Alokas Tommi Valtonen olisi mieluummin kotona kuin armeijassa. Hän suorittaa palvelustaan Karjalan prikaatissa Kouvolan Vekaranjärvellä.

– Ihan mielelläni tulin tänne, mutta nyt kun täällä on ollut, niin mieluummin olisin kotona, naurahtaa Puumalasta kotoisin oleva alokas.

Kouvolalainen Aatu Linnakallio kertoo olevansa armeijassa pakon edessä.Hän ei silti harkinnut muita vaihtoehtoja kuin varusmiespalvelukseen astumista.

– Ei ole muuten kotiin tulemista, jos ei tätä käy.

Taakse jäävä arki jännittää ja laskee intoa

Yleisen asevelvollisuuden kannatus on nuorten keskuudessa nousussa. Maanpuolustustiedotuksen suunnittelukunnan (MTS) haastattelututkimuksen mukaan yli 80 prosenttia nuorista kannattaa nykyistä yleistä asevelvollisuutta. Vuotta aiemmin sitä kannatti alle 60 prosenttia nuorista.

MTS:n tutkimuksessa selviää myös, että nuorten maanpuolustustahto on kääntynyt jälleen kasvuun. Siitä huolimatta löytyy paljon heitä, jotka tulevat vain pakon edessä armeijaan.

– Tarkkoja lukuja vastentahtoisista en osaa sanoa, koska tutkimuksia en ole aiheesta nähnyt. Osa näistä vastentahtoisista intin aikana kuitenkin tykästyy armeijaan ja lähteekin sitten esimerkiksi johtajakoulutukseen, sanoo puheenjohtaja Topi Korpinen Varusmiesliitosta.

Intoa varusmiespalvelukseen laskevat usein arjen asiat, jotka jäävät kotiin armeijaan astuessa.

– Armeija on iso muutos ihmisen elämässä. Inttiin tulevaa voi jännittää, että täytyy olla puolesta vuodesta vuoteen pois työelämästä ja koulusta. Sitä kautta voi tulla vastentahtoinen fiilis, ettei tahtoisi poistua mukavuusalueeltaan, kertoo Korpinen.

Kouvolalaisen Aatu Linnakallion mielestä varusmiespalveluksen hyödyt ovat johtajakoulutuksessa, jonne mies ei kuitenkaan aio itse hakeutua.

– Enköhän mene ihan puolella vuodella, että pääsen jatkamaan elämää, tekemään töitä ja laittamaan autoja.

Varusmiespalveluksen muokkaamiseen Linnakalliolla ei ollut mielipidettä.

– Olen vain täällä ja teen, mitä muut käskevät. Se on ihan hyvä näin.

Haittojakin varusmiespalveluksella miehen mukaan on.

– Kyllähän tässä raha-asiat menevät ihan sekaisin. Tyttöystäväkin jäi kotiin. Eniten harmittaa se, kun koira on kotona, eikä sen kanssa pääse olemaan. Kyllä tämä sekoittaa elämän täysin, mutta ei sille voi mitään, Linnakallio kertoo.

Harjoituspaikoille siirrytään ajoneuvoilla

Vastentahtoisuutta on pyritty parantamaan Puolustusvoimissa parhaillaan kokeilussa olevalla Koulutus2020-uudistuksella, jota kokeillaan muutamissa varuskunnissa muun muassa Porin prikaatissa ja Ilmasotakoulussa.

– Viihtyisyyttä on yritetty parantaa muun muassa siten, että harjoituksiin siirryttäisiin ajoneuvoilla eikä marssien. Tämä mahdollistaa sen, että harjoituksessa voi antaa kaikkensa ja jaksaa sen paremmin. Marssiharjoitukset ovat sitten erikseen, kuvailee puheenjohtaja Topi Korpinen Varusmiesliitosta.

Korpinen uskoo, että koko ikäluokkaa koskevat kutsunnat parantaisivat maanpuolustusintoa.

– Niiden kautta saataisiin mahdollisesti enemmän naisia hakemaan varusmiespalvelukseen. Näin palvelukseen tulisi enemmän motivoituneempia henkilöitä, Korpinen toteaa.

Anni Koivunen sai idean armeijaan lähtemisestä yläasteikäisenä. Lopulta hän päätyi sinne osittain näyttämisen halusta.

– Sanoin isälle, että haluaisin mennä kokeilemaan armeijaa. Isä sanoi, että armeija ei ole naisten paikka.

Nyt nainen on töissä Puolustusvoimissa.

– Tällä hetkellä iskä on aika ylpeä tyttärestään, vänrikki Koivunen toteaa naurahtaen.

Yle kävi kysymässä Karjalan prikaatin varusmiehiltä Vekaranjärvellä, mitä he ajattelevat maanpuolustustahdosta. Lisäksi kysyimme, pitäisikö kutsuntojen koskea miehiä sekä naisia.

Anni Koivusen mielestä kutsuntojen ei tarvitse koskea koko ikäluokkaa, koska armeija ei sovi kaikille. Sen sijaan esimerkiksi koulussa annettavaa tietoa naisten vapaaehtoisesta palveluksesta pitäisi lisätä.

– Aika paljon sai itse selvitellä asioita. Naisille suunnattua tietoa ja markkinointia varusmiespalveluksesta pitäisi lisätä, Koivunen toivoo.

Alikersantti Siiri Lötjösen halu puolustaa maata

Viime vuoden heinäkuun alussa Siiri Lötjönen vaihtoi siviilivaatteet armeijan varustukseen. Alikersantti Lötjönen päätti mennä armeijaan osittain velvollisuudentunnosta.

– Mielestäni on velvollisuus puolustaa omaa maatani, savonlinnalainen Lötjönen toteaa.

Lisäksi hän uskoo työnsaannin helpottuvan tulevaisuudessa, kun armeija on käyty. Alikersantti Lötjönen on oppinut armeijassa ollessaan täsmällisyyttä, johtamistaitoja ja yhteishenkeä.

– Olen saanut täältä sellaisia kokemuksia, joita en mistään muualta saisi.

Lötjösen mielestä kutsunnat voisivat koskea koko ikäryhmää, niin miehiä kuin naisiakin.

– Olisi hyvä, että kutsunnat olisivat kaikille, koska näin naiset kiinnostuisivat paljon helpommin puolustuksesta ja naisten olisi helpompi tulla armeijaan, sanoo Lötjönen.

Alikersantti Lötjönen pääsee reserviin ensi juhannuksen alla.

Vänrikki Koivusen ura puolustusvoimissa loppuu

Vänrikki Anni Koivusen uran loppu puolustusvoimissa häämöttää jo lähitulevaisuudessa. Nainen aikoo hakea opiskelemaan muuta alaa keväällä, mutta hänen mukaansa Puolustusvoimissa työskentelemisestä on hyötyä alalla kuin alalla.

– Olen oppinut todella käytännöllisiä taitoja. Osaan olla joukon edessä, antaa ja vastaanottaa selkeitä ohjeita, suunnitella sekä reagoida nopeasti, ynnää Koivunen armeijatyön antia.

Koivunen kehottaa naisia rohkeasti kokeilemaan armeijaa.

– Aina kannattaa lähteä kokeilemaan. Täällä on se henki, ettei kaveria jätetä. Yhteishenki on hyvä. Naisilla on kuitenkin olemassa vaihtoehto, että he voivat jättää armeijan kesken ilman mitään sitoumuksia, Koivunen kannustaa.

Varusmiespalveluksen alettua naisella on oikeus 45 päivän ajan ilmoittaa, ettei aio jatkaa palvelusta.

Myös alokas Tommi Valtosen mukaan kutsunnat voisivat koskea naisia.

– Ne voisi avata myös naisille, mutta siitä eteenpäin naisille ei pitäisi olla muuta pakollista. Kutsuntoihin he voisivat tulla sen takia, että tietäisivät tästä mahdollisuudesta enemmän, Valtonen sanoo.

Aatu Linnakallio pitäisi kutsunnat ennallaan. Hänen mielestään on hyvä, että naiset voivat astua palvelukseen vapaaehtoisina.

Ylen Kaakkois-Suomen toimitus viettää torstaina 6.2.2020 päivän Karjalan prikaatissa. Voit seurata päivän kulkua reaaliajassa erillisessä artikkelissa, joka julkaistaan torstaiaamuna.

Pitkät päivät, raskaat askareet. Paljon työtä, liian vähän aikaa. Sosiaali- ja sairaanhoitoalalla hyvinvointikyselyiden tulokset ovat ikävää luettavaa.

Hätähuutoja on kuultu jo vuosia. Resurssipula vaivaa eikä vaativasta työstä ehdi palautua.

— On kuormittavia tilanteita ja päiviä. Mutta lähiesimiehen pitäisi pitää huolta siitä, että niitä päiviä ei tulisi toinen toisensa perään, vaan väliin tulisi myös tasanteita, Tehyn pääluottamusmies Arja Supperi Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri Eksotesta sanoo.

Työkuorma on johtanut siihen, että sairauspoissaolot ovat suuria. Kahden vuoden välein toteutettavan Kunta10-tutkimuksen mukaan esimerkiksi sairaanhoitaja oli toissa vuonna työstään sairauden takia poissa keskimäärin 19,5 päivää vuodessa. Lähihoitajilla määrät olivat jopa 25 päivää vuodessa.

Eniten sairauspoissaoloja oli Pohjois-Karjalassa ja Lapissa.

Pitkistä poissaoloista koituu myös kallis lasku. Esimerkiksi Etelä-Karjalan Eksoten tuoreimman tilaston mukaan poissaoloja kertyi viime vuonna noin 17 päivää henkilöä kohden, mikä tarkoitti 7,6 miljoonan euron kuluja.

Kalleimpia ovat keskipitkät ja pitkät sairauslomat ja suurimpia syitä ovat tuki- ja liikuntaelinsairaudet sekä mielenterveyden ongelmat. Ensimmäiset liittyvät usein työn fyysiseen puoleen, mieli taas alkaa harata vastaan pitkäkestoisen kuormituksen ja huonon palautumisen seurauksena.

Tehyn pääluottamusmies Arja Supperi kuvailee tilannetta kierteeksi, johon alkaa sisältyä eettistä ja ammatillista ristiriitaa.

— Työssä pitäisi olla tunne, että tämä on minulla hanskassa ja saan tavoitteet täytettyä ja asiakkaat hoidettua. Se alkaa nakertaa, kun kaikesta joutuu koko ajan tinkimään. Mistä voin ja mistä uskallan tinkiä, Supperi sanoo.

Tämä puolestaan voi johtaa siihen, että työvuoron jälkeinen palautuminen jää puolitiehen. STM:n ja Työterveyslaitoksen tuoreeseen Mitä kuuluu? -kyselyyn vastanneista noin 20 000 työntekijästä vain noin puolet kertoi palautuvansa hyvin.

– Aina, kun sairauspoissaoloja on paljon, muu henkilö joutuu tiukemmille. Palautumiseen pitäisi kiinnittää huomiota, koska se katkaisee stressin haitallisen vaikutukset, sanoo Työterveyslaitoksen johtava asiantuntija Jaana Laitinen.

Helppo ratkaisu voisi olla lisäkäsien palkkaaminen, mutta jatkuvat rekrytointiongelmat ovat tehneet selväksi, että tekijöitä on liian vähän.

Samanaikaisesti käynnissä on lukuisia yt-neuvotteluja. Tehyn mukaan kunnat, kuntayhtymät ja sairaanhoitopiirit ovat käynnistäneet vuoden sisällä noin 30 yt-neuvottelut, joiden tähtäin on säästöissä. Niitä on haettu lomautuksilla ja jopa irtisanomisilla. Toimenpiteillä on haettu yhteensä jopa 112 miljoonan euron säästöjä.

Eksotessa säästöjä haetaan seitsemän miljoonan euron edestä. Monien ratkaisujen onkin löydyttävä sisältäpäin.

Tavoitteena säästää miljoona

5000 työntekijän Eksotessa asiaa on pohdittu pitkään. Viime vuonna tehdyssä työhyvinvointikyselyssä nousivat esiin työn kuormittavuus ja työmäärän korkea nousu.

Jos sairauspoissaoloja saataisiin vähennettyä kahdella henkilöä kohden, säästöt olisivat isot.

— Puhutaan reilun puolen miljoonan euron säästöstä per vähentynyt päivä. Jos pääsisimme alle 15 päivään vuodessa per eksotelainen, niin säästöt olisivat reippaasti yli miljoonan, laskee henkilöstöjohtaja Merja Hokkanen.

Eksote on tarttunut ongelmaan esimerkiksi kehittämällä uutta omahoitaja-mallia yhdessä oman työterveysasemansa kanssa. Siinä jokainen osasto saisi oman työterveyshoitajan, jolle ensisijaisesti varattaisiin aika.

Omahoitajan tehtäviin kuuluisi myös tarkastella koko osaston yleistä hyvinvointia. Jos jokin esimerkiksi työssä jaksamiseen liittyvä ongelma nousisi esiin useammalla työntekijällä, omahoitaja ottaisi yhteyttä osaston vetäjään. Malli otetaan käyttöön asteittain kevään aikana.

— Silloin voidaan käydä osastotasolla läpi syitä diagnoosien takana on ja etsiä toimenpiteitä niihin asioihin, kertoo Hokkanen.

Yhteistyö työterveyshuollon kanssa on syntynyt henkilöstön palautteen perusteella. Työterveyslaitos pitää omahoitajamallia hyvänä ideana. TTL:n selvityksissä on käynyt ilmi, että sosiaali- ja terveysalalla useampi kuin kaksi viidestä kokee vaikutusmahdollisuutensa muutoksiin työssä vähäisiksi.

– Tosi hyvältä kuulostaa. Lähellä on ihminen, joka tuntee porukan ja huomaa varhaisia merkkejä. Ongelmiin pystytään tarttumaan ennen kuin ne pahenevat ja vauriot jäävät siten pieniksi. Jos tilanne pääsee pahaksi, se on paljon vaikeampi korjata, sanoo TTL:n johtava asiantuntija Jaana Laitinen.

Myös Tehyn pääluottamusmies Arja Supperi pitää ajatusta omahoitajamallista hyvänä.

— Se olisi hyvä, sillä Työterveyshuolto olisi puolueeton osapuoli, Supperi sanoo.

Millaisista sairauspoissaolopäivistä voisi sitten säästää? Ei ainakaan niistä, jolloin ihminen on sairas. Säästöistä puhuminen tarkoittaa oikeastaan ongelman taklaamista ja ennaltaehkäisyä.

— Esimerkiksi vakavaa tartuntavaaraa aiheuttavat sairaudet, kuten vatsatauti tai flunssa, ovat ehdottomasti sellaisia, että kannattaa miettiä, tuleeko töihin. Potilasturvallisuus ja työyhteisö eivät saa vaarantua ja oma kuntoutuminen on tosi tärkeää, että pääsee takaisin töihin, sanoo Eksoten vs. työsuojelupäällikkö Elina Antikainen.

Yhteys työntekijään läpi sairausloman

Työsuojelupäällikkö Antikainen nostaa esiin organisaation vuorovaikutuskulttuurin tärkeyttä. On oleellista, että työntekijä osaa ja uskaltaa puhua omista tuntemuksistaan esimiehelle riittävän varhaisessa vaiheessa. Huolien lisäksi toivotaan myös ajatuksia ja ideoita työkykyyn liittyen.

— On myös tärkeää, että vuorovaikutus säilyy läpi sairausloman. Työntekijä ei jää yksin vaan aletaan hyvissä ajoin rakentaa malleja työhön paluun tueksi yhdessä. On mahdollisuus esimerkiksi erilaisiin joustoihin tai korvaavaan työhön, toteaa Eksoten vs. työsuojelupäällikkö Elina Antikainen.

Arja Supperi toivoo, että yhteydenpito tapahtuisi ensisijaisesti työntekijän jaksamisen ehdoilla. Erityisesti huomiota pitäisi kiinnittää siihen, ettei sairastunut koe syyllisyyttä poissaolostaan.

— Ihmisellä pitää olla tunne siitä, että sairastaminen on hyväksyttyä ja työyhteisöön on selkeä paluu, eikä häntä hyljeksitä, Supperi sanoo.

Supperi sanoo, että Eksotessa parannuksia on ollut ja suunta on parempi, mutta muutos tapahtuu hitaasti. Ja toisaalta esimerkiksi meneillään olevat yt-neuvottelut ovat tuoneet lisää epävarmuutta työelämään.

Voit keskustella aiheesta. Keskustelu sulkeutuu 7.2. kello 23.

Tiukka pakkaskeli ei ole hiljentänyt penkkariajojen huumaa. Tänäkin vuonna penkkarilakanoissa on nähty niin nostalgiaa, huumoria kuin kannanottojakin. Muun muassa Greta Thunberg, Muumit, Simpsonit ja Matrix piirtyivät lakanoihin. Lakanoissa on heijasteltu myös lukion ja yo-kirjoitusten aiheuttamaa stressiä monin eri tavoin.

Lue lisää: Hauskaa penkkaripäivää – Katso, bongaatko itsesi kuvista!

Lumi- ja jäätilanne mahdollistaa apukinosten kolaamisen saimaannorpille varsinkin Savonlinnasta pohjoiseen.

– Tilanne näyttää lupaavalta Pohjois-Saimaalla. Savonlinnan pohjoispuolella on jo tarpeeksi kunta apukinosten tekemiseen, eteläpuolella tilanne on heikompi, Metsähallituksen ylitarkastaja Tero Sipilä toteaa.

Jäätilanne on Savonlinnan eteläpuolella huono. Rannoilla on monta paikkaa, mihin kolaajat eivät heikkojen jäiden takia pääse.

– He ovat usein paikallisia ihmisiä, jotka tuntevat omat jäänsä. Nyt he ovat ilmoittaneet, että näille jäille ei kannata mennä, Sipilä kertoo.

Kolaajilla on reilu viikko aikaa kolata apukinoksia. Kinosten pitäisi olla valmiita jonkin verran ennen kuuttien syntymää, jotta emot ehtivät kaivamaan kinoksiin pesät ja asettumaan niihin.

Tänä talvena vapaaehtoisia kolaajia on ilmoittautunut paljon.

– Uskon, että saadaan tarpeelliset kinokset kolattua sinne, missä kinoksia voi ylipäätään kolata, Sipilä sanoo.

Saimaan vedenkorkeuden poikkeuksellisen nopea nousu uhkaa tehdä hallaa saimaannorpan pesinnälle. Jopa kolmasosa syntyvistä poikasista voi menehtyä jos pesät romahtavat.

Saimaan vedenpinta nousi 1980-luvun alussa 20 senttimetriä. Silloin poikaskuolleisuus oli 30 prosentin luokkaa. Tänä keväänä vedenpinta uhkaa nousta jopa 30 senttimetriä.

Lue lisää:

Saimaannorpille kolataan apukinoksia jos sää vain sallii – Jäätä oltava vähintään 15 senttiä

Mänttä-Vilppulaan suunnitteilla olevan mittavan rakennushankkeen taustalla oleva salaperäinen italialainen konserni on todellisuudessa joukko rutiköyhiä yhtiöitä.

Osanna Group myös ilmoittaa kumppanikseen yhtiöitä, joita ei ole olemassa tai joilla ei näytä olevan todellista tai uskottavaa liiketoimintaa.

Italialaisyhtiö on luvannut hankkia rahoituksen, jonka turvin aiotaan rakentaa lentokenttää ja luksusasuntoja yhdistävä alue Mänttä-Vilppulaan. Rakennushankkeen arvo on toteutuessaan 250 miljoonaa euroa.

Lähivuosina Mäntän pienlentokentän ympäristöön pitäisi tulla muun muassa kylpylähotelli ja toimistokeskittymä. Asuntojen pihaan voisi rullata omalla lentokoneella.

Samalla lentokenttää on tarkoitus pidentää ja leventää. Uusi lentoasemakin on suunnitteilla.

Alueelle houkutellaan sekä kotimaisia että ulkomaisia ilmailu- ja matkailualan yrityksiä ja yksityishenkilöitä.

Suunnitelmaa vetää Lakeside Airpark Finland -hankeyhtiö, joka on tällä hetkellä Mänttä-Vilppulan kunnan kiinteistöyhtiön hallinnassa. Italialaisen Osanna Groupin on tarkoitus tulla tulevaisuudessa hankeyhtiön pääosakkaaksi.

Italialaisyhtiöllä suuria suunnitelmia myös Luumäellä

Italialaisen yhtiön pääomistaja on Francesco Osanna. Hän oli paikalla Mänttä-Vilppulassa, kun valtuusto hyväksyi hankkeen tammikuun lopussa.

Siniseen puvuntakkiin pukeutunut Osanna seurasi kokousta lehtereillä muun yleisön seassa. Kokouksen jälkeen pidetyssä tiedotustilaisuudessa Osanna kehui suomalaista pullaa ja vastaili hyväntuulisena toimittajien kysymyksiin.

Osanna puhui italiaksi tulkin avustuksella. Välillä hänen piti tarkistaa eri hankkeisiin liittyviä rahasummia mukana olleelta liikekumppaniltaan.

Mänttä-Vilppulan ohella italialaisyhtiö käy neuvotteluita myös Luumäelle suunnitteilla olevan sadan miljoonan euron lomakylän rakentamisesta sekä 20 miljoonan euron investoinnista Kuopion Tahkolle.

Francesco Osanna tai Osanna Groupin edustajat eivät antaneet haastattelua Ylelle tai vastanneet sähköpostitse lähetettyihin kysymyksiin. Osanna Groupin taustoista on aiemmin kertonut myös Seura-lehti.

Kuva kansainvälisestä konsernista rapisee

Osanna Groupin verkkosivuilla luodaan vaikutelmaa suuresta konsernista, joka toimii useissa maissa ja jolla on laaja kumppaniyritysten verkosto eri puolilla maailmaa.

Kumppaniyritykset toimivat esimerkiksi sijoitus- ja varainhoitobisneksessä.

Ylen tutkimuksissa konsernin itsestään luoma kuva osoittautuu kyseenalaiseksi.

Osa kumppaniyrityksistä näyttää olevan tekaistuja. Tietoja yhtiöistä ei löydy minkään maan kaupparekistereistä. Myöskään mitään näyttöä siitä, että yhtiöt olisivat toteuttaneet todellisia tai merkittäviä hankkeita missään päin maailmaa ei löydy.

Osa kumppaneiksi kerrotuista yhtiöistä on varattomia pöytälaatikkoyhtiöitä. Niissä on johtajina henkilöitä, jotka ovat omistaneet tai johtaneet monia muitakin pöytälaatikkofirmoja.

Rahat tulevat Luxemburgista – mutta keneltä?

Osanna Groupin edustajat kertoivat tammikuussa Mänttä-Vilppulassa, että he hankkivat rahoituksen Suomen hankkeisiin luxemburgilaiselta rahastolta.

Mänttä-Vilppulan hankkeeseen Osanna Group on luvannut järjestää sata miljoonaa euroa. Loput hankkeen 150 miljoonan kustannuksista on tarkoitus kattaa myymällä valmistuvia tiloja ja käyttää niistä saadut varat loppujen kohteiden rakentamiseen.

Francesco Osanna ei halunnut kertoa rahaston nimeä tai sen takana olevia sijoittajia. Myöskään Mänttä-Vilppulan kaupungin edustajat eivät ole kommentoineet asiaa.

Mänttä-Vilppulan johdossa usko hankkeeseen on vakaa. Kaupungin omistaman Yrke Kiinteistöt Oy:n toimitusjohtaja Otto Huttunen kertoo Ylelle, että heillä on tiedossaan luxemburgilaisen rahaston nimi ja se, millä profiililla rahasto sijoittaa rahoja eteenpäin.

Rahaston nimeä tai siihen sijoittaneita henkilöitä tai yrityksiä pitää Huttusen mukaan kysyä Osanna Groupilta. Sen verran Francesco Osanna kertoi Mänttä-Vilppulassa, että rahasto on tyypiltään niin kutsuttu vaihtoehtosijoitusrahasto eli RAIF.

RAIF:lla tarkoitetaan vähäisen sääntelyn kohteena olevaa rahastoa, jonka perustaminen on nopeampaa ja helpompaa kuin monen muun rahastoyhtiön.

Mänttä-Vilppulan kaupunginjohtaja Markus Auvinen sanoo, että rahat tulevat aikanaan suomalaisille pankkitileille, joten suomalaiset pankit osallistuvat rahan alkuperän selvitykseen.

– Olemme itse suorittaneet taustatarkistukset, joita olemme pystyneet tekemään. Olemme luottavaisia hankkeen suhteen, Auvinen sanoo.

Otto Huttunen kertoo, että Osanna Groupilla on muitakin rahanlähteitä kuin luxemburgilainen rahasto. Niistäkään ei Huttusen mukaan vielä voi kertoa julkisuuteen.

– Meillä ei ole tullut siellä mitään epäilyksiä tai hämärää vastaan, Huttunen sanoo.

Yrke Kiinteistöt omistaa tällä hetkellä Lakeside Airpark Finland -hankeyhtiön. Yrken omistusosuuden on tarkoitus pudota 19 prosenttiin, kun italialaisten Suomeen perustama tytäryhtiö Osanna ACI Finland tulee hankeyhtiön pääomistajaksi.

Taustaselvitykset salataan

Otto Huttunen sanoo, että he ovat selvittäneet Osanna Groupin taustoja huolellisesti eikä heillä ole huomautettavaa yhtiön toimintakyvystä.

Selvityksiä on Huttusen mukaan tehty useita. Niitä ovat olleet tekemässä muun muassa asianajotoimistot. Taustaselvitykset eivät ole julkisia.

Markus Auvinen kertoo, että kunnan päättäjät on vihitty hankkeen taustoihin. Kaupunginvaltuutetut saivat tutustua selvityksiin suljetuissa seminaareissa, mutta valtuutetutkaan eivät saa kertoa selvityksistä julkisuuteen.

Otto Huttunen ei vastaa suoraan kysymykseen siitä, tuliko taustaselvityksissä esille jotakin veroparatiiseihin liittyvää.

– Rahan tällaisiin hankkeisiin täytyy tulla rehellisistä lähteistä, mutta se tosiasia, että maailman rahavirrat eivät hakeudu korkean verotusasteen maihin, on tullut tässäkin selväksi, Huttunen sanoo.

Lontoosta Luumäelle

Osanna Group käy neuvotteluita Mänttä-Vilppulan lisäksi Luumäelle suunnitteilla olevan sadan miljoonan euron arvoisen lomakylän rahoittamiseksi.

Luumäen hankkeesta vastaavan yhtiön Golden Lake Villas Oy:n hallituksen puheenjohtaja Markku Rusanen kertoo yhteyden Osanna Groupiin syntyneen vuonna 2018 Lontoossa.

Valtion kansainvälistymis- ja rahoituspalveluita hoitava Business Finland järjesti Lontoossa tilaisuuden, jossa suomalaiset matkailualan yritykset esittäytyivät. Siellä Osannan Suomen-hankkeet saivat alkunsa.

Luumäen hankkeen rahoitus ei ole vielä varmistunut. Mutta mistä rahat olisivat tulossa? Rusasen mukaan hän ei voi asiaa kommentoida, koska kyse on liikesalaisuudesta.

Halpaa rahaa Suomeen ei ole luvassa. Mänttä-Vilppulan kaupunginvaltuutettu Tauno Mäkelä (kesk.) kertoi tammikuun lopulla valtuuston kokouksessa, että Osanna Groupin rahoituksen korko on kuusi prosenttia. Se on nykyiseen alhaiseen korkotasoon verrattuna varsin korkea.

Yle ei löytänyt Luxemburgin pörssin tietokannasta, suurten rahastoyhtiöiden julkisista rahastoesitteistä tai mistään muustakaan julkisesta lähteestä tietoa yhdestäkään rahastosta, joka olisi rahoittanut Osanna Groupin hanketta.

Lue lisää:

Lentokoneella voi pian rullata kotipihaan Mänttä-Vilppulassa: valtuusto hyväksyi kaupungin historian suurimman yksittäisen hankkeen

Lentokoneella voi rullata kotipihaan tulevaisuudessa Mänttä-Vilppulassa – poikkeuksellisen yritys- ja asuinalueen rahoittaja tulee Italiasta

Salaperäinen italialaisrahoittaja aikoo investoida myös Tahkolle loma-asuntojen rakentamiseen – Yrittäjä: "Ei ole syytä epäillä heidän toimintaansa"

Vuoden 2018 marraskuussa eteläkarjalaisella marjatilalla paljastuneen ympäristörikosepäilyn tutkinta on yhä kesken.

Kaakkois-Suomen poliisi on yli vuoden ajan odottanut Keskusrikospoliisin laboratoriotutkimusten tuloksia. Poliisilaitoksella ihmeteltiin jo viime kesänä, miksi tulosten valmistuminen kestää niin kauan.

Se on jo selvää, että marjatilalla oli haudattu maahan suuri määrä muovijätettä. Sen määrä on tutkimusten mukaan ainakin 2 200 kuutiota.

Verohallinnon tekemän alustavan laskelman mukaan yrittäjä vältti näin ainakin 262 640 euron jäteverot.

Laboratoriotutkimusten tuloksista on tarkoitus selvitä, millaista jätettä maastoon on haudattu ja kuinka paljon. Marjatilan mailta on löytynyt myös muun muassa tiiltä ja liuottimia.

Ympäristönvalvontaviranomaiset löysivät jätteet marjatilalle tehdyllä tarkastuskäynnillä toissa vuonna. Yrittäjä kertoi tuolloin varastoineensa omalla maallaan yritystoimintaan liittyviä muoveja. Niitä oli määrä viedä kaatopaikalle.

Tulli on jo saanut valmiiksi tapauksen esitutkinnan, mutta tuloksia ei ole vielä kerrottu. Tulli haki yrittäjän omaisuutta hukkaamiskieltoon, jotta epäilty ei pysty siirtämään omaisuuttaan velkojien ulottumattomiin.

Marjatilan ympäristörikosepäily tuli poliisin tietoon Etelä-Karjalassa kunnallisen ympäristövalvontaviranomaisen kautta.

Suuri rautatietyömaa näkyy vahvasti Luumäelle Imatralle asti, kun Helsingistä Joensuuhun kulkevalle Karjalanradan tehdään peruskorjausta. Lappeenrannan ja Imatran välille tulee 19 kilometriä uutta kaksiraiteista rataosuutta ja samalla Luumäen ja Lappeenrannan välille tehdään rautatien perusparannus.

Uudelle rataosuudelle valmistuu 12 uutta siltaa. Lappeenrannan kaupungin keskustan lähistöllä olevan Saimaan kanavan kohdalla rakentajat ovat toistuvasti törmänneet ilkivaltaan ja työmaa-alueelle tunkeutumiseen.

Työmaalla on havaittu nuoria, lenkkeilijöitä ja aikuisia lastensa kanssa. Havainnot ovat tallentuneet valvontakameroihin.

– Työmaalla ei saa oleilla, eikä sen poikki saa koskaan oikoa. Rautatien ylittäminen muualta kuin tasoristeyksistä on asiatonta liikkumista ratalinjalla ja siten lain mukaan rangaistava teko, projektipäällikkö Joonas Hämäläinen Luumäki-Imatra-ratahankkeesta sanoo.

Sillalla kiipeilyä ja ilkivaltaa

Työmaa-alue jatkuu Saimaan kanavan läheisyydessä parin kilometrin verran. Alueen läpi pääsee kulkemaan merkittyjä reittejä pitkin. Merkityt reitit ovat katettuja, sillä alueella on vaara saada tavaraa niskaansa.

Työmaa-alueelle tunkeutumisen lisäksi rautatien rakennustyö on kokenut myös ilkivaltaa. Vielä pystyttämisvaiheessa oleviin meluesteisiin on maalattu suuria graffiteja ja lisäksi kanavasillan rakenteissa on kiipeilty.

— Valitettavasti on havaintoja, että sillan päädyssä on käyty pyörähtämässä ja on menty jopa tukien sisälle sillan rakenteisiin, projektipäällikkö Joonas Hämäläinen kertoo.

Projektipäällikkö Hämäläinen muistuttaa, että työmaa-alueella on myös runsaasti vaaranpaikkoja, joita ulkopuoliset eivät osaa varoa.

Työmaalla on kaivantoja, jotka ovat vaarallisia, vaikka ne onkin eristetty kevytaidoin. Toinen hyvä esimerkki työmaan vaarallisuudesta on uuden sillan päällä oleva sääsuoja, josta putoilee lunta alas. Lumi voi olla kelistä riippuen jäistäkin, Hämäläinen sanoo.

7 syytä, miksi radalla ei saa liikkua

1. Junat ovat nykyään hyvin hiljaisia, eikä lähestyvää junaa kuule helposti.
2. Sähköradalla on aina hengenvaara. Raiteiden yläpuolella olevista ajolangoista sähkö voi hypätä kaukaakin. Vaunujen päälle ja pylväisiin kiipeäminen on jyrkästi kielletty.
3. Rautatien saa lain mukaan ylittää vain merkityiltä paikoilta, sillan tai alikulun kautta.
4. Junan pysähtymisaika on useita satoja metrejä. Juna ei väistä tai pysähdy ihmisen ollessa radalla.
5. Juna on raiteita leveämpi ja vauhdissa olevan junan ilmavirta kaataa lähellä olevan ihmisen, mahdollisesti raiteille.
6. Radalla oleskelusta tehdään aina ilmoitus poliisille ja hätäkeskukseen.
7. Junien aikataulut muuttuvat. Et voi koskaan tietää, koska juna tulee.

Voimalaitokset joutuvat lisäämään turpeen käyttöä polttoaineena metsäteollisuuden lakkojen vuoksi.

Mekaanisen metsäteollisuuden lakot ovat jatkuneet jo kaksi viikkoa. Lakon aikana sahoilla ei muodostu haketta ja puruja, mutta kaupungit ja ihmisten kodit on pidettävä lämpiminä jollain keinolla.

Esimerkiksi Etelä-Karjalassa Lappeenrannassa sijaitsevalla Kaukaan voimalla alettiin viime viikolla lisätä turpeen käyttöä. Normaalitilanteessa Kaukaan Voiman biovoimalaitoksella 15 prosenttia käytettävästä raaka-aineesta on turvetta.

– Emme voi tietää, kuinka pitkään lakot jatkuvat, vaan meidän on pakko katsoa eteenpäin tulevaisuuteen, kertoo Kaukaan voiman toimitusjohtaja Juha Kouki.

Samaan aikaan turpeen käyttöä on kuitenkin tarkoitus vähentää reilusti. Fossiilisen turpeen poltto on Suomessa tarkoitus puolittaa kymmenessä vuodessa.

Turvetta käytetään Suomessa pääasiassa energian tuotantoon. Biovoimalaitokset polttavat turvetta, josta tuotetaan kaukolämpöä.

Turpeen lisäksi kaukolämpöä tuottavat biovoimalaitokset käyttävät polttoaineenaan metsäteollisuudesta saatavia sivutuotteita, kuten kuorta, haketta ja kantoja.

Turve pelastanut energiantuotannon

Tilanne on sama koko Suomessa.

–Turpeen kysyntä on kasvanut erittäin merkittävästi. Alueittain kysyntä on jopa yli kaksinkertaistunut, kun muuta poltettavaa ei ole ollut, sanoo energiayhtiö Vapon viestintä ja yhteiskuntasuhteiden johtaja Ahti Martikainen.

Martikainenuskoo, että turpeen merkitys polttoaineena kasvaa vielä lähikuukausina.

Voimalaitosten polttoainevajetta yritetään paikata myös polttamalla koko talvelle varattuja energiapuuvarastoja. Tilanne näyttää kuitenkin huonolta jatkoa ajattelen, sillä hakkuutähteitä ei saada nyt tehtyä varastoon.

– Syksyn ja alkutalven heikon korjuukelin ja lakon aikana hakkuut ovat lähes pysähdyksissä, joten hakkuutähteitä ei juuri nyt saada markkinoille normaalisti, Martikainen kertoo.

Martikaisen mukaan turpeen varmuusvarastot ja poikkeuksellisen lämmin sää ovat pelastaneet Suomen energiantuotannon suuremmilta vaikeuksilta.

– Turvetta voidaan varastoida useamman vuoden ajan ilman, että sen energiasisältö juurikaan pienenee.

Turvetta voidaan myös toimittaa nopeasti.

– Turvetta voidaan kuljettaa metsäteollisuuden hakeautoilla, joita on tällä hetkellä hyvin tarjolla, Kaukaan voiman toimitusjohtaja Juha Kouki selittää.

Hakkuutähteiden kuljetusmääriä ei voida samalla tavalla lisätä, sillä tarvittavaa kuljetuskalustoa ei ole.

Seitsemän miljoonan tonnin ilmastopäästöt

Turpeen poltto aiheuttaa vuodessa jopa seitsemän miljoonan tonnin kasvihuonekaasupäästöt. Lisäksi turpeen tuotantoalueilta vapautuu noin kaksi miljoonaa tonnia maaperäpäästöjä.

Yhteensä turpeen ilmastopäästöt vastaavat koko Suomen henkilö- ja kuorma-autoliikennettä.

Metsäteollisuuden lakkojen aiheuttamasta turpeen polton väliaikaisesta lisääntymisestä ei kuitenkaan tarvitse olla huolissaan.

– Toki se hetkellisesti lisää päästöjä. Ilmiö kuitenkin havainnollistaa, että energiantuotannossa huoltovarmuus on tärkeää. Kun siirrytään energiaturpeesta muihin energianlähteisiin, täytyy varmistaa, ettei energiantuotanto tule liian riippuvaiseksi yhden toimialan sivutuotteista, sanoo Helsingin yliopiston yliopistotutkija Paavo Ojanen.

Vuoden 2014 tangokuningatar Maria Tyyster elää elämänsä onnellisinta aikaa. Perheeseen syntyi reilu viikko sitten tyttövauva.

Lapsi on Tyysterin toinen. Lisäksi perheessä on entuudestaan hänen puolisonsa lapsi, joten iloista hulinaa kolmelapsisessa perheessä riittää.

Raskausaikana oli kuitenkin toisin. Maria Tyyster joutui kokemaan piinallisia ja kiusallisia hetkeä, kun täysin tuntemattomat ihmiset tulivat taputtelemaan ja silittämään hänen raskausvatsaansa.

– Kerran yksi mies tuli selän takaa ja laittoi kätensä minun vatsalleni. Siinä kohtaa jouduin repäisemään hänen kätensä pois ja sanomaan, että nyt päästä irti. Kerran taas kesken keikan päihtynyt mies tuli tanssilattialta suoraan lavalle koskettamaan vatsaani. Siinä kohtaa teki mieli vaan lyödä käsille, kertoo Tyyster.

Vessaan piiloon

Raskausaikana Tyyster huomasi, miten täysin tuntemattomienkin ihmisten katseet alkoivat kääntyä entistä enemmän hänen vatsaansa kohti.

– Kuopiossa olin kahvilassa yksin syömässä. Huomasin, miten läheisessä pöydässä vanhempi rouva tuijotti minua. Raskaus oli silloin puolivälissä ja raskausvatsan jo huomasi. Pariskunta alkoi lähteä pois kahvilasta, kun minun kohdallani mies sanoi rouvalleen: "No on sillä maha".

Välillä Maria Tyysterille tuli hetkiä, ettei hän olisi halunnut liikkua julkisilla paikoilla ollenkaan.

– Lappeenrannassa olin teatterissa. Katseita oli niin paljon, että olisi väliajalla tehnyt mieli mennä vessaan piiloon. Harva uskaltaa tulla juttelemaan, mutta katseet kertovat paljon, sanoo Tyyster.

Tyyster on ihmeissään, miten niin monet ihmiset kokevat raskausvatsan kaikkien yhteiseksi omaisuudeksi.

– Jotkut tulevat taputtamaan vatsaa ja onnittelemaan. Tiedän, että se on vanha perinne, mutta jotenkin siinä haluaisi pitää oman tilansa ja rajat.

Tyysterin mukaan hänellä ei ole mitään sitä vastaan, jos oman perheen jäsen tai joku läheinen koskettaa vatsaa. Hän kuitenkin uskoo, että ihmiset tulevat ehkä tavallista herkemmin koskemaan julkisessa ammatissa työskenteleviä raskaana olevia naisia.

– Kyllä ihmiset varmaan tarkoittavat hyvää. Tuntuu silti jotenkin liian intiimiltä, että joku aivan ventovieras tulee taputtelemaan. Enhän minäkään kenenkään vatsaa taputtele.

Monen äidin murhe

Maria Tyyster avautui raskausajan kokemuksistaan myös Facebook-sivuillaan. Päivitys keräsi lähes 80 kommenttia. Monilla äideillä on samanlaisia kokemuksia kuin Tyysterillä.

Väestöliiton pari- ja perhesuhteiden asiantuntija Minna Jaakkola tunnistaa Maria Tyysterin kokemukset. Vatsalle taputtelu ja erilaiset kysymykset äideille ovat hänen mukaansa hyvin tavallisia.

– Siinä varmaan tulee muille sellainen olo, että keho olisi yhteistä omaisuutta. Mutta kyllä äidin pitää saada itse päättää kehostaan, sanoo Jaakkola.

Minna Jaakkola on Tyysterin tavoin sitä mieltä, että pohjimmiltaan ihmiset tarkoittavat hyvää. He ikään kuin haluavat kannustaa äitiä.

– Varmasti osa ajattelee enemmänkin silittävänsä vauvaa kuin vatsaa, vaikka se vauva vielä siellä vatsan sisässä piilossa onkin, pohtii Jaakkola.

Jaakkolan mukaan pitää muistaa, että ihmiset kokevat läheisyyden ja koskettelun eri tavoin: toiset tykkäävät esimerkiksi halailla paljon ja toiset eivät pidä siitä ollenkaan.

Ennustajia ja päivittelijöitä riittää

Nykyään isät ja äidit haluavat tietää ennakolta lapsen sukupuolen ultraäänitutkimuksissa. Läheskään kaikki eivät kuitenkaan halua kertoa sitä muille, edes omille lapsilleen.

Maria Tyyster sai huomata, että tulevan lapsen sukupuoli kiinnosti monia. Hän ei halunnut sitä tietoa jakaa.

– Ihmiset melkein jopa loukkaantuivat, kun en sitä paljastanut. He yrittivät kaikin mahdollisin tavoin udella. Sanoivat, että poika se varmaan on ja sitten katsoivat ilmeestäni, että mitä ja miten vastaan.

Jos ei tietoa sukupuolesta herunut, ihmiset alkoivat ennustaa. Ja ennustuksia Tyysterin mukaan riitti.

– Kaikki olivat sukupuolesta aivan varmoja. Minullekin ainakin 90 prosenttia sanoi, että poika on tulossa. Sitten vain myhäilin, että juu, juu, kertoo juuri tyttären synnyttänyt Tyyster.

Maria Tyyster kertoo nauttineensa toisesta raskaudestaan. Hän osasi paremmin syödä ja liikkua kuin ensimmäisen raskauden aikana.

– Joka kerta kun menin kauppaan, ihmiset alkoivat ihmetellä että vieläkin olet yhtenä kappaleena.

Tyyster kertoo, että hänellä vatsa ei kasvanut erityisen suureksi. Siitäkin ihmiset olivat huolissaan.

– Vähän väliä kysyttiin, että miten sinä olet noin pieni ja etkö ole syönyt tarpeeksi. Ihminen on kuitenkin yksilö, ja raskauden aikana kenelläkään ei minun mielestäni pitäisi olla oikeutta tulla sanomaan toiselle mitään ulkonäköön liittyviä asioita, sanoo Tyyster.

Maria Tyyster tietää, että hänen julkisuuden henkilönä pitää kestää sitä, että tuntemattomat ihmiset tulevat lähelle. Kaikkea ei hänenkään tarvitse omasta mielestään kestää. Varsinkin iholle tuleminen menee Tyysterin mukaan jo liian pitkälle.

Pitää osata sanoa ei

Väestöliiton pari- ja perhesuhteiden asiantuntija Minna Jaakkola kertoo, että raskausaika on monille äideille herkkää aikaa ja äidit myös suhtautuvat raskauteen eri tavoin. Jotta pahalta mieleltä vältytään, olisi Minna Jaakkolan mukaan hyvä, että annettaisiin äitien itse ottaa raskautensa puheeksi, jos niin haluavat.

Jaakkola kysyisi äidiltä esimerkiksi, että mitä kuuluu. Jos äiti tai tuleva äiti haluaa alkaa puhua raskaudestaan, niin silloin keskustelua raskaudesta voi jatkaa.

– Sama pätee myös siihen vatsan koskettamiseen. Jos hirveästi tekee mieli silittää tai tunnustella vatsaa, niin sitten pitää kysyä äidiltä lupa, sanoo Jaakkola.

Tulevien äitien pitää Jaakkolan mukaan myös uskaltaa sanoa, jos silittely ei käy.

– Se on yksi tapa opetella sanomaan, ettei halua, kertoo Jaakkola.

Toisaalta on hyvä, jos esimerkiksi pienten lasten annetaan kokeilla raskausvatsaa. Ainakin tutuille lapsille äidit usein rohkaisevatkin tulla kokeilemaan, miltä esimerkiksi sikiön jalka tai liikkeet vatsan läpi tuntuvat.

– Silloin siitä tulee yhteinen ihmetyksen aihe ja jaettu tosi kiva asia, sanoo Minna Jaakkola Väestöliitosta.

Jaakkola haluaa muistuttaa myös ennustajia, että vatsan ulkomuodosta harvoin pystyy ennustamaan vauvan sukupuolen.

– Varmaan tämäkin on sellaista, että ihminen haluaa jakaa omia kokemuksiaan ja osallistua jollain tavalla raskauteen.

Jaakkola pohtii myös nykyajan vaatetusta. Aiemmin raskaana olevat naiset usein pukeutuivat esimerkiksi mekkoihin, jolloin raskausvatsaa ei herkästi huomannut. Nykyään muoti on toisenlainen.

– Äitiysvaatteet ovat sellaisia, että raskautta tuodaan enemmän esiin. Se on tietysti kiva juttu, ja jokainen äiti päättää miten pukeutuu. Tiukoista vaatteista saattaa ulkopuolisille kuitenkin tulla sellainen ajatus, että vatsaa halutaankin esitellä, sanoo Jaakkola.

Ei muidenkaan mahoja taputella

Maria Tyyster tunnustaa kokeneensa monta ärtyisää hetkeä, kun hänen mahaansa on tunnusteltu luvatta. Julkisuuden henkilönä hän kokee, ettei voi sanoa yhtä pahasti kuin esimerkiksi joku muu. Purkaus säästyy kotiin.

– Julkisesti en ole räjähtänyt kertaakaan, mutta puolisolle kyllä. Olen sanonut puolisolle, että nyt suututtaa, tuhahtaa Tyyster.

Myös Tyyster haluaa antaa ihmisille neuvoja.

– Jos haluaa koskettaa ja toivottaa sillä hyvää onnea, niin kysy rohkeasti, että saako koskettaa. Jokaisella äidillä on oikeus sanoa kyllä tai ei.

Pelkästään miehiä hän ei syytä. Samalla tavalla uteliaita ovat naisetkin.

– Ei ole koskaan kohteliasta kysyä naiselta, että oletko pieniin päin. Minulla on ollut joskus ihan naiseuden takia vähän turvonnut maha. Siitä tulee tosi hassu olo, kun sellaista kysellään. Usein vielä kysyjät ovat naisia, joilla on itsellään lapsia, sanoo Tyyster.

Kesällä keikoille

Nyt 31-vuotias Maria Tyyster viettää äitiyslomaansa kotonaan Säkylässä. Tangokuningattareksi kruunaamisen jälkeen hän on kouluttautunut personal traineriksi, psyykkiseksi valmentajaksi ja ravintovalmentajaksi. Niiden ja laulukeikkojen lisäksi aikaa vie tulevaisuudessa myös tuore kulta-alan yritys.

– Äitiyslomalla olen nyt tangomarkkinoille saakka. Sen lisäksi olen kesällä laulamassa ainakin elokuussa, kun alkaa Hamina tattoo, sanoo Maria Tyyster.

Lappeenrannassa Saimaan kanavan ylle rakennettava uusi rautatiesilta ja sen vieressä oleva nykyinen rautatiesilta joutuivat maanantaiaamuna pahan tuulenpuuskaan kouriin.

Rakenteilla olevan yli 200 metriä pitkän sillan yllä oli rakennustyömaan suojaksi tehtyjä telttoja, joihin voimakkaissa puuskissa puhaltava tuuli tarttui. Puolet teltoista irtosivat paikoiltaan ja lensivät nykyisen rautatiesillan päälle.

Kanavan liikenne suljettiin pari viikkoa sitten talven ajaksi, joten vaaraa teltan tipahtamisesta esimerkiksi laivojen päälle ei ollut.

Silta sijaitsee noin kuuden kilometrin päässä Lappeenrannan keskustasta. Ilmatieteenlaitoksen mukaan tuulen puuskat ovat tänään olleet Lappeenrannassa noin 16 metriä sekunnissa.

Junaliikenne keskeytyi

Tuulen voimasta lentänyt teltta vaurioitti vieressä kulkevan nykyisen rautatiesillan laitteistoa niin, että junaliikenne oli keskeytettävä. Raiteella kulkee runsaasti tavarajunia sekä kaikki henkilöliikenne Lappeenrannan ja Joensuun välillä.

Lappeenrannan ja Joutsenon välillä junat korvataan linja-autoilla VR:n mukaan todennäköisesti koko tämän maanantaipäivän ajan.

Korjauskalusto on parhaillaan tulossa korjaamaan sähkörataa, joka on vaurioitunut sillan lisäksi yli kilometrin matkalla. Voimakas tuuli haittaa korjaustöitä.

Projektipäällikkö Joonas Hämäläinen Väylävirastosta kertoo, että siltatyömaalla oli tehty päällysrakennetöitä, joita katosrakenne on suojannut. Hänen tiedossaan ei vielä ole, miksi katosrakenne pääsy irtoamaan.

– Olemme varmistaneet muiden katosrakenteiden kiinnitykset ja lisänneet tuentaa. Lisäksi rikkoontuneita katosrakenteita raivataan, kertoo Hämäläinen.

Vaaran paikka

Väylä-virasto varoitti juuri viime viikoilla ihmisiä liikkumasta työmaa-alueella, koska vaaranpaikkoja on paljon.

Työmaalla oli havaittu nuoria, lenkkeilijöitä ja aikuisia lastensa kanssa. Heistä havainnot ollvat tallentuneet valvontakameroihin.

– Työmaalla ei saa oleilla, eikä sen poikki saa koskaan oikoa. Rautatien ylittäminen muualta kuin tasoristeyksistä on asiatonta liikkumista ratalinjalla ja siten lain mukaan rangaistava teko, projektipäällikkö Joonas Hämäläinen Luumäki–Imatra-ratahankkeesta sanoo.

Kaikkiaan rautatietyömaa on Lappeenrannan ja Imatran välillä valtava, sillä Lappeenrannan ja Imatran välille tulee 19 kilometriä uutta kaksiraiteista rataosuutta. Samalla Luumäen ja Lappeenrannan välille tehdään rautatien perusparannus.

Uudelle rataosuudelle valmistuu 12 uutta siltaa. Lappeenrannan kaupungin keskustan lähistöllä olevan Saimaan kanavan kohdalla rakentajat ovat toistuvasti törmänneet ilkivaltaan ja työmaa-alueelle tunkeutumiseen.

Projektipäällikkäö Joonas Hämäläisen mukaan henkilövahinkoja onnettomuudessa ei tapahtunut.

Juttua tarkennettu 10.2.2020 klo 13.30: Kanavassa näkyvät laudat eivät tulleet alas onnettomuuden seurauksena, vaan ne on jo aiemmin valutöiden päätyttyä tiputettu kanavaan.

Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri Eksoten hallituksen puheenjohtaja Marja-Liisa Vesterinen (sd.) eroaa kaikista Eksoten luottamustehtävistään. Asiasta kertoi ensimmäisenä Etelä-Saimaa.

Vesterinen ilmoitti erostaan tänään maanantaina.

Syyksi hän kertoo, että tilapäisen valiokunnan puheenjohtaja Antti Vilkko (kesk.) on loukannut hänen oikeusturvaansa.

Eksoten valtuuston puheenjohtaja Taina Lonka (kesk.) vahvistaa Vesterisen eron Ylelle.

Kohu alkoi rekryilmoituksesta

Kohu alkoi, kun Eksoten hallituksen puheenjohtaja Marja-Liisa Vesterinen kertoi käskeneensä muuttamaan Etelä-Karjalan keskussairaalan työpaikkailmoitusta, jossa uusia lääkäreitä haettiin räväkällä kuvalla.

– Puutuin operatiiviseen toimintaan ja ihan määräsin, että nyt se kuva sieltä veke, kertoi Vesterinen kesällä Ylen haastattelussa.

Hallituksen puheenjohtaja ei kuitenkaan saa puuttua päivittäiseen toimintaan, eikä hän yksittäisenä henkilönä tai puheenjohtajana voi määrätä virkamiehiä toimimaan haluamallaan tavalla.

Omasta mielestään Vesterinen ei ollut tehnyt mitään väärää.

14 tapausta

Kuitenkin juuri kuvanpoistotapauksesta alkoi vyyhti, joka lopulta johti selvityspyynnön tekemiseen poliisille. Sairaanhoitopiirin luottamushenkilöt ja työntekijät alkoivat kertoa, että olisi muitakin tapauksia, joissa Vesterinen olisi ylittänyt toimivaltansa.

Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin tarkastuslautakunta päätti tehdä poliisille tutkintapyynnön, jossa se pyysi poliisia selvittämään, onko Vesterinen syyllistynyt rikokseen tai rikoksiin kuten virkavelvollisuuden rikkomiseen tai virka-aseman väärinkäyttöön.

Poliisi selvitti asiaa, mutta päätti, ettei jatka tutkintaa. Sen mielestä Eksoten puheenjohtajan toimenkuvaa ei ole niin tarkasti määritelty, että se olisi voinut havaita Vesterisen toimissa rikosta.

Eksoten tarkastuslautakunta yksilöi tutkintapyynnössään kaikiaan 14 tapausta, joissa sen mukaan olisi voinut tapahtua rikos.

Tällä hetkellä Eksoten tilapäinen valiokunta tutkii, nauttiiko Vesterinen valtuuston luottamusta. Nyt Eksotessa selvitetään, jatkaako valiokunta toimintaansa vai raukeaako asia Vesterisen eroon.

Eksoten hallitukselle on valittava uusi puheenjohtajisto. Hallituksen puheenjohtajan paikka on demarinaisen paikka.

Hallituksen 1. varapuheenjohtaja Jarmo Pulli menehtyi vastikään. Hänen tilalleen on valittava keskustalainen mies.

Tällä hetkellä Eksoten hallituksen puheenjohtajana toimii hallituksen 2. varapuheenjohtaja Heikki Järvenpää (kok.).

Lue seuraavaksi:

"Nyt sinä tyttö olet kyllä tehnyt elämäsi virheen" – Yle tutki paperit, joissa kerrotaan ison keskussairaalan puheenjohtajan vallankäytöstä

Lappeenrannan Ylämaalla kuuset ja männyt kasvavat samassa palstalla. Taimikko on varttunut hieman yli parimetriseksi.

– Täällä pitää raivata viiden vuoden päästä, sitten olisi vuorossa lannoitus. Ensiharvennus olisi viidentoista vuoden kuluttua ajankohtainen, laskee maankäyttöasiantuntija Aleksi Vanninen Tornator oyj:stä.

Vanninen kiertää metsän leimikot ja arvioi, paljonko puuta olisi mahdollista saada parinkymmenen vuoden kuluessa. Sen perusteella metsänomistaja saa ehdotuksen kuukausittain maksettavasta vuokrasta. Erityisesti vuokraukseen sopivat nuoret ja taimikkovaltaiset metsät, joissa on lähivuosina tehtävä myös hoitotöitä.

Metsien omistamiseen ja hoitoon erikoistunut Storan-Enson omistama Tornator oyj vuokraa yksityisiltä metsänomistajilta metsiä 20 vuoden sopimuksilla. Sinä aikana yhtiö huolehtii metsästä, ja saa myös sen aikana kertyvät hakkuutulot.

Hyvällä hoidolla esimerkiksi täältä Ylämaalla sijaitsevasta metsästä yhtiö uskoo saavansa lisää tuottoa.

– Ensimmäiset tulot tästä leimikosta tulisivat ensiharvennusvaiheessa. Hyvällä metsänhoidolla saamme metsän kasvamaan tasaisesti ja tuottamaan hyvin vuokra-aikana, sanoo Vanninen.

Kaupunkilaiset kiinnostuneita metsänvuokrauksesta

Vuokrauksessa metsänomistajan saamat tulot jäävät luonnollisesti pienemmiksi, kuin jos hän hoitaisi ja hakkaisi metsää itse, kertoo Aleksi Vanninen Tornator oy:stä.

– Me tavoittelemme metsänomistajia, jotka haluavat helppoa metsänomistamista, mutta arvostavat edelleen metsää.

Kyse on erityisesti kasvavasta kaupunkimetsänomistajien joukosta, joka ei asu tilalla, kuten vanhempansa. Hyvin usein metsä on saatu perintönä ja metsänomistaja saattaa asua satojenkin kilometrien päässä omistamastaan metsästä.

Vanninen pohtii, että nelikymppisellä kaupunkilaisella on meneillään usein hektinen elämänvaihe, johon kuuluvat lapset ja oma ura, eikä aikaa riitä suvun metsien hoitoon.

– Kun lapset on saatu kasvatettua, metsätkin saattavat kiinnostaa enemmän.

Metsänvuokrausta selvittäneen Luonnonvarakeskuksen mukaan metsänomistus elää murrosvaihetta Suomessa.

– Me elämme palveluistamisen aikaa, ja kokonaisvaltaistaiset omaisuudenhoitopalvelut on tulevaisuutta, sanoo johtava tutkija Mikko Kurttila Luonnonvarakeskuksesta.

Kurttila muistuttaa, että yhä suurempi osa metsänomistajista on syntynyt kaupungissa, eikä heidän metsäntuntemuksensa ole enää niin hyvä kuin edellisillä sukupolvilla. Tälle sukupolvelle metsänvuokraus on luonnollinen vaihtoehto.

Metsänhoito lisää hiilinieluja

Metsänvuokraus voi lisätä Luonnonvarakeskuksen arvion mukaan metsien hiilinielua.

– Vuokralainen tekee hoitotoimenpiteet ajallaan, jolloin metsän kasvukyky on parempi, ja sitä kautta metsä sitoo paremmin hiiltä, sanoo Kurttila.

Parempien hakkuutulojen lisäksi metsänhoitoon kannustaisi myös ehdotettu valtiontuki.

Luonnonvarakeskuksen arvion mukaan metsänvuokraus tulee yleistymään Suomessa tällä vuosikymmenellä. Valtakunnallisten toimijoiden lisäksi paikallisesti voi syntyä omia malleja vuokraamiselle.

Vaihtona metsänhoidon ulkoistamiselle on liittyminen esimerkiksi yhteismetsään tai vastaavan palvelun ostaminen esimerkiksi metsäpalveluyritykseltä, jolloin omistaja päättää itse puukaupoista.

Lappeenrantalainen keittiömestari Ulla Liukkonen on saanut harvinaisen huomionosoituksen.

Liukkonen palkittiin Venäjän federaation kansallisen keittiömestariyhdistyksen korkeimmalla kunniamerkillä.

Kunniamerkki luovutettiin Liukkoselle Suomen Keittiömestareiden 70-vuotisjuhlassa viikonloppuna Tampereella.

Karjalaisen ruuanlaittoperinteen ylläpitäjänä ja kehittäjänä tunnettu Ulla Liukkonen on Suomen Keittiömestareiden puheenjohtaja ja Suomen kokkimaajoukkueen puheenjohtaja.

Keittiömestari Ulla Liukkonen on työskennellyt monella tavalla sinnikkäästi. Hän olisi voinut vetäytyä eläkkeelle ravintola-alalta kätensä vammautumisen vuoksi. Leikkauksen jälkeen Liukkonen kuitenkin kuntoutti kättään periksiantamattomasti ja teki paluun keittiöön.

Hän on kehottanut ihmisiä tekemään arkipäivinä helpompaa ruokaa ja pyhinä hartaudella ja rakkaudella laitettua ruokaa.

Kansanedustaja Anneli Kiljusesta (sd.) on tulossa Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri Eksoten hallituksen uusi puheenjohtaja.

Lappeenrantalainen Kiljunen lupautui tehtävään maanantaina.

– Olen lupautunut Eksoten hallituksen puheenjohtajaksi tämän kauden loppuun eli reilun vuoden ajaksi, Kiljunen sanoo.

Mikäli Kiljunen valitaan Eksoten hallituksen puheenjohtajaksi, siirtyy Eksoten hallituksen puheenjohtajan paikalta eronnut Marja-Liisa Vesterinen (sd.) Kiljusen paikalle Lappeenrannan kaupunginhallitukseen.

Eksoten nykyinen puheenjohtaja Marja-Liisa Vesterinen jätti maanantaina eroilmoituksensa. Hän katsoo, että hänen oikeusturvaansa on loukattu.

Kiinnostusta kysyttiin jo ennen joulua

Ylen eduskunnasta tavoittama Anneli Kiljunen kertoo, että hänen halukkuuttaan Eksoten hallituksen puheenjohtajaksi kysyttiin jo ennen joulua.

Hän kuitenkin uskoi, että Vesterisen ympärillä pyörinyt prosessi ratkeaisi, ja että Vesterinen jatkaisi luottamustoimessaan.

Vesteristä epäiltiin siitä, että hän olisi luottamustoimessaan Eksoten hallituksen puheenjohtajana ylittänyt valtuutensa.

Eksoten tarkastuslautakunta teki marraskuussa poliisille tutkintapyynnön, jossa pyydettiin selvittämään, onko Vesterinen syyllistynyt toiminnassaan rikoksiin. Tutkintapyynnössä oli 14 kohtaa tapauksista, joissa tarkastuslautakunnan mukaan olisi tapahtunut rikos.

Kaakkois-Suomen poliisi päätti tammikuussa, ettei se aloita tapauksesta esitutkintaa.

Vahva sote-osaaminen

Edellisten kunnallisvaalien tulosten mukaan Eksoten puheenjohtajan paikka kuuluu lappeenrantalaiselle demarinaiselle.

– Asia käsitellään torstaina SDP:n Lappeenrannan kunnallistoimikunnassa, ja sen jälkeen SDP:n Kaakkois-Suomen piirissä, sanoo Kiljunen.

Lopullisen päätöksen puheenjohtajavalinnasta tekee helmikuun 27. päivänä kokoontuva Eksoten valtuusto.

Neljättä kautta kansanedustajana toimiva Kiljunen katsoo, että hänellä on tässä tilanteessa annettavaa.

Kiljunen on SDP:n eduskuntaryhmän sosiaali- ja terveydenhuollon asiantuntija. Hän myös vastaa SDP:n sisällä sote-uudistuksesta.

– Tulevana vuonna tehdään isoon uudistukseen liittyviä tärkeitä palveluverkko- ja rakennelinjauksia, sanoo Kiljunen.

Eduskunnassa hän on pisimpään toiminut sosiaali- ja terveysvaliokunnassa, joka on sote-uudistuksen keskiössä.

Kiljusen mahdollisesta valinnasta Eksoten hallituksen puheenjohtajaksi kertoi ensin Etelä-Saimaa.

11.2.2020 kello 14.26: Otsikkoon muutettu edellinen puheenjohtaja nykyiseksi puheenjohtajaksi.

Paperi- ja sellutehtailla käynnistetään tuotantoa hieman yli kahden viikon mittaiseksi venyneen lakon jälkeen.

Työntekijät palasivat töihin maanantaina illansuussa alkaneisiin yövuoroihin.

– Käynnistämisen valmistelutyöt ovat päässeet yövuoron aikana hyvin käyntiin. Paperin jalostusta on osin Kymin paperitehtaalla päästy yön aikana jo käynnistämäänkin. Se on positiivinen asia, sanoo UPM Kymin paperitehtaan tehtaanjohtaja Matti Laaksonen, joka johtaa myös UPM:n Kaukaan paperitehdasta Lappeenrannassa.

Saman suuntaisesti tilannetta sanoittaa myös Stora Enson kotkalaisen Sunilan sellutehtaan tehtaanjohtaja Timo Tidenberg.

– Tuotanto saadaan tämän viikon aikana käyntiin, ellei yllätyksiä tule. Väkeä on saatu hyvin töihin heti lakon päätyttyä. Parkkipaikka on täynnä.

Ison osan paperi- ja sellutehtaista sulkeneen lakon piiriin kuului noin 9 000 paperiliittolaista. Esimerkiksi UPM:n Kymin tehtaalla se koski lähes 600 työntekijää.

Lue lisää: Paperimiehet palaavat töihin yövuoroon, lakkokyltit riisutaan pois – ammattiosaston puheenjohtaja: "Kyllä tämä helpotus on"

Ei käynnisty nappia painamalla

UPM Kymin tehtaalla Kouvolassa toivotaan, että tuotanto paperi- ja sellutehtaalla olisi palannut normaaliksi perjantaihin mennessä.

– Käynnistäminen aloitetaan vaiheittain. Tämä ei ihan nappia painamalla lähde, UPM Kymin integraatin ja sellutehtaan tehtaanjohtaja Jyri Kylmälä sanoo.

Liukkaimmin liikkeelle saadaan paperin jalostustyöt eli valmiin paperin leikkaaminen esimerkiksi A4-kokoon tai isoksi arkiksi. Viive töiden uudelleen aloittamisessa tauon jälkeen on noin kahdeksan tuntia.

Suurien paperikoneiden käynnistyksessä kestää kauemmin. Se vie aikaa noin vuorokauden.

– Tämä päivä menee vielä erilaisia testauksia tehdessä. Toinen paperikoneista saataneen huomenna aamusta käyntiin. Toinen kone sitten mahdollisesti hieman myöhemmin, Matti Laaksonen sanoo.

Sen sijaan Kuusanniemen tehdaskokonaisuuteen kuuluvan sellutehtaan käynnistäminen kestää kahdesta kolmeen vuorokautta.

– Aluksi teimme pieniä korjaustöitä, joille tiesimme olevan tarvetta jo ennen lakkoa. Lisäksi on ollut pesu- ja puhdistustöitä. Sitten sytytellään maakaasutulet hajukaasu- ja soodakattiloihin ja pistetään paikat lämpiämään, Kylmälä kertoo.

Massaa sellutehtaassa tehtäneen jo torstaina, mutta normaalivauhdissa tuotanto on vasta perjantaina.

– Ensin pistetään kaikki päälle ja sen jälkeen pienin askelin nostetaan vauhtia, Kylmälä sanoo.

Matti Laaksonen toivoo, että tuotanto olisi palannut kokonaisuudessaan normaaliksi viikonloppuun mennessä.

– Silloin olisimme välttyneet käynnistykseen liittyviltä tappioilta.

Leuto sää onni onnettomuudessa

Käynnistystappioiksi voisi laskea esimerkiksi jäätymisestä aiheutuneet laiterikot. Toistaiseksi UPM Kymillä ei ole sellaisia tullut vastaan.

– Sellutehdasta ei koskaan kannata talvipakkasilla pysäyttää. No nyt ei ollut pakkasia. Se oli positiivinen asia, Kylmälä sanoo.

Jos pakkasta olisi ollut esimerkiksi 20 astetta, huolet voisivat olla eri kokoluokassa kuin nyt.

– Mikään ei takaa, että esimerkiksi putkisilloilla kaikki pysyy sulana. Yllättäviä jäätymisiä voi olla, vaikka on sulanapitojärjestelmä ja erilaisia saattolämmityksiä, Kylmälä sanoo.

Lakon aiheuttamien taloudellisten vahinkojen suuruudesta tehtaanjohtajat sen sijaan eivät kerro julkisuuteen.

– Ne ovat joka tapauksessa merkittäviä, koska lakko oli pitkä. Keskitymme nyt täysin siihen, että laitokset saadaan käynnistettyä ja pystymme tästä eteenpäin täyttämään asiakkaille tehdyt lupaukset, Laaksonen sanoo.

Metsäyhtiö UPM valmistautui lakkoon ennalta siirtämällä tilauksia Suomen ulkopuolella toimiville yksiköille.

– Se on oleellisin asia, joka tässä pitää ymmärtää. Sisäisessä kilpailussa se ei ole Suomen kannalta hyvä, jos asiakas tottuu tuotteisiin ja toimituksiin jostain muualta, Laaksonen sanoo.

Laaksosen arvio on, että UPM Kymi hävisi kahden viikon aikana paperinvalmistuksessa noin 20 000 tonnia paperia. UPM Kaukas puolestaan puolet tästä.

Kotkan ja sen rannikolla sijaitsevien naapurikuntien tilaama selvitys itäisestä rantaradasta on valmistunut.

Kotkan, Loviisan, Haminan, Pyhtään ja Virolahden tilaaman selvityksen mukaan itäinen rantarata lisäisi rataverkon toimintavarmuutta, vapauttaisi ratakapasiteettia, vahvistaisi koko Suomen kilpailukykyä, edistäisi työllisyyttä ja investointeja sekä muodostaisi vetovoimaisen merenrantavyöhykkeen.

Helsingistä itään suuntautuvan uuden ratayhteyden vaihtoehdoiksi on ollut esillä rantarata Porvoon ja Kotkan kautta itään sekä niin sanottu itärata, joka kulkisi Porvoon ja Kouvolan kautta itään. Kolmas vaihtoehto kulkisi Lahdesta Mikkeliin. Se ei kuitenkaan ole saanut kannatusta.

Rantarata parantaisi rataverkon riskinsietokykyä

Konsulttitoimisto WSP:n tekemässä selvityksessä korostetaan rataverkon vahvistamisen merkitystä raideliikenteen lisäämisessä. Selvityksen mukaan itäisen rantaradan tuoma lisäarvo syntyisi toimintavarmuuden ja kapasiteetin lisäyksestä.

Selvityksen mukaan Suomen hiilineutraaliustavoitteita liikenteen suhteen ei tavoiteta, ellei raideliikenne lisäänny merkittävästi. Sen vuoksi ratainvestointien pitäisi keskittyä linjauksiin, jotka lisäävät sekä henkilö-, että tavaraliikennettä raiteilla.

Konsulttitoimisto WSP:n professorin Jorma Mäntysen mukaan rautateiden toimivuuden näkökulmasta on tärkeää, että käytettävissä on vaihtoehtoisia reittejä ilman kohtuuttoman pitkiä kiertomatkoja.

– Kouvolan ja itärajan välinen rataosuus muodostaa erittäin riskialttiin pullonkaulan rautatieliikenteel­le ollen Suomen kuormitetuin tavaraliikenteen rataosuus. Itäinen rantarata tukee jo olemassa olevaa rataverkostoa, vahvistaa sen toimintavarmuutta ja lisää kapasiteettia, jolloin idän suuntaan pystytään lisäämään niin henkilö- kuin tavaraliikennettä,Mäntynen toteaa tiedotteessa.

Selvityksen mukaan pääkaupunkiseudulta Porvoon, Loviisan, Kotkan ja Haminan kautta Luumäelle linjattava rantarata myös vapauttaisi kapasiteettia Kouvolan ja Luumäen väliseltä, Suomen kuormitetuimmalta tavaraliikenteen rataosuudelta sekä vilkkaalta henkilöliikenteen yhteysväliltä Kerava-Lahti-Kouvola.

Ratavaihtoehto yhdistäisi suuret satamat

Ratavaihtoehto myös vahvistaisi transitoliikenteen ja vientiteollisuuden kilpailukykyä yhdistämällä Suomen suurimmat satamat.

Itäinen rantarata muodostaisi vaihtoehtoisen yhteyden Kilpilahden öljysatamaan sekä Suomen suurimpaan yleissatamaan, Haminan-Kotkan satamaan. Sitä pitkin voitaisiin selvityksen mukaan liikennöidä idän suunnasta myös Helsingin Vuosaaren satamaan. Logistisen toimintavarmuuden kannalta näillä satamilla on suuri merkitys koko Suomen teollisuudelle ja kaupalle.

Nykyään vaihtoehtoista reittiä idän suunnasta ei ole.

Saavutettavuus vauhdittaisi työvoiman saatavuutta sekä yritystoiminnan sijoittumista ja investointeja alueelle. Rantarata myös loisi yhtenäisen työssäkäyntialueen pääkaupunkiseudulle ja itään sekä mahdollistaisi korkeatasoisen asumisen kohtuullisin kustannuksin.

Rantarata toisi lisää kapasiteettia

Suomen rautatiejärjestelmän haasteena tulee selvityksen mukaan olemaan Venäjälle suuntautuvan Allegro- ja tavaraliikenteen yhteensovittaminen, mikäli edes toinen liikenteen alueista kasvaa merkittävästi. Kapasiteettiongelmia on selvityksen mukaan havaittu jo nykyisessäkin liikenteessä erityisesti Kouvolan ja Vainikkalan välillä sekä Venäjän puolella.

Selvityksen mukaan tulevaisuuden toimintaympäristöä ajatellen olennaista on valmistautua ratakapasiteetin kysynnän suureen kasvuun jo nykyisessä tilanteessa kuormitetulla rataosuudella ja tarjota itään suuntautuvalle liikenteelle kaksi reittiä jakamaan sekä henkilö- että tavaraliikenteen virtoja.

Selvityksessä nostetaan esiin myös pitkäaikainen tavoite saada junayhteys Tampereen ja Pietarin välille. Itäinen rantarata avaisi Venäjän Allegro-liikenteelle mahdollisuuden liikennöidä Kotkan kautta suoraan pääkaupunkiseudulle. Samalla kapasiteettia vapautuisi Tampe­reelta Pietariin kulkevalle Allegro-junalle.

Länsi-Suomen Allegro käyttäisi perinteistä reittiä itära­jalta Kouvolaan ja Lahteen saakka ja jatkaisi siitä Riihimäen kautta Tampereelle. Näin Allegro-liikenteen piiriin saataisiin uusia kaupunkeja ja maakuntia.

Kymmenien vuosien toive

Kotkan seutu on tavoitellut itäistä rantarataa jo kymmeniä vuosia.

Kotkan kaupunki päätti viime vuonna teettää oman selvityksen Itäisestä rantaradasta, koska se oli tyytymätön Väyläviraston tekemään selvitykseen pääkaupunkiseudulta itään suuntautuvista uusista raidevaihtoehdoista.

Myös Kouvola on teettänyt kannattamastaan Itärata-vaihtoehdosta selvityksen yhdessä Itä-Suomen maakuntien ja Porvoon kaupungin kanssa.

Liikenne- ja viestintäministeriö tekee itäisestä raideyhteydestä parhaillaan selvitystä, jossa vertaillaan, minkä kaupunkien kautta rata kannattaisi rakentaa. Selvityksen on määrä valmistua keväällä.

Väyläviraston selvityksen mukaan Porvoon, Loviisan ja Kotkan kautta Luumäelle kulkeva ratalinjaus tulisi maksamaan lähes kolme miljardia euroa.

Itäinen rantarata maksaisi arviolta noin miljardin enemmän kuin Kouvolan itärata.

Kuntia kannustetaan tekemään kävelystä ja pyöräilystä entistä houkuttelevampaa. Liikenne- ja viestintävirasto Traficom on myöntänyt yhteensä 3,5 miljoonaa euroa kävely- ja pyöräilyreittien kehittämiseen.

Tukea myönnetiin yhteensä 12 paikkakunnalle, muun muassa Joensuuhun, Jyväskylään, Ouluun, Mikkeliin ja Lappeenrantaan. Tukia jaettiin nyt toista kertaa.

Tavoitteena on lisätä kävelyn ja pyöräilyn matkamääriä 30 prosentilla kymmenessä vuodessa. Se tarkoittaa 450 miljoonaa uutta kävely- ja pyöräilymatkaa.

– Henkilöautolla tehtävät matkat ovat usein lyhyitä, joten siellä olisi potentiaalia saada uusia pyöräilijöitä ja kävelijöitä, sanoo Liikenne- ja viestintäministeriön ilmasto- ja ympäristöyksikön erityisasiantuntija Tuire Valkonen.

Valkosen mukaan nopealla aikataululla toteuttava tavoite on realistinen ja mahdollista toteuttaa, kunhan kaikki tahot sitoutuvat siihen täysillä. Keskeisimmät keinot päästä tavoitteeseen ja niitä toteuttavat tahot on kirjattu pari vuotta sitten tehtyyn Kävelyn ja pyöräilyn edistämisohjelmaan.

– Tärkeitä toimenpiteitä ovat esimerkiksi pyöräteiden lisääminen, rahoituksen kohdentaminen kävelyn ja pyöräilyn edistämiseen sekä asenteisiin ja liikkumistottumuksiin vaikuttaminen.

Lappeenrantaan eroteltua pyörätietä

Etelä-Karjalassa Lappeenrannassa tuki käytetään erotellun pyörätien rakentamiseen keskustasta Skinnarilaan Lappeenrannan-Lahden teknilliselle yliopistolle saakka. Ensimmäinen osuus erotellusta pyörätiestä eli Valtakadun osuus valmistui vuonna 2018.

Eroteltua pyörätietä on tarkoitus tehdä yhteensä 4,5 kilometrin matkalle.

Lappeenrannan kaupunki sai jo viime vuonna samaisen tuen. Sen avulla alettiin suunnitella pyöräreitin seuraavan vaiheen eli Marssitien pyörätien rakentamista.

– Rakentamisen on tarkoitus alkaa tänä kesänä, sanoo Lappeenrannan kaupungininsinööri Olli Hirvonen.

Tänä vuonna saatu tuki käytetään seuraavan osuuden rakentamisen suunnittelemiseen ja toteutukseen. Tuki kattaa noin puolet kustannuksista. Loput maksaa kaupunki.

Lappeenrannan kaupunki pyrkii lisäämään myös koululaisten talvipyöräilyä. Fiksusti kouluun -hankkeessa on kartoitettu pääreittejä, joita pitkin koululaiset pyöräilevät kouluun talvella. Lappeenrannassa lähes 3 900 oppilasta asuu alle kolmen kilometrin päässä koulustaan.

Hirvosen mukaan talvipyöräilyn lisäämiseksi tehtävästä selvityksestä saadaan tärkeää tietoa myös käynnissä olevaan hankkeeseen.

– Saamme tietoa esimerkiksi pyöräilyreittien luokituksista.

Uuden raideyhteyden rakentaminen Helsingistä itään jakaa maan hallitusta.

Ympäristö- ja ilmastoministeri Krista Mikkonen (vihr.) kannattaa raiteiden rakentamista Porvoon ja Kouvolan kautta itään. Joensuussa asuva, koulunsa Kouvolassa käynyt ministeri puhui tänään keskiviikkona itäradan puolesta Helsingissä järjestetyssä seminaarissa.

– Näen, että itärata palvelisi kaikkein laajimmin koko Itä-Suomea. Se parantaa ja nopeuttaa matkustamista Joensuuhun ja Kajaaniin sekä Kuopioon saakka. Tällä itäradalla olisi iso merkitys etenkin opiskelijoiden kannalta, se palvelisi erityisesti yliopistoja ja korkeakouluja.

RKP:n ministerit Anna-Maja Henriksson ja Thomas Blomqvist ovat aiemmin asettuneet Suomenlahden rannikkoa pitkin kulkevan itäisen rantaradan kannalle (Kymen Sanomat). Yhteyttä Porvoon, Loviisan ja Kotkan kautta itään kannattaa myös kotkalaisministeri Sirpa Paatero (sd.).

Vaihtoehdot Helsingistä itään lähtevälle uudelle junaradalle ovat itärata, itäinen rantarata sekä rata, joka kulkisi Lahdesta Mikkeliin. Itärata kulkisi Helsingistä lentokentän kautta Porvooseen ja sieltä Kouvolaan ja itäinen rantarata Helsingistä Porvooseen ja edelleen rantaa pitkin Kotkaan ja sieltä Lappeenrannan kupeeseen Luumäelle.

Ministereiden lisäksi Itä-Suomen kaupungit ovat eri mieltä siitä, mistä ratayhteyden tulisi kulkea.

Vielä ei ole linjattu, mikä kolmesta itään suuntautuvasta raideyhteydestä on todennäköisin. Ministeri Mikkosen mukaan vaihtoehtojen osalta on käynnissä parasta aikaa liikenne- ja viestintäministeriössä selvitys, joka on tulossa ulos tämän kuun aikana.

– Itärata-hanke on pitkä ja monivuotinen projekti. Tärkeää olisi aloittaa Savon ja Karjalan radoista, sillä niitä molempia pitää ehdottomasti parantaa. Ellei niitä saada kuntoon, on uhkana jopa matka-aikojen hidastuminen, Mikkonen sanoo.

Hallituksella on menossa kaikkiaan kolme isompaa ratahanketta. Ennen itärataa suunnitteluvaiheeseen ovat siirtymässä Tunnin juna sekä Suomirata.

Tunnin junan ja Suomiradan etenemisestä voidaan saada jo tällä viikolla tietoa liikenne- ja viestintäministeriöstä.

Tunnin juna -hanke edistää nykyistä nopeampaa yhteyttä Helsingistä Turkuun, Suomirata puolestaan nopeampaa yhteyttä Helsingistä Helsinki-Vantaan lentoaseman kautta Tampereelle.

Lue lisää:

Itäisen ratayhteyden eri vaihtoehdot selvitetään tasapuolisesti – Kouvola ja Kotka repivät uutta junarataa päinvastaisiin suuntiin

Uusi selvitys raidehankkeista: Itäinen rantarata voisi lisätä Suomen kilpailukykyä ja edistää hiilineutraaliutta

Selvitys: Rantarata itään maksaisi miljardi euroa enemmän kuin Itärata Porvoon kautta Kouvolaan

Itärata Porvoosta Kouvolaan nopeuttaisi matkaa Itä-Suomeen vain vähän – selvitys: kallis hanke ei kannata

Suuret ratahankkeet ovat yhä raiteillaan – liikenneministeri Timo Harakka: "Hyvässä järjestyksessä saamme EU-tukihakemukset liikkeelle"

Turun ja Tampereen nopeiden ratojen suunnitteluun tulossa hankeyhtiöt – päätöksiä rakentamisesta tuskin luvassa tällä hallituskaudella

Yle uutisoi viime maanantaina, että Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri Eksoten hallituksen puheenjohtaja Marja-Liisa Vesterinen (sd.) eroaa kaikista luottamustehtävistään. Syyksi hän kertoi, että tilapäisen valiokunnan puheenjohtaja Antti Vilkko (kesk.) on loukannut hänen oikeusturvaansa.

Eksoten tilapäinen valiokunta tutkii, nauttiiko Vesterinen valtuuston luottamusta. Nyt Eksotessa selvitetään, jatkaako valiokunta toimintaansa vai raukeaako asia Vesterisen eroon.

Vesteristä syytettiin muun muassa oman aseman väärinkäytöstä ja tytöttelystä. Asiasta tehtiin poliisille tutkintapyyntö. Poliisi kuitenkin ilmoitti, ettei aloita asiassa esitutkintaa.

Lue lisää: "Nyt sinä tyttö olet kyllä tehnyt elämäsi virheen" – Yle tutki paperit, joissa kerrotaan ison keskussairaalan puheenjohtajan vallankäytöstä

Vesterisen mukaan häneen on kohdistettu perättömiä väitteitä.

Sairaanhoitopiirin asioita on pyöritelty mediassa viime kesästä saakka. Kysyimme, kuinka pahan kolhun sen maine on saanut.

"Maine ei ole mennyt"

Tällä hetkellä Eksoten hallituksen puheenjohtajana toimivan hallituksen toisen varapuheenjohtajan Heikki Järvenpään (kok.) mielestä Eksoten maine on kärsinyt vain vähän. Vesterisen toimintamalli ei ole ollut Eksoten yleinen toimintatapa.

– Ei pitäisi liioitella. Vesterisen tapausta ei voi pitää muuna kuin yksittäistapauksena, Järvenpää sanoo.

Samaa mieltä onpitkänlinjan kuntapäättäjä Eeva Arvela (sd.).

– Ei pidä ollenkaan paikkaansa, että Eksoten maine olisi mennyt. Pitää muistaa, että Eksoten tarkoitus on hoitaa potilaita ja se on eri asia kuin hallinnossa tapahtunut tapaus.

Viestintätoimisto Ellun kanojen kriisiviestinnän johtava asiantuntija Petri Launiainen ei ota kantaa siihen, onko Eksoten maine kärsinyt.

– Lähtökohtaisesti kohu tai kriisi kolhii aina jollain tavalla organisaation mainetta. Yrityksen reagoinnista ja suhtautumisesta riippuen kolaus voi jäädä unholaan tai vaihtoehtoisesti vaikuttaa vielä pitkäänkin, Launiainen toteaa.

Launiaisen mukaan kriisi on aina mahdollisuus, vaikka se kliseeltä se kuulostaakin.

– Kriisi voi parhaimmillaan antaa tilaisuuden tehdä jotain uutta tai tuoda esiin yrityksen arvoja.

Kun kriisi on alkanut, on Launiaisen mukaan tärkeää tehdä riittävän kattava tilanneanalyysi kriisin syistä.

– Organisaation kannattaa ottaa aktiivinen rooli kriisin hoitamisessa ja pitää langat käsissään kaikissa tilanteissa. Apu on usein tarpeen, jotta nähdään tilanne ulkopuolisen silmin ja osataan ottaa huomioon kaikki tilanteen hoitamisen kannalta relevantit asiat.

Kriisiviestintää ei kuitenkaan kannata ulkoistaa kokonaan. Tärkeää on käsitellä kriisiä avoimesti koko organisaation henkilöstön kanssa.

– Kriisitilanne vaikuttaa väkisin kaikkiin, koko organisaatio ottaa kolauksen vaikka kaikki eivät välttämättä joudu aktiivisiin toimenpiteisiin. Siksi tilannetta pitäisi jälkikäteen käsitellä mahdollisimman avoimesti koko henkilöstön kanssa.

Viestinnässä harkittu linja

Eksoten viestintä teki tietoisen valinnan Vesterisen toiminnasta tiedottamisessa.

– Olemme päättäneet, että viestimme neutraalisti hallinnon päätöksistä. Keskeneräisillä asioilla spekulointi ei ole tarkoituksenmukaista. Tämä linja on kaikissa vastaavissa asioissa, kertoo Eksoten viestintäjohtajan sijainen Heini Hyvärinen.

Eksoten käynnissä olevista yt-neuvotteluista on kuitenkin tiedotettu suunnitelmallisesti enemmän kuin Vesterisen tapauksesta.

– Se on sellainen aihe, mikä koskettaa koko henkilökuntaa. Olemme halunneet tiedottaa siitä kaiken mahdollisen, mikä tiedetään.

Hyvärisen arvion mukaan Vesterisen tapauksesta tiedottaessa ei olisi kannattanut toimia toisin. Myöskään viestintäsuunnitelmaa ei ole syytä muuta tapauksen johdosta.

– Olemme kehittäneet valmiusviestintäämme viime elokuusta lähtien. Olisimme tehneet sen joka tapauksessa.

Kohuja syntyy entistä enemmän

Launiaisen tuntuman mukaan kriisejä syntyy nykyään enemmän kuin aiemmin, eikä niiden tunnistaminen ja ennaltaehkäisy ole aina helppoa. Oma merkityksensä on sosiaalisella medialla ja tiedonkulun nopeudella. Väärinkäsityksestäkin voi nousta kohuja.

– On tilanteita, joissa paremmalla varautumisella olisi voitu huomata kriisinpoikanen ajoissa. Vastaavasti on myös niitä, että vaikka olisi tehty mitä, kriisi iskee eikä sille mahda mitään. Jos joku tilanne hoidetaan välinpitämättömästi, se saattaa nousta isommaksi kuin alun perin onkaan.

Launiaisen mukaan ei ole lainkaan poikkeuksellista, että kriisit henkilöityvät tiettyihin ihmisiin. Kriisitilanteet olisi joka tapauksessa hyvä pyrkiä ennaltaehkäisemään ennen kuin ne pääsevät kehittymään.

– Siinä vaiheessa kun ollaan kriisitilanteessa, kriisin ennaltaehkäisy on jäänyt jostain syystä tekemättä. Silloin ollaan jo takamatkalla, Launiainen sanoo.

Tärkeintä kriisitilanteen hallinnassa on se, miten organisaatio on varautunut kriisitilanteisiin kaikilla eri tasoilla.

– Organisaation henkilöstön pitää osata löytää kriisin poikaset. Sitten mietitään, mitä niille voi tehdä, ettei tilanne pääse koskaan kriisiytymään.

Kuuntele seuraavaksi:

Tiesivätkö muut poliitikot Vesterisen toiminnasta, mikseivät he puuttuneet tilanteeseen? - Onko Eksoten maine mennyt?