Suomi aikoo esittää Saimaan norppasaaristoja uudeksi luonnonperintökohteeksi Unescon maailmanperintöluetteloon.

Ympäristö- ja ilmastoministeri Krista Mikkonen on kertonut aieluettelon päivittämisestä Maailmanperintöfoorumissa tänään.

Unescon maailmanperintösopimuksen tarkoituksena on turvata maapallon arvokkaimman luonto- ja kulttuuriperinnön säilyminen.

Esitetty maailmanperintökohde sijaitsee Saimaalla, Suomen suurimmalla järvellä. Perintökohde koostuisi pääosin valtion suojelluista Natura 2000 -alueista.

– Suomi on maailmanperintöstrategiassa linjannut, että luetteloon ehdotetaan vain erityisen arvokkaita kohteita. Sellainen norppasaaristojen kokonaisuus todella on, kertoo Mikkonen ympäristöministeriön tiedotteessa.

Norppakanta oli pienimmillään vain 130-160 yksilöä. Viimeisissä laskelmissa kanta on saatu kasvatettua 420-430 norppaan.

Ilmastonmuutos on kuitenkin vakava uhka norppakannalle.

Norppasaaristot olisi Suomen toinen luonnonperintökohde

Esitykset viedään Suomen kansalliseen aieluetteloon, jonka kohteita Suomi aikoo esittää maailmanperintöluetteloon. Ministeriöt esittävät uusilla kohteilla päivitetyn aieluettelon Unescolle viimeistään tammikuussa.

Päätöksen maailmanperintöluetteloon liitettävistä kohteista tekee vuosittain kokoontuva maailmanperintökomitea, joka koostuu 21 sopimusvaltion edustajista.

Ministeri Mikkosen mukaan tavoitteena on, että komitea voisi päättää norppasaaristojen lisäämisestä maailmanperintöluetteloon vuoden 2024 kokouksessa.

Hankkeen kustannuksiksi on arvioitu vuosina 2021-2023 noin 210 000 euroa. Metsähallituksen vuotuiset kustannukset esiselvitykseen ja varsinaisen hakemuksen valmisteluvaiheessa ovat noin 70 000 euroa.

Mikkonen otti kantaa myös Savonlinnan kansallisen kaupunkipuiston puolesta.

– Kansallisen kaupunkipuiston perustaminen Savonlinnaan ja verkkokalastusrajoitusten päivittäminen olisivat tarpeellinen lisätuki hankkeen hyväksymiselle Unescossa, toteaa ympäristöministeri Mikkonen.

Norppasaaristo on ympäristöministeriön ja Metsähallituksen yhteinen esitys luonnonperintökohteeksi.

Maailmanperintöluettelossa on tällä hetkellä 1 121 kohdetta, joista 213 edustaa luonnonperintöä. Suomen seitsemästä maailmanperintökohteesta kuusi edustaa kulttuuriperintöä ja yksi eli Merenkurkun saaristo, luonnonperintöä.

Puolustusvoimat on ylentänyt reserviläisiä pääasiassa kahdesti vuodessa – joulukuussa itsenäisyyspäivänä ja kesäkuussa Puolustusvoimien lippujuhlapäivänä. Ylennykset ovat olleet nähtävissä muun muassa Puolustusvoimien Internet-sivuilla. Myös useat tiedotusvälineet ovat niitä julkaisseet.

Ylennyksissä kerrotaan ylennettävän koko nimi, asuinkunta ja sotilasarvo. Puolustusvoimat ei ole kysynyt julkaisemiseen reserviläisiltä julkaisulupaa, eikä aio tehdä sitä jatkossakaan.

Yle kysyi vuosi sitten, miksi Puolustusvoimat voi julkaista ylennettävien nimet omalla luvallaan, mutta esimerkiksi ylioppilaiden ja ammattiin valmistuvien nimiä voi julkaista vain, mikäli asianomainen antaa siihen luvan.

Tuolloin Puolustusvoimat vetosi Puolustusvoimien tietosuojajohtaja Kari J. Laitisen mukaan vanhaan perinteeseen, jonka on katsottu tukevan maanpuolustustahtoa.

Lopulta sekä Puolustusvoimille että tietosuojavaltuutetulle oli epäselvää, saako nimiä julkaista vai ei.

Puolustusvoimien henkilötietoja sääntelevän lain mukaan Puolustusvoimat saa luovuttaa tiedon sotilasarvosta ulkopuolisille vain poikkeustapauksissa, kuten esimerkiksi tuomioistuimelle. Sen lisäksi tieto reserviläisen sotilasarvosta voidaan luovuttaa viranomaiselle, yhteisölle ja yksityiselle henkilölle tiedon sotilasarvosta kunniamerkin myöntämistä tai muuta palkitsemista varten.

Ylentämistietoihin Puolustusvoimat kuitenkin soveltaa julkisuuslakia, jossa tarkasti määritellään, mitkä seikat Puolustusvoimissa ovat salaisia. Tällaisia ovat esimerkiksi kohteet, keksinnöt, laitteet tai järjestelmät, jotka muuten voisivat vaarantaa maanpuolustuksen etua. Lisäksi salassapidettäviä ovat tietyt asiakirjat, jotka koskevat sotilastiedustelua, puolustusvoimien varustamista, kokoonpanoa tai sijoitusta.

Viranomainen ei voi puuttua

Apulaistietosuojavaltuutettu Jari Råman on Puolustusvoimien pyynnöstä perehtynyt reserviläisten ylennystietojen julkaisemiseen.

Julkisuuslaki ei apulaistietosuojavaltuutetun mukaan erikseen kiellä ylennettävien nimien kertomista.

– Vaikka tietosuojavaltuutetulla ei ole toimivaltaa arvioida, onko tieto salassa pidettävä vai ei, voidaan tästä huolimatta todeta, ettei Puolustusvoimien tekemästä arviosta ole huomautettavaa. Asia ei näin ollen aiheuta toimenpiteitä, kerrotaan apulaistietosuojavaltuutettu Jari Råmanin 14.10.2020 tekemässä päätöksessä.

Råman on myös tyytyväinen muutoksiin, joita Puolustusvoimat on viime keväästä lähtien tehnyt. Puolustusvoimat päätti, ettei se enää julkaise ylennettävien nimiä Internet-sivuillaan. Sen sijaan tiedotusvälineet saavat ne erikseen pyytämällä. Myös Puolustusvoimien julkaisema Ruotuväki-lehti voi julkaista tiedot.

Vanhoja tietoja Puolustusvoimat ei ole poistanut, sillä vuosi sitten päätetyt reserviläisten ylennykset ovat edelleen nähtävissä Puolustusvoimien Internet-sivuilla.

Puolustusvoimat kertoo tiedotteessaan, että tietosuojavaltuutetun päätöksen mukaan Puolustusvoimien ylennystietojen julkaiseminen ei muodosta EU:n tietosuoja-asetuksen eikä kotimaisen tietosuojalainsäädännön tarkoittamaa itsenäistä henkilörekisteriä.

Edistää maanpuolustusta

Puolustusvoimat haluaa julkaista ylennystiedot jatkossakin, koska sen mukaan ylennystietojen julkaiseminen perustuu Puolustusvoimille laissa säädetyn tehtävän hoitamiseen.

– Tarkoitus on kansalaisten sitouttaminen niihin arvoihin ja toimintoihin, jotka edistävät maanpuolustusta. Ylennystietojen julkaisu on ollut itsenäisyyspäivään ja Puolustusvoimien lippujuhlanpäivään liittynyt pitkäaikainen perinne, johon on aina liittynytylennettyjen henkilöiden palkitsemisen kaltainen huomioiminen ja siten maanpuolustustahdon ylläpitäminen, kertoo Puolustusvoimat tiedotteessaan.

Puolustusvoimat myös katsoo, että ylennystiedot tuovat Puolustusvoimille myönteistä julkisuutta.

– Suuren julkisuusintressin vuoksi Puolustusvoimat on arvioinut tietojen olevan julkisia, kerrotaan Puolustusvoimien tiedotteessa.

Puolustusvoimien pääesikunta esittää, että lakia henkilötietojen käsittelystä Puolustusvoimissa muutetaan niin, että siinä selvästi kerrotaan ylennystietojen olevan julkisia.

Juttua täsmennetty 13.11.2020 klo 15.54. Juttuun lisätty tieto, että Puolustusvoimat soveltaa julkisuuslakia, kun se julkaisee reserviläisten ylentämistietoja.

Lue seuraavaksi: Reserviläisten ylennyksistä syntyi erikoinen soppa – Puolustusvoimat on kertonut tiedot vuosikymmenten ajan eikä itsekään tiedä, saako niin tehdä

Saimaa on ollut vuosisatoja kulkuväylä, joka on yhdistänyt koko Itä-Suomea. Modernin maailman myötä tuo merkitys on osin hävinnyt.

Nyt Saimaasta halutaan jälleen koko alueen yhdistävä tekijä. Yhteistyötä viritellään erityisesti matkailun ja kulttuurin aloilla.

– Olemme havahtuneet siihen, että Saimaan rannalla asuu samanlaisia saimaalaisia ja voimme tehdä yhteistyötä monissa asioissa, Etelä-Karjalan liiton kehittämispäällikkö Anu Talka sanoo.

Yhteinen kulttuuripääkaupunkihakemus

Yhtenä esimerkkinä yhteistyöstä on se, että Saimaan alue hakee yhdessä Euroopan kulttuuripääkaupunkiasemaa vuodelle 2026.

Saimaa-ilmiö 2026 -hakemuksen keulakuvana on Savonlinna, jonka nimissä hakemus on tehty. Sen taustalla on kuitenkin koko Saimaan alue Etelä- ja Pohjois-Karjalasta, Etelä-ja Pohjois-Savoon.

– Savonlinna on tämän alueen vanhin kaupunki ja se on sopivasti alueen keskellä. Siellä on myös hienosti Saimaata ja koko Itä-Suomea symboloiva Olavinlinna, Anu Talka perustelee alueen ryhmittymistä Savonlinnan taakse.

Saimaan eksotiikkaa

Kansainvälinen raati hyväksyi kesällä Savonlinnan Saimaa-ilmiö 2026 -hakemuksen toiselle kierrokselle. Jatkoon pääsivät myös Oulu ja Tampere.

Hakemuksen kiritti jatkoon Värttinä-kansanmusiikkiyhtyeestä aikoinaan kuuluisaksi tullut itäsuomalaisen kulttuurin monitoiminainen Sari Kaasinen, joka on kulttuuripääkaupunkihankkeen vetäjä.

– Sari sai kansainväliset tuomaritkin laulamaan suomeksi, joten kyllä siellä vau-efekti oli mukana, Talka kertoo.

Esittelytilanne oli omalaatuinen, koska se tapahtui teams-etäyhteytenä. Tämä ei kokenutta esiintyjää kuitenkaan pysäyttänyt.

– Säestin siinä livenä kanteleella ja meidän videolla oli yksi kertosäe, jota esityksen lopussa sitten rallattelin. Lopuksi me sitten kaikki yhdessä lauloimme sitä, Sari Kaasinen kertoo.

Hyötyä koko Saimaan alueelle

Savonlinnan kulttuuripääkaupunkiaseman kautta halutaan hyötyä ja uutta elinvoimaa koko Saimaan alueelle. Talkan mukaan hakemus pakottaa osallistujat tarkastelemaan Saimaan aluetta uudelleen ulkopuolisin silmin ja etsimään uusia toimintatapoja.

– Meidän pitää ajatella tekemistämme uusiksi. Täytyy miettiä, mitä tässä meidän elämäntavassa on sellaista, mistä voimme kertoa eurooppalaisille kanssakulkijoillemme.

Kulttuuripääkaupunki hankkeen johtamiseen virkavapautta Joensuun kultuurijohtajan paikalta ottanut Sari Kaasinen näkee, että Itä-Suomessa on nyt uutta halua tehdä yhteistyötä.

– Valintaraatikin näki sen voimavarana meidän hakemuksessa. Minusta tällainen yhteistyö on tämän alueen kannalta ehdoton edellytys ei pelkästään kulttuurin kannalta vaan tämän alueen koko tulevaisuuden osalta.

Yhteistä matkailumarkkinointia

Saimaan alue keskittää voimiaan myös matkailumarkkinoinnissa. Marraskuun alussa alkoi Etelä-Karjalan, Etelä-Savon ja Varkauden yhteinen LakeSaimaa hanke, jossa rakennetaan uusi yhteinen verkkoalusta matkailumarkkinoinnille.

Etelä-Savo ja Etelä-Karjala ovat jo aikaisemmin markkinoineet LakeSaimaa-brändiä ulkomaille. Nyt maakuntien yhteistyö laajenee saman tuotemerkin avulla myös kotimaahan.

Samalla Etelä-Karjalan GoSaimaa- ja Etelä-Savon VisitSaimaa -alustat jäävät vähitellen pois käytöstä.

– Tarkoitus on, että vuoden 2021 lopussa LakeSaimaa verkkoalustan kehitys on niin pitkällä, että voimme luopua näistä muista alustoista, Mikkelin matkailujohtaja Maisa Häkkinen kertoo.

Venäjän viranomainen on kieltänyt liikennöinnin Saimaan kanavan tuloväylällä pimeällä.

Viipurin satamakapteeni asetti rajoituksen pimeän ajalla liikkumisesta tuloväylällä syyskuussa.

Rajoituksen syynä on se, että Venäjän puolella sijaitsevan tuloväylän valot ovat rikki eikä väylällä ole sen takia turvallista liikkua pimeällä.

–Kyse on nimenomaan turvallisuudesta,kertooSisävesiväylät-yksikön päällikkö Tero Sikiö Väylävirastosta.

Saimaan kanava on ainoa vesireitti Suomen suurimmalta järveltä Saimaalta merelle, mutta sinne päästäkseen on kuljettava Venäjän kautta. Kanavalla on pituutta 43 kilometriä ja siinä on 8 sulkua.

Kanavasta noin puolet on Venäjän puolella, mutta Suomi on vuokrannut alueen itselleen pitkäaikaisella vuokrasopimuksella.

Väyläviraston mukaan rajoitus tuli yllätyksenä kaikille Saimaan kanavan toimijoille.

– Väylävirasto tarjosi heti asian tultua tietoon apua ja omia laitteitaan käyttöön. Venäläiset eivät kuitenkaan pystyneet niitä hyödyntämään eikä avuntarjous tuottanut tulosta, sanoo Sikiö.

Saimaan kanavan tuloväylän kunnossapito on täysin Venäjän vastuulla.

Ainutlaatuinen tilanne

Saimaan kanavassa kulkee tällä hetkellä ainoastaan rahtiliikennettä. Suomen ja Venäjän välinen raja on suljettu muulta liikenteeltä koronapandemian takia.

Väyläviraston Tero Sikiön mukaan heillä ei ole tarkkaa tietoa kellonajoista, joita rajoitus koskee.

– Rajoitus vaikeuttaa Saimaan kanavan liikennettä hyvinkin paljon. Tähän vuodenaikaan pimeä ajanjakso on hyvin pitkä. Jos silloin ei pysty liikkumaan, monille laivoille tulee odotusaikoja sekä Saimaalle tultaessa että poispäin mentäessä.

Sikiön mukaan tilanne on ainutlaatuinen.

– En muista, että vastaavaa olisi tapahtunut sinä aikana kun minä olen työskennellyt täällä.

Sikiö kertoo, että Suomen kanavavaltuutettu on kirjelmöinyt asiasta Venäjän kanavavaltuutetulle. Myös Väylävirasto on ollut useita kertoja viikossa yhteydessä Venäjän osapuoleen asian jouduttamiseksi.

Tarkkaa tietoa rajoituksen kestosta ei ole, mutta Sikiö uskoo, että tilanne saadaan korjattua lähiaikoina.

Juttua ja otsikkoa korjattu 12.11.2020 klo 10.59: Täsmennetty, että viranomainen kielsi liikkumisen tuloväylällä, ei Saimaan kanavassa.

Lue myös:

Suomen suurin järvi sai kauan kaipaamaansa jättipotin – Venäjälle johtava kanava tuo Saimaalle liki 100-metriset alukset

— Bonjour.

Mustissa raameissa olevan lasioven avaa siististi pukuun pukeutunut ovimies, joka toivottaa tervetulleeksi pariisilaiseen luksuliikkeeseen.

Myymälässä vaatteet roikkuvat väljästi rekeissä. Laukut on järjestetty vitriineihin ja hyllyihin. Täällä ei myydä massamuotia, vaan tarkasti harkittuja kokonaisuuksia.

Myyjä rientää paikalle kysymään, kuinka voi auttaa.

Arvotalon kivijalassa sijaitseva luksusmerkin myymälä on kokemus. Mustaa, valkoista, ylellistä.

— Ranskassa, joka mielletään monien luksusbrändien kotimaaksi, luksus sitoutuu vielä enemmän palvelukokemukseen liikkeessä, kertoo Aalto-yliopiston tutkijatohtori Linda Turunen.

Turunen on tutkinut paljon muodin vastuullisuutta, vastuullisuusviestintää ja second hand -ilmiötä luksusmuodin kentällä.

Ranskassa luksuskuluttaminen yhdistetään korkeaan tulotasoon. Suomessakin luksustuotteita ostetaan, mutta tyyli on eri.

Suomalaiset arvostavat yhä enemmän second hand -tuotteita, eli he ostavat tavaroita ja vaatteita käytettynä. Siinä missä ranskalainen menee ostamaan merkkikäsilaukkunsa mieluummin ylellisen palvelukokemuksen kivijalkaliikkeestä, suomalainen selaa lukususseocondhandia myyviä nettikauppoja tai kirjautuu Facebookin myyntiryhmiin. Vastaavia ei ainakaan Turusen tietojen mukaan muissa maissa juuri harrasteta.

— Facebook-ryhmät, josta ostetaan secondhandina, ovat tosi suomalainen ilmiö, jota esimerkiksi Ranskassa ihmetellään, Turunen kertoo.

Suomalaiset kokevat sekä ostamisen että myymisen omakseen. Myös ne, jotka ostavat uutena, osallistuvat usein second hand -markkinoille myymällä tuotteita.

Myös suomalaisten kulutustavat vaihtelevat. Osa haluaa ostaa luksustuotteensa uutena ja esimerkiksi käsilaukku saatetaan kokea hyvin henkilökohtaisena asusteena.

Käytetyn luksustavaran kiinnostus kuitenkin kasvaa ja siihen on monia syitä.

Säästöä rahassa ja ympäristössä

Merkkilaukun hinta on yleensä sadoista euroista tuhansiin euroihin. Esimerkiksi Chanelin tikkikuvioisten ja ketjuhihnaisten klassikkolaukkujen hinnat pyörivät mallista riippuen 5 000 euron molemmin puolin.

Luksustuotteiden ostaminen käytettynä sopii suomalaiseen mielenlaatuun, Linda Turunen sanoo. Kalliin tuotteen hankkiminen käytettynä voi olla helpommin järkeiltävissä. Sillä saattaa säästää hiukan rahaa ja lisäksi on ympäristöystävällisempää.

Vahvasti pinnalla oleva vastuullisuuskeskustelu on muokannut monen kulutustottumuksia.

— Ajatellaan, että käytettynä ostaminen on oikeutetumpaa, kun ei lisätä materiaalia maailmaan. Second handin kasvun myötä ajatellaan, että tuote palvelee minua hetken ja sitten myyn sen eteenpäin. Tämä valtaa tilaa ajatukselle siitä, että itseä ei nähdä tuotteen loppukäyttäjänä, Turunen sanoo.

Hän uskoo, että esimerkiksi vaatteiden lainauspalvelut kasvavat tulevaisuudessa.

Jotkut eivät halua ostaa asioita käytettyinä, mutta toisille se on monellakin tapaa tärkeää. Esimerkiski lifestylemerkkien piirissä olevan Louis Vuittonin ja huippumuotia edustavan Chanelin laukkuja halutaan ostaa käytettyinä, koska niiden nahka patinoituu ajan kanssa kauniimmaksi.

— Sitten on ihmisiä, jotka ajattelevat, että hienoa, että tällä on aikaisempi elämä ja nyt se pääsee minun kanssani seikkailemaan, Turunen kertoo.

Vaatteita sesongin mukaan

Lappeenrantalaisen second hand -liikkeen ikkunassa mainitaan sanat slow fashion eli hidasta muotia. Revenin rekeistä löytyy kalliimpia lifestyle-merkkejä, kuten Samujia ja Louis Vuittonia. Yrittäjä Pauliina Kallioniemi ottaa myyntiin myös muita merkkejä, kunhan tuote on laadukas.

— Tarkoitus on, että täältä löytyy laadukkaita vaatteita, joilla on käyttöä tulevaisuudessakin. Tuotteet ovat myös puhtaita ja raikkaita, Kallioniemi kertoo.

Kallioniemelle laatu tarkoittaa tietysti sitä, että vaate tai asuste on yleisesti hyvässä kunnossa. Materiaalien pitää olla myös kohdallaan. Revenin asiakkaiden ikähaitari on laidasta laitaan, mutta vakioasiakkaat ovat enimmäkseen 30—40 ikävuoden tienoilta.

Yksi Revenin asiakkaista on Kirsi Ström, joka syynää vaatteiden tuotetiedot huolella.

— Kun löydän mielenkiintoisen tuotteen, alan tutustua sen materiaaleihin. Suosin luonnonkuituja ja akryylia ei saa olla lainkaan, sillä se nyppyyntyy. Sitten katson pesuohjeen ja tietysti sen, että vaate on siisti ja puhdas, Ström sanoo.

Siinä missä Facebook-kirpputoreilta ostetaan mielellään asusteita, kalliita kelloja ja laukkuja, myydään kivijalkaliikkeessä paljon sesongin mukaista vaatetta. Ostaminen on helpompaa, kun vaatteita pääsee itse hipelöimään ja sovittamaan.

— Keskityn käyttövaatteisiin, esimerkiksi takkeja ja huppareita on helppo ostaa kuvasta. Housut ovat hankalampia. Käsilaukkuja olen ostanut myös, Ström kertoo.

Ström ostaa käytettynä laadukkaita merkkejä. Hän kokee, että ostamalla second hand -tuotteita säästää selvää rahaa. Lisäksi se on kierrätystä. Ström myy myös itse ylimääräisiä tavaroita eteenpäin.

Ström kertoo ostavansa paljon tuotteita myös verkkopohjaisilta myyntipaikoilta, esimerkiksi Tori.fistä, Facebookin kirpputoreilta ja Rekki-sovelluksesta. Rakkain löytö on Burberry-merkkinen huivi.

— Pyydän myyjältä tarkemmat mitat ja lisätietoa langanvedoista ja tuotteen yleissiisteydestä. Ostan harkiten, enkä kertakäyttöä varten, Ström kertoo.

Rikkaasta ympäristötietoiseksi

Suomalaisia luksuksen kuluttajia voi tyypitellä eri tavoin.

Yksi haluaa ostaa uutena vain Balenciagaa, toinen kelpuuttaa vain Phoebe Philon aikaista Célinea. Lifestyle-kuluttaja panostaa laatubrändeihin.

— Olen törmännyt siihen, että ihmiset, jotka etsivät vaikka Vestiaire Collectivesta tiettyjä luksusbrändituoteita, ovat olleet kiinnostuneita esimerkiksi Samujista tai Artekista. He ajattelevat, että on positiivista, kun tuotteella on historia ja tarina eivätkä näe aiempaa käyttöä negatiivisena, Turunen kertoo.

Second hand -shoppailijat ovat myös eri ryhmää kuin vintage-keräilijät.

— Second hand -porukka ostaa tavaroita käyttöön, mutta vintage edustaa tiettyä aikakautta ja on usein enemmän keräilyn kohde ainutlaatuisuutensa vuoksi, Turunen sanoo.

Luksustuotteisiin on aina liittynyt sosiaalinen ulottuvuus. Kalliilla vaatteilla ja käsilaukuilla voidaan viestiä esimerkiksi tietystä elämäntyylistä tai vauraudesta. Second handin myötä ajatusmaailma muuttuu. Käytettynä ostamisesta tuleekin asia, josta mielellään puhutaan.

— Enää ei ajatella, että tuote säilyy äidiltä tyttärelle. Ostetaan laatua, joka säilyy seuraavalle omistajalle. Ei enää pelkästään bling-blingiä ja näyttämistä, vaan se saa erilaisen vihreän viitan ylleen. Rakastat luksusta, mutta ymmärrät vastuullisuuden, Turunen kuvailee.

Ympäristöjärjestö WWF on avannut verkossa seurattavan suoran Luontolive-lähetyksen metsälintujen talviruokintapaikalta. Lintujen ruokailua pääsee seuraamaan tästä aamusta lähtien Luontoliven verkkosivuilta.

Vanhaan suojeltuun metsään Etelä-Karjalassa jo toista kertaa sijoitetun kameran edessä voi nähdä talitiaisten ja närhien ohella uhanalaisia töyhtö- ja hömötiaisia sekä hyvällä onnella valkoselkätikan.

– Suurin uhka nopeasti uhanalaistuneille hömö- ja töyhtötiaiselle ovat hakkuut ja metsien yksipuolistuminen. Talousmetsästä ei esimerkiksi hömötiaiselle löydy läheskään yhtä hyvin talviravintoa kuin vanhoista luonnonmetsistä, WWF:n ohjelmapäällikkö Petteri Tolvanen kertoo tiedotteessa.

Metsänsä Metso-ohjelman kautta suojelleen Hannu Siitosen mukaan kameran edustalla käy suhina.

– Suuri osa ihmisistä ei edes tiedä, millainen on vanha metsä. Tässä kamerassa näkee juuri tällaista monimuotoista metsää ja vanhan metsän lajeja, kuten hömötiaisia, Siitonen sanoo tiedotteessa.

Tällä kertaa lähetyksessä on mukana myös ääni. WWF:n mukaan sen Luontolive-verkkolähetyksiä on katsottu viimeisen kolmen vuoden aikana lähes 12 miljoonaa kertaa. Lähetyksissä ovat esiintyneet muun muassa kyykäärmeet ja sääkset.

Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri Eksote vie eteenpäin Lappeenrannassa sijaitsevan keskussairaalan kiinteistön yhtiöittämistä. Eksoten hallitus näytti asialle vihreää valoa keskiviikon kokouksessaan.

– Hallitukselta tuli selkeä hyväksyntä sille, että tätä asiaa edistetään, Eksoten toimitusjohtaja Timo Saksela kertoo.

Eksoten toimitusjohtajan mukaan yhtiöittämisestä on levinnyt julkisuuteen osin vääriä käsityksiä. Kysymys ei ole esimerkiksi sairaalarakennuksen myynnistä ulkopuoliselle kiinteistösijoittajalle vaan Eksote muodostaa keskinäisen kiinteistöyhtiön, jolle kiinteistö myydään.

– Omistajana säilyy edelleen Eksote, Saksela korostaa.

Myöskään sairaalarakennusten käyttötarkoitus ei muutu yhtiöittämisen seurauksena. Eksote suunnittelee jo sairaalan vanhan osan remontointia.

– Mietimme jo A-tornin remontointia. Se on tyhjänä ja nyt mietitään, että mitä toimintoja sinne jatkossa siirretään, Saksela sanoo.

Lisäaikaa kunnille palkkarästien maksuun

Yhtiöittämistä tarvitaan Sakselan mukaan siksi, että kuntayhtymän osakaskunnat saavat aikaa maksaa Eksotelle syntynyttä palkkavelkaa.

– Eksoten taloustilanne on nyt haastava. Yhtiöittämisellä saamme kassaan rahaa pienemmällä aikavälillä niin, että kunnat eivät joudu heti kattamaan näitä alijäämiä, vaan maksamista voidaan jaksottaa 30 vuoden ajalle. Tämä helpottaa kuntien tilannetta.

Käytännössä kysymys on kirjanpidollisesta järjestelystä, jonka avulla Eksote voi ottaa lainaa ja maksaa pois henkilöstölle syntyneet palkkarästit.

Palkkarästit syntyivät, kun tuomioistuin määräsi Eksoten maksamaan 30 miljoonaa euroa takautuvia palkkasaatavia työntekijöilleen. Tuomioistuimen päätöksen mukaan Eksote ei ollut suorittanut oikein palkkojen harmonisointia, kun kuntyhtymä perustettiin kymmenen vuotta sitten.

Konsulttiyhtiö BDO on arvioinut sairaalakiinteistön markkina-arvoksi noin 140 miljoonaa euroa. Tämän mukaan Eksotelle tulisi laskennallista myyntivoittoa noin 58 miljoonaa euroa sairaalakiinteistön kirjanpitoarvon ollessa noin 82 miljoonaa euroa.

Kunnat mukana päätöksen valmistelussa

Seuraavaksi yhtiöittämisestä odotetaan Eksoten jäsenkuntien mielipiteitä.Eksoten toimitusjohtajan Timo Sakselan mukaan asiaa on kuitenkin valmisteltu tiiviissä yhteistyössä kuntien kanssa.

– Kuntien johtajat ja Eksoten hallitus ovat toistaiseksi olleet sitä mieltä, että tämä on ainoa järkevä ratkaisu, joka tässä tilanteessa kannattaa tehdä.

Normaalisti tähän aikaan vuodesta moni pähkäilee, mitä kimaltavaa ja glitteriä laittaisi pikkujouluihin ylle. Nyt ei tarvitse pohtia – tai korkeintaan kannattaa miettiä asun yläosaa.

Useissa firmoissa pikkujoulut pidetään tänä vuonna etänä. Osa yrityksistä on myös perunut juhlansa koronatilanteen takia kokonaan.

Yle kysyi kahdelta toimijalta, miten ne järjestävät etäpikkujoulunsa.

Uudet työntekijät järjestävät pikkujoulut Vismalla

Vismalla on yhteensä 1500 työntekijää 15 eri paikkakunnalla Suomessa. Visman Solutions-yksiköllä on toimipaikat Helsingissä, Lappeenrannassa ja Lahdessa, joissa työntekijöitä on yhteensä 280.

Yrityksen Solutions-yksikössä on muodostunut perinteeksi se, että viimeisimpänä taloon tulleet työntekijät järjestävät pikkujoulut. Poikkeusvuodesta huolimatta tästä perinteestä ei ole luovuttu.

Vismassa markkinointipuolella työskentelevä Jussi Reponen aloitti työnsä helmikuussa Vismalla, ja sai kunnian olla järjestämässä tämän vuoden pikkujouluja. Reposen lisäksi seitsemän muuta työtekijää ovat suunnitelleet juhlia syyskuun alkupuolelta lähtien.

Tänä vuonna ohjelmistoyrityksessä pidetään monen firman tavoin pikkujoulut etänä työaikana.

– Suurin osa meilläkin tekee etätöitä. Siksi juhlat päätettiin pitää työaikana, ettei näyttöpäätteiden tuijottelu jatkuisi illallakin, toteaa Jussi Reponen.

Etäjuhlat ovat aiheuttaneet päänvaivaa uusille työntekijöille, jotka haluaisivat järjestää kaikesta huolimatta mieleenjäävät juhlat.

– Kieltämättä pientä painetta on kyllä ollut, että saadaan järjestettyä hauskemmat juhlat kuin aiemmin.

Pikkujoulut ovat kuin televisio-ohjelma

Visman pikkujoulujen järjestäjille tuotti päänvaivaa aluksi tekninen alusta, jotta 280 työntekijää voi kokoontua ja yhteydet toimisivat. Ensin yritys ajatteli suunnitella sen itse, mutta lopulta otettiin apuun juhlia aiemmin järjestänyt tapahtumatoimisto. Sen kautta saatiin juhlalle tekninen alusta ja myös apua juhlaohjelman suunnitteluun.

Vismalla pikkujoulut on rakennettu kuin televisio-ohjelma: on juontaja, visailuja ja kisailuja sekä Visma-haaste.

– Duudsonien Jarppi tulee kuvaamaan meidän toimistollemme lähiviikkojen aikana Visma-haasteen, joka on Posse-tv-ohjelmasta tuttu "ykkösellä sisään"-haaste. Halukkaat saavat osallistua haasteeseen, ja parhaat palat koostetaan pikkujoululähetykseen, kuvailee Reponen.

Ykkösellä sisään haasteessa, pitää tehdä jotain hankalahkoa, joka saadaan editoimalla näyttämään helpolta. Esimerkiksi heittämällä avaimet kaukana olevaan avainnaulaan. Yrityksiä tulee oikeasti monta, mutta ohjelmaan leikataan ainoastaan onnistunut yritys, joka saa homman näyttämään helpolta.

Idea tv-ohjelmatyylisistä pikkujouluista tuli tapahtumatoimistolta.

– Pikkujoulujen aikana on monta vaihtuvaa esiintyjää ja ohjelmanumeroa.

Pääpaino Visman pikkujouluissa on juhlijoiden osallistamisella, jottei juhla olisi pelkkää näytön tuijottelua.

– Kisat ja visat osallistavat sekä Visma-haaste tuo ihmisiä yhteen, eikä ole passiivista tuijottelua.

Ruokapuoli Visman pikkujouluissa hoidetaan herkkukorilla.

– Kyseessä on lähituottajien tuotteita sisältävä herkkukori, joka toimitetaan jokaiselle kotiin. Siinä on syötävää ja pientä naposteltavaa pikkujouluiltaan, Jussi Reponen kertoo.

Halvempia esiintyjiä kaivataan

Etelä-Karjalan liitossa pikkujoulupaikka oli ehditty varata jo alkuvuonna, mutta koronan takia paikkavaraus peruttiin. Nyt myös he juhlivat pikkujouluja etänä.

– Meillä on kaikki pikkujoulujen elementit läsnä tämän vuoden etäjuhlissakin, toteaa kehittämispäällikkö Anu Talka Etelä-Karjalan liitosta.

Tarkkaan Talka ei halua kertoa pikkujouluista, sillä osa ohjelmasta on vasta varmistumassa ja henkilökunnalle halutaan pitää ohjelma yllätyksenä. Liitossa on noin 30 työntekijää, lisäksi pikkujouluihin osallistuu maakuntahallitus.

Vaikeuksiakin etäpikkujoulujen järjestämisessä oli. Talkan mukaan kohtuuhintaista, hauskaa ohjelmaa oli vaikea löytää.

– Me löysimme puhuja- ja viihdyttäjäpalveluita netistä. Mutta kun 30 minuuttia maksaa 3000 euroa, niin se on mahdottoman kallista tällaiselle julkisyhteisöpohjalta toimivalle organisaatiolle, Talka sanoo.

Talka ymmärtää, että esiintyjille kuuluvat asialliset korvaukset, mutta silti hän kaipaa halvempiakin vaihtoehtoja.

– Nyt olisi tarve striimatulle ohjelmalle, joka maksaisi 500, 1000 tai 1500 euroa. Olen aika varma, että monet muutkin ovat painineet tämän saman asian kanssa.

Ilman ohjelmaa Etelä-Karjalan liiton pikkujouluissa ei silti jäädä. Talkan mukaan he löysivät oman maakunnan sisältä viihdyttävää ohjelmaa, johon heillä oli varaa.

"Ylenpalttinen riehakkuus puuttuu"

Visman tyyliin Etelä-Karjalan liittokin järjestää pikkujoulut työajalla. Liiton pikkujouluihin ruoka haetaan ravintolasta firman piikkiin.

– Työntekijät voivat hakea tietystä ravintolasta ruokaa etäjuhliin. Ja kauempana asuvat voivat sitten käydä hakemassa kaupasta ruoan, toteaa kehittämispäällikkö Anu Talka Etelä-Karjalan liitosta.

Vaikka lähes kaikki elementit etäjuhlissa ovat läsnä, silti eräs pikkujoulujen pääpiirre puuttuu.

– Ehkä niistä sellainen ylenpalttinen riehaantuneisuus puuttuu tänä vuonna. Tietysti se varmasti vaikuttaa riehaantuneisuuteen, etteivät ihmiset ole samassa tilassa keskenään.

Talka uskoo, että etäpikkujoulut voivat jatkua koronavuoden jälkeenkin. Hänen mielestään moni yritys, jolla on useita toimipisteitä, saattaa jatkossakin järjestää pikkujoulut etänä. Sen takia Talka toivoo juhlien ohjelmaa tarjoavien yritysten kasvattavan ja monipuolistavan palveluitaan.

– Kyllä minä kannustan alan osaajia miettimään ohjelmatarjontaa etäjuhliin, ja tekemään sen helposti ostettavaksi.

Mutta ovatko etäpikkujoulut sitten mistään kotoisin, jos ei voi edes juhlia kunnolla?

– Mielestäni etäpikkujoulut ovat parempi vaihtoehto kuin ei pikkujouluja ollenkaan, toteaa Anu Talka.

Juttuun korjattu 13.11.2020 klo 9.01 Visma-konsernin koko

Mitä, jos lapsia kuunneltaisiin enemmän?

Uudella videolla Yle Mix esittelee keinoja parantaa maailmaa yksi ehdotus kerrallaan.

Imatralaiset koululaiset kertovat ideasta uudeksi liikuntapaikaksi. Ylöjärveläiset koululaiset pohtivat, kumpi toimisi paremmin, boikotti vai adressi.

Jasmin kysyy myös aikuiselta asiantuntijalta, miten lapset saisivat enemmän huomiota parannusehdotuksilleen.

Video on tehty yhteistyössä Lasten tasavallan kanssa.

Kouluikäiset voivat tehdä oman koululaisaloitteensa tässä osoitteessa.

Yle Mixin videot ilmestyvät Youtubeen ja Yle Areenaan keskiviikkoisin ja perjantaisin. Voit seurata meitä myös Tiktokissa tunnuksella @ylemix.

Lue lisää:

"Kommentoi tuonne alle, jos sulla on juttuaiheita" – Yle Mix on uutispalvelu lapsille, katso ensimmäinen video Areenasta tai Youtubesta

Saimaan kanavalle johtavan tuloväylän turvalaitteiden valaistus korjataan.

Venäjän kanavavaltuutetun toimisto ilmoitti tänään maanantaina, että Saimaan kanavalle johtavan tuloväylän valaistujen turvalaitteiden korjaaminen on aloitettu.

Saimaan kanavan tuloväylän turvalaitteiden kunnossapito on Viipurinlahdella Venäjän vastuulla.

Venäjän kanavavaltuutetun toimistolta (FGU Saimenskij kanal) tulleen ilmoituksen mukaan Venäjän hydrografinen palvelu on aloittanut toimet navigoinnin loistojen korjaamiseksi Saimaan kanavan tuloväylällä.

Korjaustyö valmistuisi ja loistot otettaisiin jälleen käyttöön viikon 47 loppuun mennessä.

Rajoituksen poistamisesta neuvoteltiin aktiivisesti

Viipurin satamakapteeni kielsi liikennöinnin Saimaan kanavan Venäjän puoleisella tuloväylällä pimeän aikaan 28. syyskuuta alkaen rikkoutuneiden turvalaitteiden takia.

Lue lisää: Venäjä kielsi yllättäen liikkumisen Saimaan kanavan tuloväylällä pimeällä – Väylävirasto ihmeissään: "En muista vastaavaa"

Alusliikennettä rajoitettiin Saimaan kanavan tuloväylällä Mariankiven merkiltä Brusnitshnojen sululle.

Määräys on voimassa, kunnes valaistut merenkulun turvalaitteet ovat saatu toimintakuntoon.

Suomen ja Venäjän kanavavaltuutettujen toimistojen välillä on neuvoteltu aktiivisesti rajoituksen poistamiseksi.

Saimaan kanavan liikennemäärä on viime vuosina ollut 1,3 miljoonaa tonnia vuodessa. Tänä vuonna tavaraliikenteen määrä on ollut kasvussa.

Portaat johdattavat alas kellariin, jossa avautuu ovi soittimien keskelle. On kuin tulisi bändikämpälle, mutta tässä kellarihuoneessa on paljon siistimpää. Vihreä sohva nököttää pianon vieressä.

Huppariin pukeutunut musiikkiterapeutti Ari Ollikainen istahtaa työtuoliinsa ja kertoo avoimesti, että nyt tuntuu siltä, kuin joululahja olisi tulossa etukäteen.

– Siinä mielessä tämä tuli yllätyksenä, että me emme tietäisi tästä ilman julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestöön kuuluvien ensihoitajien esiintuloa. Tämä on vähän kuin tulisi joululahja etuajassa.

Ollikainen puhuu työnantajansa Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri Eksoten palkkarästeistä, jotka tulevat maksuun kuluvan marraskuun lopussa.

– Pari tonnia tulee. On ihan hyvä, että tulee vähän enemmän kerralla.

Käytäväkeskusteluja palkkasaatavien määristä

Kaikkiaan 4 500 Eksoten työntekijää saa korvauksia maksamattomista palkoista. Summat vaihtelevat työntekijää kohden muutamasta sadasta aina 12 000 euroon asti.

– Kyllähän tässä on sitä, että työntekijät vertailevat saataviaan keskenään aika paljon. Moni työntekijä varmasti pohtii, onko kaikkia kohdeltu tasavertaisesti, kertoo Ollikainen.

Palkkarästien määrät aiheuttivat käytäväkeskusteluita työntekijöiden kesken. Tarkoista summista on puhuttu vain lähinnä lähimpien työkavereiden kanssa. Ollikainen kertoo, että hänen palkkasaataviensa määrän syynä on pitkä työura ilman katkoksia.

– Minun saataviini vaikuttaa se, että olen ollut sadan prosentin työajalla säännöllisesti töissä. Ei ole ollut palkattomia jaksoja. Vaihtelevuutta on tosi paljon palkkasaatavissa. Jokaisen työntekijän henkilökohtainen tilanne huomioidaan niissä, kertoo Ollikainen.

30 miljoonan euron palkkarästit

Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin työntekijöiden palkkasaatavat ovat muodostuneet 10 vuoden aikana.

Kun Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri aikoinaan perustettiin, piti kaikille työntekijöille taata sama palkka. Työntekijät tulivat Eksotelle eri kunnista, jolloin heidän palkkansa erosivat toisistaan. Palkkaharmonisointi jäi kuitenkin tekemättä.

Asia huomattiin vasta vuoden 2019 kesällä, kun Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO vei kolmen Eksoten työntekijän palkkakiistan työtuomioistuimeen. Työtuomioistuin velvoitti Eksoten maksamaan kolmelle työntekijälle puutteellisiksi jääneitä palkanosia. Tämän kautta selvisivät lopulta myös muiden työntekijöiden palkkasaatavat.

Eksotella oli jäänyt palkkoja maksamatta kaikkiaan 30 miljoonaa euroa. Nyt ne maksetaan.

Lue lisää: 4 000 työntekijälle on maksettava korvaukset eikä kukaan tiedä, mistä rahat revitään – sote-piirin munaus uhkaa viedä kokonaisen maakunnan talouden suohon

Mediasta tieto palkkarästeistä

Musiikkiterapeutti Ari Ollikaisen luottamus työnantaja Eksotea kohtaan rapautui palkkarästijupakan tultua ilmi.

– Luottamus on kolauksen kärsinyt. Kyllä sitä ottaa tulevaisuudessa herkemmin luottamusmieheen yhteyttä, jos on epäselvyyksiä palkkaan tai työaikaan liittyen.

Alun alkaen Ollikainen kuuli palkkarästeistä median kautta, kun JUKOn työtuomioistuimeen viemä palkka-asia tuli julkisuuteen.

– Pikkasen viiveellä meille asiasta kerrottiin. Koronakeväällä tai vähän ennen tämä taisi tulla tietoon.

Palkkaharmonisoinnin tekemättä jättäminen herättää Ollikaisessa ihmetystä.

– Kieltämättä kummalliselta tuntuu, että palkkaharmonisointi jäi tekemättä näinkin pitkältä ajalta. Eksotellakin on ollut monia eri vaiheita 10 vuoden aikana, esimerkiksi Imatran liittyminen Eksoteen vuonna 2016, ihmettelee Ollikainen harmonisoinnin tekemättä jäämistä.

Eksoten työntekijät ovat saaneet tukea myös verotuksellisiin asioihin liittyen, koska lisääntyneet palkat vaikuttavat loppuvuoden tuloveroprosenttiin kasvattaen sitä.

– Verojohtaja on tiedottanut meitä, miten tässä kannattaa menetellä. On pitänyt hakea muun muassa muutosverokorttia, Ollikainen kertoo.

Kiitoksia työnantajalle löytyy myös

Ari Ollikainen on työskennellyt Eksotella sen koko historian eli 10 vuoden ajan. Sitä ennen hän oli Eksoten edeltäjän eli paikallisen sairaanhoitopiirin palveluksessa.

Vuonna 1983 Ollikainen aloitti Rauhan mielisairaalassa Lappeenrannassa ja siirtyi sen sulkemisen jälkeen nuorisopsykiatrian osastolle Etelä-Karjalan keskussairaalaan vuonna 1996. Tällä hetkellä Ollikainen työskentelee Lappeenrannassa lasten ja nuorten talolla musiikkiterapeuttina.

60-vuotias Ollikainen uskoo, että menee tovi, että luottamus työnantajaa kohtaan on voitettu takaisin. Palkkarästijupakka-aika on ollut hänelle poikkeuksellista aikaa.

– Aina ennen on voinut luottaa työnantajaan, että palkat on tullut ajallaan – jopa silloin kun oli pankkilakko. Silloin palkat maksettiin käteisenä palkkapusseissa. Palkanmaksussa ei ole koskaan ollut ikinä mitään ongelmaa. Eittämättä tämä kummalliselta tuntuu, kuvailee Ollikainen.

Ollikaisella löytyy myös kiitoksen sana työnantajalleen.

– Neuvottelujen edetessä Eksote on tiedottanut oikein hyvin. Samoin tietoa on tullut median kautta ja myös Tehyn luottamusmiehiltä.

Ollikaisen uskoo, että luottamus työantajaan palautuu vähitellen.

– Se palautuu toimimalla avoimesti ja läpinäkyvästi, kuten nyt tässä tilanteessa on toimittukin. Eli nyt on tuotu reilusti julki, että asiassa on tehty virhe, joka nyt korjataan, ynnää musiikkiterapeutti Ari Ollikainen.

Jo kaukaa näkyy, että punatiilinen omakotitalo massiivisine ovineen on valtava. Tiiliseinät kätkevät sisälleen peräti 475 neliömetriä tilaa.

Tasakatolla seisoo kaksi riviä aurinkolämpökeräimiä. Ne ovat päävastuussa talon lämmityksestä ympäri vuoden.

– Koko vuoden aikana 70 prosenttia talon lämmityksestä tulee auringosta. Se on huomattavan paljon, kun on näin iso kiinteistö, kertoo talon omistaja, eläkkeellä oleva hammaslääkäri Kauko Ilomäki.

Katuharjalla lumet pois

Vuonna 1978 rakennetun talon lämmitys perustuu aurinkoenergialla lämpiävään vesikiertojärjestelmään. Aurinkolämmön lisäksi siihen kuuluvat kaksi ilmalämpöpumppua ja ja vesi-ilmalämpöpumppu, joka pyörii matalalla teholla.

Talvipakkasilla Ilomäki polttaa joka päivä takallisen klapeja. Hän kertoo, että silti suuri osa lämmöstä tulee talvellakin auringosta.

– Sisälämpötila meillä on talvella 25 astetta.

Aurinkolämpöjärjestelmiä on kaksi, joissa kummassakin on 92 putkea.

Ilomäen mukaan järjestelmä toimii automaattisesti tietokoneohjauksella. Muuta ei tarvitse tehdä, paitsi jos on hyvin luminen talvi. Auringon lämpö ei pääse paksun lumikerroksen läpi.

– Silloin käyn harjaamassa leveällä, karkealla katuharjalla lumen pois. Se on kymmenen minuutin työ.

10 000 litraa öljyä

Lämmitettävää alaa talossa on 350 neliötä, mutta huonekorkeus on osassa taloa yli kolme metriä. Kauko Ilomäki arvioi, että kiinteistössä on kuutioita kolmen tavanomaisen omakotitalon verran.

Sähkö- ja lämmityskulut olivat ennen isot – eivätkä niin ympäristöystävälliset. Jo keskikokoinen omakotitalo kuluttaa vuodessa noin 2000 litraa öljyä.

– Meillä meni lämmitykseen 10 000 litraa öljyä vuodessa, nyt enintään 500. Kun talo on näin iso, tuli mieleen tehdä jotain laskun ja hiilidioksidipäästöjen pienentämiseksi. Tämä on yhden ihmisen ilmastoteko.

Ilomäki alkoi rakentaa järjestelmää Kouvolan Elimäellä sijaitsevaan taloonsa 15 vuotta sitten, mutta sitä on laajennettu näihin päiviin asti. Suurin oivallus on peräisin Ilomäen työuralta hammaslääkärinä.

Potilaana oli putkimies, joka odotteli tuolissa puudutuksen tehon alkamista.

– Hän sanoi, että lämminvesivaraajan tulee olla riittävän iso. Meille tuli aurinkolämpöä varten 2 500 litran vesivaraaja. Se oli oikea päätös.

Käyttövesi lämpiää Ilomäen mukaan vähintään osittain auringolla ympäri vuoden. Lämmin vesi ei ole loppunut kesken.

– Meillä on kotona 16 kuutiota vetävä sisäuima-allas, jonka veden lämmitin huhtikuussa aurinkolämmön ja vesi-ilmalämpöpumpun avulla. Se maksoi minulle 85 senttiä. Sanoisin, että sähköllä tai öljyllä lämmitettynä se olisi maksanut noin sata kertaa enemmän.

Ainakin tuplasti tavanomaista isompi

Omakotiliiton mukaan kansalaisten tietoisuus ja halu kokeilla omavaraisia lämmitys- ja sähköjärjestelmiä on kasvanut merkittävästi. Liiton mukaan kiinnostuksen syynä on todennäköisesti se, ettei kuluttajilla ole juurikaan keinoja vaikuttaa sähkönsiirtohintoihin.

Suomessa sähkönjakeluyhtiöillä on monopoliasema.

Lue lisää: Sähkölasku pian nolla euroa – mies irrotti omakotitalonsa sähköverkosta ja alkoi tuottaa sähkönsä itse: "Muut ajattelivat, että hulluhan tuo on"

Energiayhtiöistä arvioidaan, että lähes 200 putken järjestelmä on harvinaisen suurikokoinen. Tavanomainen kokohaarukka omakotitalojen aurinkolämpöjärjestelmissä on aktiiviselta pinta-alaltaan noin 3-12 neliömetriä.

– 12 neliömetriä voi vastata noin 90:tä tyhjiöputkea keräimestä riippuen. Tässä puhutaan selvästi suuremmasta järjestelmästä, vertaa asuinrakennusten energiatehokkuuden asiantuntija Teemu Kettunen kestävän kehityksen asiantuntijapalveluita tarjoavasta Motivasta.

Katolla seisovat tyhjiöputket on tilattu Kiinasta. Ilomäen mukaan ne olivat edulliset, mutta kestävät. Hän kertoo vaihtaneensa niistä 15 vuoden aikana kaksi. Lämminvesivaraajan koon lisäksi putkien kulma on talvella tärkeä.

– Nämä putket ovat hyvin pystyssä. Pystyn hyödyntämään niitä talon lämmityksessä uskomattoman paljon. Riittää, kun tyhjiöputkissa on 27 astetta. Ei sieltä kaikki lämpö tule, mutta merkittävä osa, kertoo Kauko Ilomäki.

Energiatehokkuuden professori Jero Ahola Lappeenrannan-Lahden teknillisestä yliopistosta sanoo, ettei aurinkolämmön saanto voi olla marras-helmikuussa yleisellä tasolla kovin suurta, koska aurinko paistaa matalalta ja lyhyen aikaa päivässä.

– Auringon säteilyn pitää osua mahdollisimman paljon siihen putkialaan. Pystyasennossa putket ovat kyllä parhaassa kulmassa kohti aurinkoa, koska se paistaa talvikuukausina matalalta, toteaa Ahola.

Heijasteet käytössä

Tyhjiöputkista saatava 27 asteen lämpö voi Aholan mukaan riittää hyvin vesikiertoiseen lattialämmitykseen. Sellainen on Ilomäelläkin käytössä. Jos talo lämpiää pattereilla, tarvitaan korkeampia lämpötiloja.

Ilomäkikin toteaa, ettei aurinkoa voi pimeinä päivinä hyödyntää. Silloin apuun tulevat järjestelmään kuuluvat pumput. Hänen mukaansa auringon lämpö tulee muutenkin talvella taloon suurelta osin valosta ja heijasteista, ei vain auringonpaisteesta.

Ilomäki kertoo saaneensa viime vuoden tammi-, helmi- ja maaliskuussa auringosta yli 3000 kilowattituntia lämpöä.

– Olen lukenut varsin paljon lumiheijasteiden vaikutuksista. Lumi heijastaa valoa todella paljon. Lisäksi minulla on käytössäni heijastavat, alumiinikankaiset pressut.

"T-paita ja shortsit päälle"

Talo on täynnä erilaisia mittareita, joita Kauko Ilomäki seuraa hyvin tarkasti. Hänelle on tärkeää saada jatkuvasti tietoa, miten järjestelmä toimii. Energiaraportit ovat Ilomäen sanoin lahjomattomia.

– 10. maaliskuuta olohuoneen sisälämpötila oli 29,5 astetta, ja se oli pelkästään auringosta tullut lämpö. Sehän on liian paljon, mutta sitten voi laittaa päälle t-paidan ja shortsit, Ilomäki sanoo.

Marraskuun pilvikeleillä Ilomäki laittaa päälle suuritehoisen vesi-ilmalämpöpumpun.

– Käytän sitä aina yöaikaan, koska silloin sähkö on halvinta. Näillä keleillä se maksaa ehkä 70 senttiä yöltä. Koko talon lämmitykseen se ei riitä, mutta meillä on lisänä kaksi ilmalämpöpumppua.

Ilomäki korostaa sitä, että vesi-ilmalämpöpumppu käy hyvin pienellä, 35 asteen osateholla.

– Yksi asia, mitä ammatti-ihmisetkään eivät tässä matalalämpötekniikassa aina ymmärrä, on että tehosuhde on aivan erilainen. Pumpulla saisi tuotettua myös 60-asteista vettä, mutta hyötysuhde romahtaa siinä täysin.

Ilomäki kertoo, että talon lämmityskulut olivat esimerkiksi huhtikuussa 41 euroa. Hän kertoo säästäneensä järjestelmänsä ansiosta vuosien mittaan ainakin upouuden Audin verran rahaa. Niitäkin hänellä on ollut useita.

– Säästöä on tullut yli 100 000 euroa. Summa pohjautuu toki siihen, että kiinteistö on näin suuri.

Sähköyhtiönkin suuntaan sähkönkulutus näkyy nyt niin pienenä, että Ilomäkeä on epäilty huijauksesta.

50 hehkulamppua vaihtoon

Joitakin vuosia sitten ovella seisoi sähköyhtiön tarkastaja. Tämä ihmetteli, miksi talon sähkönkulutus oli pudonnut dramaattisesti.

– Tarkastaja toi selvästi, mutta tyylikkäästi esiin, että onko tehty ohitus sähkötaulun sähkömittariin.

Ilomäki kutsui tarkastajan sisään ja esitteli lämmitys- ja sähköjärjestelmään tehdyt muutokset. Niihin kuului edellä kerrotun lisäksi myös se, että talon 50 energiasyöppöä hehkulamppua oli vaihdettu led-lamppuihin. Lisäksi vanha pakastin oli mennyt vaihtoon.

– Hän oli minulle tuttu mies ja kysyi, että kuinka sinusta Kauko on tullut noin nuuka. Sen jälkeen ei sähkölaitokselta ole ketään käynyt.

Järjestelmä on Ilomäelle ylpeyden aihe, ja hän esittelee sitä mielellään kaikille kiinnostuneille. Hän on myös suunnitellut samanlaisen, mutta modernimman aurinkoenergiajärjestelmän poikansa omakotitaloon Helsingissä.

Siellä säästöä tulee vielä enemmän, koska aurinkolämpö on huomioitu jo tontinvalintavaiheessa.

– Tiedän Suomesta noin 20 vastaavaa projektia ja jokainen niistä on epäonnistunut. Yleisin virhe on aivan liian pieni lämminvesivaraaja.

Bisnestä Ilomäki ei ole keksinnöstään tehnyt. Yksi syy on hinta. Ilomäki on maksanut elementeistä yhteensä 16 500 euroa.

– Se on iso raha, jos rahaa on niukasti.

Lisäksi Ilomäki on havainnut, että ihmisillä on vaikeuksia ymmärtää, miten järjestelmä toimii.

– Kun väitelleet tohtoritkaan tai diplomi-insinöörit eivät ymmärrä tätä minun kehittämääni matalalämpötekniikkaa, markkinoinnissa on tiettyjä ongelmia.

Voit keskustella aiheesta. Keskustelu sulkeutuu 18.11. kello 23.

Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri Eksoten akuutin mielenterveys- ja päihdevastaanoton ylilääkärinä työskentelevä Juha Kemppinen oli mukana, kun Eksotea perustettiin vuonna 2010.

Etelä-Karjalassa päätettiin tuolloin yhdistää maakunnan hajallaan olleet mielenterveys- ja päihdevastaanotot yhdeksi yhteiseksi poliklinikaksi.

– Sellaista integroitua järjestelmää ei siihen aikaan ollut Suomessa missään tehty. Silloinen esimieheni sanoi, että sinulla on kaksi kuukautta aika perustaa poliklinikka, sanoo Kemppinen.

Kemppinen kertoo tarttuneensa työhön innokkaasti.

– Minua turhautti, että potilaiden asiat eivät tule hoidetuksi. Toinen minua askarruttava kysymys oli, miksi tunnetusti fiksut ihmiset toimivat niin tyhmästi eri organisaatioissa. Tehottomuutta oli valtavasti, esimerkiksi jonot hoitoon olivat pitkiä.

Ruuhkat helpottivat

Kymmenen vuotta sitten lappeenrantalainen Juha Kemppinen valitsi kollegoidensa kanssa yhdistettävien poliklinikoiden kolme ydintehtävää.Käsittelyyn valikoituivat aikuisten ADHD:n hoito, psykiatrinen työkyvyn arviointi ja opioidikorvaushoito.

– Mietimme näiden prosessien työnkulkua, mitä kukakin työryhmän jäsenistä tekee, ja sijoitimme tiedot tietokoneohjelmaan.

Poliklinikalla kerätyn datan mukaan hoitoa saatiin tehostettua merkittävästi.

– Hoitajat esimerkiksi sanoivat alussa, että heille ei mahdu yhdelle päivälle yhtään enempää potilasta. Tarkastellessamme dataa huomasimme, että heillä oli noin 2,4 käyntiä per päivä. Suurin osa työpäivästä kului siis johonkin muuhun.

Määrä saatiin Kemppisen mukaan nostettua helposti noin 4,5 potilaskontaktiin päivässä.

– Se tarkoitti 12 prosenttia enemmän potilaita ja 16 prosenttia enemmän käyntejä. Vastaväittelijäni totesi, että teollisuudessa ollaan tyytyväisiä, jos tuottavuus nousee muutamia prosentteja ja tässä puhutaan kuitenkin kymmenien prosenttien noususta.

Palveluiden ruuhkautuminen helpottui, kun lähetteiden käsittely jätettiin pois.

– Perinteisesti lähetteitä käsiteltiin neljä kertaa ennen kuin kukaan tapasi edes potilasta. Potilaan pitää ensin jonottaa lähetettä paria viikkoa terveyskeskus- tai työterveyslääkäriltä ja lähetteen käsittelyyn jälkeen hoitoon pääsyä kolmesta viiteen viikkoa. Kun jätimme lähetteet pois, jonot katosivat.

Kemppinen kehitti kollegoineen ydintehtäviä paremmiksi tuotantotalouden prosessien kehittämisen ja prosessiajattelun kautta.

"Nukun neljä tuntia yössä"

Tuloksista syntyi ylilääkärin työn ohessa tuotantotalouden alan väitöskirja.

Oma kiinnostus aihetta kohtaan auttoi Juha Kemppistä yhdistämään työn ja tutkimuksen tekemisen.

– Olen aikoinaan valmistunut yhtäaikaa lääkäriksi ja sosionomiksi, joten "out of the box" -ajattelu on minulle tyypillistä. Nukun 4–5 tuntia yössä, ja jotkut ovat sanoneetkin, että helppohan sinun on, kun sinulla on kaksi päivää meidän muiden sijasta.

Yhteenvetona väitöksen mukaan teollisuudesta tuttuja tuotannonkehittämistyökaluja käyttämällä voidaan ratkaista myös mielenterveys- ja päihdehoidon ruuhkia.

Kemppinen yllättyi tutkimusta tehdessään datan tuloksista.

– Kun näin hoitokäyntien määrän per hoitaja, luulin, että siinä on virhe. Luku ei voinut pitää paikkansa, mutta totta se oli.

Edistyksellinen malli käyttöön muuallakin

Juha Kemppisen mielestä Etelä-Karjalan mielenterveys- ja päihdehoito on nykyäänkin hyvällä tolalla. MTPA-malli eli mielenterveys- ja päihdepoliklinikoiden yhdistelmä, jossa potilas voi jokaisena päivänä ja vuorokauden jokaisena hetkenä kävellä poliklinikalle sisään, on edelleen hyvin edityksellinen Suomessa.

Kehitetävääkin Eksotessa kuitenkin löytyy.

– Kehitettävää on esimerkiksi moniongelmaisten auttamisessa eli heidän, jotka tarvitsevat muun muassa Kelan, työvoimaviranomaisen ja päihdepuolen palveluja. Näihin palvelujen suurkuluttajiin panostaminen saisi paljon hyvää aikaan.

Kemppinen toivoo, että MTPA-malli otettaisiin käyttöön laajemminkin. Sen käyttöönottoa jarruttaa kuitenkin erilaiset toimintakulttuurit, joiden muuttaminen on hankalaa.

– Ja kaikki haluavat keksiä pyörän itse.

Kemppisen väitöskirja Kliinisen päätöksenteon tukijärjestelmän kehittäminen ja implementointi integroituun mielenterveys- ja addiktiohoitoon tarkastettiin LUT-yliopistossa Lappeenrannassaviime viikolla.

Kolmisenkymmentä Lappeenrannan koulujen oppilasta on ilmoittanut sairastuneensa viime viikon lopulla sen jälkeen, kun kouluruokana oli tarjottu tortilloja.

Tiedot perustuvat kyselyyn, jolla Lappeenrannan seudun ympäristötoimi selvittää, onko sairastumisilla yhteyttä kouluruokaan.

Torstaina 12. päivänä marraskuuta osassa Lappeen koululla ja Sammonlahden koululla tarjotuista tortilloista oli havaittu hometta. Muutamille henkilöille oli tietojen mukaan tullut pahoinvointioireita.

Ympäristötoimen tämän viikon maanantaina jakamaan kyselyyn oli tiistaina aamupäivän aikana saapunut yli 600 vastausta.

Ensimmäisten vastausten perusteella on ilmennyt vajaa 30 sairastunutta.

Kysely jaettiin Lappeen, Skinnarilan, Sammonlahden, Lavolan, Kuusimäen ja Lönnrotin kouluilla sekä Lyseossa ruokailleille. Kyselyyn voi vastata on perjantaihin 20.11. asti.

Ruokanäytteiden tulokset valmistuvat loppuviikosta

Tarjoillusta ruuasta otetut näytteet on lähetetty laboratorioon maanantaina. Tuloksia on odotettavissa loppuviikosta ja marraskuun viimeisellä viikolla.

Koulujen keittiöihin tehdyissä tarkastuksissa ei todettu puutteita toiminnassa. Kyselyn ja ruokanäytteiden tutkimusten perusteella selvitetään, onko sairastumisilla yhteyttä kouluruokaan.

Monen muun suomalaiskaupungin tapaan Lappeenrannassa ei tällä hetkellä ole yhtään lunta, eikä myöskään jäätä. Siksi kaupungin asukkaat joutuivat maanantaina hieraisemaan silmiään, kun hiekoitusautot kurvasivat jalkakäytäville ja pyöräteille.

Hiekoitussepeliä levitettiin lähes kaikille kaupungin keskustan ja keskustan tuntuman kävely- ja pyöräteille useiden kilometrien matkalle sulan asvaltin päälle. Sepeli tuntui ennemminkin haittaavan kävelyä kuin parantavan sitä.

Lappeenrannan kaupungin kunnossapitopäällikkö Topi Kangas. Miksi kaupunki hiekoitti sulat pyörä- ja kävelytiet?

– Sääennuste näytti, että saattaa tulla pakkasyö. Päätimme tehdä ennaltaehkäisevän ratkaisun ja hiekoitimme pyörä- ja kävelytiet. Jos tulee pakkanen, hiekat olisivat siellä valmiina ja sepeli lisäämässä kitkaa. Jos märän asvaltin päällä oleva kosteus pääsee yöllä ennen aamun liikennettä jäätymään, on se todella vaarallista.

Topi Kankaan mukaan kyseessä oli ennen kaikkea varotoimi, jolla estetään aamun liukastumiset. Vaikka pakkasyötä ei tullutkaan, ovat hiekat valmiina loppuviikkoa varten, jonne on pakkasöitä ennustettu.

– Jalankulkijat ja pyöräilijät eivät sepeliä kovin paljoa liikuta. Se kestää paikoillaan useita päiviä, kertoo Kangas.

Yleensä ihmiset ovat tottuneet siihen, että hiekoituskalusto saapuu paikalle, kun tiet ovat jäässä ja maa lumesta valkoinen. Kun viime syksyt ovat lumettomia, on hiekoitus Kankaan mukaan aloitettava jo aiemmin kuin lumi on satanut maahan.

– On totuttu siihen, että maa on valkoinen, ennen kuin tiet ovat jäässä. Nykypäivänä maa on sula, mutta kuitenkin märkä. Yöllä voi tulla pakkasta, ja jos siellä ei ole sepeliä, on tie todella liukas. Lumikaan ei anna yhtään kitkaa, kertoo Lappeenrannan kaupungin kunnossapitopäällikkö Topi Kangas.

Lehtien tekstiviestipalstoilla ja kaupunkien Facebook-ryhmissä on totuttu joka talvi näkemään moitteita kaupungille, kun ei ole hiekoitettu.

Oliko nyt ajatus, että hiekoitetaan reilusti etukäteen, ettei tule sanomista?

– No ei. Kyse on lähinnä siitä, että sanomista kaupungille tulee aina teki miten tahansa. Kyllä tässä oli turvallisuus ajatuksena, ettei pääsisi syntymään tilannetta, jossa pyörätiet ja jalkakäytävät ovat kauttaaltaan liukkaat. Sitä tilannetta yritetään välttää viimeiseen saakka, kertoo kunnossapitopäällikkö Topi Kangas.

Liukastumiset ja kaatumiset aiheuttavat Suomessa vuodessa tuhansia nilkkamurtumia. Kaatumisen seurauksena tyypillisiä ovat myös lonkka- ja rannemurtumat.

Liikenneturvan vuonna 2017 tekemän kyselyn mukaan joka kolmas liukastunut kertoo onnettomuuden johtuneen huonosta tiestä tai puutteellisesta tien kunnossapidosta.

Liukastumisen takia tulleet kaatumiset aiheuttavat usein kustannuksia yhteyskunnalle sekä kaatuneelle kipua ja ehkä pitkänkin sairasloman. Niiden ennaltaehkäisy innostaa kaupunkejakin entistä tehokkaampaan hiekoitukseen.

Lue seuraavaksi: Kuka vastaa vahingosta, kun joku liukastuu pihalla tai lumikuorma putoaa päälle?

Kaakkois-Suomessa on todettu viime aikoina aikaisempaa enemmän koronavirustartuntoja, joiden epäillään olevan peräisin Venäjältä, jossa tautitilanne on huomattavasti Suomea huonompi.

– Viimeisen viikon aikana meillä on ollut neljä koronatartuntaa, joiden epäilemme tapahtuneen Venäjän-käynnin yhteydessä. Tämä on noin kolmannes kaikista tartunnoista viikon aikana, Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin terveys- ja vanhustenpalvelujen johtaja Tuula Karhula huomauttaa.

Kaikkiaan Etelä-Karjalassa on todettu viimeisen viikon aikana 13 tartuntaa.

Myös Kymenlaakson Kymsote varoitteli äskettäin Venäjällä saatujen tapausten lisääntymisestä. Kymsoten mukaan tuolloin noin neljännes Kymenlaaksossa todetuista tartunnoista epäiltiin tapahtuneen Venäjällä käynnin yhteydessä.

Alueen terveysviranomaiset vetoavatkin Venäjällä käyviin henkilöihin.

– Pyydämme, että kaikki vielä miettisivät, onko välttämätöntä matkustaa Venäjälle, Tuula Karhula sanoo.

Karhulan mukaan Eksoten tietoon on tullut myös tapauksia, joissa Venäjällä käyneet eivät ole noudattaneet kymmenen päivän vapaaehtoista karanteenia käynnin jälkeen.

Monella kaksoiskansalaisella sukua itärajan takana

Monella Suomessa asuvalla Venäjän kansalaisella on kuitenkin sukulaisia itänaapurissa ja asioita hoidettavana.

Esimerkiksi Lappeenrannassa asuvalla Jelena Hodokaisella on sairas äiti Venäjällä Siperiassa Krasnojarskissa, joka on noin 5 000 kilometrin päässä Suomesta.

Hodokainen palasi pari viikkoa sitten matkalta äitinsä luokse. Tämän jälkeen hän oli kymmenen päivää karanteenissa Suomessa.

– Pandemian vuoksi en muuten olisi käynyt Venäjällä, mutta minun oli pakko käydä tapaamaan äitiäni ja hoitamassa asioita, jotka vaativat henkilökohtaista läsnäoloani, Hodokainen sanoo.

Hänen mukaansa rajan ylitys varsinkin Suomen rajalla sujui helposti.

– Ongelmia ei ollut Suomen rajalla vaan Venäjän rajalla. Suomen rajalla kaikki sujui helposti, Hodokainen korostaa.

Toisella kerralla ongelmia

Hodokaisen mukaan hänen pitäisi mennä Venäjälle vielä toisen kerran hoitamaan samoja asioita, mutta silloin Venäjältä poistutumisessa voi tulla ongelmia.

– Venäjän viranomaiset päästävät yhden kerran Venäjän rajalta läpi helposti, mutta toisella kerralla pitää olla jo selkeät perusteet Venäjältä lähdölle, Jelena Hodokainen sanoo.

Venäjän rajaviranomaisten ohjeiden mukaan Venäjän kansalainen voi lähteä Venäjältä useamman kertaa esimerkiksi hoitamaan sairaita lähisukulaisiaan. Hoidon tarve pitää kuitenkin todistaa virallisilla papereilla.

Kaakkois-Suomen rajavartioston apulaiskomentaja Jukka Lukkari vahvistaa, että Suomen rajaviranomaisilla ei ole mahdollisuuksia asettaa esteitä Suomen ja Venäjän kaksoiskansalaisten ja Suomessa oleskeluluvalla asuvien Venäjän kansalaisten Venäjän käynteihin.

– Valtioneuvoston päätösten mukaan heillä on oikeus lähteä ja saapua maahan, Jukka Lukkari toteaa.

Kaakkois-Suomen rajavartioston mukaan rajanylityksiä on kaakkoisrajalla päivittäin 1 000–1 500. Näistä suurin osa on venäläisiä rekkakuskeja. Korkeintaan joka kolmas rajanylittäjä on Suomessa asuva Venäjän kaksoiskansalainen tai oleskelupalainen.

WWF:n kyselytutkimuksen (siirryt toiseen palveluun) mukaan selkeä enemmistö kaikista suomalaisista ja myös Saimaan alueen asukkaista kannattaa keväisen verkkokalastuskiellon jatkamista heinäkuun loppuun asti.

Saimaannorpan suojelemiseksi säädettäviä kalastusrajoituksia käsitellään parhaillaan maa- ja metsätalousministeriön asettamassa työryhmässä. Työryhmä neuvottelee kalastusmääräysten tarkentamisesta vuosille 2021-2026.

Kantar TNS selvitti WWF:n toimeksiannosta suomalaisten näkemyksiä saimaannorpan suojelusta. Kyselyyn vastasi 1028 suomalaista, joista 300 asuu Saimaan alueella.

Kyselyn mukaan yli kaksi kolmasosaa eli 68 prosenttia suomalaisista on sitä mieltä, että keväistä verkkokalastuksen kieltoa saimaannorpan pesimäalueilla tulisi jatkaa kuukaudella nykyisestä eli heinäkuun loppuun saakka.

Vain seitsemän prosenttia oli asiasta eri mieltä. Myös Saimaan alueen asukkaista lähes yhtä suuri osa, 66 prosenttia vastanneista on sen kannalla, että verkkokalastuskieltoa tulee jatkaa heinäkuun loppuun.

Maakuntaliiton kyselyssä myös tuki verkkokalastuskiellon jatkamiseen

Lokakuussa 2020 toteutettiin myös Etelä-Savon maakuntaliiton tekemä kaikille avoin nettikysely verkkokalastuksesta Saimaalla.

Maakuntaliiton kyselyyn vastasi 1120 ihmistä. Maakuntaliiton kyselyssä noin 61 prosenttia vastaajista kannatti verkkokalastuskiellon jatkamista heinäkuun loppuun saakka.

– WWF:n teettämä kyselytutkimus ja maakuntaliiton avoin kysely olivat menetelmiltään erilaisia, mutta antoivat samansuuntaisia tuloksia ja tukevat toisiaan, sanoo WWF:n ohjelmapäällikkö Petteri Tolvanen.

Jos suomalaisten ja etenkin paikallisväestön mielipidettä halutaan kuunnella tämän päätöksen teossa, kansalaisten kanta on nyt selvä, sanoo WWF tiedotteessaan.

Ilmaston lämpeneminen ja ihminen ovat uhka saimaannorpalle

Verkkokalastus on suurin yksittäinen uhka erittäin uhanalaiselle saimaannorpalle sen jälkeen, kun kuutti on selvinnyt yli pesäpoikasvaiheen, muistuttaa WWF.

Erittäin vahvan tuen WWF:n kyselyssä saa myös se, että saimaannorpan kuuttien suojaksi määritellyn verkkokalastuskieltoalueen tulee kattaa kaikki tunnetut poikaspesäpaikat.

Noin neljä viidesosaa kaikista vastaajista kuin myös Saimaan alueen asukkaista 79 prosenttia oli kyselyssä tätä mieltä.

– llmaston lämpeneminen on tällä hetkellä suuri ja nopeasti kasvava uhka saimaannorpille. Sen takia kanta tulisi saada mahdollisimman nopeaan kasvuun, ja kaikista ihmisen aiheuttamista norppakuolemista pitäisi päästä eroon, sanoo WWF:n suojelujohtaja Jari Luukkonen.

Myös Etelä-Savon maakuntaliiton tekemästä nettikyselystä käy ilmi, että Saimaan alueen asukkaat ja vapaa-ajankalastajat suhtautuvat saimaannorpan suojeluun ja kalastusrajoituksiin myönteisesti.

Kyselyyn vastasi yli 1120 ihmistä, joista suurin osa asui norppa-alueella. Eniten vastauksia tuli Savonlinnasta, Puumalasta ja Mikkelistä.

Verkkokalastuskiellon jatkamista heinäkuun loppuun kannatti kolme viidestä vastaajasta maakuntaliiton kyselyssä.

Useimmat saimaannorpalle vaaralliset pyydykset on kielletty tällä yhtenäisellä alueella ympärivuotisesti. Verkkokalastus sallitaan 15.4.-30.6. ainoastaan alle 22 millimetrin muikkuverkoilla.

Luumäen kunta hakee myönteistä huomiota uudella kampanjalla.

Kunta tarjoaa yhdelle Luumäelle muuttavalle perheelle vuodeksi ilmaisen asunnon joko Taavetista tai Risulahdesta.

Vuoden mittaisen ilmaisen asumisen vastapainoksi perheen on kerrottava sosiaalisessa mediassa elämästään Luumäellä.

Perheen toivotaan julkaisevan tunnelmia, tarinoita ja kuvia vähintään kerran viikossa Luumäen Facebook- ja Instagram-tileillä.

– Oma blogikaan ei ole pahitteeksi, sanoo isännöitsijä Veera Heikkilä Luumäen Isännöintipisteestä.

Valittavassa perheessä toivotaan olevan lapsia. Myös harrastukset olisivat toivottavia, ja ainakin toisen perheen aikuisista pitäisi olla töissä.

– Niin kertyisi kokemuksia päivähoidosta, kouluista, liikenneyhteyksistä ja tietoliikenneyhteyksistä sekä tietenkin harrastusmahdollisuuksista, kaupoista ja muistakin palveluista, Heikkilä luettelee.

Taavettiin tai Risulahteen muuttava perhe valitaan jouluun mennessä. Hakuaikaa on itsenäisyyspäivään asti.

Perheen toivotaan muuttavan Luumäelle alkuvuonna 2021, viimeistään maaliskuussa.

Ruokolahden kunnanjohtajaksi kertaalleen valittu Anu Sepponen vaatii Itä-Suomen hallinto-oikeutta kumoamaan Ruokolahden kunnan tekemät päätökset kunnanjohtajahaussa.

Sepposen mukaan kunnanvaltuuston päätökset johtajasopimuksesta ja koeajasta ovat lainvastaisia.

Kunta ei tavoitellut yhteisymmärrystä

Anu Sepponen valittiin Ruokolahden kunnanjohtajaksi elokuun lopussa, kun aiemmin tehtävässä toiminut Tuomo Sallinen siirtyi Lappeenrannan kaupunginsihteeriksi.

Valinnan jälkeen Sepposen ja kunnan välille syntyi kuitenkin erimielisyyksiä kunnanjohtajasopimuksesta. Neuvottelut ajautuivat umpikujaan, kun Ruokolahden kunnanvaltuusto heikensi kunnanhallituksen jo kertaalleen Sepposelle tarjoamaa sopimusta.

Johtajasopimukseen lisättiin kuuden kuukauden koeaika ja palkkaa alennettiin 7 000 eurosta 6 500 euroon. Irtisanomisajan palkasta luovuttiin kokonaan.

Sepposen mielestä kunnnanvaltuuston päätös johtajasopimuksesta on lainvastainen, koska osapuolten välillä ei ole käyty lainmukaisia johtajasopimusneuvotteluja.

– Ruokolahden kunta ei ole edes tavoitellut yhteisymmärrystä osapuolten välillä. Neuvottelut ovat olleet alusta lähtien käytännössä sanelua,Sepponen kertoo valituksessaan.

Hänen mukaansa kunnanhallitus ja kunnanjohtaja eivät olet päässeet yksimielisyyteen sopimusluonnoksesta ennen valtuustokäsittelyä ja kunnanjohtajalle ei toimitettu hyväksyttäväksi lopullista luonnosta ennen sen valtuustokäsittelyä.

Uuden kunnanjohtajan haku kiellettävä

Anu Sepponen ei hyväksynyt kunnanhallituksen heikentämää sopimusta. Lopulta Sepponen kieltäytyi ottamasta pestiä vastaan ehdoilla, jotka hänelle tarjottiin.

Kunnanvaltuusto päätti lokakuussa, että Sepposen valinta on rauennut ja laittoi kunnanjohtajan paikan uudelleen hakuun.

Sepponen kuitenkin katsoo, että hänen virkasuhde ei ole päättynyt lainmukaisella tavalla ja on siis edelleen voimassa. Tästä syystä virkaa ei voida täyttää uudelleen eli laittaa haettavaksi.

Niinpä Sepponen vaatii oikeutta kieltämään uuden kunnanjohtajan hakemisen Ruokolahdelle.

Lisäksi Sepponen vaatii kuntaa maksamaan hänelle oikeudenkäyntikulut, joita on tähän mennessä kertynyt reilut 3 000 euroa.

Yle ei tavoittanut Sepposta kommentoimaan tekemäänsä valitusta.

Itä-Suomen hallinto-oikeuteen ei ole tullut muita valituksia Ruokolahden kunnanjohtajan hakuprosessista.

Hildenille käy myös väliaikainen sopimus

Sepposen tekemän valituksen takia Ruokolahden seuraavan kunnanjohtajan on aloitettava työnsä väliaikaisella sopimuksella. Toistaiseksi voimassa olevaa virkaa ei voi vastaanottaa, jos päätöksestä on tehty valitus.

Ruokolahden kunnanhallitus esitti maanantaina uudeksi kunnanjohtajaksi Puumalan nykyistä kunnanjohtajaa Matias Hildeniä. Kunnanjohtajan virkaan haki yhteensä 11 ihmistä.

Hilden kertoo yllättyneensä kuullessaan, ettei muita hakijoita haastatella.

– Totta kai se kuulostaa hyvältä, että Ruokolahdella luotetaan siihen, että hommat sujuvat kanssani hyvin.

Hilden on valmis tulemaan Ruokolahdelle väliaikaisellakin sopimuksella.

– En ole peloissani siitä, etten saisi leipää pöytään tulevaisuudessakin. Uskon, että töitä riittää jatkossakin.

Hilden uskaltaa myös irtisanoa itsensä Puumalasta, jos hänet valitaan Ruokolahdelle.

– Pidän nykyisen työnantajan kannalta mahdottomana, että Puumalassa jouduttaisiin olemaan löysässä hirressä ja odottamaan mitä Ruokolahdella tapahtuu ennen kuin siellä voidaan etsiä uutta kunnanjohtajaa.

Hilden on valmis aloittamaan mahdolliset työt Ruokolahdella heti kun se on mahdollista. Hildenillä on nykyisessä työssään kahden kuukauden irtisanomisaika.