hänen aikanaan koulu on jouduttu sulkemaan kahdesti.

– Vuonna 2006 oli kamala lumimyräkkä, eikä suurin osa oppilaista päässyt kouluun ja koulun sähkötkin olivat poikki. Toinen kerta oli, kun koulun kaivoon meni majava, eikä koululle saatu vettä.

Parhaillaan useissa Etelä-Karjalan kouluissa jyllää influenssa-aalto, ja monista luokista saattaa puoletkin oppilaista olla kipeinä. Sama tauti tarttuu helposti myös opettajiin ja muuhun koulun henkilökuntaan.

– Kun on paljon oppilaita pois, niin ei oikein pääse opetuksessakaan eteenpäin. Olisi mukava päästä jo normaaliin päiväjärjestykseen, tuumaa Ylärakkola.

On perin harvinaista, että koulua uhkaa opettajien sairastumisen takia sulkeminen. Lappeenrannan kaupungilla 17 vuotta työskennellyt opetustoimenjohtaja Mari Routti kertoo, että hänen aikanaan ei kertaakaan tarvinnut koulua sulkea siksi, että kaikki opettajat olisivat olleet kipeinä. Routti on tällä hetkellä Imatran kaupungin palveluksessa.

Simolan koulun oppilaat saavat nyt opetusta, tosin teknisen työn oppitunnit on opettajien sairastelun takia peruttu.

– Oppilaiden toiveista huolimatta koulu jatkuu, naurahtaa nuhainen Jyrki Ylärakkola ja lähtee takaisin sänkyyn.

Kaakkois-Suomen raja-asemilla sijaitsevat Suomen vilkkaimmat itärajan ylityspaikat. Viime vuosina liikenne Suomen ja Venäjän välillä on vilkastunut merkittävästi. Alkuvuonna kasvu kuitenkin taittui.

Virolahden Vaalimalla, Lappeenrannan Nuijamaalla ja Vainikkalassa, Imatralla sekä Parikkalassa oli tammi-helmikuussa 1 038 000 rajanylitystä, mikä on 4 prosenttiä vähemmän kuin vuosi siten vastaavaan aikaan.

Kapteeni Aki Järvinen Kaakkois-Suomen rajavartiostosta arvioi, että syy rajanylitysten vähenemiseen on vilkkaassa loppuvuodessa.

– Meidän vuodenvaihteen liikenne oli arvioitua suurempi. Se heijastaa nyt vuoden 2018 alun liikenteeseen.

Turistien määrä väheni eniten helmikuun alkupuolella ja lasku on jatkunut maaliskuulle. Kapteeni Aki Järvinen Kaakkois-Suomen rajavartiostosta ennustaa, että matkustajamäärät palautuvat kevään aikana viime vuoden tasolle.

Liikennettä riittää

Vaikka liikenne rajanylityspaikoilla on vähentynyt, on rajanylityspaikoilla tekemistä riittänyt. Vilkkaimmalla rajanylityspaikalla Lappeenrannan Nuijamaalla oli tammi-helmikuussa 375 000 rajanylitystä. Se on noin 100 000 enemmän kuin kaksi vuotta sitten, mutta hivenen vähemmän kuin vuosi sitten vastaan aikaan.

Lappeenrannan Nuijamaalla rajanylityksiä on hieman vähentänyt Venäjän puolella oleva kielto, jonka mukaan Nuijamaan ja Viipurin välisellä ns. kanavatiellä ei saa ajaa linja-autoilla. Osa linja-autoista on kulkenut Lappeenrantaan Imatran kautta ja osa on päässyt kulkemaan kanavatiellä kielloista huolimatta.

Virolahdella Vaalimaan rajanylityspaikalla oli tammi-helmikuussa 351 000 ja Imatralla 235 000 rajanylitystä. Parikkalan tilapäistä rajanylityspaikkaa käytti noin 3 000 henkilöä.

Lappeenrannan Vainikkala on henkilöjunien reitti Suomesta Venäjälle. Tammi-helmikuussa rajan ylitti junalla 74 000 henkilöä, missä on vuoden takaiseen laskua noin 5 000.

Lappeenrannan keskustassa torilla sijaitsevassa kahvikioskissa sattui tänä aamuna kello seitsemän aikaan räjähdys. Onnettomuus sai alkunsa ilmeisesti kaasupullosta, joka toistaiseksi tuntemattomasta syystä räjähti. Kahvikioski oli räjähdyksen aikaan auki ja siellä oli asiakkaita.

Lappeenrannan torin laidalla on useita pieniä kahvikioskeja. Kahvikioskin takaosassa oli useita 11 kilon kaasupulloja, joista ilmeisesti yksi oli räjähtänyt ja aiheuttanut tulipalon.

Omistajan mukaan yksi asiakas loukkaantui räjähdyksessä ja sai otsaansa lievän vamman. Räjähdyksen seurauksena kahvikioskin seinä repesi ja etualalla olevat suojapleksit irtosivat.

Poliisi tutkii onnettomuuden syytä.

Lappeenrannan torin kahvikioskit ovat kuuluisia, koska niissä myydään tunnettuja vetyjä ja atomeja. Ne ovat paikallisia herkkuja, joissa on lihapiirakan sisällä täytteinä kinkkua tai kananmunaa.

Lappeenrannan kauppatorilla sijaitsevassa kahvikioskissa sattui torstai aamuna kaasuräjähdys. Onnettomuudessa ei sattunut vakavia henkilövahinkoja.

Poliisi epäilee tutkimustensa perusteella syyksi viallista kaasupulloa.

– Meillä on se käsitys, että viallisesta pullosta on vuotanut kaasua ja siitä on aiheutunut tämä räjähdys, kertoo Ilkka Vainikka Kaakkois-Suomen poliisista.

Poliisin mukaan kyseinen kaasupullo menee luultavasti Tukesille jatkotutkimuksiin. Vainikan mukaan vialliset kaasupullot ovat erittäin harvinaisia.

– Tämä töissä ollut nainen oli yrittänyt vaihtaa sinetöityjä pulloja, eikä ollut onnistunut siinä. Se on voinut mahdollisesti jäädä vuotamaan, kommentoi Vainikka.

Puitteet paljon vakavammallekin onnettomuudelle

Kahvikioskissa oli räjähdyksen aikaan aamulla yksi myyjä sekä asiakkaita. Poliisin mukaan nyt selvittiin suhteellisen vähillä vaurioilla.

– Nyt räjähti vain se vuotanut kaasu. Tilanne olisi ollut eri, jos koko pullo tai useampi pullo olisivat räjähtäneet.

Aamulla seitsemän aikaan sattunut räjähdys rikkoi lihapiirakoistaan tunnetun kahvikioskin rakenteita. Yksi ulkoseinä repesi ja ikkunapleksit irtosivat.

Onnettomuuden johdosta kaikki Lappeenrannan kauppatorin kahvikioskit tarkistetaan kaasupullojen osalta.

Lappeenrannan torin kahvikioskit ovat kuuluisia, koska niissä myydään tunnettuja vetyjä ja atomeja. Ne ovat paikallisia herkkuja, joissa on lihapiirakan sisällä täytteinä kinkkua tai kananmunaa.

Talvinen kuntoilu on yllättävän tehokasta liikuntaa.

UKK-instituutti kokosi Ylen pyynnöstä listan, joka näyttää kymmenen talvisen lajin kalorikulutuksen naisille ja miehille. Listauksessa on mukana tuttuja ja erikoisempia lajeja, joita voivat harrastaa eri ikäiset ihmiset erilaisissa ympäristöissä eri puolilla maata.

Energiankulutukseen vaikuttavat liikunnan rasittavuus sekä liikkujan sukupuoli, ikä ja koko. Taulukon luvut ovat keskiarvoja noin 40-vuotiaalle henkilölle, joka on noin 165–175 senttiä pitkä. Naisten kalorikulutukset ovat keskiarvoja noin 65-kiloisille ja miesten kalorikulutukset noin 85-kiloisille.

Listan lukuja voi verrata siihen kulutukseen, mitä henkilö kuluttaa makuuasennossa tekemättä mitään. Naisilla luku on 72 kilokaloria tunnissa ja miehillä 95.

Listan ykköseksi eli tehokkaimmaksi lajiksi suksi kaikille tuttu maastohiihto, mutta seuraavaksi eniten kaloreita kuluttava laji yllätti tutkijankin.

Maastohiihto on rasittavinta

Kovatehoinen hiihto on täpärästi taulukon tehokkain. Kymmenen kilometrin tuntivauhdilla kilokaloreita kuluu tunnissa 800–1000.

– Hiihto on odotetulla ykkössijalla. Se on monipuolisimpia lajejamme sekä lihaskunnon että kestävyyskunnon kannalta, kertoo UKK-instituutin erikoistutkija Marjo Rinne.

Jos suunnitelmissa ei ole rankka hiihtourheilu, voi suksien päälle lähteä muutenkin. Aurinkoisena kevätpäivänä moni suuntaa sisävesien jäälle nauttimaan valosta ja lämmöstä. Hitaammallakin vauhdilla hiihtäminen on tehokkaimpia liikuntamuotojamme. Sunnuntaihiihtäjän kulutus löytyy listan sijalta 5.

– Historia kertoo, että ei se matka tapa vaan vauhti. Samalla tavalla hiihdosta saa kuluttavaa vähemmällä vauhdilla, jos hiihtää pitempään.

Jää- ja kalliokiipeily yllättävän kuluttavaa

Toiseksi rasittavin laji saattaa yllättää. Kalliokiipeily kuluttaa sukupuolesta riippuen 755–985 kilokaloria tunnissa. Talvella laji kääntyy jääkiipeilyksi, joka voi olla vieläkin kuluttavampaa.

– Jääkiipeilyssä liikutaan lumirautojen ja raskaiden kantamusten kanssa. On hangessa kävelyä ja ankkureiden asennusta. Kylmässä oleminen vielä lisää kulutusta, kertoo Suomen Kiipeilyliiton toiminnanjohtaja Jari Koski.

Myös tekniikka vaikuttaa kehon energian kulutukseen. Jäistä seinää pitkin kiipeäminen on hitaampaa kuin kalliokiipeily.

– Liidaten eli itse köyttä alhaalta vieden ja jääruuveja jäähän laittaen nousu kestää kauemmin ja siten myös kuluttaa enemmän, verrattuna nousemiseen valmiin yläköyden avulla, Jari Koski kertoo.

Kakkossija oli yllätys myös tutkijalle.

– Kiipeily oli yllätys, että se nousi noinkin kärkeen. Tässä lajissa käytetään isoja lihasryhmiä, mikä on kuluttavaa, kertoo UKK-instituutin erikoistutkija Marjo Rinne.

Käveleminen lumikengillä tai ilman

Lumessa voi liikkua monella tavalla. Sijalta 4 löytyvä raskas lumikenkäkävely kuluttaa 540–740 kilokaloria tunnissa. Pilkkireissulle lähtevä ei taulukon mukaan paljon rasitu.

– Jos istuen pilkkii ja kairaa jäähän reikää silloin tällöin, niin tunnissa ei paljon energiaa kulu, kommentoi Marjo Rinne taulukkoa.

Esimerkiksi järven jäällä lumessa käveleminen yhdistettynä pilkkireissuun käy jo liikunnasta, mutta pelkkä avannon äärellä istuminen ei ole tehokasta. Hangen kasvaessa myös liikkuminen kalapaikoille käy raskaammaksi.

Pelkästään rento ulkoilukin kuluttaa, ja viikonlopun kävelylenkille kannattaakin lähteä ajan kanssa.

– Viiden kilometrin tuntivauhdilla nainen kuluttaa tunnissa noin 275 kilokaloria ja mies 350, kertoo Rinne.

Laskettelu on yhtä tehokasta kuin lumityöt

Vauhdikas lumilautailija kuluttaa aamupuuron kaloreita tehokkaammin verrattuna laskettelijaan. Pihan lumenluonnista saatu hyötyliikunta taas sijoittuu yllättäen kulutukseltaan samalle tasolle normaalitehoisen laskettelun kanssa.

– Samoihin kulutuslukemiin päästään laskettelun kanssa, jos tehdään lumitöitä lapioiden, kertoo UKK-instituutin erikoistutkija Marjo Rinne.

Imatralainen Allan Mylläri ei vaimoineen ollut ensin uskoa silmiään keskiviikkoisella kävelyllään. Tumma hahmo liikkui Saimaan Pihlajaveden jäällä.

– Katsoimme ensin, että kivi liikkuu. Mutta siinä kohtaa ei ole ennenkään kiviä ollut, ja ymmärrettiin, että norppa siellä liikkuu, kertoo Mylläri.

Pariskunta seurasi saimaannorpan möngerrystä hetken etäältä, sillä norpalla voi tähän aikaan vuodesta olla kuutti lähistöllään. Kun norppa ei kuitenkaan pulahtanut näkymättömiin, he ymmärsivät, että jotain on vialla. Kun pariskunta katsoi tarkemmin, norpan jäljet näyttivät tulevan kaukaa, eikä norppa näyttänyt pysähtymisen merkkejä.

– Se vain jatkoi matkaa selälle päin luotojen jälkeen. Silloin arvattiin, että kaikki ei ole kunnossa, ja lähdimme katsomaan tarkemmin. Se oli isokokoinen norppa, ja ymmärsimme, että se etsi vettä, avantoa siis, sanoo Mylläri.

Norppa jäi seuraamaan, mitä ihmiset tekevät

Pariskunta soitti tuttujaan apuun.

– Sanottiin, että tuokaa sellaiset vehkeet, että saadaan tehtyä avanto. He tulivat, ja sitten se tehtiin.

Norppa ei hätkähtänyt, vaikka auttajat porasivat jäähän reikiä, vaan jäi seuraamaan tilannetta. Mylläri arvelee, että norppa jopa kiinnostui siitä, mitä ihmiset puuhailivat.

– Se katsoi vähän alta kulmien, kun juttelin sille. Ehkä se haistoi veden. Ei se kauan aikaillut, kun avanto oli valmis, sinne se pulahti. Oli se aika lystikkään näköistä, toteaa Allan Mylläri.

Metsähallituksen suojelubiologi Jouni Koskela kiittelee norpan auttajia. Hän kertoo lähettäneensä henkilökohtaisenkin kiitosviestin jo aiemmin.

– On oikea tapa auttaa, että tekee avannon. Norppaan ei pidä mennä koskemaan tai yrittää vaikka kantaa sitä. Voi hienovaraisesti ohjailla oikeaan suuntaan, sanoo Koskela.

Ennätysmatka, kunnes toisin todistetaan

Auttajat seurasivat myöhemmin norpan jälkiä, ja ne johtivat arviolta seitsemän kilometrin päähän.

– Yllätti, miten pitkän matkan se oli selviytynyt ja miten hyvin se näytti etenevän. Jossain kohtaa se oli käynyt rannalla ja jonkun veneenkin alla. Jos emme olisi auttaneet, ei tiedä, miten olisi käynyt. Oli sillä jo turpa jäässä, pohtii Allan Mylläri.

Suojelubiologi Jouni Koskela Metsähallituksesta sanoo, ettei ole aiemmin kuullut norpan kulkeneen jäällä niin pitkää matkaa kuin tällä kertaa. Koskela on työskennellyt saimaannorppien parissa lähes 30 vuotta.

– Muutamia kilometrejä on havaittu norpan kulkevan näin. Kunnes toisin todistetaan, tämä on norpan maailmanennätys, hymähtää Koskela.

Saimaannorppia jää toisinaan jään päälle, kun niiden käyttämät avannot jäätyvät. Esimerkiksi vuonna 2016 Rantasalmella tehtiin norpalle avanto. Koskela muistaa myös vastaavan auttamisoperaation Haukivedeltä.

– Norppa on ehkä harhautunut nauttimaan auringosta liian kauan, arvioi suojelubiologi Koskela.

Allan Mylläri on samoilla linjoilla.

– Norppa on saattanut vaikka nukahtaa, tai lähteä jonnekin sieltä avannoltaan, ja sitten se avanto on jäätynyt umpeen. Norppahan ei pääse oikein sieltä jään päältä avaamaan avantoa uudestaan, jään alta se osaa sorvata sen auki. Sen takia se on varmaan lähtenyt etsimään tietä jään alle, miettii Mylläri.

Harvinainen, mutta tuttu näky

Norppa on Allan Myllärille tuttu näky, sillä hän liikkuu paljon Saimaalla. Hän kertoo kesällä juttelevansa eräällekin norpalle, joka ilmestyy kuin taiottuna muikunpyytäjän kalakaveriksi.

– Aina se tulee, kun menen sinne. Meillä on sopimus hänen kanssaan, että saa käydä muutaman muikun ottamassa, kunhan jättää minullekin.

Varsinkin nuoret norpat ovat uteliaita, ja saattavat tulla hyvinkin lähelle ihmistä. Mylläri sanoo näkevänsä norppia talvella huomattavasti harvemmin kuin kesällä.

– Tällaista tilannetta ei ole tullut talvisaikaan aiemmin itselle vastaan, vaikka olen kuullut, että joillekin on näin käynyt. Varmaan jatkossa tulee katsottua ympärille eri tavalla, tuumaa Mylläri.

Suojelubiologi Jouni Koskela kertoo toivovansa tällä kertaa, että jäällä harhaillut norppa oli uros.

– Jos se oli naaras, silloin sillä olisi parin viikon ikäinen kuutti, josta se olisi myös harhautunut, pohtii Koskela.

Aiheesta kertoi aiemmin myös Etelä-Saimaa.

Lue myös: Neljä vuosikymmentä sitten tavoitteeksi asetettu 400 norpan raja ylittymässä vihdoin

Lauantaina pelattava jääpallon mestaruusottelu on tiettävästi maan ensimmäinen urheilutapahtuma, missä voi katsomossa nauttia alkoholijuomia.

Lappeenrantalainen jääpalloseura Veiterä ennätti hakea aluehallintovirastolta Kisapuiston alueelle anniskeluluvan juuri parahiksi mestaruusottelua varten. Lupa tuli haettavaksi maaliskuun alussa.

– Avi kävi paikalla tarkastamassa paikan ja totesi sen sopivaksi. Yhteistyökumppanillamme on asianmukaiset anniskeluoikeudet ja he hoitavat alkoholin myynnin ottelussa, kertoo Veiterän hallituksen jäsen Anssi Peuhkuri.

Katsomobaariin vaihtoluukun kautta

Veiterä pelaa Suomen mestaruudesta lauantaina Mikkelin Kamppareita vastaan. Ottelu pelataan lajinomaisesti ulkojäällä. Kentän vieressä on kaukalo, johon rakennetaan ottelutapahtumaa varten anniskelukatsomo.

– Finaalibaariin tulee liikuteltava katsomo ja järjestyksenvalvojat ovat siinä vaihtoluukkujen edessä päästämässä ihmisiä sisään sille alueelle, kertoo Veiterän hallituksen jäsen Anssi Peuhkuri.

Ylen tietojen mukaan lauantainen jääpallo-ottelu on tiettävästi Suomen ensimmäinen, jossa alkoholia nautitaa laillisesti katsomossa. Lupa haetaan kunkin alueen aluehallintovirastolta, eikä yhteistä rekisteriä myönnetyistä luvista ole olemassa. Myöskään Valviralla ei ole tarkkaa tietoa asiasta.

– Tällaista tietoa ei ole saatavilla, mutta lauantainen ottelu voi hyvinkin olla maan ensimmäinen, sillä uusi laki on ehtinyt olla voimassa vasta niin vähän aikaa, kertoo ylitarkastaja Juuso Nieminen Valvirasta.

Muutos astui voimaan maaliskuussa

Uusi alkoholilaki mahdollistaa nyt alkoholin anniskelun myös urheilutapahtumien katsomoissa.

– Lupateknisesti esimerkiksi jäähallit voivat hakea koko katsomoalueen anniskelualueeksi ja tilaisuuskohtaisesti sitten rajata katsomosta anniskeluun K-18-osioita, sanoo Valviran ryhmäpäällikkö Kari Kunnas.

Aiemmin anniskelualueeksi ei saanut hyväksyä urheilutapahtuman yleistä katsomotilaa. Nyt anniskelukatsomoon on 18 vuoden ikäraja ja sen on oltava erillään muusta katsomoalueesta.

Lappeenrannan torin vetykioskeissa on kaasupullojen säilytykseen liittyviä puutteita. Etelä-Karjalan pelastuslaitos on selvittänyt torstaina vetykioskissa sattuneen kaasuräjähdyksen syitä. Pelastuslaitoksen arvion mukaan viallisesta kaasupullosta oli vuotanut kaasua, joka oli päässyt myyntikojun sisään ja räjähtänyt kohdatessaan kojussa olevan vedenlämmittimen.

Selvitysten perusteella nestekaasupullojen säilytystila ei ollut riittävän hyvin tuulettuva. Näin ollen pullosta vuotanut nestekaasu ei päässyt haihtumaan suoraan ulkoilmaan. Myös myyntikojun poistoilmanvaihto on voinut tehostaa nestekaasun imua sisätilaan.

Etelä-Karjalan pelastuslaitos on tehnyt tänään perjantaina ylimääräisen valvontakäynnin kaikkiin Lappeenrannaan kauppatorin kahvikioskeihin. Valvontakäynnin perusteella pelastuslaitos kehottaa kaikkia kahvilayrittäjiä parantamaan kaasupullojen säilytystilojen ilmanvaihtoa sekä estämään kaasun pääsyn kahvilatiloihin.

Onnettomuus sattui eilen torstaina aamulla vähän ennen kello seitsemää. Räjähdys rikkoi lihapiirakoistaan tunnetun kahvikioskin rakenteita. Yksi ulkoseinä repesi ja ikkunapleksit irtosivat. Yksi asiakas sai lieviä vammoja.

Lappeenrannan torin kahvikioskit ovat kuuluisia, koska niissä myydään tunnettuja vetyjä ja atomeja. Ne ovat paikallisia herkkuja, joissa on lihapiirakan sisällä täytteinä kinkkua tai kananmunaa.

Puolustusvoimat vetäytyy kesään mennessä Lappeenrannan historialliselta Rakuunamäen varuskunta-alueelta. Vanhat kasarmit ja sotilaskoti ovat jo hiljentyneet, ja viimeisenä tyhjenevät Maasotakoulun esikuntarakennus sekä kurssien käytössä olevat majoitustilat.

Lappeenrannan seudun opiskelija-asuntosäätiö LOAS neuvottelee opiskelijahotellin avaamisesta entiseen Uudenmaan rakuunarykmentin aliupseerikouluun. Puolustusvoimat rakennutti siihen 1990-luvun alussa viitisenkymmentä kahden hengen majoitushuonetta.

Majoitusrakennukseen suunniteltavassa opiskelijahotellissa majoitettaisiin opiskelijoiden ohella kesäisin myös matkailijoita.

– Opiskelijahotelli voisi palvella niitä opiskelijoita, jotka eivät asu kokoaikaisesti Lappeenrannassa, vaan esimerkiksi maanantaista torstaihin tai viikonloppusin, sanoo Lappeenrannan seudun opiskelija-asuntosäätiön LOASin toiminnanjohtaja Joonas Grönlund.

Kiinteistön omistava Senaatti-kiinteistöt aikoo laittaa rakennuksen myyntiin lähikuukausina.

– Olemme sopineet kaupungin kanssa, että ensin katsotaan mitä kommentteja tulee kaavoista, ja sen jälkeen voidaan aloittaa myynti, sanoo Senaatti-kiinteistöjen myyntipäällikkö Asko Taskila.

Uusi opiskelijahotelli voisi siten aloittaa toimintansa jo tämän vuoden aikana.

– Kiinteistö lienee kohtuullisessa kunnossa. Todennaköisesti riittää pelkkä lukkojen vaihto, että toiminta voidaan aloittaa, jatkaa Grönlund.

Rakuunamäestä kaupunkilaisille asumisen ja kulttuurin keskittymä

Lappeenrannan kaupunki on suunnitellut puolustusvoimilta vapautuvalle Rakuunamäelle uutta käyttöä. Sotilasperinteet tulevat näkymään (Etelä-Saimaa) jatkossakin ja alueen vanhat rakennukset halutaan suojella.

Alueen käyttöä ohjaavat osayleiskaava ja asemakaava tulevat nähtäville 19. maaliskuuta. Rakuunamäestä on tulossa alue, jossa harrastetaan taiteita ja kulttuuria, ja jossa asuu aiempaa enemmän ihmisiä.

– Alue on historiallisesti ainutlaatuinen ja verrattavissa Lappeenrannan linnoitukseen, pohtii Joonas Grönlund.

Esimerkiksi entinen sotilaskoti sopisi kulttuurin harrastajaryhmien käyttöön ja siellä voisi olla myös ravintolatoimintaa. Houkuttelevaksi Rakuunamäen tekee sen sijainti vain satojen metrien päässä kaupungin keskustasta.

– Meillä on alueella kaksi vanhaa hirsitaloa kunnostettu opiskelija-asunnoiksi ja niiden käyttöaste on koko ajan täysi sata, sanoo LOASin toiminnanjohtaja Joonas Grönlund.

Senaatti-kiinteistöjen mukaan tavoitteena on myydä vuosittain muutamia rakennuksia.

– Rakennusliikkeillä on kiinnostusta kehittää puolustusvoimilta vapautuviin tiloihin erilaista toimintaa, sanoo Senaatti-kiinteistöjen myyntipäällikkö Asko Taskila.

Historiallinen sotilasalue

Lappeenrannan Rakuunamäki on yksi parhaiten Suomessa säilyneistä yhtenäisistä 1800-luvun kasarmialueista. Enimmillään alueella on palvellut jopa kolme tuhatta varusmiestä ja kantahenkilökuntaan kuuluvaa.

Osa nykyisistä rakennuksista on peräisin 1890-luvulta, jolloin rakennettiin miehistökasarmit Suomen rakuunarykmentin käyttöön. Ratsuväkiprikaati aloitti toimintansa Rakuunamäellä 1920-luvulta.

Kasarmialueella toimi sotien jälkeen myös Kenttätykistörykmentti 3, joka muuttui myöhemmin Karjalan Tykistörykmentiksi. Sen toiminta siirtyi Kouvolan Vekaranjärvelle 1980-luvun alussa.

Vuosikymmentä myöhemmin puolustusvoimat lopetti alueella toimineen Rakuunapataljoonan ja myös Maasotakoulun toimintaa alettiin vähitellen keskittää nykyiselle Leirikentän alueelle lentoaseman lähelle. Viimeiset asevelvolliset kotiutuivat rakuunaeskadroonasta vuoden 2016 lopussa.

Moottoriurheilu- ja ajokoulutuskeskusta Iittiin kaavailevan Kymiring Oy:n hallitus on tehnyt omistajilleen esityksen moottoriratahankkeen rahoituksesta ja pääomarakenteen vahvistamisesta. Yhtiössä osakkaana oleva Iitin kunta vastaanotti esityksen keskiviikkona.

Eduskunta myönsi viime kesänä Kymi Ringille 3,5 miljoonan euron valtionavustuksen. Rahan maksamisen ehtona on ollut se, että hankkeen kokonaisrahoitus toteutuu.

Iitin kunnan hallinto- ja rahoitusjohtajan Jarkko Salosen mukaan moottorirahayhtiö pyytää kunnalta rahoitusta.

– Sen järjestäminen on oma työnsä, mutta asia on merkittävä kunnalle ja seutukunnalle. Asian eteen halutaan tehdä tosissaan työtä, sanoo Jarkko Salonen.

Sitä, kuinka paljon moottoriratayhtiö pyytää Iitin kunnalta ja muilta omistajiltaan rahaa, ei Salonen toistaiseksi kommentoi. Salonen ei myöskään kerro, käykö esityksestä ilmi mahdollisia yhtiön omistajatahojen ulkopuolisia rahoittajia.

– Kun moottoriratayhtiö tulee julki asian kanssa, kommentoimme tarkemmin rahoitusesityksen sisältöä. Tämä sen vuoksi, koska esityksessä on muidenkin osakkaiden rahoitusosuudet, sanoo Jarkko Salonen.

Ilmoitus esityksestä ministeriölle

Jarkko Salosen mukaan Iitin kunnan on käsiteltävä rahoituksen mahdollista myöntämistä kunnanhallituksessa ja kunnanvaltuustossa. Kunnanhallituksen käsittelyyn esitys tulee näillä näkymin huhtikuun aikana.

– Tämä on valmistelussa oleva asia. Sisältöä tulee tarkemmin julkiseksi, kun asia tulee kunnanhallituksen esityslistalle. Se tapahtuu todennäköisesti huhtikuun aikana, sanoo Salonen.

Iitin kunta ilmoitti opetusministeriölle torstaina, että se on vastaanottanut käsiteltäväksi Kymiring Oy:n hallituksen yhtiön omistajille tekemän esityksen moottoriratahankkeen rahoituksesta ja pääomarakenteen vahvistamisesta. Iitin kunnan ministeriöön tekemä ilmoitus on toistaiseksi ainoa julkinen asiakirja, jonka opetusministeriö on voinut antaa yhtiön rahoitushakemuksen liitetiedoista.

– Kokonaisuutena esitys tarkoittaa sitä, että hanke edistyy ja voidaan sanoa, että katsotaan luottavaisin mielin eteenpäin. Seutukunnalle tarvitaan tarvittua eloa ja elinvoimaa, mitä tällä reilun kymmenen vuoden historian omaavalla hankkeella on pyritty hakemaan, sanoo Jarkko Salonen.

Iitin kunta omistaa 19 prosenttia Kymiring Oy:stä. Muut omistajat ovat AKK Motorsport, Suomen moottoriliitto ja A. Ahlström Kiinteistöt.

Salosen mukaan osakkaat eivät toistaiseksi ole antaneet rahoitusta moottoriratayhtiölle, vaan yhtiötä perustettaessa osakkaat ovat merkinneet osakkeet ja myöntäneet yhtiölle pääomalainan.

Lappeenrantalainen Lucky Monkeys -baari myi ensimmäiset kolmen litran oluttorninsa heti maaliskuun ensimmäisenä päivänä.

Toiset asiakkaat olivat innoissaan oluttornin paluusta myyntiin, ja toiset hämmästelivät läpinäkyvää tötteröä.

– Osa asiakkaista on ihmetellyt, että mikä tämä on. Kaikki eivät ole nähneet tornia aiemmin, kertoo ravintolan työntekijä Kaisa Pesu.

Uusi alkoholilaki mahdollisti oluttornien myymisen, sillä lakiin ei ole enää kirjattu rajausta kerralla ostettavan alkoholin määrästä. Ravintolat käyttävät asiassa nyt omaa harkintaa.

Torneja myytiin aiemminkin, laittomasti

Oluttorniksi kutsutaan pöytään kannettavaa seurueen omaa oluthanaa. Yleensä torniin mahtuu kolmesta neljään litraa olutta. Sinebrychoffin oluiden markkinointijohtaja Johan Jakobsson korostaa tuotteen sosiaalista roolia, tuote on tarkoitettu jaettavaksi.

Joissakin ravintoloissa oluttornit olivat käytössä vielä kymmenisen vuotta sitten. Kaleva nosti asian esiin vuonna 2007 ja kertoi niiden rikkovan alkoholiasetusta.

Aiemman alkoholilainsäädännön mukaan tornit olivat laittomia, mutta niiden laittomuus ei ollut täysin selvää ravintoloille tai panimoille. Usein juuri panimot toimittivat tornit ravintoloihin.

Lappeenrantalaisen Lucky Monkeysin tuliterät tornit tilattiin alkuvuodesta ulkomailta, koska ne haluttiin heti maaliskuun alussa käyttöön. Panimoilta ei vielä silloin ollut saatavissa tuotteita. Panimot ovat myös heränneet uuden lain mahdollisuuksiin ja aikovat ottaa torneja jälleen valikoimiinsa.

Esimerkiksi Sinebrychoff on esitellyt pöytiin ostettavia oluthanoja muutamille ravintoloille ja aloittaa lähiaikoina niiden toimittamisen.

Jääkaapit usein pursuavat edellispäivien ruokien jämiä, joita säilytetään muovisissa rasioissa. Näin ei kuitenkaan kannata tehdä.

– Muoviastioiden kemikaaleja siirtyy suoraan ruokaan. Siirtyminen on sitä suurempaa mitä rasvaisempaa, happamampaa tai kuumempaa ruokaa astioissa säilytetään, kertoo ylitarkastaja Merja Virtanen Evirasta.

Astioista voi siirtyä ruokaan muun muassa kemiallisia aineita: monomeereja ja lisäaineita kuten pehmitinaineita sekä säilöntäaineita.

Muovin kemikaalit voivat vaikuttaa hormonitoimintaan ja aiheuttaa jopa syöpää.

Virtanen kehottaa kiinnittämään huomiota muovirasioiden pakkausmerkintöihin. Pysyviä merkintöjä astioissa ei välttämättä ole, joten merkintöihin kannattaa kiinnittää huomiota ostohetkellä.

Osta muoviastiaan lihatiskiltä – älä säilytä muovissa

Kotien muoviastiat sopivat ruoan kuljetukseen, mutta säilytykseen kannattaisi harkita esimerkiksi lasisia ja uudempia keraamisia astioita.

Evira on nyt linjannut, että esimerkiksi lihatiskiltä voi ostaa lihoja asiakkaan omaan muovirasiaan. Tähän asti vastuukysymykset ovat olleet epäselviä, ja näin ollen kauppiaat eivät ole välttämättä uskaltaneet myydä tuotteita asiakkaan omaan rasiaan.

"Muoviton maaliskuu" -kampanja on aiheuttanut jonkin verran kyselyjä Eviralle ja kaupoille omien rasioiden käytöstä kaupassa.

– Kun asiakas itse vastaa astian soveltuvuudesta ja puhtaudesta, oman rasian käyttö esimerkiksi lihatiskillä ostamiseen ei ole mikään ongelma, sanoo ylitarkastaja Tuula Koimäki Evirasta.

Heitä vanhat muoviastiat pois ja käytä perintöastioita harvakseen

Eviran kemiallisen elintarviketurvallisuuden ylitarkastaja Merja Virtanen pitää kotien muoviastioita pääosin turvallisina.

– Meillä kaikilla on varmaan kotona muoviastioita, joista on pinta kulunut, vähän sulanut tai tummunut, ne eivät ole enää turvallisia.

Vuosikymmeniä vanhat muoviastiat Virtanen kehottaa panemaan pois. Vanha muoviastia ei täytä enää tämän päivän lainsäädännön vaatimuksia.

– Tieto koko ajan lisääntyy eri aineiden vaikutuksista. Tätä tietoa ei luultavasti ole silloin ollut, kun vanhaa astiaa on tehty. Aikaisemmin muovin valmistus ei ole ollut niin säädeltyä kuin nykypäivänä, muistuttaa Virtanen.

Päivittäiseen käyttöön ei kannata ottaa perintöastioita tai ulkomailta tuotua tuliaiskeramiikkaa.

– Ei kannata käyttää yli 30 vuotta vanhoja astioita joka päivä. Vanhoista keraamisista astioista siirtyy raskasmetalleja kehoon, kertoo ylitarkastaja Merja Virtanen Evirasta.

Älä laita pakasterasiaa mikroon

Mikroon laitetaan liian monenlaisia astioita. Esimerkiksi pakasterasiat eivät kestä mikroa.

Jos astian pitäisi kestää 70-asteista ruokaa, tällöin voisi ajatella astian olevan mikron kestävä. Mikro kuitenkin lämmittää ruoan epätasaisesti. Ruoka saattaa yksittäisistä kohdista kuumentua liikaa ja näistä kohdista voi liueta haitallisia aineita ruokaan.

Jos kerran lämmittää ruoan väärässä astiassa, se ei haittaa.

– Mutta jos jatkuvasti käyttää väärin astioita, niin vuosien kuluessa kemiallista altistusta tulee paljon ja haitallisia aineita kertyy kehoon, sanoo Merja Virtanen.

Kemiallista altistusta kehoon tulee myös esimerkiksi kosmetiikasta, vaatteista ja ympäristöstä.

Muovi paha asia, mutta parhaiten säädelty

Muovi on paha asia, jota tulee välttää niin paljon kuin mahdollista. Tätä mieltä on kestävyystieteen professori Helena Kahiluoto Lappeenrannan teknillisestä yliopistosta.

– Sillä, että kuluttajat yrittävät välttää kertakäyttömuovia, on isossa mittakaavassa erittäin suuri merkitys, sanoo professori Kahiluoto.

Muovi ei kuulu millään tavalla luonnonkiertoon vaan tukkii sen.

Vaikka muovista puhutaan paljon pahaa, se on kuitenkin ainoita materiaaleja, joita säädellään tarkasti lailla.

Kemiallisen elintarviketurvallisuuden ylitarkastaja Merja Virtanen kertoo itse säilyttävänsä ruokaa lasisissa kulhoissa, joissa on muovikansi.

– Kyllä minä käytän muoviakin lyhytaikaisessa säilytyksessä, mutta jos pidempään pitää säilyttää, niin siirrän ruoan kyllä muuhun astiaan, sanoo Virtanen.

Naapurin koira juoksentelee jatkuvasti muiden pihoilla ja pitkin puistoja. Koiran omistajaa eläimen karkailu ei tunnu hetkauttavan minkään vertaa. Naapuri sen sijaan on vihainen.

Ihmiset suhtautuvat irrallaan juoksenteleviin koiriin hyvin eri tavalla. Yksi ottaa koiran kiinni ja alkaa huolissaan etsiä koiran omistajaa. Toinen on raivoissaan ja haukkuu mielessään kaikki koiranomistajat, kun he eivät osaa pitää koiristaan huolta.

Mika tahansa koira saattaa joskus lähteä vahingossa omille teilleen, mutta kun koira alkaa jatkuvasti olla vierailla pihoilla, alkaa ymmärrys ja sietokyky loppua. Varsinkin irrallaan juoksentelevat isokokoiset koirat voivat olla pelottavia. Toisaalta vapaana juoksenteleva koira voi olla vaaraksi liikenteelle tai ihmisille ja muille eläimille.

Laki sääntelee selkeästi, missä koira saa olla ja mikä on omistajan vastuu. Lain tarkoitus on suojella eläintä.

– Eläinsuojelulaki lähtee eläimen turvallisuudesta. Omistajan pitää huolehtia, ettei eläin karkaile, sanoo Lappeenrannan kaupungin valvontaeläinlääkäri Marjut Vahalinna.

Vahalinna korostaa, että sama koskee kaikkia kotieläimiä, olivat ne sitten kissoja, kilpikonnia, hamstereita tai käärmeitä. Omistajalla on vastuu eläimestä ja hänen tulee huolehtia, ettei eläin joudu vaaraan tai aiheuta vaaraa muille.

– Ihmiset unohtavat, että koira on eläin. Ei koira pysty liikkumaan turvallisesti irrallaan esimerkiksi liikenteen seassa, sanoo Vahalinna.

Koiran heitteillejättöä

Ilmoitukset jatkuvasti irrallaan juoksentelevista koirista ovat viranomaisille arkipäivää. Niitä tekevät usein naapurit tai lähiseutujen asukkaat.

– Paljon on niitä tapauksia, joissa naapurit ovat sitten vieneet koiran useammankin kerran löytöeläintaloon, kun koiran omistaja ei välitä pitää koiraa kiinni, kertoo valvontaeläinlääkäri Marjut Vahalinna.

Viranomainen puuttuu asiaan, jos koiran karkaileminen on jatkuvaa.

– Se on sitten jo koiran heitteillejättöä ja voi johtaa siihen, että koira voidaan joutua ottamaan pois.

Valvontaeläinlääkäri Marjut Vahalinnan mukaan löytäjän tulisi viedä irrallaan oleva koira omistajansa luokse. Jos omistajaa ei tavoiteta tai koiran vieminen omistajalleen ei ole mahdollista, pitää koira viedä kunnan löytöeläintaloon.

Jos koira jatkuvasti karkailee, voi viranomainen epäillä, että omistaja ei pysty tai kykene huolehtimaan koirastaan. Viranomainen ei kuitenkaan kovin herkästi lähde ottamaan eläintä pois.

– Eläin on omaisuutta ja omaisuus on perustuslailla suojattu, joten ei poisottoon ihan kevyen perustein voi ryhtyä, kertoo Porvoon kaupungin valvontaeläinlääkäri Tanja Lähteinen.

Koiran karkailuun pitää olla todisteet. Sellainen on esimerkiksi tieto siitä, että koira on useaan kertaan toimitettu löytöeläinkotiin. Myös esimerkiksi riistakamerakuvat voivat toimia todisteina.

– Me ei voida pelkästään muiden kertoman perusteella ottaa eläintä huostaan, kertoo Lähteinen.

Lähteisen mukaan huostaanotto voidaan myös tehdä, jos valvontaeläinlääkäri havaitsee selkeitä puutteita eläimen hoidossa tai kunnossa. Jos ihmisen on selkeästi kykenemätön huolehtimaan eläimistä, voi tuomioistuin voi asettaa henkilölle eläintenpitokiellon. Jotta eläintenpitokielto voidaan määrätä, on henkilö pitänyt tuomita eläinsuojelurikoksesta.

Ilmoitus poliisille

Häiritsevistä tai karkailevista koirista ilmoittaneet ihmiset toivoisivat viranomaisilta yleensä nopeita toimenpiteitä. Isokokoinen kylällä juoksenteleva koira voi pelottaa lapsia ja aikuisia. Metsässä vihainen koira voi käydä vaikka marjastajan kimppuun tai tappaa muita koiria tai metsän eläimiä.

Jos koira aiheuttaa ympäristössä turvallisuusriskin, tulee koirasta ilmoittaa poliisille.

– Poliisilla on toimivaltaa koiran kiinniottoon ja tarvittaessa myös rajumpiin toimenpiteisiin, kertoo rikosylikomisario Juha Junkkari Kaakkois-Suomen poliisilaitokselta.

Poliisi ei kuitenkaan ala ampua koiraa, ellei koira ole aiheuttamassa välitöntä vaaraa. Tapaukset, joissa poliisi olisi joutunut ampumaan koiran, ovat Suomessa äärettömän harvinaisia. Poliisi yrittää ottaa koiran kiinni ja viemään sen löytöeläinkotiin.

– Jos koira aiheuttaa vaaraa omaisuudelle tai pelottelee esimerkiksi lapsia, niin tutkinta käynnistyy herkemmin, kertoo Junkkari.

Koira saa olla kytkemättä vain omistajan omalla tontilla tai koirapuistossa. Omistajan tulee varmistaa, että koira ei pääse sieltä karkuun tai liiku tontin ulkopuolelle. Poikkeuksen tähän tekee ajossa oleva metsästyskoira, joka saa maanomistajan luvalla olla ajossa ja se voi myös olla vieraalla tontilla puolen tunnin ajan.

Myös muun muassa työtehtävissä olevilla poliisi- ja etsintäkoirilla sekä esimerkiksi lammaslaumaa vartioivalla koiralla on oikeus olla irrallaan.

Huostaanotto ei tapahdu hetkessä

Jos on syytä epäillä, että eläimen turvallisuus vaarantuu, on syytä epäillä eläinsuojelurikosta. Tällöin on asia valvontaeläinlääkärin vastuulla. Ensin valvontaeläinlääkäri käy omistajan luona tarkastuskäynnillä. Siellä keskustellaan, millaisissa tilanteissa karkaamiset ovat tapahtuneet. Samalla katsotaan myös esimerkiksi koiran aitaus. Aidat tulee olla sellaisia, että koira ei pääse sieltä karkuun.

– Lain mukaan omistajan pitää ryhtyä toimenpiteisiin, joilla estetään eläimen karkaaminen, kertoo valvontaeläinlääkäri Tanja Lähteinen.

Syitä koirien karkailuun on paljon. Koirat eivät aina ole kytkettyinä tai ne voivat olla vaikka lasten vastuulla, eivätkä kaikki lapset pysty koirista huolehtimaan.

Ensin valvontaeläinlääkäri neuvoo omistajaa, miten tämän pitää toimia. Jos se ei tehoa, antaa valvontaeläinlääkäri määräyksen, jolla omistaja velvoitetaan huolehtimaan koirasta.

– Jos koira määräyksestä huolimatta karkailee ja koira jatkuvasti tuodaan löytöeläintaloon, niin koirasta tehdään huostaanottopäätös ja jätettään koira palauttamatta omistajalleen, sanoo valvontaeläinlääkäri Tanja Lähteinen.

Löytöeläinkoti yrittää sen jälkeen löytää koiralle uuden kodin.

Huostaanottopäätöksistä myös valitetaan jonkin verran. Helsingin Sanomat kertoi vastikään tapauksesta, jossa koira oli otettu pois mieheltä, joka oli pahoinpidellyt koiraansa. Korkein hallinto-oikeus päätti, että koiraa ei miehelle palauteta.

Sanominen ei tehoa

Lappeenrannan valvontaeläinlääkäri Marjut Vahalinnan mukaan pelkkä yhteydenotto koiran omistajaan ei yleensä auta, vaan koirien karkailu siitä huolimatta jatkuu. Samanlaisia kokemuksia on myös Porvoon valvontaeläinlääkäri Tanja Lähteisellä.

– Kerran tuli paljon ilmoituksia haja-asutusalueella liikkuvasta isokokoisesta, pelottavan näköisestä koirasta, joka usein pyöri liikenteen seassa. Koiran omistajan kanssa käytiin useitakin keskusteluita, mutta se ei vaikuttanut mitään. Sitten jälkeenpäin kuulin, että koira olisi jäänyt auton alle ja kuollut.

Lähteisen mukaan koira olisi pitänyt koiran turvallisuuden takia ottaa omistajaltaan pois, mutta koska se oli ollut löytöeläinkodissa vasta pari kertaa, niin siihen ei ollut mahdollisuutta puuttua.

Silloin tällöin eläinlääkäriä vaaditaan tulla lopettamaan naapurin koira välittömästi. Niin rajuihin toimenpiteisiin viranomaiset eivät kuitenkaan ryhdy. Jos mikään ei auta, niin eläin korkeintaan otetaan pois. Lopettamiseen eläinlääkäri ryhtyy ainoastaan siinä tapauksessa, että eläin on päässyt todella huonoon kuntoon.

– Jos eläin kärsii niin paljon, että olisi julmuutta pitää eläin elossa. Lopettaminen voi tulla kyseeseen myös, jos eläimelle ei löydy uutta hyvää kotia pois ottamisen jälkeen, kertoo Lappeenrannan valvontaeläinlääkäri Marjut Vahalinna.

Ongelmia viranomaiset havaitsevat kaikenlaisten eläinten pidossa.

– Hevosia, koiria, kissoja, sikaloita. Ei pidetä puhtaana eläinten pitopaikkaa tai eläimiä on liikaa. Jopa kymmenen vuotta on jouduttu käymään samassa paikassa, kertoo valvontaeläinlääkäri Tanja Lähteinen.

Kissariidat työllistävät

Koiria koskettavat tiukemmat lait kuin muita lemmikkieläimiä. Koira on pidettävä vain tiettyjä poikkeuksia lukuun ottamatta aina kytkettynä. Järjestyslaki velvoittaa vielä erikseen, että kissaa tai koiraa ei saa päästää kytkemättömänä kuntopolulle tai yleiselle uimarannalle, lasten leikkipaikalle, torille, ladulle tai urheilukentälle, ellei sitä ole erikseen sallittu.

Kissakaan ei saisi mennä oman tontin ulkopuolelle.

– Omistajan pitäisi valvoa kissan liikkumista, ettei se kulje muiden pihoilla pissaamassa ja kakkaamassa.

Kissojen liikkumisesta tulee Porvoon valvontaeläinlääkäri Tanja Lähteiselle enemmän yhteydenottoja kuin koirista. Joillakin ihmisillä saattaa olla useitakin kissoja, jotka käyvät naapureiden terasseilla.

– Se aiheuttaa naapureissa suurta raivoa, kertoo Porvoon valvontaeläinlääkäri Tanja Lähteinen.

Lähteinen on joutunut läheltä seuraamaan, kun ihmiset riitelevät kissoista. Vierailla pihoilla oleva kissa on täysin laillista ottaa omalla tontilla loukulla kiinni ja viedä se löytöeläintaloon. Sitten kissojen omistajat soittavat raivoissaan valvontaeläinlääkärille.

– Se on jatkuvaa valitusten vastaanottamista.

Valvontaeläinlääkärinkään on hankala puuttua kissariitoihin, koska on ikään kuin maan tapa, että kissat voivat liikkua vapaammin kuin koirat.

– Toivoisin että kissojen vapaana liikkumiseen tulisi pikku hiljaa muutos, sanoo Lähteinen.

Eläinten turvallisuus

Kissa mielletään helposti suloiseksi eläimeksi, jonka sallitaan liikkua lähiympäristössä. Lappeenrannan seudun valvontaeläinlääkäri Marjut Vahalinna kuitenkin muistuttaa, että siinäkin pitää muistaa kissan turvallisuus ja se, että kissan omistajaa koskee sama eläinsuojelulaki kuin muita eläinten omistajia. Irrallaan oleva kissa on alttiina monille vaaroille.

– Ihmiset olettavat, että kissat pärjäävät ja saalistavat oman ruokansa, mutta irrallaan olevat kissat ovat usein täynnä loisia, niillä saattaa olla silmätulehduksia, pakkasessa paleltuneita korvia ja tappeluissa tulleita märkiviä haavoja, kertoo Vahalinna.

Vahalinna muistuttaa, että kissa ei alkuperäisesti kuulu Suomen luontoon. Se tekee tuhoa muun muassa saalistamalla lintuja.

– Ei ole millään tavalla hyväksi, että kissat juoksentelevat ilman omistajaa. Kissojen ja koirien pitää olla ihmisten hallinnassa, eikä niiden kuulu juoksennella vapaana miten sattuu, sanoo Vahalinna.

Pahimmillaan irralleen jäävät kissat alkavat villiintyä tai laumaantua. Tällöin ne myös alkavat lisääntyä keskenään, mikä voi aiheuttaa haitallista sisäsiittoisuutta.

Suomessa on tavattu jopa 250 kissan laumoja, joita eläinlääkärit ovat joutuneet urakalla lopettamaan.

– Se ei ole kivaa kissoille eikä eläinlääkärillekään, kertoo Porvoon valvontaeläinlääkäri Tanja Lähteinen.

Turhauttava tilanne

Porvoon kaupungin valvontaeläinlääkäri Tanja Lähteinen on vuosia seurannut eläinten hyvinvointia. Valitettavan monta kertaa hänelle on tullut sellainen olo, että joltain ihmiseltä pitäisi ottaa eläimet pois.

– Varsinkin silloin, kun ihmisellä on paljon kissoja tai koiria. Mutta jos eläimet ovat peruskuntoisia ja olosuhteet edes rimaa hipoen sellaisia, että pysytään lain oikealla puolella, niin ei siihen voi puuttua.

Lähteisen mukaan ongelmat pitää olla vakavia, että eläimen huostaanotto voidaan tehdä. Hänellä on tiedossa tapauksia, joissa vuosikausien aikaan käydään sanomassa samasta asiasta. Tilanne paranee hetkeksi, mutta sitten se taas repsahtaa.

– Ne ovat aika turhauttavia, kun tilanne ei koskaan parane pysyvästi.

Jos ihminen haluaa, hän pystyy itse torjumaan ilmastonmuutosta.

Tämä oli ratkaiseva oivallus, kun Lappeenrannan teknillisen yliopiston tutkijaryhmä selvitti yksilön mahdollisuuksia vaikuttaa ilmastonmuutoksen hidastamiseen.

Kuluttajan ostopäätösten taakse kätkeytyy tutkijoiden mukaan iso, toistaiseksi käyttämätön mahdollisuus.

– Suomessa syntyvistä kasvihuonepäästöistä 68 prosenttia on peräisin kotitalouksilta, professori Lassi Linnanen sanoo.

Ympäristötekniikan professori Linnanen vetää tutkimusryhmää, joka kehittää kuluttamisen vähentämiseen innostavaa älypuhelinsovellusta.

Maailmanlaajuisesti kotitalouksien osuus kasvihuonekaasujen tuottajana on jopa hieman Suomea suurempi. Siinä yksinkertaisimmillaan Linnasen perustelu, miksi yksittäisten ihmisten mahdollisuudet vaikuttaa ilmastonmuutoksen hillinnässä ovat merkittävät.

– Väite, että vain teollisuuden tai suuryritysten toiminnalla olisi merkitystä, ei pidä paikkaansa.

Sovellus vähentää ostamista

Yksittäisen ihmisen suureen rooliin liittyneen oivalluksen jälkeen Linnasen tutkijaryhmän seuraava haaste oli löytää koukuttava keino, jolla riittävän iso määrä kuluttajia muuttaisi arjen tottumuksiaan.

Keino löytyi. Tutkijaryhmän mukaan sillä voi muuttaa maailman.

Hyvin vaikea tehdä ostamatta jättämisestä yhtä helppoa kuin ostaminen. Lassi Linnanen

Kyseinen keino tavoittaa kuluttajan kännykän avulla. Useless-nimisen sovelluksen idea on houkutella ihminen luopumaan ostoaikeestaan – eli yksinkertaisesti jättämään ostamatta sen, mitä juuri oli ostamassa.

Säästynyt rahasumma voi olla mitä vain parin euroa karkkipussista satasen vaatekappaleeseen.

– Viides villapaita, Lassi Linnanen hymähtää.

Sovellus toimii niin, että käyttäjä pystyy halutessaan jättämään jotain kuluttamatta säännöllisesti tai satunnaisesti, suunnitellusti tai harkitsematta.

Suurimmat säästöt kulutuksensa vähentämiseen pyrkivä saa aikaan muuttamalla asumiseen ja liikkumiseen liittyviä tapojaan. Ostamatta voi jättää myös vaikka viikonlopun kaupunkiloman.

– Riippuu ihmisestä, mikä kenellekin on turhaa. Toisen turha voi olla jollekin toiselle hyvinkin tarpeellista.

Ovatpa yksilön säästökohteet mitä tahansa, Linnanen on luottavainen, että aika on otollinen kuluttamattomuuden suosion kasvulle.

Ammattijärjestäjä Marie Kondon turhuudesta luopumisen opit ovat viime vuosina ihastuttaneet miljoonia ympäri maailmaa. Kotinsa ja elämänsä suurella vaivalla konmarittaneille ajatus turhien tavaroiden välttämisestä jo ostohetkellä voi olla vapauttava.

Myös kiinnostus läpinäkyvää, eettistä ja ympäristön kannalta kestävää sijoitustoimintaa kohtaan kasvaa.

Puolen miljoonan rahoituskierros

Useless-sovelluksesta on tällä hetkellä valmiina karvalakkiversio, jota sen kehittäjät eivät vielä ole halukkaita esittelemään julkisuudessa. Alunperin työryhmän oli tarkoitus tuoda sovellus kuluttajien koekäyttöön jo tämän vuoden alussa mutta nyt ajankohdaksi on ilmoitettu ensi syksy.

Sijoituskohde voisi olla vaikkapa uuden tuulipuiston rakentajayhtiö. Lassi Linnanen

Yksi syy aikataulumuutokselle on Lappeenrannan teknillisen yliopiston irtautuminen kuluttamattomuuteen kannustavasta sovelluksesta. Kehitystyö jatkuu nyt yrityksessä, jonka osakkaiksi osa tutkimusryhmän jäsenistä ryhtyi, Linnanen selittää aikatauluihin vaikuttanutta käännettä.

– Emme voi harjoittaa kaupallista toimintaa sovelluksen kokeiluversiolla. Siksi perustettiin tutkijalähtöinen yritys.

Vasta perustettu yritys Useless Company Oy kerää parhaillaan rahoitusta liiketoiminnan käynnistämiseen. Ensimmäisellä rahoituskierroksella on haussa noin puolen miljoonan euron summa. Valtion innovaatiorahoituskeskus Business Finlandin rahoituspäätöstä Useless-porukka odottaa toiveikkaana.

Sovelluksen käytettävyyteen ja ulkonäköön liittyvät vaihtoehdot ovat nekin vasta kehittelyvaiheessa. Suunnitelmissa on pelillisyyttä sekä erittäin yksinkertaisesti toimiva rahansiirto.

– Hyvin vaikea tehdä ostamatta jättämisestä yhtä helppoa kuin ostaminen on, Linnanen kuvaa.

Ei tähtitieteellisiä voittoja

Samalla kun Useless Oy:n työntekijöiksi siirtyneet tutkijat hankkivat rahoitusta yritykselleen ja hiovat sovelluksen yksityiskohtia, he etsivät eri puolilta maailmaa sopivia sijoituskohteita, joihin kuluttaja käyttämättä jääneet rahansa voisi ohjata. Sijoituskohteiksi valikoidaan riittävät ympäristökriteerit täyttäviä hankkeita.

Työ vaatii paljon matkustamista. Tulee istuttua paljon lentokoneessa.

– Liikkumisen suhteen hiilijalanjälkeni ei mitenkään pysy kohtuuden rajoissa, Linnanen joutuu myöntämään.

Työ jatkuu. Kuluttajan ja sijoituskohteen väliin sovelluksen kehittäjät tarvitsevat vielä tallettamista ja sijoittamista harjoittavan rahoituslaitoksen. Neuvottelut sopivasta kumppanista ovat kesken.

Sijoitustoiminnassa Useless ei tavoittele tähtitieteellisiä voittoja mutta lähtökohtana on, että sijoittajalle on voitava luvata positiivinen tuotto. Aivan pienten summien, vaikkapa halvan kahvikupillisen arvoisen sijoituksen saaminen kannattavaksi on kyseenalaista.

Esimerkkinä tyypillisimmistä sijoituskohteista Lassi Linnanen mainitsee aurinko- ja tuulienergiaa tuottavat laitokset.

– Sijoituskohde voisi olla vaikkapa uuden tuulipuiston rakentajayhtiö.

Oletetaan, että kuvitteellisen tuulipuiston perustaminen maksaisi kymmeniä miljoonia euroja. Linnasen mallissa yritys ottaa tuulipuiston alkuinvestointeihin lainan, josta osa tulisi Useless-sovellusta käyttäneiltä sijoittajilta. Sijoitusbisneksen riskien ja lainalaisuuksien mukaisesti mahdollinen voitto palautuisi aikanaan kulutustaan hillinneelle yksittäiselle ihmiselle.

Tilasto kertoo säästönpaikat

Useless-tutkijaryhmä käytti Suomea ja suomalaisia kotitalouksia esimerkkinä, kun se selvitti, millaisella rahasummalla yksilön olisi mahdollista vähentää vuosikulutustaan.

Vastaavanlainen kulutuksen vähentäminen olisi Linnasen työryhmän mukaan mahdollista ainakin Pohjois-Amerikan ja Euroopan maissa. Intiassa ja Kiinassa vauraalla keskiluokalla potentiaalinen mahdollisuus säästää menoistaan on jopa suurempi kuin suomalaisilla, sillä maiden hintataso on alhainen.

– Tämä on siinä mielessä erikoista liiketoimintaa, että jos joku toinen yritys tulee ja tekee tämän paremmin kuin me, emme voi olla muuta kuin tyytyväisiä, Linnanen sanoo.

Suomalaisten kotitalouksien mahdollisuuksia vähentää kulutustaan tutkittiin kahdessa eri tyylilajissa. Ensin tutkijat kiinnittivät huomion säästöihin, joiden arvioitiin olevan lähes kaikille helppo saavuttaa melko pienillä muutoksilla. Kymmenen prosentin kulutuksen vähentäminen vuodessa siirtää keskivertokotitaloudelta noin 3500 euroa sijoitettavaksi.

Neljän vuoden välein päivittyvästä Tilastokeskuksen kotitalouskohtaisesta tilastosta oli tutkimuksen teon aikaan käytettävissä vuoden 2012 tiedot.

Tilastossa isoimpia yksittäisiä konsteja kulutuksen leikkaamiseen on vähentää alkoholinkäyttönsä terveyssuositusten mukaiselle tasolle tai pudottaa autolla ajamista viidenneksellä nykytilanteeseen verrattuna.

– Tilastollisesti Suomessa on tämäntyyliseen kuluttamisensa leikkaamiseen kykeneviä kotitalouksia noin 2,5 miljoonaa. Näiden ihmisten sijoituksilla pyöritettäisiin jo aika montaa tuulipuistoa, Linnanen sanoo.

Ankarampien elämänmuutosten tyylilajissa kotitalouksien sijoittamiseen siirtyvä rahamäärä voisi nousta jopa 40 miljardiin euroon vuodessa. Summa lähestyy jo Suomen valtion vuosibudjettia mutta vaatisi sekä yksilöltä että yhteiskunnalta isoja muutoksia, kuten kodin vaihtoa pienempään ja luopumista valtaosasta yksityisautoilua.

– Lasten harrastuskuljetusten järjestäminen muuten kuin omalla autolla on kyllä vaikeaa.

Lahtelaisena perheenisänä kuvio on Linnaselle itselleenkin tuttu.

Kotitalouksien terveyteen ja koulutukseen käyttämistään rahoista tutkijaryhmä ei ollut halukas nipistämään euroakaan kummassakaan tyylilajissa.

Artikkelia korjattu 12.3. klo 14.20. Tekes muutettu Business Finlandiksi. Tekes muuttui Business Finlandiksi 1.1.2018.

Taipalsaaren kunnan työntekijät ovat kritisoineet työilmapiiriään jo usean vuoden ajan. Viime syksyn kunnallisvaalien ja päättäjien vaihtumisen jälkeen työntekijät halusivat nostaa asian esille uudella vimmalla. Syksyllä kunnan työterveys teki työpaikkaselvityksen, jossa keskityttiin nimenomaan työyhteisön ongelmiin. Lokakuussa valmistuneessa selvityksessä saatiin näyttöä, että työyhteisö on vaikeuksissa.

Joulukuussa kunnanjohtaja Jari Willman sai kunnahallitukselta kirjallisen muistutuksen.

Taipalsaaren kunnanhallituksen puheenjohtaja Taisto Pitkänen kertoo, että yhteistyö kunnanjohtajan kanssa on kehittynyt sen jälkeen.

– Kyllä me olemme nähneet ihan selvää halua hänessä lähteä muuttamaan toimintatapoja ja vuorovaikutusta. Kyllä se on ihan selvästi muuttunut. Kyseessä on kuitenkin vaikea asia, Pitkänen sanoo.

Hän muistuttaa, ettei työyhteisössä pitkään kestänyt huonovointisuus korjaannu hetkessä ja siihen tarvitaan ulkopuolista apua. Taipalsaaren kuntaa auttaa nyt yksityinen työpsykologiaan ja johtamiseen keskittyvä yritys.

– Ulkopuolinen konsultti on jo aloittanut tutustumisen tilanteeseen, Pitkänen sanoo.

Voimakkaitakin toimenpiteitä

Taipalsaaren kunnassa on esiintynyt jopa lakia rikkovaa käyttäytymistä. Ihmisiä ei ole otettu huomioon, heitä on väistelty tehtävien hoitamisessa ja myös äyskimistä on esiintynyt. Tähän saakka ei ole osoitettu, missä kohtaa työyhteisöä tätä käytöstä on. Nyt se selvitetään.

Täällä heikko hyvinvointi on patoutunut ja siihen olisi pitänyt puuttua hyvin napakasti ja välittömästi. Taisto Pitkänen

– Työhyvinvointia pitää johtaa niin, että joka ainoa ihminen tietää sen, että jos hän tai minä alan käyttäytyä ei-aikuismaisesti, niin siihen puututaan välittömästi. Ei anneta tsunamin syntyä. Täällä heikko hyvinvointi on patoutunut ja siihen olisi pitänyt puuttua hyvin napakasti ja välittömästi, Pitkänen sanoo.

Kunnanhallituksen puheenjohtaja Taisto Pitkänen sanoo, että johtamisongelmat hoidetaan ja niiden ratkaisemiseksi tehdään tarvittavat toimenpiteet. Pitkäsen mukaan tarvittaessa ollaan valmiita hyvinkin voimakkaisiin toimenpiteisiin.

– Toimenpiteet selviävät lähiviikkojen ja -kuukausien aikana. Ulkopuolisen yrityksen teettämän työpaikkaselvityksen tulokset tulevat huhtikuun toisella viikolla ja jatkotoimenpiteet tehdään niiden pohjalta.

Kunnanjohtaja: Tekijävajaus kuormittaa kuntaa

Kunnanjohtaja Jari Willmanin mielestä on hyvä, että ongelmakohdat nyt selvitetään. Hänestä on tärkeää, että henkilökunnan aatokset tulevat kuulluksi työyhteisöselvityksessä.

Työyhteisöä on kuormittanut kunnanjohtaja Willman mukaan henkilöstön vaihtuvuus ja pitkään vaivannut henkilöstöpula.

– Itsekin olin syksyllä sivistystoimenjohtajana oman toimeni ohella, huokaa kunnanjohtaja Jari Willman.

Willman mainitsee eläköitymisen yhdeksi syyksi siihen, miksi ovi on käynyt tiuhaan Taipalsaaren kunnantalolla ja henkilöstö vaihtunut.

– Jatkuva kiire kun on päällä, kyllä se jossakin näkyy. Turhan kiirettä pitää itse kullakin, pohtii Willman työilmapiirin kehnoa tilaa.

Taipalsaarella yritetään etsiä parhaillaan uutta sivistystoimenjohtajaa kuntaan.

Taipalsaaren kunnan johtamisongelmista kertoi ensin Etelä-Saimaa.

Koiran saa nykyään yhä useammin ottaa mukaan ostoskeskukseen. Tampereella esimerkkiä näyttää Koskikeskus, joka ehti ensimmäisenä Pirkanmaalla myöntää sisäänpääsyn lemmikeille.

Kittiläläinen Iida Poikela hyödynsi tilannetta vieraillessaan kaupungissa perjantaina. Hän oli liikkeellä kauniisti käyttävän Kodan kanssa.

– Näyttää olevan rauhallisin mielin koirakin. Ihan mukava, että pääsee käymään hänen kanssaan täällä.

Muilta asiakkailta Iida Poikela on saanut vain positiivista palautetta. Koda on tuonut hymyn kasvoille ja ihmiset ovat tulleet juttelemaan omistajan kanssa.

Mahdollista myös muualla

Koskikeskuksen omistaa myös Virossa ja Tanskassa toimiva kiinteistösijoitusyhtiö Citycon Oyj. Suomessa sen hallussa on kaikkiaan 13 kauppakeskusta, joista 8:aan lemmikkieläimet ovat tervetulleita.

Osaan pääkaupunkiseudun kauppakeskuksia lemmikkieläimet ovat päässeet jo usean vuoden ajan, mutta ovet ovat koirille auki myös IsoKristiinassa Lappeenrannassa, Sampokeskuksessa Rovaniemellä ja Koskikeskuksessa Tampereella.

– Hyvin vähän täällä on lemmikkejä näkynyt, eli kenenkään ei tarvitse pelätä että koirat valloittavat Koskikeskuksen, kaupallinen johtaja Mari Laaksonen sanoo.

Citycon sallii koirat kauppakeskustensa yleisissä tiloissa, mutta myymälät, kahvilat ja ravintolat päättävät itse, haluavatko ne eläimiä tiloihinsa. Yhtiö painottaa, että koirat ovat kauppakeskuksessa omistajansa vastuulla ja ne on myös pidettävä kytkettyinä.

– Painotamme huomaavaisuutta muita asiakkaita kohtaan, Laaksonen sanoo.

Pirkanmaalla muutkin suuret kauppakeskukset harkitsevat lemmikkien päästämistä niiden tiloihin. Esimerkiksi Lempäälän Ideaparkissa asiaa on pohdittu pitkään. Keskus näyttää asialle varovaisesti vihreää valoa, ja sama tilanne on Tampereen Tullintorilla sekä pian aukeavassa kauppakeskus Ratinassa.

– Asiasta on keskusteltu sisäisesti ja kyllä se nähdään hyvin mahdollisena, että koiriakin päästetään tänne, kauppakeskusjohtaja Visa Vainiola Ideapark Lempäälästä sanoo.

Muutos jakaa keskustelijoiden mielipiteet

Koirien salliminen kauppakeskuksissa herättää paljon mielipiteitä, kertoo myös Ylen nettisivulla maanantaina avattu keskustelu. Rajalinja ei kuitenkaan kulje koiran omistamisessa, sillä monet koiralliset pitävät kauppakeskusreissuja turhina kun taas monet koirattomat ovat valmiita ne sallimaan.

"Täytyy huomioida allergiset, koiria pelkäävät ja antaa rauha avustaville palveluskoirille. Olen koiramyönteinen ja harrastanut, työskennellyt näiden kanssa, näen ettei suurin osa ihmisistä osaa pitää koiraa oikein." - Jonah

"Mielestäni koirat saavat tulla kauppoihin ja ravintoloihin yleiseurooppalaiseen malliin. Olen hyvin allerginen kaikelle mahdolliselle enkä ole koskaan havainnut että koirat tuoksuisivat kuin "Saaronin lilja" voimakkaille haju- tai partavesille joissa jotkut ihmiset suorastaan kylpevät. Suomi on valitettavasti kieltojen maa. Elä ja anna toistenkin elää. Aina voi kiertää kauempaa jos ei jotain asiaa siedä niin kuin itse kierrän hajuvesiosastot. Eläimet ovat usein puhtaampia kuin moni luulisi." - SuperHornet

"Itselläni on koira ja ei kyllä ole käynyt mielessä, että sen kanssa lähtisin kaupoille ostoksille saatikka ravintolaan syömään. Uskooko koiranomistajat todella, että oma rekku nauttisi palloilla näissä meluisissa ostoskeskuksissa ja mitäs sitten, kun tulee se pissahätä tai isompi hätä huh huh. Avustuskoirat on ok!" - Mykistynyt

Keskustelussa tuli esille myös kokemukset ulkomailta. Keskustelijoiden mukaan esimerkiksi Keski-Euroopassa koiriin suhtaudutaan paljon myönteisemmin kuin meillä. Sallivampi linja voisi toimia siedätyshoitona, uskoo esimerkiksi keskusteluun osallistunut nimimerkki laura464.

"Allergisia ja koirapelkoisia olisi vähemmän, jos koirat saisivat oleskella vapaammin ihmisten kanssa, toisin kun usein kuulee väitettävän. Eristäminen ja panikointi eivät auta, siedättäminen paljon parempi keino. Peukku sille, että kauppakeskuksiin saa tulla koiran kanssa. Koiran, kuten ihmistenkin on toki osattava käyttäytyä." - laura464

"Minulla on meille suomalaisille yleinen riesa: masennus. Pieni koirani on iloinen pakko lähteä kotoa liikkeelle muutoinkin kuin vain töihin ja selviän ilman lääkkeitä. Liikun koirani kanssa siellä, missä en kohtaa haukkuvia ihmisiä. En aio ostoskeskuksiin lähteä, vaikka lupa olisikin. Valittajia tulee kyllä vastaan. Saksassa oli ihan aidosti hyväksyttyä kulkea koiran kanssa vaikka kahvilaan. Täällä Suomessa me olisimme vakiasiakkaita!" - Hjoltron

Allergiayhdistykset suhtautuvat varauksellisesti

Pirkanmaan Astma- ja Allergiayhdistyksessä tilanteeseen suhtaudutaan hyvin varauksellisesti. Huolta tunnetaan varsinkin eläinallergikoista.

– Miten ne pärjäävät, joilla on voimakasta nuhaa ja silmien kutinaa sekä ahdistuksena tuntuvia hengitystieoireita, toiminnanjohtaja Terhi Hurme kysyy.

Terhi Hurme kyseenalaistaa lemmikkien pääsyn kauppakeskuksiin. Hän kehottaa tarkastelemaan vaikutuksia myös yliherkkyyksistä kärsivien työntekijöiden kannalta.

– Heidän on kuitenkin mentävä työpaikalleen. Haluan herätellä työnantajia miettimään tätä asiaa etukäteen.

Miten ne pärjäävät, joilla on voimakasta nuhaa ja silmien kutinaa. Terhi Hurme

Allergia-, Iho- ja Astmaliiton asiantuntija Anne Vuorenmaa ottaa asiaan hiukan toisenlaisen näkökulman. Vaikka hänkään ei pidä koirien päästämistä kauppakeskuksiin viisaana, hän uskoo, että allergisten näkökulmasta muutos on lopulta pieni.

– Lemmikkejä on nykyään ihmisillä jo niin paljon, että allergeenit kulkeutuvat julkisiin tiloihin joka tapauksessa, Vuorenmaa sanoo.

Koiran pitää olla hyvin sosiaalistettu, eikä se saa kokea oloaan epämukavaksi. Liisa Suoninen

Vuorenmaan mukaan Allergialiittoon on tullut jonkin verran yhteydenottoja lemmikkien päästämisestä julkisiin tiloihin. Keskustelu oli vilkasta viitisen vuotta sitten, kun lakia vuonna 2012 muutettiin niin, että kahvilat ja ravintolat voivat sallia lemmikit asiakastiloissaan. Mitään valtavaa koiraryntäystä ravintoloihin muutos ei kuitenkaan tuonut.

– Sama voi olla tilanne kauppakeskuksissakin, Vuorenmaa sanoo.

Kennelliitto: Koiran ehdoilla

Suomen Kennelliitto muistuttaa, että vaikka koiran voi ottaa mukaan kauppakeskukseen, pitää mennä koiran ehdoilla. Kaikkia koiria ei voi kauppakeskukseen tai vastaavaan paikkaan viedä.

– Jos koira tuntee olonsa turvalliseksi eikä häiritse käytöksellään muita ihmisiä, voi sen ottaa mukaan. Eli koiran pitää olla hyvin sosiaalistettu, eikä se saa kokea oloaan epämukavaksi, Kennelliiton viestintäpäällikkö Liisa Suoninen sanoo.

Suonisen mukaan kauppakeskuksessa äänet ja ihmispaljous, liukkaat lattiat ja rullaportaat voivat hämmentää koiraa, jos se ei ole tottunut vastaaviin tilanteisiin.

– Koira kannattaa käyttää tarpeillaan ennen sisälle kauppakeskukseen menoa, eikä sen kanssa kannata viettää sisällä liian pitkää aikaa, Suoninen muistuttaa.

LUE MYÖS: Pitääkö koiran päästä mukaan shoppailemaan? Miten käy allergisille? Keskustele

Keskusrikospoliisi epäilee kahden liettulaismiehen ryöstäneen kultasepänliikkeen Lappeenrannan keskustassa vajaat kolme vuotta sitten.

Samojen miesten epäillään yrittäneen ryöstää myös toisen kultasepänliikkeen Lappeenrannassa.

37- ja 38-vuotiaat miehet on vangittu. Epäiltyjen henkilöllisyydet selvisivät viime syksynä.

Liki miljoonan euron arvoinen saalis

Rikokset tehtiin kesällä 2015. Törkeä ryöstö tehtiin elokuun puolivälin tienoilla. Tuolloin kaksi ihmistä murtautui Kauppakadulla sijaitsevaan Sunisen kello- ja kultasepänliikkeeseen.

Epäillyt anastivat arvokelloja ja koruja, joiden myyntiarvo oli 960 000 euroa.

Törkeän varkauden yritys tehtiin kaksi viikkoa aiemmin heinäkuun lopussa. Miehet yrittivät murtautua Lappeenrannan keskustassa Suomen Kultakello -yhtiön myymälään rikkomalla ulko-oven lasin. He eivät onnistuneet teossa.

Rikoskokonaisuus siirtyi syyttäjälle

Tutkinnan aikana tehtiin kotietsintöjä Suomessa ja Liettuassa, mutta anastettu omaisuus jäi kateisiin.

Keskusrikospoliisi tutki rikoskokonaisuutta yhdessä Kaakkois-Suomen poliisilaitoksen kanssa. Poliisin esitutkinta on valmistunut ja rikoskokonaisuus on siirtynyt syyteharkintaan Salpausselän syyttäjänvirastoon.