Ruotsalainen hotelliketju Scandic ostaa Resteliltä koko sen hotelliliiketoiminnan. Kaupan hinta on reilut sata miljoonaa euroa. Kauppaan kuuluu 43 hotellia.
Kaupan mukana ruotsalaisomistukseen siirtyy reilu tuhat työntekijää mutta myös kulttuurihistoriallisesti arvokkaita hotelleja. Hotellien historiaan liittyy niin sota-ajan neuvotteluja ja sairaalatoimintaa, seurapiiritapahtumia ja traaginen näyttelijättären kuolema.
Näitä ovat Imatran Valtionhotelli, hotelli Pohjanhovi Rovaniemeltä ja hotelli Aulanko Hämeenlinnasta.
Imatran valtionhotelli vanhin
Grand Hotel Cascade nousi Imatrankosken rannalle vuonna 1903. Se vaihtoi nimensä kuitenkin pian Imatran Valtionhotelliksi. Alkuaikoina se palveli ennen kaikkea venäläisiä matkailijoita. Vuosien aikana vanhaa jugendlinnaa on laajennettu muun muassa kongressi– ja kylpylärakennuksilla. Venäläiset ovat jälleen tärkeä osa asiakaskuntaa.
Restel ketjuun hotelli liittyi vuonna 2005.
Aulanko ja Pohjanhovi – veljekset
Rovaniemeläinen hotelli Pohjanhovi ja Hämeenlinnan hotelli Aulanko valmistuivat peräkkäin kolmekymmentäluvun lopulla. Aulangon suunnittelivat arkkitehdit Märta Blomstedt ja Matti Lampén, jotka olivat yhdessä Pauli Blomstedtin kanssa suunnitelleet Pohjanhovin. Molemmat hotellit edustivat funkkistyyliä.
Pohjanhovi avattiin vuonna 1936. Samana vuonna aloitettiin Aulangon suunnittelu.
Molemmilla hotelleilla on samanlaista historiaa. Talvisodan aikana sekä Aulanko että Pohjanhovi palvelivat sotasairaaloina.
Jatkosodassa Aulanko oli Lappiin sijoitettujen saksalaisten upseerien lomanviettopaikka. Pohjanhovissa puolestaan suomalaisten ja saksalaisten joukkojen sotapäälliköt pitivät neuvottelujaan.
Hotellissa vierailivat myös marsalkka Mannerheim, presidentti Risto Ryti seuranaan korkeita natsi-Saksan johtajia Heinrich Himmleriä myöten.
Aulanko – seurapiirihotelli
Vuonna 1938 valmistunutta Aulangon funkkishotellia pidettiin jo tuolloin merkittävän arkkitehtuurisena rakennuksena. Hotellin vihkiäiset olivat aikansa suuri seurapiiritapahtuma, johon osallistui myös marsalkka Mannerheim.
Aulangon hotelli tunnettiin avajaisten jälkeenkin pitkään hienomman väen pidoista.
Alkuaikoina hotellin ravintolassa oli oma leipomo. Hotellilla oli omaa karjaa ja kala-allas, jotta herrasväen ruoka oli mahdollisimman tuoretta.
Hotelli sai valitettavaa kuuluisuutta myös tragedian kautta, kun näyttelijä Sirkka Sari kuoli pudottuaan hotellin savupiippuun Rikas tyttö–elokuvan päätösjuhlissa.
Vuoden 1952 Helsingin olympialaisten aikaan hotellissa majoittui olympiaurheilijoita, kisattiinhan olympialaisten viisiottelu Hämeenlinnan Ahvenistolla.
Pohjanhovissa viihtyivät herrat ja narrit
Valmistuessaan Pohjanhovi oli hieno, siinä oli Lapin läänin ainoa hissi ja sähköistetty keittiö. Kaikissa huoneissa oli lämmin vesi ja kalleimmissa oma kylpyhuone.
Sota muutti kaiken. Saksalaiset polttivat hotelliin, joka avattiin uudelleen rakennettuna vuonna 1947.
Pula-aikana hotellia ei rakennettu entiseen loistoonsa. Pohjanhovi alkoi saada mainetta hotellina, jossa yöpyivät, söivät ja joivat herrojen ohella myös jätkät. Mainetta kasvatti, se, että hotellissa kuvattiin 1950–luvun alussa jätkistä kertovaa Rovaniemen markkinoilla -elokuvaa.
Myöhemmin presidentti Urho Kekkonen toi Pohjanhoviin useita valtionpäämiehiä ja maine paremman tasoisena hotellina vahvistui.
Molempia hotelleja on laajennettu
Aulankoa laajennettiin vuonna 1963, mutta funkkistyyli säilyi. 1970–luvun alussa olivat vuorossa nykyaikaisemmat laajennusosat. Vuonna 1990 hotelli sai kongressikeskuksen ja kylpylä-monitoimihalli valmistui hotellin yhteyteen vuonna 2006.
Vuoden 1947 Pohjanhovia on niin ikään laajennettu useaan otteeseen.
Hotelli Aulanko oli pitkään Suomen Matkailuyhdistyksen, myöhemmin Suomen Matkailuliiton omistuksessa erilaisten yhtiöjärjestelyjen kautta. Restelin omistukseen Aulanko siirtyi 1978.
Myös Pohjanhovin omistuksen takana oli aluksi Suomen Matkailijayhdistys. Hotelli siirtyi Rantasipi Oy:lle vuonna 1977. Kun Rantasipi ja Cumulus ketjut yhdistettiin vuonna 2016, sai Pohjanhovi Cumulus –mainokset katolleen
Häipyvätkö vanhat hotellit nimineen historian hämärään
Alkuvuodesta 2017 Rovaniemellä suututtiin, kun Restel poisti Pohjanhovin tunnukset hotellista ja jäljelle jäi vain Cumuluksen tunnukset. Kohun seurauksena Restelin johto taipui ja Pohjanhovi –teksti palasi paikoilleen.
Kohta Pohjanhovilla kuten Imatran Valtionhotellilla ja Aulangolla on uusi isäntä.
– Imatran Valtionhotelli, Pohjanhovi ja Aulanko ovat Scandicin omistuksen jälkeenkin Imatran Valtionhotelli, Pohjanhovi ja Aulanko. Sen voin luvata, vakuuttaa Scandicin Suomen toimitusjohtaja Aki Käyhkö.
– Se on sama jos edessä on nimi Scandic, vanhat nimet pysyvät.
Pohjanhovin ja Aulangon entinen hotellinjohtaja Olavi Virtamo murehtii, huuhtoutuuko kaupan myötä myös hotellien värikäs historia uuden tieltä pois.
– Kyllä minua pelottaa, että tässä häipyy merkittävä osa suomalaista hotellien kulttuurihistoriaa, sanoo Olavi Virtamo.
– Me haluamme kehittää kaikkia hotelleja ja ilman muuta myös näitä historiallisia hotelleja, lupaa toimitusjohtaja Aki Käyhkö.
Ruotsalainen omistus hiertää Olavi Virtamoa.
– Kaikki nämä hotellit ovat olleet tärkeitä Suomen matkailun tukipilareita. Voi käydä niin, ettei näitä hotelleja ruotsalaisomistuksessa enää arvosteta markkinoinnissa tai muutenkaan, kuten me olemme niitä arvostaneet, miettii Pohjanhovin ja Aulangon historiankin kirjoittanut Olavi Virtamo.
Aki Käyhkö toppuuttelee ruotsalaispelkoja.
– Tarkkaan ottaen suomalaiset hotellit osti Scandic Hotels Oy eli Suomen yhtiö. Mielestäni on hieno asia, että pystymme pohjoismaisena yhtiönä kehittämään liiketoimintaa voimakkain resurssein.
– Itse en suomalaisena näe mitään ristiriitaa siinä, että ostajana toimii Tukholman pörssissä listattu yhtiö. Me emme koe itseämme ruotsalaiseksi, vaan pohjoismaiseksi yhtiöksi, rauhoittelee Aki Käyhkö