Aikooko Taipalsaari panostaa enemmän yritysten saamiseksi kuntaan vai riittääkö asema Lappeenrannan nukkumalähiönä? Pitäisikö mökkitontteja kaavoittaa lisää? Mihin suuntaan Taipalsaaren pitäisi suunnata yhteistyötään?
Yle Lappeenrannan Kuntakarusellissa Antje Tolpon ja Juha-Pekka Taskisen johdolla keskustelevat keskustan Kimmo Kylämies, kokoomuksen Iikko B. Voipio, SDP:n Milko Marttinen, Taipalsaari-Liikkeen Heikki Niiva sekä perussuomalaisten Titta Miikkulainen.
Lähetystä voi seurata Yle Areenasta yläpuolella tai Radio Suomesta. Paneeli käydään klo 16.30–18.00.
Yle Lappeenrannan Kuntakaruselli käy jokaisessa Etelä-Karjalan kunnassa ennen kuntavaaleja:
Kouvolan uudeksi kaupunginjohtajaksi valittu, Imatran nykyinen hallintojohtaja Marita Toikka oli maanantaina paikanpäällä kaupunginvaltuuston kokouksessa seuraamassa kaupunginjohtajan valintaa. Onnitteluja ja aplodeja sateli heti, kun äänestystulos oli tullut julki.
– Tunnelma on aivan mahtava! Harkitsin viikonloppuna hyvinkin tarkkaan, tulenko paikanpäälle vai en. Mietin, että oma läsnäolo osoittaa, että olen ollut kisassa täysillä mukana ja aion viedä tämän omalta osaltani maaliin asti. Kannatti varmasti tulla, Toikka iloitsi tuoreeltaan kokouksen päätyttyä.
Kaupunginjohtajan valinnasta käytiin kaksi äänestyskierrosta. Ensimmäisellä kierroksella Toikka sai 25, Savonlinnan kaupunginjohtaja Janne Laine 20 ja Iitin kunnanjohtaja Riku Rönnholm 14 ääntä. Toisella äänestyskierroksella äänet jakautuivat 31–28 Toikan hyväksi, Laineen jäädessä toiselle sijalle.
Olen varma, että Kouvola tulee olemaan loistava Kouvola meille kaikille. Marita Toikka
– Olemme saaneet hyvän kaupunginjohtajan, joka on käynyt läpi kovan seulan. Tiukka äänestys johtui nähdäkseni siitä, että meillä oli hyviä ehdokkaita, kommentoi kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Harri Helminen (sd.).
Valtuustokokouksessa kehuttiinkin useassa puheenvuorossa hyvää ehdokasjoukkoa, josta Kouvola sai valita johtajansa.
– Luulen, että asian ratkaisi palava halu, joka Toikan esiintymisessä tuli julki. Se, että hän todella haluaa tulla tänne ja tehdä töitä Kouvolan puolesta. Asenne, iloinen ja pirteä suhtautuminen, luetteli Helminen syitä, joiden hän arveli johtaneen Toikan valintaan.
"Kouvola on hieno kaupunki"
Iloinen, yhteistyökykyinen ja -haluinen ovat sanoja, joita Marita Toikka käyttää kysyttäessä, millaisen kaupunginjohtajan Kouvola hänestä saa.
– Meillä on kolme ydintehtävää: elinvoima, koulutus ja hyvinvointi. Olen varma, että Kouvola tulee olemaan loistava Kouvola meille kaikille, Toikka totesi valtuutetuilla pitämässään puheenvuorossa kaupunginjohtajan vaalin jälkeen.
Toikka sanoo näkevänsä Kouvolan positiivisemmin, mitä maanantain kaupunginvaltuuston puheenvuorot olivat. Hänen mukaansa oli yllätys, että Kouvolassa aliarvioidaan itseä niin paljon.
– Kouvola on hieno kaupunki, täällä on riittävä väestöpohja, sijainti on hyvä ja täällä on paljon kauniita asioita.
Toikka käy keskustelua valtuuston ja hallituksen puheenjohtajiston kanssa työn aloittamisen ajankohdasta.
– Itselläni pää raksuttaa jo Kouvolaa. Mielelläni aloitan täällä mahdollisimman nopeasti, mutta virkatehtävät Imatralla pitää hoitaa niin, että asiat hoituvat siellä jatkossakin hyvin.
Taipalsaaren elinkeinoelämän kohentaminen oli yksi Kuntakarusellin isoimmista teemoista. Kenen pitäisi ottaa vastuu elinkeinoelämän tukemisesta?
– Kunnanjohtaja on jättänyt sen hoitamatta. Me tarvitsemme elinkeinoasiamiehen, kuten vuosia sitten olikin, täräyttää Milko Marttinen (sd.)
Keskustan Kimmo Kylämies muistuttaa, että maakuntauudistuksen myötä asiaan tulee muutos.
– Kunnan ylimmässä hallinnossa on sitten enemmän aikaa elinkeinopolitiikkaan. Siihen tullaankin panostamaan, Kylämies tietää.
Kukaan ehdokkaista ei odota kuntaan uusia, suuria yrityksiä, mutta kasvuun pyrkiviä yrityksiä aiotaan auttaa.
– Meillä on yritys, joka huolehtii indonesialaisen yrityksen paperikoneen hoitamisesta hyödyntäen valokuituyhteyttämme. Uudenlaiset yritykset voivat tukeutua infrastruktuuriimme, sanoo Iikko B. Voipio (kok.)
Kutilan kanava kiinnostaa, mutta ei ole omissa käsissä
Yleisöstä nousi parikin kommenttia, jotka totesivat matkailun mahdollisuudet tuhlatuiksi.
– Kutilan kanavan rakentaminen olisi verraton ruiske matkailulle. Vaikkapa risteily Lappeenrannasta Kutilan kanavan kautta Imatran suuntaan ja takaisin, ehdottaa Iikko B. Voipio (kok.).
Taipalsaari-liikeen Heikki Niiva muistuttaa, ettei hanke ole Taipalsaaresta kiinni.
– Siihen tarvitaan EU:n ja Lappeenrannan rahaa. Se on maakuntaliitolla työn alla, Niiva kertoo, ja keskustan Kylämies ja SDP:n Marttinen komppaavat.
Yleisöstä ihmeteltiin, mihin kanavan varrella yritystoimintaa sitten sijoittuisi.
– Jompaankumpaan päähän pieni virkistyspalveluita tarjoava yritys, kokoomuksen Voipio toteaa.
– Ei se hirveästi elinkeinoelämää lisäisi. Pienimuotoista kioskitoimintaa ehkä. Se olisi läpikulkuväylä, sanoo keskustan Kylämies.
– Lappeenrannan satamaan sijoittuisivat, töksäyttää demareiden Marttinen.
Pyry Sarkiola / Yle
Vaalikone: 60 % kaavoittaisi lisää rantatontteja
Rantatonttien kaavoittamisen lisääminen jakaa vahvasti kaikkia Taipalsaaren kuntavaaliehdokkaita.
Ylen vaalikoneen mukaan noin 60 prosenttia ehdokkaista on sitä mieltä, että rantatontteja pitäisi kaavoittaa lisää. Lähes 40 prosenttia ehdokkaista katsoo, että rantatonttien kaavoittamista ei tarvitse lisätä.
Kaikki illan panelistit olivat kaavoittamisen kannalla. He myös jatkaisivat Vehkataipaleen Virranniemen kaavoitustyötä pientaloalueeksi.
Kukaan panelisteista ei lähtisi kuntaliitoksiin ainakaan lähivuosina. Kaikki olivat valmiita ottamaan muutaman kiintiöpakolaisperheen kuntaan.
Yle Lappeenrannan Kuntakaruselli käy jokaisessa Etelä-Karjalan kunnassa ennen kuntavaaleja:
Kotimaisten kielten keskus Kotus avasi Kielitoimiston sanakirjan Internetiin kaikkien luettavasi lokakuussa 2014. Sanakirjasta voi hakea suomen kielen sanojen merkitystä, taivutusmuotoja ja käyttötapaa.
Kielitoimiston sanakirjan päätoimittajana Eija-Riitta Grönros kertoo, että sanakirjasta ihmiset hakevat hyvin erilaisia sanoja, mutta yksi nousee selvästi ylitse muiden.
– Sairausloma. Siitä haetaan kumpi on oikea muoto, sairasloma vai sairausloma.
Oikea kirjoitustapa on sairausloma.
Kielitoimiston sanakirjassa ovat sekä sairasloma ja sairausloma. Sairasloma-sanan kohdalla on kuitenkin mainittu, että on parempi käyttää sairausloma-sanaa.
– Siinä on taustalla substantiivi sairaus. Se on loogisempi. Vastaavasti on myös esimerkiksi sairauspoissaolo, sairauspäiväraha ja sairausvakuutus, sanoo Grönros.
Puhekielessä ihmiset käyttävät usein sanaa sairasloma. Kirjoitetussa kielessä tulisi kuitenkin käyttää sairausloma-sanaa.
Yhteen vai erikseen
Aina ei ole helppoa tietää, kirjoitetaanko sana yhteen vai erilleen. Siksi myös niitä haetaan Kielitoimiston sanakirjasta paljon.
– Sen tyyppisiä kuin aikaavievä tai aikaa vievä, voimassaolo tai viime kädessä.
Näitä yksittäisiä päänvaivaa aiheuttavia sanoja tai sanapareja on suomen kielessä runsaasti: ani harva, anteeksiantamaton, huomiota herättävä, jotenkuten, kerta kaikkiaan, niin ikään, pois lukien, suuntaa antava tai yllin kyllin. Sanojen oikeinkirjoituksen voi tarkistaa myös Kotuksen sivuilta.
Kielitoimiston sanakirjan päätoimittajana Eija-Riitta Grönrosin mukaan haussa näkyy hyvin myös ajankohtaisuus. Joulun alla haetaan paljon joulusanoja ja sen jälkeen uuteenvuoteen liittyviä sanoja.
– Tammikuussa haettiin paljon oodi-sanaa, kun se tuli Helsingin pääkirjaston nimeksi.
Raakaruoka ja klikkausjournalismi sanakirjaan
Helmikuun lopulla Kielitoimiston sanakirjaan lisättiin noin 650 uutta hakusanaa. Samalla toimitus päivitti muutoksia yli tuhanteen sana-artikkeliin.
Uusia hakusanoja ovat esimerkiksi burkini, emoji, granola, heraproteiini, hevi-osasto, höntsätä, ikuisuusprojekti, ilmiöpohjainen, klikkausjournalismi, laastarisuhde, lapsentahtinen, mehustella, nyksä, raakaruoka, ruutuaika, suppailla ja turvapaikkapuhuttelu.
– Jos sana on yleinen ja laajasti käytetty, niin se pääsee sanakirjaan mukaan, kertoo päätoimittaja Eija-Riitta Grönrosin Kotuksesta.
Grönrosin mukaan kaikki lisätyt sanat eivät ole uudissanoja, vaan välillä huomataan vanhempiakin sanoja sanakirjasta puuttuvan.
– Ei pidä tehdä sellaista päätelmää, että jos sanaa ei sanakirjassa ole, niin sitä ei olisi sinne kelpuutettu.
Käytöstä poistuvia, esimerkiksi tietoteknisiä sanoja, sanakirjasta ei kuitenkaan poisteta. Niihin merkitään, että sana on vanhentunut.
Yli 100 000 sanaa
Sanakirjan käyttäjän kannattaakin huomata useiden sanojen yhteydessä oleva selitys sanojen käyttötavasta. Sana voi esimerkiksi olla tyyliltään epämuodollisempaa arkikieltä (ark.), ylätyyliä (ylät.) tai lastenkieltä (last.). Sana saatta olla sävyltään halventava (halv.), ironinen (iron.) tai leikillinen (leik.).
Jos sana on esimerkiksi arkinen (fiini, lepsu, miinustaa), niin se voi sopia puhekieleen, mutta ei välttämättä asiatekstiin.
Vuonna 2016 Kielitoimiston sanakirjasta hakuja tehtiin noin 2 700 000. Sanakirjassa on yli 100 000 hakusanaa.
Allashuoneen ovella tuoksuu heikosti kloorille. Tunnelma on ristiriitainen, koska tuoksusta tulee mieleen yleinen uimahalli tavallisen omakotitalon sijaan. Huoneesta löytyy aito uima-allas täynnä sinertävää vettä. Talon aikaisempi asukas oli päättänyt palauttaa hiekalla täytetyn altaan takaisin käyttöön.
– He olivat kottikärryillä mättäneet hiekat pois ja tilanneet laatoittajan paikalle. Kovasti olivat tykänneet käyttää allasta, kertoo talon nykyinen omistaja Toni Marin.
Lappeenrannassa sijaitseva omakotitalo on rakennettu vuonna 1973. Tuohon aikaan asuntoihin rakennettiin uima-altaita tuomaan ylellisyyttä ihmisten asumiseen. Monet kotialtaat on nykyään poistettu käytöstä. Niitä on täytetty, ja päälle rakennettu lisätilaa asumiseen. Hylättyjä altaita käytetään myös varastotilana.
Alan liikkeistä kerrottiin, että ihmisillä on harhaluulo sen olevan kallista. Uima-altaan omistaja Toni Marin
Kulut vähemmän mitä kuvitellaan
Marinin allas on nelisen metriä pitkä ja yli kaksi metriä leveä. Vajaan viidentoista vesikuution lämmittäminen voisi ensi alkuun tuntua kalliilta ja energian hukkaamiselta? Marin pohti asiaa taloon muutettuaan.
– Mietittiin, että mitähän ylläpito maksaa. Alan liikkeistä kerrottiin, että ihmisillä on harhaluulona sen olevan kallista, kertoo Toni Marin.
Kaukolämpömaksuissa ei näkynyt huomattavaa nousua käyttöönoton jälkeen.
– Käyttöönoton jälkeen yritin kaukolämpömittarista seurata kulutusta, mutta erot olivat niin pieniä aikaisempaan verrattuna, ettei siitä tolkkua saanut, naurahtaa Marin.
Marinin perheen uima-altaan veden lämpötila pidetään 27–30 asteessa.
– Miten lämpimänä haluaa allasta pitää. Siitä ne kustannukset tulevat.
Toni Marinin uima-allasTommi Parkkinen/Yle
Ainutlaatuinen lämmitystapa
Entinen asukas oli kytkenyt altaan lämmityksen kaukolämmön hoidettavaksi. Lämmin vesimassa on nyt osa koko talon lämmitystä.
– Altaasta nouseva hukkalämpö lämmittää huoneilmaa. Lämmön talteenotto hyödyntää sen huoneilman lämmityksessä, kertoo Marin.
Altaan pinnalle levitettävä pressu pitää kosteuden ja lämmön altaassa. Muita kustannuksia tulee parin vuoden välein vaihdettavasta kvartsihiekasta ja kemikaaleista.
– Ainutlaatuinen lämmitystapa tämä on. En ole kuullut, että kellään olisi vastaavaa.
Etenkin perheen lapset tykkäävät puljata altaassa. Altaan äärellä on pidetty varpajaiset ja lasten syntymäpäivätkin. Lasten kaveritkin ovat altaassa vierailleet.
Taloyhtiön hallituksen puheenjohtaja Aarno Pöntinen.Tommi Parkkinen/Yle
Kerrostalosta löytyy uima-allas vuodelta 1975
Lappeenrantalaisen kerrostalon uima-allasta käyttää 20–25 eri henkilöä viikossa. Allashuone on säilynyt lähes alkuperäisessä kunnossa sitten vuoden 1975.
Käyttökustannukset katetaan saunavuorojen maksuista ja ovat suunnilleen pari sataa euroa vuodessa. Kustannuksia tulee altaan kemikaaleista ja veden lisäyksestä, jolla täytetään haihtunut vesi.
– Kesällä voi haihtua jopa viisi senttiä, mutta keskimäärin noin kolme senttiä haihtuu viikossa, kertoo taloyhtiön puheenjohtaja Aarno Pöntinen.
Yhteishenki kukoisti altaalla
Myös kerrostaloihin haluttiin luksusta 70-luvulla. Pöntinen vaimoineen kuuluvat talon alkuasukkaisiin. He ovat ainoita, jotka ovat asuneet talossa sen rakentamisesta lähtien.
– Näiden talojen erikoisuutena olivat nämä uima-altaat. Mekin halusimme silloin nykyaikaisen asunnon, joihin oli kysyntää, muistelee Pöntinen.
Allasta katsellessa voi kuvitella 70-luvun arjen ja tapahtumat sen ympärillä. Pöntinen muistelee, kuinka altaalla pidettiin uima- ja uimahyppykilpailuja sekä tavattiin kavereita ja asukkaita. Vuokralaiset ja osakkeenomistajat kävivät yhtä aikaa saunassa. Yhteishenki kukoisti.
Osa-aikaeläkkeellä työskentelevä tarkastusrakennusmestari Anssi Olkkonen muistaa tuon ajan.
– Siihen aikaan asuntoihin etsittiin uusia viihtymisen muotoja perinteisen saunaosaton lisäksi.
Allas on kolme metriä leveä, kahdeksan metriä pitkä ja puolitoista metriä syvä. Pinnoitteena ei ole käytetty kaakeleita, vaan muovia. Puhdistuslaitteiston toiminnasta vastaa huoltoliike.
Uima-altaat alkoivat kadota, kun energia kallistui
Uima-altaiden suosio alkoi hiipua 70-luvulla alkaneiden energiakriisien seurauksena. Altaita lämmitettiin sähköllä. Asukkaat eivät olleet enää valmiita maksamaan lämpimästä vedestä.
– Silloin haluttiin juuri uida lämpimässä eikä kylmässä altaassa, kertoo tarkastusrakennusmestari Olkkonen.
Altaiden hoitaminen, hygienialaitteistojen kustannukset ja käyttökulut laskivat kiinnostusta. Nykyään uima-altaiden rakentaminen kerrostaloihin on loppunut.
– Olen ollut pääkaupunkiseudun uudiskerrostaloalalla 90-luvun lopusta lähtien, eikä vastaan ole tullut yhtään uima-allasta tai poreammetta, toteaa NCC Rakennus Oy:n hankekehitysjohtaja Ilkka Alvoittu.
Poreammeita on Alvoitun mukaan rakennettu vain muutama. Nekin luksuskerrostaloihin.
Lämpökaivoa porataan maalämpöä varten.Milla Vahtila / Yle
Nykyisin ei moni lähtisi lämmittämään uima-allasta sähköllä. Löytyisikö uusiutuvista energiamuodoista ja nykytekniikasta tähän ratkaisu?
– Esimerkiksi maalämmöllä pystytään lämmittämään uima-allasta, siinä missä taloakin, toteaa Alvoittu.
Toisaalta uima-altaan rakentaminen kerrostaloon ei hankekehitysjohtajan mukaan ole kestävän kehityksen mukainen ratkaisu tänä päivänä.
– Sitä varten meillä on uimahallit.
Maalämmöllä pystytään lämmittämään uima-allasta siinä missä taloakin. Ilkka Alvoittu, NCC Rakennus Oy:n hankekehitysjohtaja
Taloyhtiön altaan vesi kelpaa viileänä
Lappeenrantalaisen taloyhtiön uima-allasta ei lämmitetä, vaikka sähkövastus on olemassa. Kesällä altaan vesi voi nousta 24–25 asteeseen. Nyt talvella lämpömittari näyttää 18 astetta.
– Suunnitelmissa on, että tilan viihtyvyyttä vielä joskus parannetaan kalustamalla ja seinäremonteilla. Täällä voisi jopa viettää aikaa muutenkin kuin pistäytymällä altaassa ja menemällä äkkiä takaisin löylyyn, mietiskelee taloyhtiön puheenjohtaja Aarno Pöntinen.
Mitä mieltä ehdokkaat ovat jäähallin rakentamisesta? Onko Marian aukio jatkossakin autoton? Onko maakuntajohtaja Matti Viialaisella puolueiden luottamus lentokenttäsotkujen jälkeen? Mitä itäalueen kouluverkolle pitäisi tehdä? Pitäisikö teatterilla olla tulostavoitteet? Miten käy maakuntakirjaston?
Yle Lappeenrannan Kuntakarusellissa Antje Tolpon ja Juha-Pekka Taskisen johdolla keskustelevat SDP:n Risto Kakkola, kokoomuksen Jyri Hänninen, keskustan Ari Torniainen, perussuomalaisten Juha Turkia, Myö-liikkeen Juha Härkönen, vihreiden Hanna Holopainen, kristillisten Antti Jarva sekä Piraattipuolueen Mika Aromaa.
Lähetystä voi seurata Yle Areenasta yläpuolella tai Radio Suomesta. Paneeli käydään klo 16.30–18.00.
Yle Lappeenrannan Kuntakaruselli käy jokaisessa Etelä-Karjalan kunnassa ennen kuntavaaleja:
Muutaman yön majoituksesta Pietarin ydinkeskustan tasokkaassa hotellissa joutuu kesäkuun puolivälissä maksamaan reilusti yli tuhat euroa. Syy huippuhintaisiin hotellihuoneisiin on jalkapalloturismi ja aasialaisten kasvava matkailu – kiinalaisia on tulossa Pietariin ensi kesänä ennätysmäärä.
– Hinnat on melkein tuplaantuneet viime kesästä. Hotellien täyttöaste on yli 90 prosenttia ja kiinalaisten ryhmäsarjat ovat toteutuneet, joten hotellien hinnat ovat ennätyskorkealla, sanoo pietarilaisen matkatoimiston Rusinco Ltd:n toimitusjohtaja Soile Hurtta.
Osa keskieurooppalaisista matkanjärjestäjistä tutkii nyt mahdollisuutta viedä ryhmiä Pietariin Lappeenrannan kautta esimerkiksi laivalla.
– Laivallahan sinne pääsee viisumivapaasti nopeastikin ja majoitus voisi olla Lappeenrannassa tai Viipurissa, sanoo Saimaan Matkaverkon toimitusjohtaja Kirsti Laine.
Osa jalkapalloturisteista majoitetaan Lappeenrantaan
Kesällä 2018 Pietarissa pelattavan jalkapallon MM-kisojen majoitus tuottaa päänvaivaa matkanjärjestäjille. Kiinalaisten lisäksi kaupunkiin on tulossa samaan aikaan kymmeniä tuhansia jalkapalloturisteja, eikä kaikille löydy kaupungista majoitusta.
Visit Russia ja eteläisen Saimaan kaupungit ovat sopimassa yhteistyöstä, jossa Pietarin hotellien täyttyessä matkailijoita majoitetaan Suomen puolella. Venäläiset laskevat, että näin Pietariin saadaan piipahtamaan enemmän kisaturisteja.
– Erityisesti toimivat lentoyhteydet Lappeenrannan kautta auttaisivat keskieurooppalaisia turisteja yhdistämään kaksi ainutlaatuista kohdetta ja saamaan pelikokemuksen myös Pietarista, sanoo Lappeenrannan kaupungin markkinointipäällikkö Mirka Rahman.
Visit Russia tarjosi yhteistyötä Lappeenrannalle jo kesäksi 2017, jolloin Pietarissa pelataan kesä-heinäkuun vaihteessa Confederations Cupin otteluita. Suunnitelma kuitenkin kariutui , kun suorat reittilennot Lappeenrannasta Keski-Eurooppaan yllättäen peruuntuivat.
Jalkapallon MM-kisojen oheistapahtumia Suomeen
Myös osa jalkapallon MM-kisojen oheistapahtumista aiotaan siirtää Suomen puolelle. Yksi tällainen ovat kisojen yhteydessä yleensä järjestettävät Fun Camp -tapahtumat.
– Venäjä ei tule järjestämään Fun Campia ja he on todenneet, että Lappeenrannassa voitaisiin järjestää tapahtuma tosifaneille, jotka haluavat yhdessä seurata pelejä ja pelata myös keskenään, jatkaa Mirka Rahman.
Kyse on tuhansista kisaturisteista, jotka voisivat asua kisojen ajan Saimaan rannalla, mutta käydä katsomassa pelejä Pietarissa. Ryhmiä on tulossa esimerkiksi Saksasta.
Lappeenrannan valtuustosalissa käydyssä Kuntakarusellissa harmiteltiin yhteen ääneen, kuinka ikäviä lentokenttään liittyvät sotkut ovat olleet.
Jokainen panelisti kuitenkin antoi lentojen peruuntumista edesauttaneelle maakuntajohtaja Matti Viialaiselle täyden luottamuksen.
– Ongelma taisi olla, että poikien hiekkalaatikkoleikit menivät tappeluksi, kiteyttää vihreiden Hanna Holopainen maakuntajohtajan ja lentoasemasäätiön toimitusjohtaja Olli Naukkarisen mediassa käydyn välien selvittelyn.
Kristillisten Antti Jarva suhtautuu lentokentän tukemiseen kriittisesti.
– Joku tolkku pitää olla, kuinka paljon pumpataan verorahaa kenttään, kun kukaan ei lennä, Jarva jyrähtää.
– Käyttäjät maksakoot kentän käytöstä, linjaa perussuomalaisten Juha Turkia.
Myö-liikkeen Juha Härkönen toppuuttelee rahoituspuheita.
– Annetaan lentoasemalle työrauha vuoteen 2019 asti, Härkönen ehdottaa ja kokoomuksen Jyri Hänninen komppaa.
Kouluihin halutaan antaa työrauha
Itäisen Lappeenrannan kouluverkon osalta jokainen lupasi säilyttää Pulpin ja Kaukaan koulut. Itäalueen selvitys tuskin johtaisi länsialueen kaltaisiin ratkaisuihin jo välimatkojenkin vuoksi.
– Lappeenrannassa on ollut koulujen suhteen myllerrystä. Mie rauhoittaisin tilanteen pitkäksi aikaa. Hoidetaan sisäilmaongelmaiset koulut kuntoon, toteaa keskustan Ari Torniainen.
Kouluasioissa esiin nostettiin äänestäjän kuluttajansuoja. Voiko äänestäjä olla varma, ettei käy niin kuin viitisen vuotta sitten Alakylän koulun kohdalla? Silloin valtuusto perui koulun rakentamispäätöksen.
– Kun länsialueen kouluista äänestettiin, monikaan ei äänestänyt pienten koulujen puolesta. Linjan pitää kestää vaalikauden yli, perussuomalaisten Juha Turkia vetoaa yleisöön.
– Ei iso kuva ole se, että haluttiin keskittää. Piti ottaa huomioon taloudelliset realiteetit ja sisäilmaongelmat. On muitakin arvoja kuin keskittäminen, kuten hyvät lähiliikuntapaikat ja koulujen tehokas iltakäyttö, kokoomuksen Jyri Hänninen puolustaa päätöksiä.
Pyry Sarkiola / Yle
Kaikki eivät ole vakuuttuneita uuden jäähallin tarpeellisuudesta
Jäähallista käyty keskustelu siirtyi nopeasti Kisapuiston jäähallin kuntoselvityksestä uuden hallin rakentamiseen. Selvityksen on määrä valmistua toukokuun loppuun mennessä.
SDP:n Risto Kakkola, keskustan Ari Torninainen sekä kokoomuksen Jyri Hänninen ovat varmoja, että uusi halli pitää rakentaa. Kaikki eivät sitä niele.
– Yhtäkkiä tyhjästä on tullut jäähallin rakentaminen. Haluan kyllä ensin hyvät selvitykset. Meillä on peruskorjausta vaativia kouluja ja muita. Onko kaupallinen urheilu tärkeintä? Antti Jarva (kd.) kummeksuu.
Vihreiden Hanna Holopainen muistuttaa, että nykyisen hallin käyttöaste on korkea eikä liigajoukkue SaiPa ole suurin käyttäjä.
Perussuomalaisten Juha Turkia ei lähtisi rakentamaan uutta jäähallia, vaan korjaisi vanhaa tai sijoittaisi sen osaksi maakuntahallia. Maakuntahallin pinta-alalle hän varaisi ainakin 15 hehtaaria, jotta sinne saataisiin mahdollisimman paljon toimintoja elämyspuistoista pesäpalloon.
20–35 miljoonaa hallihankkeeseen
Maakuntahallille ei osattu lukita lajeja, joille se tehtäisiin. Useimmin mainittiin yleisurheilu.
– Kai siellä voisi olla kaikki jäälajit paitsi jääpallo. Pitää selvittää harrastajamääriä, pohtii Piraattipuolueen Mika Aromaa.
Uuteen jäähalliin tai maakunta-areenaan ehdokkaat olivat valmiita sijoittamaan kaupungin kassasta 20–35 miljoonaa euroa.
– 20 miljoonalla saisi jo aika hienon jäähallin. Emme me tarvitse kuin 5000-paikkasen katsomon, keskustan Torniainen ajattelee.
Perussuomalaisten Turkian mielestä maakuntahallille annettaisiin ainoastaan 20 prosenttia kaupungin rahaa. Torniainen lisää, että jäähallille kaupunki olisi päärahoittaja saaden pienen osan valtionosuuksista. Maakuntahallille olisi mahdollista saada rahaa elinkeinoelämältä, valtiolta ja muilta kunnilta.
Yle Lappeenrannan Kuntakaruselli käy jokaisessa Etelä-Karjalan kunnassa ennen kuntavaaleja:
Kun Suomesta lähtee kontti Italiaan, se varastoidaan ja lastataan kymmeniä kertoja matkan varrella. Kuljetuksessa kuluu aikaa noin kaksi viikkoa, vaikka nopeimmillaan kontti kulkisi halki Euroopan 4–5 päivässä. Aikaa ja rahaa palaa.
Suurin hidaste on se, että kuljetusketjussa tiedonkulku toimii pahimmillaan kuin rikkinäisessä puhelimessa.
– Monet kymmenet firmat siirtävät sitä yhtä konttia. Ketjun puolivälissä oleva yritys tietää, että tavara on tulossa, mutta ei tarkalleen, milloin. Sen vuoksi yritys joutuu varaamaan resursseja odotteluun, sanoo kertoo SmartLog-projektia vetävä Mika Lammi Kouvola Innovation Oy:stä.
Konttien kuljetusta voi hidastaa sää tai se, että joku yritys mokaa matkan varrella. Silloin virhe kertautuu kuljetusketjussa, koska tietoa virheen aiheuttamasta viivästymisestä ei ole saatavilla.
Nyt Suomessa kehitetään ongelmaan ratkaisua: älykonttia.
Yhtä mullistava keksintö kuin sähköposti
Tietokantojen yhdistämistä on yritetty tehdä yli 20 vuotta. Siinä ei ole kuitenkaan onnistuttu muun muassa siksi, että yhteisen tiedon pitää olla täysin luotettavaa. Nyt Kouvolasta johdetussa SmartLog-projektissa yritetään tehdä mahdottomasta mahdollista.
– Tässä konseptissa logistiikka-alalla ja kuljetusketjuissa toimivien yritysten tietokannat yhdistetään keskenään. Tämä mahdollistaa ennennäkemättömän tiedon jakamisen ja hyödyntämisen, mikä säästää yritysten kustannuksia arviolta satoja miljoonia euroja, kertoo Mika Lammi.
Monet kymmenet firmat siirtävät sitä yhtä konttia. Mika Lammi
Lammi vertaa logistiikka-alaa omakotitaloalueeseen, jossa talot ovat yrityksiä. Jokaisella talolla on oma kaivo ja aggregaatti, jolla sähkö tuotetaan.
– Jokaisella logistiikkayrityksellä on oma tietojärjestelmä, mutta tietoa ei kunnolla jaeta yritysten välillä. Jokainen firma on hirveän tietoinen, mitä sen vaikutuspiirissä tapahtuu, mutta tieto ei kuitenkaan siirry luontevasti tai automaattisesti seuraavalle firmalle.
Ongelmat tiedon luotettavuudessa pyritään ratkaisemaan käyttämällä lohkoketjuteknologiaa. Samaa teknologiaa hyödyntää muun muassa virtuaaliraha Bitcoin. Logistiikka-alalle sitä ei tiettävästi ole yritetty soveltaa aiemmin.
– Lohkoketjuteknologian erityispiirre on, että ketjuun tallennettu tieto on sataprosenttisen luotettavaa. Tietoa on mahdoton muuttaa tai deletoida jälkikäteen, sanoo Lammi.
Toteutuessaan lohkoketjuteknologiaan perustava uusi älysovellus nopeuttaa konttiliikennettä merkittävästi.
– Sen potentiaali on maailmanlaajuisesti valtava. Samaa luokkaa kuin aikanaan sähköpostin käyttöönotto. Nyt yritämme tutkimuksella vahvistaa väitettä, että teknologia on mullistava.
Alan vanhoja asenteita pitäisi pystyä muuttamaan
Kinnon lisäksi SmartLog-projektissa ovat mukana Örebron lääni Ruotsista, Transport and Telecommunication Institute Latviasta sekä Valgan seudun kehitysyhtiö, Sensei OÜ ja Tallinnan tekninen yliopisto Virosta.
Sovelluksen ja käytettävän laitteiston kehittäminen on Kouvola Innovationin tehtävä. Kinno on valinnut sovelluksen toteuttajiksi kouvolalaisen Propentus Oy:n ja lappeenrantalaisen OCTO3 Oy:n.
– Suuri kysymys on se, että minkälaisen liiketoimintahyödyn me saamme tällä teknologialla rakennettua ja miten saamme muutettua vanhoja toimintatapoja ja -malleja perinteisessä toimintakentässä. Sen ajatusmaailman muuttaminen voi olla haaste, kertoo myyntijohtaja Sami Laaksonen Propentus Oy:stä.
Potentiaali on maailmanlaajuisesti valtava. Mika Lammi
Mika Lammin mukaan tietokantojen yhdistämisestä hyötyvät etenkin pienet ja keskisuuret yritykset. Isoilla toimijoilla tietojärjestelmät ovat jo laajamittaisia ja tarkoin hiottuja.
Seuraava vaihe SmartLog-projektissa onkin prototyypin rakentaminen ja testaaminen. Testauksen on tarkoitus tapahtua ensi kesänä satamaolosuhteissa Virossa.
Kolme ihmistä on kuollut ja useita loukkaantunut linja-auton kaaduttua ojaan valtakunnan rajalle johtavalla Kanavatiellä Venäjällä. Kaakkois-Suomen rajavartioston mukaan uhrit ovat venäläisiä.
Tapahtumapaikka on muutaman kilometrin päässä itärajasta.
Onnettomuuden takia raskas liikenne ei pääse kulkemaan Lappeenrannan Nuijamaan rajanylityspaikan kautta Venäjälle.
Onnettomuus sattui samalla seudulla, jossa tapahtui kymmenen ihmisen hengen vaatinut onnettomuus kolme vuotta sitten.
Linja-auton matkustajista ei vielä ole tarkkaa tietoa, mutta viime kuukausina ostosmatkailu Venäjältä Suomeen on kasvanut tuntuvasti. Useat linja-autot saapuvat päivittäin Viipurin ja Pietarin seuduilta ostoksille Lappeenrannan marketteihin.
Tieto loukkantuneiden määrästä vaihtelee. Ensitietojen mukaan loukkaantuneita olisi ollut viisi, mutta venäläisen fontanka.ru-sivuston mukaan loukkaantuneita olisi 19–26.
Ylinopeudet tavallisia
Onnettomuuspaikalle saapui aamulla ensimmäisten joukossa lappeenrantalaisen HH-Kuriirin pakettiauton kuljettaja Aki Pesonen. Hän kertoo, että tie oli aamulla todella liukas.
– Linja-auto oli tullut Venäjän suunnasta. Se oli liukunut tieltä ulos niin, että auton nokka oli kääntynyt Venäjän suuntaan.
Pesosen mukaan paikalle oli tuolloin jo pysähtynyt muita autoja, joten hänen ei sinne kannattanut jäädä.
– Siinä on sellainen mutka, ettei siihen oikein voi pysähtyäkään, kertoo Pesonen.
Pesonen ajaa kanavatietä Lappeenrannasta Viipurin kautta Pietariin lähes päivittäin. Meno on siellä usein aika hurjaa.
– Tiellä on 60 kilometriä tunnissa nopeusrajoitus. Kun itse kuuttakymppiä ajaa, niin kaikki menevät ohi.
Onnettomuus sattui torstaiaamuna kello 7.50 Suomen aikaa.
Kolme ihmistä kuoli ja useita loukkaantui linja-auton kaaduttua ojaan valtakunnan rajalle johtavalla Kanavatiellä Venäjällä torstaiaamuna. Onnettomuuden uhrit ovat venäläisiä.
Tapahtumapaikka on noin 12 kilometrin päässä itärajasta.
Paikan päällä oleva Ylen toimittaja Kalle Schönberg kertoi kello 12, että linja-auto on edelleen kyljellään ojassa. Uhrit on jo kuljetettu paikalta pois.
– Tie on kapea ja paikka on erityisen vaarallinen. Näkyvyys on huono, koska mutkassa on iso kallio, kertoo Schönberg.
Tieto loukkantuneiden määrästä vaihtelee. Venäläisiltä viranomaisilta saadun tiedon mukaan 20 on viety sairaalaan. Linja-autossa oli kaikkiaan 32 ihmistä. Bussi oli tulossa Suomeen Pietarista.
Kalle Schönberg/Yle
Suomesta ei apua pyydetty
Venäläiset eivät hälyttäneet Etelä-Karjalan pelastuslaitosta apuun kanavatielle. Pelastuslaitoksen mukaan näin olisi kuitenkin pitänyt tehdä, sillä aamuinen linja-auto-onnettomuus täyttää suuronnettomuuden tunnusmerkit.
Päivystävä palomestari Toni Jaako Etelä-Karjalan pelastuslaitokselta kertoo, ettei Venäjältä ole oltu missään yhteydessä Etelä-Karjalan pelastuslaitokseen.
Vuokra-alueella sattuvien tieonnettomuuksien pelastustoimet kuuluvat venäläisille, mutta suuronnettomuustilanteissa heidän olisi pyydettävä virka-apua Suomesta.
Kanavavaltuutetun toimiston päällikkö Seppo Kykkänen on eri mieltä pelastuslaitoksen kanssa. Hänen mukaansa apua ei tarvinnut pyytää.
Kalle Schönberg/Yle
Rajaliikenne pysähdyksissä
Nuijamaan rajanylityspaikalla Lappeenrannassa ei tällä hetkellä pääse ylittämään itärajaa. Rajanylitysliikenne on toistaiseksi pysähdyksissä Venäjän puolella sattuneen liikenneonnettomuuden ja sen raivaustöiden takia.
Raja on kiinni Kaakkois-Suomen rajavartioston arvion mukaan kello 16.30 saakka. Rajanylittäjiä pyydetään välttämään Nuijamaan rajanylityspaikan käyttöä toistaiseksi ja käyttämään sen sijaan Vaalimaan ja Imatran rajanylityspaikkoja.
Kalle Schönberg/Yle
Ylinopeudet tavallisia
Onnettomuuspaikalle saapui aamulla ensimmäisten joukossa lappeenrantalaisen HH-Kuriirin pakettiauton kuljettaja Aki Pesonen. Hän kertoo, että tie oli aamulla todella liukas.
– Linja-auto oli tullut Venäjän suunnasta. Se oli liukunut tieltä ulos niin, että auton nokka oli kääntynyt Venäjän suuntaan.
Pesosen mukaan paikalle oli tuolloin jo pysähtynyt muita autoja, joten hänen ei sinne kannattanut jäädä.
– Siinä on sellainen mutka, ettei siihen oikein voi pysähtyäkään, kertoo Pesonen.
Pesonen ajaa kanavatietä Lappeenrannasta Viipurin kautta Pietariin lähes päivittäin. Meno on siellä usein aika hurjaa.
– Tiellä on 60 kilometriä tunnissa nopeusrajoitus. Kun itse kuuttakymppiä ajaa, niin kaikki menevät ohi.
Onnettomuus sattui torstaiaamuna kello 7.50 Suomen aikaa.
Linja-auton matkustajien matkasta ei vielä ole tarkkaa tietoa, mutta viime kuukausina ostosmatkailu Venäjältä Suomeen on kasvanut tuntuvasti. Useat linja-autot saapuvat päivittäin Viipurin ja Pietarin seuduilta ostoksille Lappeenrannan marketteihin.
– Venäläisissä linja-autoissa on turvavyöt ja niitä on pakko käyttää, kertoo HH-kuriirin toimitusjohtaja Jukka Jyrkinen.
Juttua täydennetty 16.3.2017 kello 15.01.
Kello 15.07 päivitetty tieto, jonka mukaan Nuijamaan rajanylityspaikan liikenne on poikki kello 16.30 asti.
Lappeenrannan Balettigaala käsittelee tänä vuonna universaaleja teemoja eli rakkautta, elämää ja kuolemaa. Tapahtuma julkisti ensimmäiset esiintyjänsä torstaina.
Elokuun lopussa kaupunginteatterissa nähdään muun muassa balettigaalalle räätälöity israelilaisen Ohad Naharinin koreografia Deca Dance. Teos on kokonaisuutena uusi, mutta siihen on koottu koreografin hittiteoksien parhaimpia paloja vuosien varrelta.
Teoksen esittää 20 tanssijan ryhmä Tšekin kansallisbaletista.
Aiemmin Naharinin koreografioita on nähty Lappeenrannassa vuosina 2010 ja 2013.
Riipaiseva loppukohtaus Death and The Maidenista
Saksalaisen balettiryhmä Krefeld/Mönchengladbachin solistitanssijat Elisa Rossignoli, Victoria Hay ja Alessandro Borghesani puolestaan esittävät koreografi Robert Northin teoksen Death and The Maiden loppukohtauksen.
Balettigaalan tiedotteessa kuvaillaan, että Death and The Maiden on yksi Northin koskettavimmista teoksista ja loppukohtaus on riipaiseva.
Suomen kansallisbaletin taiteellinen johtaja lavalla
Dredenin Semper-oopperan baletissa ja Unkarin kansallisbaletissa ensitanssijana työskentelevä unkarilainen István Simon vierailee balettigaalassa partnerinsa Svetlana Gilevan kanssa. Heidän runollinen tarinansa kertoo Goethen nuoresta Wertheristä.
Tanssijat esittävät esittävät myös klassista repertuaaria.
Balettigaalallassa vierailee myös viimeistä kauttaan Suomen kansallisbaletin johdossa aloittava Kenneth Greve. Hän esittää Tšekin kansallisbaletin prima ballerinan Alina Nanun kanssa dueton baletista Scheherazade, jonka koreografi Greve on.
Balettigaalan ohjelmisto päivittyy vielä kevään aikana. Gaalan järjestää NordicDance Makers yhteistyössä Lappeenrannan kaupungin kanssa.
Liikenneonnettomuus vaati kolme kuolonuhria, kun linja-auto kaatui ojaan valtakunnan rajalle johtavalla Kanavatiellä. Onnettomuus sattui noin 12 kilometriä rajalta, Venäjän puolella.
Silminnäkijähavaintojen mukaan tie oli tapahtuma-aikaan kello 7.50 Suomen aikaa erittäin liukas. Koska onnettomuuspaikka on Suomen vuokra-alueen sisällä, vastuu tien kunnossapidosta kuuluu Kaakkois-Suomen ely-keskukselle.
– Tänä aamuna urakoitsijan edustaja oli käynyt siellä noin puoli kahdeksan aikaan, havainnut liukkautta ja hälyttänyt hiekoitusauton. Toimenpiteitä oltiin juuri aloittamassa, kun onnettomuus tapahtui. Eli onnettomuuspaikalla ei ollut ehditty hiekoittaa, kertoo Kaakkois-Suomen ely-keskuksen liikennevastuualueen johtaja Jyrki Karhula.
Karhulan mukaan tiellä oli edellisiltana tehty lumen ja sohjon poistoa, jonka jäljiltä tie jäi hyvään kuntoon. Karhulan mukaan tietä hoidetaan suomalaisten kriteerien mukaan. Tien kunnossapito tapahtuu urakoitsija NCC Roads:n kautta.
Kaikkiaan onnettomuusbussissa oli 32 matkustajaa, joista kaksikymmentä loukkaantui. Onnettomuudessa ei loukkaantunut suomalaisia.Onnettomuuden tutkinnasta vastaavat venäläisviranomaiset.
Maailman talousfoorumi (WEF) ei paljasta yksityiskohtaisia tietoja nimitysten taustoista.
– Pavel Durovin yritys Telegram Messenger LLP on rekisteröity Savitaipaleelle, WEF:n tiedottaja Maxwell Hall täsmensi sähköpostitse torstaina.
Siksi Durov on liitetty Suomeen nimityksen yhteydessä.
Etelä-Karjalan toimipaikkarekisteristä Durovin yritystä ei kuitenkaan löydy. Sen kaikki tiedot eivät välttämättä ole ajantasaisia.
32-vuotias Durov on jo aiemmin julkaissut Instagramissaan kuvia, jotka on päivätty Savitaipaleelle ja Saimaalle.
Durovin varsinaisesta asuinpaikasta WEF:llä ei ole tietoa.
Viestipalvelu Telegramilla oli vuonna 2016 oman ilmoituksensa mukaan 100 miljoonaa käyttäjää. Se on rekisteröity ainakin Britanniaan ja Yhdysvaltoihin ja ilmoittaa pääkonttorinsa paikaksi Berliinin. Se ei paljasta tietoja siitä, mistä se esimerkiksi vuokraa toimistotiloja.
Suomesta listalla on toinenkin johtaja, peliyhtiö Supercellin perustaja Ilkka Paananen.
Sometaituri kiertää maailmaa
Vkontakten jälkeen viestipalvelu Telegramin perustanut Durov on tiettävästi vaihtanut usein asuinpaikkaa sen jälkeen, kun hän joutui lähtemään Venäjältä vuonna 2014.
Sanomalehti Financial Timesin haastattelussa heinäkuussa 2015 hän kertoo matkustavansa ympäri maailmaa Telegramin neljän muun työntekijän kanssa ja tekevänsä töitä yhdessä maassa aina kahdesta kolmeen kuukautta. Tuolloin hän sanoi suuntaavansa pian Suomeen.
Saman vuoden toukokuussa hän tapasi Suomessa eurooppalaisia teknologia-alan toimittajia ja kertoi Tekniikka & Talous -lehdelle, ettei halua jäädä vain yhden maan sääntelyn vangiksi.
Durovin mukaan rivakat asuinpaikan vaihdokset auttavat viestipalvelua pitämään huolta käyttäjiensä yksityisyydestä.
Talousvaikuttajien kermaa
Maailman talousfoorumi on säätiö, joka kerää kansainvälisten vaikuttajien kerman kerran vuodessa Sveitsin Davosiin. Sen alla toimii nuorten johtajien yhteisö Young Global Leaders, johon on tänä vuonna kutsuttu sata uutta osanottajaa.
WEF kuvailee alle 40-vuotiaiden omien alojensa huipputuntijoiden "rikkovan rajoja ja raivaavan esteitä" tieltään ja toivovat heidän yhdistävän taitonsa nuorten johtajien yhteisössä. Ryhmä valitaan viideksi vuodeksi.
Durov savustettiin yhtiöstään
Venäjällä Durov käytännössä pakotettiin myymään osuutensa Vkontaktessa. Hän sai potkut toimitusjohtajan paikalta vuonna 2014 ja väitti tuolloin sivuston siirtyvän kokonaan Venäjän presidentin Vladimir Putinin luottomiehen Igor Setšinin ja oligarkki Ališer Usmanovin hallintaan.
Myöhemmin Usmanovin alainen internetyhtiö Mail.ru osti Vkontakten kokonaan. Usmanov on Venäjän kolmanneksi rikkain mies.
Durov puolestaan hankki Karibianmeren saarivaltion Saint Kitts ja Nevisin kansalaisuuden, jonka turvin hän pystyy matkustamaan vapaasti.
Kymmeniä miljoonia käyttäjiä
Sometaituri on itse kertonut kieltäytyneensä luovuttamasta Vkontakten johtajana Ukrainan mielenosoitusryhmien henkilötietoja turvallisuuspalvelu FSB:lle, mikä oli yksi syy vaikeuksiin Venäjällä.
Yksityisyyttään suojeleva Durov antaa harvakseltaan haastatteluja. Venäjänkielisessä internetissä Vkontakte on säilynyt perustajansa lähdön jälkeen suurtekijänä, jolla on maailmanlaajuisesti 95 miljoonaa aktiivista käyttäjää. Sen ensimmäinen versio muistutti suuresti Facebookia, ja Durov on myöntänyt ottaneensa siitä oppia.
Sivustojen käyntitiheyttä mittaavan Alexa Internetin mukaan Vkontakte on maailman 15. suosituin sivusto.
20 vuotta diakonina työskennellyt Saila Musikka Joensuusta ei muista aikaisemmin kohdanneensa tällaista hätää. Pielisensuun seurakunnan diakonin mukaan ihmiset uupuvat, kun rahaa ei tule.
Perustoimeentulotukipäätöksiä odottavien ihmisten hätä näkyy seurakuntien diakoniatyössä. Apua on tullut pyytämään jonkin verran uusia asiakkaita. Esimerkiksi Keski-Porin seurakunnan asiakasmäärässä on nähtävillä noin 10 prosentin kasvua, arvioi diakoniatyöntekijä Mikko Salonen.
Seurakuntien diakoniatyössä pääpaino on keskustelussa, auttamisessa ja ohjaamisessa, mutta joissakin seurakunnissa rahallinen avustus on myös mahdollista.
– Hätä on suuri. Turussa olemme antaneet tilapäistä ruoka-apua. Harkiten voimme antaa lääkkeisiin apua ja mahdollisesti vuokratukeakin, sanoo Turun Tuomiokirkkoseurakunnan vastaava diakoniatyöntekijä Raija Eeva.
Tukien hakeminen työlästä
Perustoimeentulon maksaminen siirtyi vuodenvaihteessa kunnilta Kelalle. Kelan asiakaspalvelu ruuhkautui ja hakemusten käsittely on viivästynyt jopa useilla viikoilla. Kun päätöstä perustoimeentulotuesta ei ole tullut, ei ole rahaakaan.
– Ihmisten hätä on näkynyt. On ollut tapauksia, joissa vuokra-asunto on mennyt sivu suun, kun Kelalta ei ole tullut ajoissa päätöstä takuuvuokran maksamisesta, sanoo Kuopion seurakuntayhtymän diakoniajohtaja Seppo Marjanen.
Seurakunnissa on käynyt ilmi, että moni asiakas on tukia hakiessa ymmällään.
Otamme asiakkaan puolesta yhteyksiä Kelaan, jos asiakas ei siihen enää kykene. Raija Eeva
– Otamme asiakkaan puolesta yhteyksiä Kelaan, jos asiakas ei siihen enää kykene, sanoo Turun Tuomiokirkkoseurakunnan vastaava diakoniatyöntekijä Raija Eeva.
Lahden seurakuntayhtymän diakonian ja sairaalasielunhoidon johtaja Petri Määttä toteaa, että asiakkaiden päätöspaperitkin ovat olleet sekavia. Heidän on ollut vaikea ymmärtää, mitä menoja toimeentulotukipäätökseen on hyväksytty, ja mitä ei.
Toimeentulotuen varassa elävät ovat yleensä yksineläjiä ja yksinhuoltajia. Turun Tuomiorkirkkoseurakunnan vastaava diakoniatyöntekijä Raija Eeva toivoo, että ihmiset jaksaisivat taistella oikeuksiensa puolesta ja tuoda epäkohtia päättäjien ja viranomaisten tietoon.
– Toivon, että ihmiset eivät lannistuisi. Älkää lannistuko.
Kunnat auttavat mahdollisuuksien mukaan
Kuntien sosiaalipuolella autetaan ihmisiä mahdollisuuksien mukaan, kun Kelan päätös perustoimeentulosta on viivästynyt tai se on virheellinen. Näin on toimittu esimerkiksi Hämeenlinnassa ja Lappeenrannassa, joissa asiakkaita on autettu hakemusten tekemisessä Kelaan.
– Joissakin tapauksissa on jouduttu myöntämään ehkäisevää toimeentulotukea, sanoo Eksoten aikuissosiaalityön palvelupäällikkö Heikki Hirvonen.
Kunta myöntää edelleen täydentävää ja ehkäisevää toimeentulotukea. Täydentävän ja ehkäisevän toimeentulotuen hakeminen edellyttää tavallisesti, että perustoimeentulotuki on ratkaistu Kelassa.
Toimeentulotukilaissa on kohta, jonka mukaan kunta voi myöntää ehkäisevää toimeentulotukea kiireellisen ja välttämättömän avun turvaamiseksi ilman, että perustoimeentulotukihakemus on ratkaistu. Perustoimeentulotuki pitäisi ratkaista seitsemän arkipäivän aikana, mutta ratkaisuajat ovat pidentyneet.
Akuuteissa tilanteissa pyydämme Kelaa myös nopeuttamaan päätöksiä. Ulla Kuittu
Kouvolan hyvinvointipalveluiden palvelupäällikkö Minna Laakso kertoo, että kaupunki on myöntänyt ehkäisevää toimeentulotukea välttämättömiin menoihin, kun Kelan päätöstä ei ole tehty määräajassa.
Myös Jyväskylässä ja Tampereella on harkinnan jälkeen myönnetty ehkäisevää tai täydentävää toimeentulotukea.
– Akuuteissa tilanteissa pyydämme Kelaa myös nopeuttamaan päätöksiä, sanoo Jyväskylän sosiaalipalveluiden palvelujohtaja Ulla Kuittu.
Tampereen hyvinvointijohtaja Taru Kuosmasen mukaan Tampereen kaupungin ehkäisevän toimeentulotuen menot ovat 35 prosenttia enemmän kuin vuosi sitten.
Kuntaliitto on ilmaissut jo aiemmin huolensa aiheesta ja vaatii Kelaa korvaamaan kunnille Kelan päätöksenteon ruuhkautumisesta aiheutuvat ylimääräiset kustannukset.
Juttuun lisätty kello 9:04 maininta toimeentulotukilain kohdasta, jonka mukaan kunta voi myöntää ehkäisevää toimeentulotukea kiireellisen ja välttämättömän avun turvaamiseksi ilman, että perustoimeentulotukihakemus on ratkaistu.
Kihlakunnansyyttäjä on nostanut syytteet Imatran joulukuisesta kolmoissurmasta. Jori Juhani Lasosta syytetään kolmesta murhasta. Asiaa koskeva haastehakemus on toimitettu Etelä-Karjalan käräjäoikeuteen.
Lasonen ampui kolme imatralaista naista ravintolan edustalle. Hän ei tuntenut uhrejaan ennestään.
Rikoskokonaisuuden käsittely alkaa Etelä-Karjalan käräjäoikeudessa kevään aikana.
Mutkainen, mäkinen ja kapea Saimaan Kanavatie on ollut useamman murhenäytelmän näyttämönä viime vuosina. Viimeisin kuolonkolari sattui kuluneella viikolla ja vuonna 2014 tiellä kuoli kymmenen ihmistä yhdessä onnettomuudessa.
Kanavaa vierustava tie rakennettiin 1960-luvulla huoltokäyttöön. Tällä hetkellä se on ainoa reitti Nuijamaalta Viipuriin. Tien kunnossapidosta vastaavan Kaakkois-Suomen ely-keskuksen liikennevastuualueen johtaja Jyrki Karhula pitää tietä "hyvinkin riskialttiina".
– Me olemme mielestämme tehneet sen mikä on tehtävissä. Tie on suunniteltu huoltoliikenteelle, ei valtatieliikenteelle, Karhula toteaa.
Tien päällyste on Karhulan mukaan uusittu muutama vuosi sitten. Myös kaiteet on vaihdettu uusiin.
Suunnitteluraha ei ole kelvannut
Uuden tien rakentaminen Nuijaamalta Viipuriin on ollut suunnitelmissa vuosikausia. Koska nykyisen kapean tielinjauksen paikalle on käytännössä mahdotonta rakentaa leveämpää väylää, tie tulisi kulkemaan nykyisen tien länsipuolelta. Karhulan mukaan uusi tie vastaisi käytännössä Suomen valtateitä.
Pohjoismaiden investointipankin hallinnoima Pohjoinen ulottuvuus -rahasto on myöntänyt uuden tien suunnitteluun 200 000 euron rahoituksen, mutta rahaa ei olla saatu toimitettua perille.
– Asia on ollut jumissa. Se on johtunut Venäjän puolen byrokraattisista ongelmista, kuvailee Pohjoismaiden investointipankin kehitysjohtaja Harro Pitkänen.
Pitkäsen mukaan ongelma on ollut se, että Venäjältä ei toistaiseksi ole löytynyt tahoa, joka olisi pystynyt ottamaan vastaan ulkomailta tulevaa rahoitusta.
Jyrki Karhula kertoo, että keskusteluja käytiin aiemmin Venäjän federatiivisen tiehallinnon ja Leningradin alueen tiekomitean kanssa. Kumpikaan ei "syystä tai toisesta" voinut ottaa rahaa vastaan.
Nyt neuvotteluja käydään järjestyksessään kolmannen toimijan kanssa. Karhulan mukaan kyseessä on Leningradin alueen, Pietarin kaupungin ja Venäjän liikenneministeriön yhteinen organisaatio. Tämän hetkisen tiedon mukaan organisaation omistama yhtiö alkaisi hoitaa tiesuunnittelua.
Uuden tien kustannukset kymmenissä miljoonissa
Karhula tapasi organisaation väkeä tammikuussa. Ainakin tuolloin kiinnostusta tiesuunnitteluun oli. Sama käsitys on Pohjoismaiden investointipankissa.
– Ei meille ole tullut viestiä, että hankkeeseen ei ole kiinnostusta, Harro Pitkänen kertoo.
Pitkäsen mukaan avustusrahalle on myönnetty jatkoaikaa. 200 000 euroa on kuitenkin tippa valtameressä, kun uuden tien kokonaiskustannuksia aletaan ynnätä.
Jyrki Karhulan mukaan hintaa on vaikea arvioida, koska tiesuunnitelmaakaan ei vielä ole. Jos tie rakennettaisiin Suomessa, puhuttaisiin useista kymmenistä miljoonista. Vertailukohdan voi hakea Taavetti–Lappeenranta -välille rakennettavan moottoritien kustannuksista: Noin 30 kilometrin pätkä maksaa 70 miljoonaa euroa. Huoltotiellä on mittaa 23 kilometriä.
Jos uusi tie rakennetaan, rahoitus tulee kokonaan Venäjältä.
Kari ja Ritva Partanen olivat helisemässä neljä vuotta sitten. Naapurikaupungin puhelinyhtiö purki alle kymmenen vuotta sitten Wimax-verkon tekniikan vanhentumisen takia.
Yritysten johtotehtävissä työskennellyt pariskunta oli jäämässä nettimottiin, josta piti poistua parinkymmenen kilometrin päähän Sulkavan kirkonkylälle, jos hoidettavana oli kiireinen tehtävä.
3G-verkko saatiin hädin tuskin tupaan katolle ripustetun antennin avulla. Kaista pilkkoutui heti, kun naapuri tai ohiajavan tukkirekan kuljettaja puhuivat saman operaattorin verkkoon.
– Se oli tuskallista aikaa, kun verkko rupesi vaan himmenemään. Piti sopia vaimon kanssa vuoroista, että tulimme jotenkin toimeen. Pohdin, että kukahan naapureista nyt kytkeytyi verkkoon, kun yhteys katosi.
Välillä Partasten talon katolle vietiin antenni, joka haarukoi eri operaattoreiden verkoista sillä hetkellä parhaan kaistan.
– Sillä päästään megan, kolmen ja joskus jopa kymmenen megan nopeuteen. Liikkuvan kuvan kanssa oltiin siinä ja siinä. Ping eli vasteaika oli huono.
Nyt on hymy herkässä. 50 megan nopeus löytyy milloln tahansa. Kari Partanen
Tämän vuoden alussa Partasilla koitti ilon ja riemun päivä. Neljän kilometrin päähän tuli tuore 4G-lähetin. Partaset hankkivat uuden, kevyen pöytämallisen reitittimen, joka jakaa yhteyden tupaan ja pihapiiriin.
– Nyt on hymy herkässä. 50 megan nopeus löytyy milloin tahansa, Kari Partanen ylpeilee jo eteisessä. Vakuudeksi mies pyöräyttää läppärin nopeustestin pyörimään: Latausnopeus painuu yli 50 megabitin sekunnissa ja latausnopeus jää karvan alle.
Kari Partanen.Petri Vironen / Yle
– Nyt saa lapset ja lapsenlapset tulla ja kaikille riittää. Meitä taitaa olla kesällä parhaimmillaan parikymmentäkin henkeä. Ohiajava rekkakaan enää vaikuta, Partanen tuumii.
4G-yhteyksien takana on Soneran ja DNA yhdessä omistama Suomen Yhteisverkko Oy. Se sai viranomaiselta poikkeusluvan rakentaa kahden operaattorin yhteisen verkon Pohjois- ja Itä-Suomeen, jossa harvan asutuksen takia erillisten verkkojen rakentaminen olisi taloudellisesti hankalaa.
Suomen Yhteisverkko sai urakkansa valmiiksi vuoden 2016 lopulla. Verkko kattaa 50 prosenttia Suomen pinta-alasta ja 15 prosenttia asukkaista.
Yhteisverkon toimitusjohtaja Antti Jokinen pitää Partasten saamia nopeuksia odotettuina.
Taajamissa pitäisi päästä sataan ja haja-asutusalueella juuri tuohon viidenkymmenen nopeuteen Antti Jokinen
– Hyvältähän tuo kuulosta. Taajamissa pitäisi päästä sataan ja haja-asutusalueella juuri tuohon viidenkymmenen nopeuteen, Jokinen sanoo.
Kari Partanen muistuttaa, ettei hyvä yhteys synny maaseudulla sentään sormia napsauttamalla.
– Yllättävän monta asiaa piti olla just eikä melkein, mutta nyt on kerta kaikkiaan hyvät yhteydet. Mutta sitä vielä ihmettelen, että he eivät myynnin ammattilaisina ilmoittaneet meille asiakkaille mitään. Olisivat lähettäneet vaikka tekstiviestin tai sähköpostin.
– Meidän piti ihan poissulkemismenetelmällä selvittää paras yhteys. Meiltä se kävi, kun olemme molemmat insinöörejä, mutta ei se ruljanssi helposti tavan tallaajalta onnistu.
Yhteisverkko aloitti urakkansa Lapista ja jatkoi siitä Kainuun kautta Pohjois-Karjalan, Pohjois-Savon, Etelä-Savon kautta Etelä-Karjalaan. Kaikki entiset lähettimet purettiin pois ja asenettiin uudet tilalle.
– Toki pitkälti entisiin mastoihin, mutta kyllä niitä tänäkin vuonna parikymmentä uutta rakennetaan.
Antti Jokisen mukaan uusi verkko kestää liikenteen ja käyttäjien määrän lisääntymisen, mutta vain tiettyyn rajaan saakka. Ongelmia tulee vastaan, kun suuri joukko ihmisiä kokoontuu tapahtumaan tai samaan paikkaan viettämään hiihtolomaa.
– Lapin hiihtokeskuksiin on jo lisätty kapasiteettia. Itä-Suomen osalta ensi kesä on ensimmäinen, jolloin verkon kapasiteettia testataan käytännössä. Uskon, että se kestää lisääntyvän käytön, mutta jos ongelmakohtia ilmenee, lisätään kapasiteettia, Antti Jokinen lupaa.
Kari Partanen kiittää uutta verkkoa, jota perheessä tarvitaan työn lisäksi muun muassa kansainvälisen median seuraamiseen.
Lahden valtuuston myönteinen kanta Lappeenrannan teknillisen yliopiston laajentumiseen Lahdessa on merkittävä askel hankkeelle. Lahden kaupunginvaltuusto päätti maanantaina, että kaupunki luopuu omistuksestaan LAMKissa ja puoltaa ammattikorkeakoulun sulautumista tulevaan LUT-konserniin.
– Kaupunki asetti tietynlaisia tavoitteita neuvotteluille. Olemme saavuttaneet nuo tavoitteet varsin hyvin. Olemme vuosikausia harmitelleet sitä, ettei Lahdessa ole omaa yliopistoa. Nyt meillä on mahdolisuus saada oma yliopisto Lahteen, Lahden kaupunginhallituksen puheenjohtaja Juha Rostedt (kok.) ylisti valtuustopäätöksen yhteydessä.
Meillä on nyt partneri, joka aidosti haluaa meidät kumppanikseen. Francis McCarron (kok.)
Lahden kaupunginvaltuuston kokouksessa ammattikorkeakoulun ja LUT-konsernin yhdistyminen keräsi ainoastaan ylistäviä puheenvuoroja.
– Varmasti lisää Lahden vetovoimaa. Tämä on todella hyvä mahdollisuus Lahden ammattikorkeakoulun kansainvälistymiselle, Jarkko Nissinen (sd.) totesi omassa puheenvuorossaan.
– Meillä on nyt partneri, joka aidosti haluaa meidät kumppanikseen. Se on projektille erinomainen buusti, Francis McCarron (kok.) lisäsi.
Hankkeen kariutuminen epätodennäköistä
Päätös tarvitaan vielä muilta omistajilta: Orimattilalta, Heinolalta ja Hollolalta sekä koulutuskeskus Salpaukselta. Lahden kaupunginjohtajan Jyrki Myllyvirran mukaan on epätodennäköistä, että hanke kariutuisi tässä vaiheessa.
– Olen ymmärtänyt, että muut omistajat näkevät tässä ihan samalla tavalla todella isoja myönteisiä mahdollisuuksia kuin Lahden valtuusto, Myllyvirta toteaa.
Myllyvirta pitää hyvin tärkeänä sitä, että Lahden ammattikorkeakoulun edustajat ovat jo mukana tekemässä perustettavan LUT-konsernin strategiaa ja brändiä.
– Eli sitä varsinaista toimintaa, sitä miten tämä kokonaisuus tukee Lahden ammattikorkeakoulun toimintaa, ja miten LUTin tutkimus- ja opetustoiminta Lahdessa lisääntyy. Sitä selvitetään ja valmistellaan sillä ajatuksella, että ensi vuonna tapahtuu jo paljon ihan oikeita asioita, kaupunginjohtaja kertoo.
Lappeenrannan teknillisen yliopisto on luvannut lisätä professorien määrää Lahdessa ulkopuolisen rahoituksen niin salliessa. Lisäksi LUT lisäisi Lahdessa aloittavien opiskelijoiden aloituspaikkoja noin 120:een. Lahden kaupunki on puolesta luvannut pitää LUT:n rahoituksen ennallaan seuraavat viisi vuotta.
Lappeenrannan kupeesta puhkeaa Saimaasta 43 kilometriä pitkä Saimaan kanava Itämereen. Se on käytännössä ainoa reitti sisämaan järvestä merelle, mikä takaa isojenkin rahtialusten kulkemisen Saimaalta vaikka maapallon toiselle puollelle.
Kanavan varrella kulkee vanha huoltotie, joka vuodesta 1975 alkaen on ollut tieliikenteen väylä Pietarista ja Viipurista Lappeenrantaan. Tie on paikoin mutkainen ja siinä on tapahtunut vakavia liikenneonnettomuuksia.
Jatkosodan alueluovutusten jälkeen Suomi joutui luovuttaman silloiselle Neuvostoliitolle valtavat maa-alueet. Samalla katkesi Saimaan kanava. Suomen puolelle kanavasta jäi 23 kilometriä ja Venäjän puolelle 20 kilometriä. Kanavan sulkeminen oli johtanut siihen, että tavarankuljetus vesitse loppui ja Kaakkois-Suomi sekä Pohjois-Karjala olivat näivettymässä.
Saimaan kanava jäi sodan jälkeen käyttämättömäksi. Osa suluista oli pommituksissa tuhoutunut, eikä Neuvostoliitto halunnut huoltaa kanavaa millään tavalla.
Venäjältä vuokrattu alue alkaa Lappeenrannan Nuijamaalta. Vuokra-alue on kartassa punaisella ja Saimaan kanava keltaisella.Yle Uutisgrafiikka
Vuokrasopimus voimassa vuoteen 2062
Sopimus Saimaan kanavan vuokraamisesta Suomelle allekirjoitettiin vuonna 1962 aluksi 50 vuodeksi. Sopimuksen uusimisesta käytiin 2000-luvun alkupuolella pitkät neuvottelut. Lopulta uusi sopimus saatiin aikaan ja sen allekirjoittivat juhlallisesti pääministeri Matti Vanhanen ja Venäjän pääministeri Vladimir Putin Lappeenrannassa 27. toukokuuta 2010. Sopimus tuli voimaan vuonna 2012.
Saimaan kanavan kaltaista vuokra-aluetta ei ole missään muualla maailmassa.
– Macao, Hongkong ja Panaman kanava olivat samantyyppisiä vuokra-alueita, mutta mikään niistä ei enää ole voimassa. Vain Saimaan kanavan vuokra-alue on, toteaa Saimaan kanavan kanavavaltuutettu, kansliapäällikkö Harri Pursiainen liikenne- ja viestintäministeriöstä.
Suomi vuokraa kanavan itselleen
Heti alueluovutusten jälkeen Suomi halusi alkaa neuvotella Saimaan kanavan saamisesta käyttöönsä. Viipurin edustalla oli ollut merkittävä satama Uuras, jonka kautta kulki valtava määrä Suomen puutavarasta. Myös se oli jäänyt alueluovutuksissa Neuvostoliitolle.
Tasavallan presidentti Urho Kekkosen toive oli saada vuokrattua tai saada Suomelle laaja osa menetetyistä alueista. Unelmat elivät laajan Imatran eteläpuolisen osan vuokraamisesta.
– Tarkoitus oli, että voitaisiin vuokrata Saimaan kanavan itäpuolisia alueita, Viipurin kaupunki ja Koivisto, kertoo filosofian tohtori Jyrki Paaskoski.
Unelma ei toteutunut. Vuosien väännön jälkeen presidentti Kekkonen apureineen sai neuvoteltua Saimaan kanavan vuokraamisen Suomelle 50 vuodeksi. Suomi oli toivonut edes vähän isompia alueita, mutta Neuvostoliitto oli linjassaan järkkymätön.
Saimaan kanavan historian kirjoittaneen Jyrki Paaskosken mukaan Kekkonen halusi sekä noottikriisillä että Saimaan kanavan vuokraamisella osoittaa taitonsa ja taata näin valintansa presidentiksi myös seuraavalle kaudelle.
– Marraskuussa 1961 Kekkonen oli Novosibirskissä neuvottelemassa Neuvostoliiton johtaja Nikita Hruštšovin kanssa noottikriisin laukaisemisesta, mutta samaan aikaan Kauno Kleemola oli tiiminsä kanssa neuvottelemassa Saimaan kanavan vuokrasopimuksesta. Nämä liittyvät elimellisesti toisiinsa, kertoo Paaskoski.
Myös Neuvostoliitolle sopi, että Kekkonen valitaan uudelle kaudelle. Vaihtoehtona olisi ollut, että presidenttikilpailuun olisi tullut Olavi Honka, jota monet puolueet toivoivat Suomen seuraavaksi presidentiksi.
– Jos Olavi Honka olisi valittu Suomen presidentiksi, niin hankaluuksia olisi tullut Neuvostoliiton kanssa. Saimaan kanavan vuokraaminen Suomelle oli tukikeino Kekkosen uudelleen valinnan varmistamiseksi.
Saimaan kanavan vuokrasopimus allekirjoitettiin Helsingissä 27.8.1962. Eduskunta hyväksyi sen yksimielisesti 21.5.1963.
Suomalaisia sotilaita Rättijärven sululla elokuussa 1941. Taustalla on vaurioitunut kanava ja sulku.SA-kuva
Yli 1000 hehtaaria
Suomen Venäjältä vuokraama alue alkaa Lappeenrannasta Nuijamaalta. Rajan ylityksen jälkeen kaikki näyttää siltä, että olemme Venäjällä. Itse asiassa mikään ei viittaa siitä, että olisimme Suomen vuokraamalla alueella.
Vuokra-alue käsittää Venäjän federaation alueella olevan Saimaan kanavan ja sen vieressä olevan tien ja niiden välissä olevan maa-alueen.
– Se on kapeimmillaan 200 metriä ja leveimmillään Rättijärven eli Tsvetotšnojen kohdalla noin kaksi kilometriä, kertoo Lappeenrannassa Saimaan kanavavaltuutetun toimistopäällikkö Seppo Kykkänen.
Pituutta vuokra-alueella on noin 20 kilometriä.
– Huoltotien vieressä on puna-vihreitä tolppia, jotka ovat vuokra-alueen rajatolppia. Toiset tolpat ovat vesiväylän uloimmassa reunassa. Niiden välissä se alue on, kertoo Kykkänen.
Kykkänen kertoo, että vuokra-alue on määritelty nimenomaan kanavaliikenteen tarpeita varten. Esimerkiksi siinä missä kanava hyödyntää olemassa olevia järviä, niin vuokra-alue kulkee vedessä aivan laivaväylän vieressä.
– Vuokrasopimuksen mukaan suomalaisilla on oikeus harjoittaa siellä kanavaliikennettä ja siellä voidaan pitää kanavaliikenteen tarvitsemia rakennelmia.
Vuokra-alue loppuu heti viimeisen Juustilan eli Brusnitšnojen sulun jälkeen olevaan kääntöalueeseen.
– Sen jälkeen lähtee 14,5 kilometriä pitkä Saimaan kanavan tuloväylä, joka ei enää ole vuokra-aluetta. Siitä väylästä huolehtivat venäläiset. Autolla ajavat huomaavat sen, kun tulevat viimeisen Brusnitšnojen sulun kohdalle. Siinä on puomi sekä puna-vihreät tolpat, johon vuokra-alue loppuu.
Vuokra-alueella olevalla huoltotiellä on sattunut vakaviakin liikenneonnettomuuksia. Suuronnettomuuksissa apuun tulevat myös pelastuslaitoksen yksiköt Lappeenrannasta.Kalle Schönberg/Yle
Ilman viisumia
Saimaan kanavan vuokra-alueella työskentelee päivittäin 65–90 ihmistä. He vastaavat pääasiassa kanavan ja kanavatien huoltamisesta. Kanava on talvea lukuun ottamatta auki 24 tuntia vuorokaudessa.
– Sulkumestareita menee Brusnitšnojen sululle, jossa on yksi mies töissä koko ajan. Sen lisäksi vuokra-alueella matkustavat luotsit, huoltohenkilökunta ja valvojat.
Lisäksi vuokra-alueella työskentelevät tienhoitajat, koska kanavan vieressä olevan tien kunnostamisesta, huoltamisesta ja aurauksesta vastaavat suomalaiset urakoitsijat. Suomi vastaa myös kanavan jäänmurrosta.
Suomalaiset tarvitsevat Venäjälle matkustaessaan viisumin. Vuokra-alue on siinä mielessä erikoinen, että sinne eivät kanavan huoltamisesta ja kanavalla työskentelevät viisumia tarvitse. Kulkulupa täytyy kuitenkin olla.
Tavallinen suomalainen turisti sen sijaan ei pääse vuokra-alueelle ilman viisumia.
Venäjän ja Suomen lait voimassa
Vuokra-alueella noudatetaan osin Suomen ja osin Venäjän lakeja. Pääsääntöisesti alueella ovat voimassa Venäjän federaation lait. Alueella esimerkiksi partioivat venäläiset poliisit, jotka myös tekevät alueella liikenteenvalvontaa.
Sen sijaan kanavalla olevaan alusliikenteeseen sovelletaan Suomen lakeja. Kanavalla aluksia opastavat suomalaiset luotsit ja suomalaiset hoitavat myös kaiken kanavaan liittyvän työn, kuten sulutuksen ja huollon. Suomen ei myöskään tarvitse maksaa tullimaksuja niistä tavaroista tai ajoneuvoista, joita tarvitaan kanavan huoltamiseen ja ylläpitoon.
Suomi maksaa kanavasta Venäjälle vuokraa 1,2 miljoonaa euroa vuodessa.
Suomen vuokraama alue Venäjältä on leveimmillään 2 kilometriä.Yle
Valtava rakennustyömaa
Lappeenrannassa Saimaan kanavan kupeessa viettää eläkepäiviään Seppo Koivupuro, jolla on ollut aitiopaikka seurata Saimaan kanavan kehitystä ränsistyneestä kanavasta moderniksi vesiväyläksi. Koivupuro oli jo vuonna 1962 Saimaan kanavan teknillisenä tarkastajana, ja kun kanava vuonna 1968 vihittiin käyttöön, hänestä tuli Saimaan kanavan kanavapäällikkö.
Kun Suomi oli jatkosodan rauhanneuvotteluissa 1944 menettänyt osan Saimaan kanavaa Neuvostoliitolle, ei Neuvostoliitto sen jälkeen tehnyt kanavan kunnossapidolle mitään.
– Ensimmäisen kerran kävin rajan toisella puolella katsomassa kanavaa vuonna 1962. Näky oli sellainen kuin aika olisi pysähtynyt. Kanavan pohjalla oli vielä suomalaisilta jääneitä työvälineitä, kertoo Koivupuro.
Seppo Koivupuro kertoo, miten sodan jäljet vielä näkyivät monin paikoin. Osa kanavien suluista oli sodan pommituksissa tuhoutunut ja ne olivat paikoillaan niillä jäljillään.
– Neuvostoliittolaiset olivat räjäyttäneet Pällin ja Lietjärven sulut perääntymisvaiheessa 1941, kertoo Koivupuro.
Vuokrasopimuksen mukaisesti Suomi sitoutui omalla kustannuksellaan rakentamaan Saimaan kanavan käyttökuntoon. Sulkuja tuli kaikkiaan kahdeksan.
– Saimaan kanavan kunnostaminen oli aloitettu jo 1930-luvulla, mutta se työ oli sodan takia jäänyt kesken. Päätettiin, että sulut tehdään vielä suuremmalle laivakoolle kuin 30-luvulla oli ajateltu. Kaikki sulut uusittiin uusille mitoille.
Nykyään kanavaan mahtuvat laivat, jotka ovat pituudeltaan korkeintaan 82,5 metriä, leveydeltään 12,6 metriä, syväykseltään 4,35 m ja korkeudeltaan korkeintaan 24,5 metriä veden pinnasta mitattuna.
– Tämäkin on kooltaan vielä niukka, mutta isompaan ei ollut varaa, kertoo Seppo Koivupuro.
Koivupuron mukaan neuvostoliittolainen osapuoli olisi halunnut vieläkin isommat sulut, mutta Suomi päätti toisin.
Suomen puolella olleet sulut olivat koko käyttökunnossa, ja ennen vuokra-ajan alkamista Suomen puoleisissa suluissa kulki muun muassa turistialuksia ja jonkin verran rahtia.
Kanavan rakentaminen ja uudistaminen kesti kaikkiaan viisi vuotta. Työmaalla saattoi olla yhtä aikaa yli 2000 ihmistä töissä.
– Suomen että Venäjän puolelle perustettiin leirejä, joissa työläiset asuivat, muistelee Seppo Koivupuro.
1950-luvulla kanavassa piipahtivat matkustaja-alukset, mutta Neuvostoliiton puolelle ei päässyt.Pekka V. Virtanen / Lappeenrannan kaupunginarkisto
Yhteydet Neuvostoliiton kanssa
Vuokra-alueella Suomi teki 1960-luvulla kaikki kanavan kunnostustyöt. Kun vuokra-alue loppuu Juustilan eli nykyisen Brusnitšnojen kohdalla, niin siellä suomalaiset ja neuvostoliittolaiset työskentelivät yhdessä.
– Juustilan jälkeen väylä jatkuu vielä 15 kilometriä ennen kuin ollaan Viipurin edustalla. Työt jaettiin niin, että neuvostoliittolaiset ruoppasivat pehmeät maat ja suomalaiset kovan maan kohdat.
Entisen Kivisalmen uusien siltojen kohtalosta jouduttiin Koivupuron mukaan neuvottelemaan pitkään. Lopulta päädyttiin siihen, että Neuvostoliitto rakensi sillat suomalaisten kustannuksella.
– Neuvotteluiden jälkeen käytiin syömässä, ja kyllä se vodkakin kuului asiaan, naurahtaa Seppo Koivupuro.
Rättijärven eli Tsvetotšnojen sulku 1970-luvullaMikonsaari, Aarne A. / Lappeenrannan museot
Suomalaisia kirjaimia ei hyväksytty
Entinen kanavapäällikkö Seppo Koivupuro kertoo, että he olisivat halunneet sulkurakennuksiin suomalaiset nimet suomalaisin kirjaimin kirjoitettuna. Se ei kuitenkaan neuvostoliittolaisille käynyt.
– Suluilla oli hyvät suomalaiset nimet. Me tilattiin jo isot kirjaimet valmiiksi. Kun neuvostoliittolaiset ne näkivät, niin he ilmoittivat, että ei onnistu, kertoo Koivupuro.
Koivupuron mukaan suomalainen kirjaimet valmistanut tehdas oli vihoissaan. Osa kirjaimista voitiin käyttää sellaisenaan ja osa muotoiltiin uudelleen kyrillisiksi kirjaimiksi. Nykyisinkin kanavarakennelmien seinässä vuokra-alueella ovat kyrilliset kirjaimet ja neuvostoliittolaisten keksimät nimet suluille.
Lappeenrannassa 27. toukokuuta 2010 silloiset pääministerit Matti Vanhanen ja Vladimir Putin allekirjoittivat Saimaan kanavan vuokrasopimuksen.Tommi Parkkinen/Yle
Artikkelissa on haastatteluiden lisäksi käytetty lähteenä Jyrki Paaskosken teosta Viipuriin ja maailmalle - Saiman kanavan historia (Otava 2002)
