Ympäri maailmaa on jännitetty, selviytyykö vuosisadan komeetaksi luonnehdittu Ison-komeetta Auringon ohituksesta vai ei. Tuoreimpien havaintojen mukaan pyrstötähden ydin hajosi viime yönä, mutta pienentynyt ydin näyttäisi alkaneen muodostaa kaasusta ja pölystä uutta pyrstöä menettämänsä tilalle.
Martti Muinonen Etelä-Karjalan Nova -yhdistyksestä toteaa, että komeetasta on tehty iso juttu, vaikka pyrstötähtiä pyörii jatkuvasti taivaalla.
- Harrastajat haluavat hirveästi valokuvata Auringon lähelle tulevia komeettoja, mikä edellyttää, että horisontti on vapaa joko aamu- tai ilta-aurinkoon. Pyritään näkemään komeetta kirkkaimmillaan, Muinonen sanoo.
Miljardeja kilometrejä matkannut Ison on Muinosen mukaan valokuvattu jo monta vuotta sitten. Nyt se tuli Auringon lähelle, jolloin se on selkeämmin nähtävillä.
Komeetan koko oli arvioiden mukaan puolesta kilometristä kolmeen kilometriin. Muinonen kuvaa sitä lumipalloksi.
- Nyt kun se tuli Auringon lähelle niin siinä alkoi voimakas sulamisprosessi. Nyt kävi silleen, että se hajosi, hän toteaa.
Kirkasta taivasta odotellessa
Tällä hetkellä pyrstötähden tilannetta voi seurata esimerkiksi ESAn tai Nasan sivuilta.
- Idea on, että kun tulee ensimmäinen kirkas aamu tai ilta niin pääsemme näkemään, onko se siellä vai ei. Viimeisin tieto on, että kyllä se on siellä, mutta kirkkautta ei tiedä.
Isonin kaltaiset nopeat pyrstötähdet ovat Muinosen mukaan nähtävissä viikosta kahteen viikkoon.
Pyrstötähteä voi yrittää tiirailla horisontin läheisyydestä. Esimerkiksi illalla auringon painuessa horisontin taakse auringon lähellä pitäisi näkyä ylöspäin sojottava pyrstö, mikä on komeetta.
Komeettaa voi yrittää etsiä paljain silmin. Muinonen vinkkaa, että kiikarit ovat loistava työkalu.
Komeetat muodostuvat aurinkokunnan alueella olevasta hiekasta, lumimaisesta aineesta ja kaasuista.
- Syntymekanismia ei tiedetä, mikä saa sen lähtemään liikkeelle kohti aurinkoa.
Auringon ohitettuaan komeetta etääntyy siitä ja häviää kauas.
- Emme sitten tiedä, mihin ne menevät.
Pyrstötähtiä tulee ja menee
Muinonen huomauttaa, että taivaalla on tällä hetkellä toinenkin komea pyrstötähti Lovejoy. Ison ei ole Muinoselle suinkaan ainutlaatuinen kokemus.
- Halleyn pyrstötähteä kävin katsomassa Kanarialla. Elämässäni on ollut muitakin pyrstötähtejä Hale-Bobbista lähtien. Mielenkiintoisuus tulee siitä, kun ne tulevat Auringon lähelle, tuhoutuvatko ne vai ajautuvatko Jupiteriin. Jotkut ovat ajautuneet maahankin, jolloin se on pikkuisen vakavampi juttu.
Isonia ei sen hävittyä näkyvistä enää nähdä maasta käsin.
- Ei, mutta muita on tulossa ääretön määrä, Muinonen naurahtaa.