Etelä-Karjalan maakuntajohtajana maanantaina aloittanut Matti Viialainen kantaa suurta huolta maakuntakaavapäätöksistä.
Hänen mielestään maakuntakaavojen alistamisesta ympäristöministeriölle pitäisi luopua.
- Eihän kuntakaavojakaan enää vahvisteta ministeriössä. Selkeintä olisi, että maakuntavaltuusto päättäisi kaavoista, ja jos siitä on erimielisyyttä, voitaisiin käydä oikeutta. Nyt tässä tulee turha sakkokierros, joka vie aikaa, arvostelee Viialainen nykyistä menettelyä.
Viialainen pitää ministeriötä myös jäävinä nykyisenkaltaisessa päätöksenteossa.
- On erittäin erikoinen tilanne, jossa ministeriö ja sen alainen hallinto (ely-keskusten ympäristövastuualueet) on prosessin osa. He ovat laatimassa kaavaa, mutta he myös ratkaisevat lopputuloksen, minusta siinä on jääviystilanne, arvostelee Viialainen.
Viialainen toivoo, että mnisteriön mielipiteet tulisivat selvästi esiin jo neuvotteluvaiheessa.
- Nyt heillä on aina niin sanotusti kortti hihassa, ja he voivat ratkaista, että tuo ei käy. Kun he eivät kerro mielipidettään riittävän ajoissa, siinä menee erittäin paljon aikaa ja työtä hukkaa, Viialainen harmittelee.
Etelä-Karjalassa huoli rajan hyödyntämisestä
Etelä-Karjalan olemassaolevassa maakuntakaavassa on varattu kaksi aluetta kaupan suuryksiköille. Alueen kunnat ja maakuntaliitto olisivat toivoneet kaksi vuotta sitten hyväksyttyyn kaavaan useampia alueita.
- Nyt molemmat alueet on varattu, eikä alueen kunnilla ole tarjota sijoittajille paikkoja, Viialainen pahoittelee.
Etelä-Karjalan maakuntakaavaa täydentävässä vaihekaavassa on toiveena saada kuntien keskustojen ulkopuolelle 774 000 kerrosneliömetriä tilaa uusia kauppoja varten.
Maakuntajohtaja Matti Viialainen muistuttaa, että kauppapaikkojen on oltava siellä, mihin tulee eniten asiakkaita. Rajan läheisyys ja sieltä tuleva ostovoima on kyettävä hyödyntämään. Siksi muun muassa Lappeenrannan Selkäharjun ja Parikkalan rajanyhteyspaikan yhteyteen suunnitellut kauppapaikat pitäisi Viialaisen mielestä saada toteuttaa.
- Kun Parikkalan rajanylityspaikka saadaan kansainväliseksi, siellä on oltava myös mahdollisuus kauppapaikkaan, vaatii Viialainen.
Kaakon maakunnille yhteinen tavoiteohjelma
Etelä-Karjalan maakuntajohtajana maanantaina aloittanut Matti Viialainen patistaa myös kaakon maakuntia yhteisen pöydän ääreen. Hänen mielestään kolmen maakunnan, Etelä-Savon, Etelä-Karjalan ja Kymenlaakson, täytyisi pikaisesti ryhtyä laatimaan yhteisiä tavoitteita seuraavalle hallituskaudelle.
- Maakuntaliittojen täytyy varsin pian laatia yhteinen tavoiteohjelma seuraavalle hallituskaudelle ja sitouttaa kaikki kansanedustajaehdokkaat ohjelman taakse. Ja läpimenijät toivottavasti toteuttavat sitten tätä maakuntien yhteistä tahtoa, Viialainen uskoo.
- Nyt on aika, jossa katsotaan ne yhteiset pääasiat, ja laitetaan sivuasiat sivuun. Yhteiset asiat on linjattava, että tästä vaalipiiristä saataisiin enemmän irti.
Viialaisen mielestä koko Kaakkois-Suomi on erittäin merkittävä ja potentiaalinen kasvualue koko Suomessa.