Itä- ja Kaakkois-Suomen pelastuslaitosten yhteisessä tilannekeskuksessa seurataan viiden pelastuslaitoksen hälytyksiä ja säätä. Vuodenvaihteessa toimintansa aloittanut tilannekeskus on osoittanut tarpeellisuutensa.
- Olemme välittäneet ilmoituksia liikennekatkoksista, Ilmatieteen laitoksen ilmoituksia, hankkineet taustatietoa pelastustyön johtajalle sammutustehtävissä ja välittäneet tietoa sähköyhtiöille, kertoo valmiuspäällikkö Joni Henttu Etelä-Karjalan pelastuslaitokselta ensimmäisen viikon toiminnasta.
Pelastuslaitosten yhteisen tilannekeskuksen perustamista on vauhdittanut hätäkeskusuudistus, jonka myötä pelastuslaitoksille siirtyi aiemmin kunnallisten hätäkeskusten hoitamia tehtäviä.
- Tärkein tehtävä on tukea kentällä tapahtuvaa pelastustoiminnan johtamista. Toinen tärkeä tehtävä on seurata turvallisuustilannekuvaa, olipa kyse sääilmiöistä tai vaikkapa liikenteestä, jotka edellyttävät pelastustoimelta valmiuden nostamista, sanoo pelastusjohtaja Seppo Lokka Etelä-Savon pelastuslaitokselta.
Tilannekeskusta ylläpitävät Pohjois-Savon, Pohjois-Karjalan, Etelä-Karjalan, Etelä-Savon ja Kymenlaakson pelastuslaitokset. Tilannekeskus toimii vuoroviikoin kunkin pelastuslaitoksen johtokeskuksessa.
- Suuret myrskyt ovat opettaneet sen, että tarvitaan tukitoimia laajoissa tilanteissa, sanoo valmiuspäällikkö Joni Henttu Etelä-Karjalan pelastuslaitokselta.
Maaseudun vanhukset turvaan myrskyn alta
Pelastuslaitosten lisäksi tilannekeskus välittää tilannekuvaa myös alueensa kunnille, joissa voidaan varautua aiempaa paremmin ennakolta esimerkiksi äärimmäisten sääilmiöiden aiheuttamiin häiriöihin. Esimerkiksi kuntien kotihoidosta vastaavat voivat pohtia, miten pitää varautua, jos myrsky katkaisee sähköt maaseudulta useiksi vuorokausiksi.
- Taannoisen Eino-myrskyn kaltaisessa tilanteessa tilannekeskus voi varoittaa pelastuslaitoksia ja kuntia jopa vuorokausia aiemmin tulevasta säästä, sanoo pelastusjohtaja Seppo Lokka.
Ennakkovaroitukset sääilmiöistä suoraan kännykkään
Etelä-Savossa viranomaiset testaavat uutta iNEMIS-tilannekuvajärjestelmää, joka kokoaa pelastuslaitoksille, poliisille ja kunnille alueellista tilannekuvaa.
- Järjestelmä yhdistää useista eri lähteistä tulevaa turvallisuustilannekuvaa, esimerkiksi sähköverkkoyhtiöiltä ja puhelinyhtiöiltä, sanoo Lokka.
Jatkossa Etelä-Savossa myös kansalaiset saavat halutessaan tietoa heidän lähellään tapahtuvista poikkeustilanteista älypuhelimeen.
- Tarkoitus on, että järjestelmä toimii kaksisuuntaisesti siten, että kansalaiset voivat lähettää vaikkapa kuvia tilannepaikalta, jatkaa pelastusjohtaja Seppo Lokka.
Myrskyalueen lisäksi tietoa tilanteesta kaivataan usein laajalla alueella.
- Meillä on hyvin paljon mökkejä, joiden omistajat asuvat esimerkiksi pääkaupunkiseudulla. Heille on hyvin tärkeää saada tietoa, että mikä on sähköverkon tilanne ja jäätyvätkö vesijohdot mökillä, toteaa Seppo Lokka.